2938-159042 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 08.02.2024 10:54 Esa J. Rintamäki  
  Herra Petri ja myöskin muut kiinnostuneet:

Petrin mainitsema Lätän pyörien kokoero korostui aika tavalla ajettaessa sekayhdistelmällä Dm6 + Dm7, erityisesti sen jälkeen kun kuutosien koreja nostettiin Dm7:iin vastaaviksi. Operaation suurin syy ja motivaatio oli saada vetokytkimet samalle korkeudelle.

Erään Turun varikon kuljettajan mukaan Dm6:n kiihtyvyys oli parempi juuri pienempien pyörien ansiosta. Eriparisissa junissa tuppasi Scharfenberg-vetokytkimille tulemaan ylimääräistä rasitusta juuri "rytkäyttelemisen" takia.

Hyvänä puolena tietysti oli molempien tyyppien saaminen samoihin vaunukiertoihin.

Muuten, se korkeusero (korien korkeuserojen mukaan laskettuna) on 210 mm.
kuva 05.02.2024 20:06 Esa J. Rintamäki  
  "Vaelsin läpi tuulen ja tuiskun, nähdäkseni 3072:n".

Hyvin tehty, herra Kari!
kuva 05.02.2024 16:31 Esa J. Rintamäki  
  Toisin sanoen, arvoisten herrojen Timo ja Hannu esittämissä moterneissa litratehoissa näkyy se, että joka päivä joku funderaa jotakin parantelemista jonkun tekemään kehitelmään.

Oman kommenttini moottorivalikoima on takuulla juuri muinaista eilistä päivää.

Lieneekö Dr12:n MAN-mylly lähisukua toisen maailmansodan aikaisille saksalaisille sukellusveneiden moottoreille?
kuva 05.02.2024 14:09 Esa J. Rintamäki  
  Herra Timo: - oikeastaan tehokkuudesta tai sen aikaan saamisesta kertoo mielestäni suhdeluku nimeltä litrateho. Se kertoo muun muassa moottorin suunnittelutyön onnistumisesta.

Itse asiassa teho VOI riippua muun muassa siitäkin osatekijästä, että millainen on imuilmakanavan pinnanlaatu. Autonkropaajat tuntevat sanan "porttaaminen", joka tarkoittaa imuilmakanavan muotoilua ja kiillottamista parempaa läpivirtausta eli "hengittämistä" varten. Veturin tehokkuuteen vaikuttaa ilmiselvästi voimansiirron välityssuhteet, sillä on oma vaikutuksensa vetovoimaan.

Moottori II auki, kun se nyt tuossa on:

Dr12: 1900 hv/182,4 litraa => litratehoksi 10,4 hv/ltr,
Dr13: 1400/72 => 19,4 hv/ltr,
Dr14: 1190/91,2 => 13,0 hv/ltr,
Dv12: 1360/72 => 18,9 hv/ltr,
Dv15: 840/91,2 => 9,2 hv/ltr,

Dv16: 950/91,2 => 10,4 hv/ltr,
Dm7: 175/11,75 => 14,9 hv/ltr,
Dm8-9: 505/35,7 => 14,1 hv/ltr ja kuvan neukkudieseli: 1800/220 => 8,2 hv/ltr.

Eli ei se suoraviivainen paisuttaminen isommaksi aina takaa hyvää tulosta yksinään, muitakin vaikuttavia tekijöitä on ja paljon. Pääasiallisena määräävänä tekijä on sekin, minkälaista "painolastia" (oma paino ja junan paino) tällaisilla litratehoilla piti saada liikuteltua.

Mainitsin tuossa edellä jotain suunnittelutyön onnistumisesta. Joka ikisessä teknisessä suunnittelutyössä eri osa-alueet vaikuttavat toisiinsa aika voimakkaasti. Siis kompromisseja on oikeastaan pakko tehdä. Ja niitä "reunaehtoja" on paljon. Jopa niinkin yksinkertaisella perusasialla kuin yksistään halutun lujuuden saavuttamisella: - ellei sitä saada seostuksella, niin sitten on pakko hoitaa se ainevahvuudella.

Olivatpa päättäjät sitten kirjoittaneet vaikka kuinka yksityiskohtaisen kirjeen joulupukille, niin sanoakseni...
kuva 05.02.2024 13:06 Esa J. Rintamäki  
  Diesrlveturit ja moottorivaunut osa II (painatusvuosi 1972):

Vv 15 ja Vv 16: Kompressorin moottori: Perkins P3; 24 hv / 1500 r/min

Vr 11: Kompressorin moottori: Deutz A2L 514; 25 hv / 1500 r/min tai Perkins P3; 28 hv / 1500 r/min.

Kompressorin tyyppi kullakin veturisarjalla: NT8.
kuva 05.02.2024 01:07 Esa J. Rintamäki  
  Herra Raimo, talvessa on se "hyvä" puoli, että ellei sitä olisi, emme kesän loisteliaisuudesta mitään tietäisi...

Toisekseen, nyt on meidän talon nurmikko yhtä siisti kuin naapurillakin, hah hah!

Kuva on mahtavan hyvä! Ja tästä tulee mieleen, että ei luultavasti kovin pitkään mene, kun kuvan veturi vetää pikajunaa.

