Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.01.2024 11:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkohan vaihdonkielto-opastimesta otettu kuva Viipurista (juuri siitä ryss- eikun "sankarillisen neuvostoliittolaisen puna-armeijan fasistianastajilta vapauttamasta ikivanhasta venäläisestä" kaupungista)...? | ||||
|
15.01.2024 11:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toinen laskumäen yli menneistä raiteista oli "talvilaskumäki" ja toinen "kesälaskumäki". Liukulaakerivaunuja "laiskotti" talvella aika tavalla... | ||||
|
15.01.2024 11:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunupuolellakin numeroita on käytetty samalla tavoin. Nopeasti nousee mieleen A-wallaswaunusarja, jossa numeroa 1 oli kantanut kolme vaunua. Uusimmat vuosilta 1970 ja 1992. | ||||
|
13.01.2024 11:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mittarissa 28 kilovolttia? Onko se ajojohdon jännite tosissaan vaiko "Nitshevoo, hutoi bolshevik"-mittaritarkkuus? Eikös tuo ratti ollut alunperin isompaa mallia? Onko Sr1-sarjassa koskawn ollut Hasler & Bern nopeusmittaria? Entä jarrut? Knorr D2b kuljettajaventtiilinä kuten Huru 12:ssa? Nyt olisi lievä kurssitus paikallaan... |
||||
|
13.01.2024 11:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kehdosta hautaan, tuhannen putkan (tai kapakan) kautta..." | ||||
|
|
12.01.2024 21:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinäpä "Lahden Pulloseuran" joutomiesoletetuille oivallinen kerhohuone - ööörrrhhggh! - Hik - | ||||
|
11.01.2024 11:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tällaiset ilmaisimet olivat Vilppulan junasuorittajan toimistossa siihen asti, kun "salamalaite" VR-76 siellä otettiin käyttöön. Monet kiitokset herra Panulle näistä "signaalilaite"-kuvista, kiva ja mielenkiintoinen aamupäivän yllätys! |
||||
|
10.01.2024 23:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikö tätä vaunua olisi mahdollista pelastaa? Vanhat eslinkerit on jo koi syönyt, ruoste raiskannut ja home hajustanut niin ettei edes ne pelastuneet. Haavassakin happamuusaste kasvaa päivä päivältä...? Museaalisena ei ole montaakaan vanhan liiton teräsvaunua...? (Not:tä ei pidetä.) Uudempia sinisiä kylläkin on, mutta..? Taitaa tapahtua "Pullahurut", kun jääräpäisyys elää ja voi hyvin sarvikuonojen Suomessa. |
||||
|
10.01.2024 22:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Täh...? Siis kumijalkakyydillä Hangosta Helsinkiin? Nyt ei vasen kvartaalikäsi näytä tietävän mitä oikea(npuoleinen) kvartaalikäsi tekee...! Sopivan asunnon vuokraus junahenkilökunnan majoittamiseksi, eikö se tulisi halvemmaksi, kuin n x junavuoro x kuljettaja plus konduktöörin taksikyydit n kertaa ääretön Hnk - Hki. Tässä on jotain sellaista ylimaallista talousneroutta, johon en matalaotsaisena koneteknikonretkuna saa minkäänlaista otetta. Päästäkää meille Barabbas! |
||||
|
10.01.2024 05:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan kuulleeni aikoinaan alumiinitehtaalla omalta pomoltani, kuinka suomalainen tuulilasi päihitti kaikki muut valmistajat, siinä vaiheessa kun Ugissa alettiin Saab-Valmetilla valmistaa Opel Calibraa. Italialainen lasi oli ollut ihan kauheaa, sisältä autosta ulos katsottaessa lasi oli "vääntänyt maisemaa" aivan törkeästi. Paksuusmitatkin olivat heitelleet kämmenenleveyksien verran (huom. sarkasmivaroitus!). |
||||
|
08.01.2024 14:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, kompressorit ottavat puristaakseen ilman ulkoilmasta tai - no, ilmakehästä. Siten ilman sisältämä kosteus näkyy juuri mainitsemanasi harmaana suihkuna. GAS ammattikoulun työjaksojen aikana aikaa paloi siihen, kun paineilmakäyttöiset kulmahiomakoneet ("rälläkät") pistettiin oksentamaan vettä ulvaisujen kera ilmanpoistoaukoistaan sellaiset pari tuntia työpäivien aamuina. Nekin vehkeet olivat tarpeen keskipakopumppujen juoksupyörien siivikoiden valupintarosojen siloitteluihin. Itsekin sitä "harrastanut" 7,45 FIM tuntipalkalla 1975 elokuusta - 1977 elokuuhun. Säätilalla oli aika suuri vaikutus kompressoreiden tuotoksien vesipitoisuuteen. On yhä. Sairaaloissa on omat vaatimuksensa paineilman kuivuuteen ja putkistoissa olevat laitteistot sen mukaisia. |