Sitä odotellessa.
kuva 04.02.2024 00:19 Esa J. Rintamäki  
  Joka päivä kulki myös juna 901: Elisenvaara - Pieksämäki, vet. H7 ja sekajuna Pieksämäki - Haapamäki, vet. H9.

Junapainot vastaavasti 145 (275) / 145 (390) tonnia. Junassa oli II ja III luokka, sekä makuuvaunu I, II ja III Wpi - Pm.

Lähtö Evr klo 3.08 yöllä. Makuuvaunu siihen tuli ilmeisesti junassa 861. Tämäkin oli rauhallinen kiskonnielijä. Savonlinna tulo/lähtö: klo 5.23 ja 5.39. Huutokoskella 10 min pysähdys (kohdattavia junia 1902, 922 ja 921). Pieksämäki tulo klo 8.27. Lähtöhetki klo 9.20. Leppälahden kääntösillalla piti kulkea hiljaisella vauhdilla (V max 25) kuten edellä mainitut 891 ja 892.

Jyväskylään tuloaika klo 11.51 ja 204 min luppoajan jälkeen lähtö kohti Haapamäkeä klo 15.15 oli kohdannut sillaikaa junat 1922, 1923 ja 1901.

Keuruulla sentään 901 kohtasi tavarajunan 1924 klo 17.19 - 17.20. Haapamäelle tuloaika klo 17.49 (kohtasi: 910, 462, 53 ja 61).

Tämän 901:n pari, juna 902 kulki myös joka päivä: henkilöjunana Hpk - Jy ja Pm - Evr. Sekajunana se taivalsi Jy - Pm. Veturina Hpk - Jy - Pm: H9 ja loppumatkasta H7.

Lähtö Hpk klo 11.20. Tulo Jy klo 13.12. Ja lähti klo 16.16 (tauko kesti 184 min.!). Verkkaista menoa: välillä Metsolahti - Lievestuore oli kirjoitettu ajoajaksi 12 min, 5,6 km matkalla.

Tulo Pm: klo 19.10 ja lähtö klo 20.40. Kohdattavia: 1706, 891, 72, 1901, 1703 ja 701. Tulo Evr klo 2.02 yöllä.

Sekajuna 909, Pm - Hpk, joka päivä. Vet. Pm - Jy H9 ja Jy - Hpk Pikku-Jumbo K5. Sille määrätty junapaino oli (440) tonnia, ohjenopeus 44 km/t. Pm lähtö klo 5.20, ja tulo Jy klo 7.50. Vaunuluokat II ja III.

Joka ikinen pikkiriikkinen laiturivaihdekin piti koluta! Jyväskylästä lähtö klo 8.10 (kohtaus: 915). Kintaudella sille oli merkitty kohtaus junan 1902 kanssa (klo 9.02 ja 9.03). Tulo Haapamäelle klo 10.43.

909:n pari, sekajuna 910, Hpk - Pm. Veturina K5 -> Jy, ja Pieksämäelle rautajalkaa väänsi H9. Haapamäeltä lähtö klo 18.28, joka päivä. Kohtaus: Petäjävedellä, tavarajuna 1901:n kanssa. 910 jatkoi matkaansa klo 19.50. Tulo Jyväskylään klo 20.52 ja "yömaja", kuten aikataulukirjaan oli merkitty.

Lähtö seuraavana päivänä Jykylästä klo 13.30. Tulo Pm klo 15.55.

Muiden junien aikatauluista sen, verran että kopsasin Xerox:lla kuuden junan taulut välille Jy - Suo. Näissä kaikissa vetotehtävä oli uskottu Pikku-Jumboille.

Mitäpä Höyryveturit valtionrautateillä kertoo ajankohdan (1933) vetokaluston sijoituksista: [eipä oikeastaan, 1931 on melko lähellä]

H2: kirja kertoo ajankohdasta tammikuu 1931: Wiipurissa: 291, 300 - 333.
H5: (sama ajankohta) wiipurilaisia: 480 - 486. Nämä muuten levisivät neuvostoanastajien myötä kauas Bolsulan aroille, joutuipa pari konetta myös saaliina natsi-Reichsbahnin kirjoille, itävetureiksi "Ostlok".
H7: (edelleen tammikuu 1931) Tpe, Sk, Ol ja Pm.

Elokuussa 1939: H7 516 - 519 ja 751 Elisenvaarassa.
H9: kolmiakselisella tenderilla ei ollut Pieksämäellä.

Tammikuussa 1931: Pieksämäellä: 638, 639, 640, 641 ja 642 neliakselisilla tendereillä. Elokuussa 1939 samat koneet olivat edelleenkin Pm:ssä.

K5: (elokuu 1939): 835 - 848 Pieksämäellä.
869 - 881, 885 - 888 ja 899 Tampereella.

Historiikkitiiliskivi 1937 ei suoraan sano, että oliko Haapamäki Tampereen alavarikkona. Vaiko Seinäjoen? Radan varrella-kirja ei puhu organisaatioista, mutta se ei kirjan tarkoitus ollutkaan.
kuva 03.02.2024 22:36 Esa J. Rintamäki  
  Jälleen aikatauluntonkimista:

Aikataulukaudella 102, voimassa 15.5.1933 lähtien, koskien rataosaa Haapamäki - Jyväskylä, erityiseen:

Valokopioistani ensimmäisenä on henkilöjuna 891, Viipuri - Elisenvaara - Haapamäki. Se kulki joka päivä. Lähtöaika Viipurista klo 10.36. Veturiksi Wpi - Evr oli määrätty H2 tai H5. Junapano oli 125 tonnia ja suluissa 220 t. Eli suluissa annettu junapaino oli mahdollista kasvattaa täksi ja veturi pystyi vielä vetämään sitä aikataulussa olleiden ajoaikojen mukaisesti. Ohjenopeus 891:lle oli mainitulla välillä 56 km/t.

Elisenvaaraan 891 saapui klo 13.56 (matkaa 113,2 km). Juna noukki joka marjapaikalta matkustavaisia (7 kpl ässänä ja 10 kpl pys. aina, 1 minuutti). Antreassa 10 min (kohtasi junat 804 ja 812) ja Hiitolassa 2 min (kohtasi 1822 ja 837).

Elisenvaaran seisaus kesti 24 min, Evr - Pm tuli veturiksi H7, junapaino suunnilleen samana. (Kohtaus: 892 ja 1824.)

Elisenvaarasta lähtö klo 14.20. Tuloaika Savonlinnaan klo 16.37 (tehnyt matkaa 81,4 km). Savonlinnassa tuli vastaan juna 904 ja lähtö koitti klo 16.55. Ja seisahtumisia riitti. 891 tuli Huutokoskelle klo 18.45: 74,6 km taipaleen kuljettuaan.

Hko jäi taakse klo 18.55. Tulo Pieksämäelle klo 19.40. (Matkaa takana Hko:sta 30,8 km.) Pm:ssä 891 seisoi varsin kauan: veturiksi vaihtui nyt H9, junapaino 200 (300) tonnia, ohjenopeutena 64 km/t. Lähtöaika klo 20.30. Tulo Jyväskylään klo 22.22, matkaa tehty nyt 79,9 km. Pysähdyksiä oli runsaasti Pm - Jy, 1 min tai kolmiona (= juna pys. aina, aika alle minuutin).

Suomen Ateena jäi taakse klo 22.42, kohdattavia junia olivat 916 ja 913 Jy:ssä. 891 saapui Haapamäelle klo 0.38. Matkaa 77,3 km. Jy - Hpk välillä 10 pysähdystä, ei turvalaitteita eikä merkintöjä kohdattavista junista. Miehitys: Vn, Kin, Pvi, Asn, Keu ja Hpk.

Haapamäellä sentään oli idän suunnalta varmuuslukituksesta riippumaton tulosemafori, ilman etusignaalia.

Tässä junassa olivat vaunuluokat II, III sekä makuuvaunu I, II ja III luokat Pm ja Jy - Hki, sekä Pm - Vs makuuvaunut. Ja Pm - Hki makuuvaunu ( kesäaikana kesäkuusta syyskuun puoliväliin). Kaikkiaan juna 891 kulki 377,3 km, ajassa 14 tuntia 2 min.

891:n pari kulki suunnilleen samoilla tavoin, samoilla junapainoilla ja vetokalustokin natsasi 891:n kanssa.

Haapamäeltä 892 (Hpk - Evr - Wpi) lähti klo 4.20 yöllä. Jyväskylässä oli vaihde- ja opastinturvalaitos etusigaaleineen varmuuslukituksineen kaikkineen. Pm tulo ja lähtö, veturin vaihdon jälkeen: klo 8.18 ja 9.10, vet. H7. Savonlinna: klo 11.42 ja 11.58. Elisenvaarassa tuloaika 14.12 ja lähtö klo 14.28,( jossa se kohtasi parinsa 891:n).

Iellee jällee Wiipuriin, karjalaisten kaupunkiin tulo klo 17.37, veturina joko H2 tai H5, junapainot suunnilleen samoin kuin 891:llä, päinvastaisessa järjestyksessä vain.

Vaunusto: II, III, sekä makuuvaunu I, II ja III Hki - Jy (tuli Haapamäelle junassa 51) ja Pm sekä Vs - Pm, tullut Haapamäelle junassa 54.

Verkkaista oli meno...
kuva 02.02.2024 21:35 Esa J. Rintamäki  
  Kuvassa Alavuden soraraide on hyvinkin viitteellinen. Erkanemisvaihteelta on noin kaksi kilometriä suoraa kantatie 66:n tasoristeykselle. Tasoristeyksen jälkeen suoraa riittää vielä. Tällä puolella oli aikoinaan myös sivuraide vaihteineen.

Oletan sitä käytetyn kuormausten odotteluun. Parkanon tien tekohan veti soraa vielä "enemmän" kuin Nullarborin suora etelä-Australiassa, hah hah!

Koko soraradan pituus on jokseenkin 3,5 kilometriä itse Hauta-ahonkankaan soramontulle. Alavuden asemalle erkanemisvaihteelta noin kaksi kilometriä.