||||
|
07.01.2024 20:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vihreää portviiniä? Ai, onhan vihreitä viinirypäleitäkin...? | ||||
|
07.01.2024 20:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunussa näkyy olevan ns. rullavirroitin, aivan alkeellista. Jos se kerran toimi hyvin, niin mikäpä siinä sitten. | ||||
|
07.01.2024 20:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rätinä ja välähtely, nehän ovat "Sudentulet"! Revontulethan ovat eri juttu...? |
||||
|
07.01.2024 20:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaatesuunnittelijoilla ei näytä enää olevan värikarttoja käytössään. Niinpä käyttömuoti onkin sitten yhtä "riemunkirjavaa" kuin antifasistisessa Volodjanmaassa, tuolla itärajan takana. Missä olet 1970-luku? Missä olet, oranssi toppaliivi, Archie Bunker, punainen pilkkihaalari, 500 markan seteli, Tatjana-huivi, Hannu Karpo ja muutenkin yleinen "viattomuus"...? |
||||
|
07.01.2024 00:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Samuli, kokeile lentokonevaseliinia esim. ketjuihin tai ilmailuluokan öljyä napavaihteistoosi. Siitä, että mistä näitä saa, niin en osaa sanoa mitään varmaa, mutta eiköhän asia ole muillakin jalgratas-ajajilla jokseenkin tiedossa? Korkealla kun on kylmä, niin lentokoneluokan voiteluaineille asetetaan omat vaatimuksensa. |
||||
|
06.01.2024 08:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Älä sure, herra Tuukka. Kuvasi dokumentääristä arvoa on mahdotonta kiistää. | ||||
|
05.01.2024 22:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Talgon ideahan oli hyvä, matala juna matalalla painopisteellä. Pyörät olivat ilman perinteisiä akseleita, jotenkin macpherssonin tapaan jousitettuja. Jokin keksinnössä kuitenkin tökki, kun se ei yleistynyt. Saksalaisllahan oli 1950-luvun alkupuolella ne kaksi ns. Glieder-Triebzugia, toinen päiväjunana ja toinen makuuvaunujunana. Olen siinä käsityksessä, että näistä joku sai idean aihetta Talgo-junien mietintään. Saksalaiset hankkiutuivat Triebzugeistaan eroon vähin äänin, toinen näistä oli toiminut loistavasti - vikasimulaattorina! |
||||
|
05.01.2024 22:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itella on lyhennys sanoista Paho-Itella. Ei ihme, että vaihtoivat takaisin postiksi. Olikohan joku fiksu huomannut leukailumahdollisuuden...? |
||||
|
05.01.2024 22:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, herra Kari. Tonnikeijutkin suosivat tätä kävelyreittinään... | ||||
|
05.01.2024 22:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lienee K30:a...? | ||||
|
05.01.2024 22:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lienee valumallin numero...? | ||||
|
05.01.2024 22:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei taida kiskotus enä kestää kissaa painavampaa kulkijaa...? | ||||
|
05.01.2024 21:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan rapuvaunuista nousee mielleen jokunen kysymys (Mänttä - Vilppula - junia paljonkin nähneenä) - tukkinippujen mitat siten, etteivät vaunut kuljettaneet mukanaan pelkkää ilmaa (kuvan Hkb:t ovat suht tiiviisti kuormattuja). - tehdasratapihojen kantavuus ja kunto (akselipainot versus kiskopainot). - neuvostopuutavaraa saapui kyllä Vok-vaunuissa, mutta ei kovin tiheästi. - tukkinippuihin liittyy kysymys Ob-, Oc- ja Occ-vaunujen käytöstä, miksei silloin? Nämäkin olivat mm. tukkipuiden kuljetukseen. Vanhoja Hdk-vaunuja oli kyllä muutettuna Ht-pankkovaunuiksi, mutta ne olivat pääasiassa Rautakanavan liikenteessä, ainakin alkuun. Kuvan ajankohtana oli jo myös Kbp-vaunuja käytössä. Tämä kommentti siis yhden mäntin Mänttä-kulmasta katsomana. |