PS. Se Australialainen suora rata on noin 5 400 km, mikäli nyt näin äkisti oikein muistan?
kuva 01.02.2024 00:30 Esa J. Rintamäki  
  Em. levysignaalista:

Kun rata on selvä, on signaalissa "vapaa kulku", päivällä signaalilevy radan suuntaisena ja yöllä valkoinen vilkkuvalo. "Seis"-asennossa levy on punainen ja yöllä punainen vilkkuvalo.

Kun juna lähtee vedenottopaikalta, on signaali asetettava näyttämään "vapaata kulkua".

Samalla tavoin oli määrätty olevan Valkeajärven vedenottopaikalla.
kuva 01.02.2024 00:24 Esa J. Rintamäki  
  Sydänmaan vedenottopaikka oli otettu käyttöön radan liikenteelle avaamisen yhteydessä, siis 1883. Sinne pystytettiin vuonna 1917 etelän puolelle levysignaali 490 m päähän vesitornista.

Vedenottopaikka lakkautettiin vuonna 1932. Signaali poistettiin tarpeettomana 7.9.1932.
kuva 01.02.2024 00:19 Esa J. Rintamäki  
  Pihlajaveden ja Valkeajärven välillä, notkelmassa olleen Kattilakosken ylittävän sillan luona, oli ollut vedenottopaikka, joka lakkautettiin vuonna 1919.
kuva 01.02.2024 00:12 Esa J. Rintamäki  
  Herra Panu, äärimmäisen mielenkiintoinen kuvasarja Mierontie-aiheesta, josta kiitän ja kumarran Sinua.
kuva 30.01.2024 21:54 Esa J. Rintamäki  
  Vähintään aluskehys sylintereineen ja pyörästö piti laittaa tarkistusmittauksiin. Kattilan vaihto ehjemmästä yksilöstä tai varakattila heittää paikalleen. Mittaustulosten perusteella korjaamoon ja/tai rihdattavaksi. Uusi maali pintaan - tietysti!

Niin ja pestä veri pois hytistä tai sen jäännöksistä.

Loppusodan Saksassa ei kovin tarkkaa järjestelmällisyyttä voitu pitää priorisoituna. Etenkin kun muistetaan vielä viime tingan juutalaiskuljetukset kuolemanleireille. Näiden takia armeijan huolto sai tosiaankin odottaa vapautuvia rautatievaunuja tuskastumiseen asti, - tosipuheessa.

Sekasorto lisääntyi kaiken aikaa. Vaikka orjatyötehtaat syytivät uusia ja hienoja lentokoneita ja uusinta mallia olevia Kuningastiikeri-tankkeja, niin niilä ei tehnyt yhtään mitään ilman polttoainetta.

Eikä ns. kultafasaanien (lue: natsipuoluevirkailijoiden) äkkiä syttynyt halu pakata matkalaukkunsa häipyäkseen pika pikaa koko oopperasta (asiasana: Götterdämmerung) juuri vakuuttanut paikallisia Lopullisesta Voitosta, kunhan parit kenraalit olisivat noudattaneet Gröfaz:in käskyjä...

Gröfaz =:Kaiikien Aikojen Suurin Sotaherra eli Grösste Feldherr aller Zeiten.
kuva 30.01.2024 11:19 Esa J. Rintamäki  
  Herra Kari, eri juttu on sitten se, moniko näistä oli rauskoiksi ammuttu (beyond repair).

Tunnetusti englantilaisten RAF:n 2. Taktinen lennosto oli erikoistunut maataisteluoperaatioihin. Historilallinen tosiasia on sekin, että liittoutuneiden ilmavoimat käynnistivät erityisen veturijahdin hiukan ennen Normandian maihinnousua. Ja sekin jatkui sodan loppumiseen asti.
kuva 30.01.2024 09:25 Esa J. Rintamäki  
  Kuvan 52 8154 oli DR:n Reko-veturi ja sen alkuperäinen numero oli ollut 52 4896. Vuonna 1976 se oli kuulunut Betriebswerk Hoyerswerdan varikolle.

Tässä Reko tarkoitti alkuperäisen kattilan vaihtoa 50.35 - sarjan kattilaan, siinä on tulipesän pidennys lieriöosan sisään ja sekoitusesilämmitin. 52 8XXX-vetureiden muutostyöt oli tehty vuosina 1965 - 1967 ja vuodesta 1968 alkaen niihin laitettiin Giesl-ejektorisavutorvi.

BR 50.35 oli myös ollut Reko-työn kohteena, mm uuden kattilan saaneena. Alunperin 50.35 oli kuulunut vuodesta 1938 valmistettuun BR 50-sarjaan.

Ainakin itäsaksalainen reaalisosialismi oli onnistunut rautatiekalustopuolella aika hyvin. Päätellen mm. suuresta ex - DR:n veturimäärästä, joka on yhdistämisen jälkeen ollut käytössä. Puhumattakaan museohöyryistä.
kuva 30.01.2024 09:08 Esa J. Rintamäki  
  41-sarjaa valmistettiin 366 veturia vuosina 1936 - 1941. Siten kuvan veturin oikea numero olisikin 41 144. Juoksevan numeron edessä oleva 1 kertoo veturin olevan kivihiilipolttoinen. Nollalla merkitty olisi öljykone.