||||
|
04.01.2024 14:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on sellainen muistikuva [lähtöisin kirjasta Asesuunnittelijana Suomessa (Aimo Lahden elämäkerta, v. 1970)], että Lahti teki kyllä kelvollisen pikakiväärin, mutta ymmärtämätön kapteeni (?) Saloranta meni sotkemaan konstruktiota omilla muutoksillaan. Tämä yhtenä syynä aseen maineen heikentymiseen. Lieneekö syynä ollut typerä arvovaltakiista: kapteeni versus sotilasvirkamies ja kummallakin hyvin vaikeat luonteet. Emman heikkoudeksi on kerrottu, että se oli hankala vietävä maasto-olosuhteissa (lippaan mitat, eli ulkohalkaisija), silloin kun lipas oli kiinni. Ase oli helposti klohmittavissa puihin, jolloin lipas saattoi saada vääntymiä. Muutenhan Emma toimi entistäkin paremmin, kun sen päälle heitti lapiollisen hiekkaa...(isojen poikien kertoman mukaan.) |
||||
|
03.01.2024 20:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno esimerkki Oulun rautatien pysäkki - talosta, kun sitä ei olekaan liiallisessa määrin "pidelty" (= Heikki Klemetin käyttämä sanonta liiallisesta remontoinnista). | ||||
|
03.01.2024 18:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan taiteellinen vaikutelma: 10. Muovidildon tekninen soveltuvuus Suomen talveen: 6 - . |
||||
|
03.01.2024 18:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä ole "Rullajuna" kuvassa niin täyteen lastatun oloinen kuin mitä oli 1970 - 1980 - lukujen taitteessa? Onko kysyntä vähentynyt? | ||||
|
03.01.2024 18:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaista, herra Jorma R. (Taidankin olla suht' hyvä keskustelunaloittaja? Näin nuoremmatkin harrastajat pääsevät kiinni entisyyteen, menetelmineen kaikkineen.) |
||||
|
|
03.01.2024 15:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| P 36 oli ilmiselvästi saanut sivuutusluvan linjaradiolla ja asiaa vahvisti vihreät päällä lähtöopastimessa. 1984 tienoilla Karjaan suuntaan menneet pikajunat lähetettiin junanlähetyslevyllä (silloin pikajunat yleisesti pysähtyivät Kirkolla). Vai onko vas.puoleinen "Antennilättä" tai "Maksiraitsikka" tai "Sakari-Matti" tullut Helsingistä tyhjävaunujunana liitettäväksi jonkin Kirkolta lähtevän iltapäiväruuhkajunan lisärungoksi? |
||||
|
02.01.2024 10:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno kuva, herra Eemil! Kuvan värisävyistä on nähtävissä lupaus kesän tulemisesta, ellei surkimus Vovkalta sammu viimeinenkin järjen valo sitä ennen... |
||||
|
|
02.01.2024 10:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvauspäivä oli perjantai. Pysähtyikö Porkkana Kirkolla, vai pöhkäisikö ohi täyttä kyytiä Bredat laulaen? |
||||
|
02.01.2024 10:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kari, ainakin Tervakosken paperitehtaan johtaja Bror "Nalle" Serlachius itse kävi hakemassa tehtaalaisiaan pois vankileiriltä: "- minun työläisiäni ette ammu!" Jotenkin veturimieskohtaloa avaa pappi Arvi Järventaus romaanissaan "Ja eläinten henki oli rattailla". Ilmapiiriä ylläpidettiin melkoisen tiukkana 1920- ja 1930-luvullakin, lapuan liikkeen ainakin kärjistäessä aatemaailmaa. Eikä tuo nyt ihmekään ollut, Neuvosto-Venäjä tosiaankin yritti lisätä "hybridivaikuttamisiaan" jo tuolloin (asiasanat: Toivo Antikainen, vakoiluskandaalit, korpikommunismi, pulakausi, läskikapina) Herra Simo, en tosiaankaan tiennyt jatkosodan aikaisista Tampereen tapahtumista, yleisestihän muistellaan, ettei jatkosotaan ihan kaikki riemumielin mukaan lähteneetkään. |
||||
|