Toisen maailmansodan jälkeen 220 veturia oli länsi-Saksan DB:llä. Itäpuolen DR:llä 124 kpl. Puola: 9 veturia ja Tsekkoslovakia yksi. 12:n veturin kohtalosta ei ole tietoja. Vuonna 1946 DR luovutti veturin 41 076 Puolaan ja Neuvostoliitolle nrot 41 034 ja 41 082.

DR vaihtoi omiin 41:iinsä uudet tehokkaammat kattilat (Reko-kattilat, samanlaiset kuin BR 22:ssa) kuvassa näkyvällä sekoitusesilämmittimellä varustettuna. Työ tehtiin vuosina 1957 - 1960. 21 veturia kuitenkin sai alkuperäisen malliset, hitsaamalla kootut kattilat. Nämä eivät siten olleet Reko-vetureita. Alkuperäinen kattila oli ollut samanlainen kuin BR 03:ssa. Uudet kattilat olivat jonkin verran tehokkaampia kuin alkuperäiset.

Reko-41 kykeni vaakasuoralla vetämään 575 tonnista tavarajunaa 90 km/t nopeudella ja henkilöjunapalveluksessa 750 tonnia, myös yhdeksänkympin nopeudella (Dampflok-Archiv-kirjan osassa 2 on ollut tiedot juuri näin).

Kone 41 oli siitä vekkuli, että sen vetoakselipainoja voitiin muuttaa 18 tai 20 tonniseksi, jousituksen tasausvipuja siirtämällä.

DR siirtyi tietokonekauteen, jolloin vetureiden numerot saivat tarkistusnumeron (kuvan 41:ssä se on - 9).

On 41 1144-9 muuten tosi "veripyörä"! Vaunut näyttävän olevan itäsaksalaista valmistetta. Näköjään Berliinissä, Voss Strasse 33:ssa, eli pääkonttorissa oli tutkittu UIC:n standardeja tarkalla silmällä!
kuva 29.01.2024 04:08 Esa J. Rintamäki  
  Suorien sauvojen mittauksissa tunnetaan ns. Besselin pisteet, jotka lasketaan olevan 0,22 kertaa mitattavan esineen pituus. Mitta tarkoittaa tukiprisman etäisyyttä kappaleen PÄÄSTÄ. Esimerkiksi 1 metrin pituisella sauvalla tukien keskinäinen etäisyys olisi näin ollen 560 mm.

Besselin pistekohtiin sijoitetaan tukiprismat, ja nämä pisteet ovat sitä varten että sauvan omasta painosta johtuva taipuma olisi niin vähäinen kuin mahdollista. Tällainen käytäntö tarvitaan, koska puhutaan 0,01 mm tai myös 0,001 mm mittaustarkkuuksista.

Jos tässä vaunussa onkin sovellettu aivan omia tukireaktiolaskusääntöjä...?
kuva 28.01.2024 21:38 Esa J. Rintamäki  
  5111:n tupakkaosaston ikkunoiden kohdalla oleva mainos "kehuu" vähätervaisia Form - paperosseja. Vihreä Form oli mentholisellaista.

Vähätervaisia? Lienee vissiin Hiihtoliiton hyväksymiä...?

Sunnuntaina 1.2.1976 kuvan runko 5111 - 5606 - 5112 oli junana P 101 / P 106 Naantalin satama - Jyväskylä - Naantalin satama - junana ja vielä Haapamäen kautta, uskokaa tai älkää!

Muistan hyvin, koska itse matkustin tällä Vilppulasta Keuruulle ja tuttu kippari Erkki T. Tampereelta päästi minut tutustumaan takapään ohjaamoon. Samainen kippari aikoinaan oli ollut Mäntän - Vilppulan VR:n Veera-bussien kuljettajana.

Isoisäni Reino H. (1911 - 1969) oli aikoinaan rakentanut hänelle veneen, tilauksesta.
kuva 28.01.2024 01:58 Esa J. Rintamäki  
  Olisikohan Seinäjoella ollut ainakin Vr3 Kukossa ratapiharadio, vaikka se ei tiukasti tulkiten linjaradio ollutkaan...?
kuva 27.01.2024 16:45 Esa J. Rintamäki  
  Rakennettiin mottiliikennettä varten. Kun motit lakkautettiin 1953, niin tilalle tulivat Veerat (VR:n linja-autot). Sitten Pohjolan Liikenne ja sen poistuttua Mäkelän onnikat.
kuva 27.01.2024 16:42 Esa J. Rintamäki  
  Äänimerkki puhelimeen kutsumiseksi?
kuva 26.01.2024 11:25 Esa J. Rintamäki  
  Ahaa, äffä mukana tässä Tapsan tavarajunassa, joten mm. jarrujen tarkastukseen oli pätevä "konehtööri" mukana.

F 3706 oli vuodelta 1938 ja hylättiin vuonna 1976.
kuva 26.01.2024 11:15 Esa J. Rintamäki  
  Vahvana oletuksena: - kappaletavaraa.

Muutahan "isoa" teollisuutta Nikkilässä ei tainnut ollakaan, lukuunottamatta paikkakunnan tunnettua "järkilataamoa"...?
kuva 24.01.2024 23:41 Esa J. Rintamäki  
  Minusta Lätän postiliite on aina ollut hyvin kiehtovan oloinen vaunu.
kuva 24.01.2024 23:36 Esa J. Rintamäki  
  Olihan "Hitlerin Kosto" tai "Pyörillä kulkeva kaasukammio" varsin kiva auto, mutta tosiasiahan on, että se perustui 1930-luvun suunnitteluun. Siten esimerkiksi kolaritilastojen perusteella oli selvää että alaraajojen pahan tasoinen vaurioituminen tai loukkautuminen oli Kuplassa keskimääräistä pahempaa.

Samaa tilastollisesti "valehdeltiin" Sätkäkoneestä, eli Rätti-Sitikasta.

Toisekseen, Pikkalassa olleen autokorjaamon omistaja modifioi Kuplan moottorin omaan Rans S3 Coyote - ultrakevytlentokoneeseensa. Oli kuulemma 1300 - kuutioinen. Se osoittautui lentelemisessä huomattavasti paremmaksi kuin Coyoten alkuperäinen Rotax-moottori. Yleensäkin ultrakevytpilotit muistelevat 2-tahti-Rotaxia pitkillä ja ärräpääpitoisilla kirolitanioilla.
kuva 24.01.2024 23:17 Esa J. Rintamäki  
  En nyt sanoisi, herra Timo. Güntherin veljekset (Walter ja Siegfried) olivat perin kekseliäitä, mitä tuli aerodynamiikkaan. Tästä osoituksena oli esimerkillisen sulavalinjainen Heinkel He 70 Blitz (ensilento 1.12.1932), joka hieman BMW VI-moottorilla sentään saavutti 377 km/t nopeuden. Bimmer-mylly oli V-12, teholtaan 600 hv.

Lockheedin matkustajakone "Orion" vuonna 1931 oli hiukan "ujosti" aerodynaaminen, samoin Boeingin tyyppi 247. Ja Polikarpovin I-16-hävittäjä myös, vaikka se oli Blitziä nuorempi. Tunnetusti ryssällä oli varaa kaataa määrättömästi resursseja sotavehkeisiin, muun tuotannon kustannuksella.

Osaako kukaan nimetä yhtäkään neuvostovalmisteista ompelukonetta, vaikka edes Singerin kopiota? EI SELLAISTA, joka olisi Kannakselta tai Ukrainasta ryöstetty!

Englantilaiset katselivat silmät tarkkana saareltaan mannermaalle, tilasivatpa yhden Blitzin, jonka nokalle heitettiin Rolls-Royce Merlin. Uskoisin tästä koneesta jotenkin syntyneen inspiraationkipinän, joka yhdessä kilpailuvesitaso Supermarine S.6:n kanssa edesauttoi kuuluisan Spitfiren ilmestymistä Englannin taivaalle.

Myöhemmät Blitzit näkivät hiukan sotaakin, tiedustelupommittajina Espanjan sisällissodassa. Pääasiassa Blitzit liihottelivat Lufthansan riveissä nopeina pkamatkustajakoneina natsi-Saksan sisäisillä reiteillä.

Saman muotoilukielen lapsina kunnostautui myös 2-moottorinen Heinkel He 111 ("Lapio" tai espanjaksi "Pedro") toisen maailmansodan aikana.

Heinkelhän innovoi oman kaksimoottorisen suihkuhävittäjänsä, tyypin He 280. Ei sen suunnittelijaporukka nyt niin toivotonta ollut?

Se vaan, että mainittu He 280 sai kenkää, kun resursseja keskitettiin Messerschmitt Me 262:een (Aatun sekoillessa siitä "salamapommittajaa"). Samalla HeS-suihkumoottoriprojektit haudattiin, Junkers Jumon hyväksi.

Sanotaan, että jokaikinen niksmanni, joka tietää sen, miten päin harppia pidetään kädessä, olisi valmis tekniikan tohtori.

Minun nähdäkseni em. kimalaisjuttu osoitti sen, että kukin teoria olisi oman aikansa kuva, pähkäileehän joku jossain päin maailmaa aina jotakin. Kehitys kehittyy, vaikka joskus saisi sitä vähän toppuutellakin, tottumisen aikaan saattamiseksi.

Saa nähdä, mitä tekoäly tulevaisuudessa saakaan aikaiseksi, rutiinitöiden ähräämisen lisäksi.
kuva 24.01.2024 13:22 Esa J. Rintamäki  
  Aivan kuin pienoisrautatieteemaa, mittakaava vain on "luonnollista" luokkaa...
kuva 24.01.2024 13:18 Esa J. Rintamäki  
  Nikkilänjoen silta erottuu kuvassa, lievällä zoomauksella. Vuonna 1970 siihen vaihdettiin uudet siltajänteet; ne olivat peräisin Harjun sillasta (lähellä juuri sitä "Ratavartijatar Inkerin" ratavartijantupaa). Sinne oli oikaisutyömaan myötä valmistunut uusi betoninen silta.

Miksi muuten kuplavolkkarissa on kahdet pakoputket? - No kun kottikärryssäkin on kaksi aisaa! Pakoputkista kannatellen on helppoa viedä Kansanwaunu korjaamolle!
kuva 23.01.2024 14:58 Esa J. Rintamäki  
  Herra Jimi, ettei olisi sotilaslaituri?

Asiantuntijat kertonevat, että onko Kokkolasta Lohtajalle kuinka pitkälti matkaa.
kuva 23.01.2024 11:44 Esa J. Rintamäki  
  Kioskin ikkunassa julistetaan ruattiksi että täällä myydään Pauligin jäätelöä.
kuva 23.01.2024 05:43 Esa J. Rintamäki  
  Minkähänlaiseen kukoistukseen Wiipuri rautateineen olisikaan kohonnut, jos ei perkeleensikiö Talliinin Joopi hypännyt sänkyyn perhosparta-Aatun kanssa?

Eikö ryss- eiku - anteeksi, neuvostoanastajalle riitä ikinä mikään?
kuva 21.01.2024 23:43 Esa J. Rintamäki  
  Taitaa järvi olla pohjia myöten jäässä? Ei muuta kun Deeveriparilla vauhdikkaasti.
kuva 21.01.2024 23:38 Esa J. Rintamäki  
  Kipinkapin raput alas ja kipinkapin raput ylös...

Hyvä keksintö, tuo lähtölupaopastinsysteemi.
kuva 21.01.2024 23:36 Esa J. Rintamäki  
  Sylkiastia kakluunin edessä:

a) kekäleiden varalta?
b) keuhkotautisten varalta? --- ryiskelee --- ysk!
kuva 21.01.2024 23:33 Esa J. Rintamäki  
  Kourasta ei vissiinkään ole enää kuin muistoja jäljellä...? Kuten ei Sydänmaastakaan.
kuva 21.01.2024 23:26 Esa J. Rintamäki  
  Oikein hyvä kuva! Kun on frysis ja kalis ja snögee skuges!
kuva 21.01.2024 23:24 Esa J. Rintamäki  
  Päivän sana: valoa emittoivat diodit eli ledit?
kuva 21.01.2024 13:13 Esa J. Rintamäki  
  Herra Mikko, ettei käytössä olisi lentokonetekniikasta tuttu siirtopumppu? Ei vie paljon tilaa ja vaikkapa veturista saisi sähkön pumppuun.
kuva 20.01.2024 07:24 Esa J. Rintamäki  
  Vuoden 1976 graafisessa aikataulussa nro 143 (voimassa 30.5.1976 alkaen) Porvoon suunnan tavarajunille oli merkitty aikataulut:

Joka päivä, mutta sunnuntaina Ke - Psl ei merkittyä aikataulua erikseen

T1658: lähtö Ke klo 12.50, Nlä tulo/lähtö klo 13.10/13.34.
sivuutti Ollin klo 13.49, tulo/lähtö Hh 14.00/14.20.
Tulo Prv klo 14.40.

Paluujuna T1103: lähtö Prv klo 17.50, sivuutti Ollin klo 18.15.
Tulo Ke klo 18.43. Lähtö Ke (nyt numerona T1104) klo 19.37.
Sivuutti Tkl klo 19.56, tulo Psl klo 20.13.

Sköldvikin junia merkitty arkisin kahdeksan junaparia, ne kulkivat Ollin suuntaan/suunnasta Kytömaan kautta.

Porvoon henkilöjunia: (arkipäivisin!)

Pari 402/403, 405, pari 406/409 aamun työmatkajunina. Aamun ensimmäinen, 402, tuli Riksusta, Kytömaan (sivuutus klo 3.50) kautta, tulo Prv klo 4.26.
Pari 408/411, 410, pari 414/415 iltapäivällä, viimeinen lähtö Pvk klo 19.05 (tulo Ke klo 19.50).
kuva 19.01.2024 23:48 Esa J. Rintamäki  
  Mikä on syynä moiseen? Menikö VR hinnoittelussaan liian pitkälle?

Mäntän junathan loppuivat juuri siksi. Ja kumipyöräliikennöitsijöillä poksahtavat samppispullot auki juhlan kunniaksi!

Ahneus ja hätähousumentaliteetti....
kuva 19.01.2024 14:02 Esa J. Rintamäki  
  Eioc 6267 oikeanpuoleisena?
kuva 18.01.2024 14:52 Esa J. Rintamäki  
  F 3797 oli valmistunut vuonna 1943 ja se hylättiin vuonna 1977. Sen pituus oli 13,88 m puskimineen.

Se kuului vuonna 1943 valmistuneeseen neljän vaunun sarjaan:

3796, -> BG 04844 vuonna 1968, hylätty 1977.
3798, hylätty vuonna 1972.
3799, hylätty vuonna 1968.

Valaistuksena oli alunperin ollut Pintsch - korkeapainekaasuhehkuvalo.
kuva 18.01.2024 00:15 Esa J. Rintamäki  
  Herra Ville M.-T.: metafysiikaksi koko juttu menee jo silläkin, että kuinka pikkujututkin paisuvat kerrannaisvaikutuksineen tosi isoiksi. Vaikkapa nyt siten, että entäpä jos muuan braunaulainen kotiäiti Klara (omaa sukua Pölzl) olisikin huhtikuussa 1889 synnyttänyt tytön? Mahdollisuudethan olivat 60% - 60% (Matti Nykäsen nerokkaan ajatuksen myötä).

Tai verenvuototautia aiheuttanut pikkiriikkinen geenivirhe olisi väistänyt tsesarevitsh Aleksei Nikolajevitshin (syntymäpäivä 12.8.1904) ja iskenyt koko voimallaan Hohenzollernin suvun vesaan, keisari Vilhelm II:een?

Olisiko lakimies Vladimir L. (syntymäpäivä 22.4.1870) porukoineen jäänyt historian alaviitteeksi kahvilaväittelijänä ja besserwisserinä Nizzassa tai Genevessä? Sen sijaan että touhusi maailman kuuluisimpana veturinlämmittäjäharjoittelijana veturissa H2 nro 293:ssa vuonna 1917...

Ja se kuuluisa perhosen siiven keveä räpäytys, jonka seurauksena maailman toisella laidalla ihmisiä hukkuisi valtavassa tsunamissa.

Kun oikein kovin kovasti tällaisia miettii, niin päätyy aina samaan tulokseen: - ajan tuhlaamista...!
kuva 17.01.2024 16:08 Esa J. Rintamäki  
  Herra Hannu: ideasi Wpi-pienoismallista pisti - hupsistanäkkää - mielikuvituksen liikkeelle: suurinumeroisin Huru 13 olisi ollut vaikka 2385, lättähatun vetovaunulla 4300 ja Pullahuru olisi onnistunut (koneiston ohjaus sähköisenä, kuten saksalaiset tiämmä ehdottivat, vika-alttiin pneumaattisen sijasta!) niin hyvin, että sitä olisi tehty 50 veturin suursarja ja Huru 12 olisi kuittaantunut Tr12:na! Porkkanoitakin olisi Lentokonetehdas viljellyt ihan päättömästi...! (Bredan tilalla Rolls-Roycen dieselit???!)

Mitä Löylymäki-kirjasta joku sanoikaan? Että joku ottaisi senkin skenaarion täydestä todesta ja käyttäisi lähdeteoksena opinnäytetyössään - hah hah! (Tosiaan: - Pikkujumbo Hv3:n tenderillä...!)
kuva 17.01.2024 01:24 Esa J. Rintamäki  
  Minulla on sellainen hytinä, että kiskokoskettimessa oli ollut astiassa elohopeaa. Junan painaessa kiskoa, olisi siihen kiinnitetyn piikin kärki ottanut kiinni elohopeaan ja näin sähkövirta olisi yhdistynyt.
kuva 16.01.2024 22:07 Esa J. Rintamäki  
  Vilppulassa oli ollut kolmisiipinen semafori Kolhon tulosuunnalla. Kolmas siipi poistettiin vuonna 1969, koska uskoakseni oli hieman turhaa näyttää kahdella eri "siipikuviolla" sitä, että juna ohjattiin tulovaihteesta sivutielle, ajonopeutena 35 km/t.
kuva 16.01.2024 13:24 Esa J. Rintamäki  
  Juuri tuo VR:n suhtautuminen opiskelijalippuun aiheutti sen, että Tampere - Kotka - välin pikavuorobussit tulivat tekun kesinä erityisen tutuiksi. Onni Vilkas Kutter 9:ineen, Paunun hienot Ajokit ja Koivarin Kabussitkin.

Jämsän kautta sitten Rajala-Sukulat kohti Lahtea, kunhan Mäntässä oli hypännyt Jämsänkosken liikenteen kasikutteriin.

Kotkasta aikoinaan lähti sunnuntaisin klo 15.00 Koiviston Auton pikavuoro Loviisan ja Koskenkylän kautta Lahteen ja edelleen Nääsvilleen. Sieltä iltakahdeksalta Paunun vakiovuorolla Mänttään.

Eräs VR:n piletinmyöjätär oli tiuskaissut minulle, että miksi ihmeessä kahden opiskelijan pitäisi saada viedä yhden ihmisen paikka junassa, jotta lipputulot olisivat samat?

Siinä olikin kyllä asenne kohdallaan: - "Valtio, se olen MINÄ , ymmärrätkö, sinä kurja maan matonen?"
kuva 15.01.2024 23:35 Esa J. Rintamäki  
  Siistin näköistä jälkeä - myös nuo jäähdytysrivat. Näyttävät meinaten olevan valimon jäljiltä.
kuva 15.01.2024 23:33 Esa J. Rintamäki  
  Vasemmanpuoleisessa puskinlyhdyssä näyttäisi olevan vasemman raiteen punavalopolttimo (vastaa Lätän Lko3y-opastetta) paikallaan.
kuva 15.01.2024 11:23 Esa J. Rintamäki  
  Onkohan vaihdonkielto-opastimesta otettu kuva Viipurista (juuri siitä ryss- eikun "sankarillisen neuvostoliittolaisen puna-armeijan fasistianastajilta vapauttamasta ikivanhasta venäläisestä" kaupungista)...?
<<   >>