01.01.2024 21:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Monet kiitokset, herra Eljas. Enkö minä arvannut...! Niinpä, Newtonin kolme peruslakia ja suunnitteluun liittyvät laskukaavat ovat aina samoja, duunasipa vetureita Burmeister & Wain, Baldwin ja vieläpä Märklinkin! |
||||
|
|
01.01.2024 11:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Simo, ei siellä kovin montaa junaa ajettukaan, vuanna kahareksantoista. Mitä nyt Mikko Kokko välillä panssarijunallansa peljäättelemässä valkokaartia. Ja punaisten puolella ajelleet kuljettajat olivat tietty kansanvaltuuskunnan kannattajia. Saivat sitten kenkää koko porukka rautavaltion hommista 16.5.1918 aikoihin. |
||||
|
|
31.12.2023 13:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaikka olisikin vaan Espanjan - Babcock & Wilcox, niin itselleni on yllätys, että B & W:n repertuaariin yleensäkään kuului veturinvalmistusta. No, alan kirjallisuus on laajaa ja ainahan voi lisenssejä ostella. Nyt puuttuisi vaan, että herra Eljas P. paljastaisi, että myös Burmeister & Wain väsäili vetureita...? Tai Harland & Wolff Irlannin Belfastissa (juuri se, joka väsäsi Titanicin!). |
||||
|
30.12.2023 20:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1988 noissa vaunuissa oli myös VR SUOMI ja asianmukaiset numerot merkittynä. Lieneekö veturipuiston päivät luetut, kuulostaa siltä kuin että olisivat heittämässä pyyhettä kehään...? Alkuvuotena puistoa mainostettiin telkkarissakin, mutta sitten ei, ei pihaustakaan. Vaivaako Haapamäkeä sama sairaus kuin panda-Ähtäriäkin? Itse en viitsisi täältä Helsingistä mennä toljottamaan päiväseltään uneliaita ja pissanhajuisia pandoja, etenkin kun ne on selvää politiikkaa. Veturipuisto on kyllä saanut minut sinne ab und zu toteamaan, kuinka rauta ruostuu, ruostuu, ruostuu ja ruostuu. Pahaan kuntoon menee samalla muistomerkki-953:kin siinä samassa. Pr 2 pitäisi sentään pelastaa joutumasta pillimiesten saaliiksi... Nämähän odottavat kuitenkin kieli pitkällä. |
||||
|
30.12.2023 13:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uskoakseni liikennepiirin päällikölle ja kauko-ohjaukselle nyt ainakin piti tilanne saada tiedoksi. Muistelisin, että suorittajilla oli taito laskea kulkuaikoja aikataulua laadittaessa ja sen pohjalta vetää tarvittaessa viivaa graafiseen aikatauluun. Junan numeron määräytyminen oli isommissa käsissä. |
||||
|
30.12.2023 12:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkohan tämän "ferrocarrilo-omnibusin" (ruotsiksi: rälsbussi) suunnittelussa ollut mukana tietotaitajia Saksasta? (Wismar-tehtaalta?) Saksalaiset + italiaanotkin tekeytyivät Francon "hyviksi ystäviksi" lähemmin vasta seuraavana vuonna, kun Espanjan sisällissota syttyi. Vaunun kattotuuletin on sentään mielenkiintoisen näköinen. |
||||
|
29.12.2023 19:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Autrichienne, eikös olekin tämän koneen [EL ALAGON (?)] valmistusmaa...? Yleisilme hieman viittaisi sinne päin. | ||||
|
29.12.2023 19:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vararengas ei näytä ihan presiis Micheliniltä...? | ||||
|
28.12.2023 10:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Moottori II:n mukaan Sv12/Dv12 - aluskehys on koottu hitsaamalla I-palkeista ja levyosista, eikä siten vaikuta järin monimutkaiselta. | ||||
|
26.12.2023 21:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jarno, noihin aikoihin kerrottiin Käskylehdissä myös "rötösnuorukaisten" nimet. | ||||
|
|
26.12.2023 21:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ari-Pekka, hyvä homma, sain selvää murteestasi hienosti, kiitos juutuupista katsomani "Porisuhdeterapian". Kaikkien kielikylpyjen äiti! | ||||
|
26.12.2023 21:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeanpuoleisen talorumiluksen tienoilla seisoi 1981 keväällä tammikuun lopulla Hyvinkäällä pahasti kolistelleita Porkkanoita, siis Dm8 5001, CEikv 5501 ja Dm9 5120. Kuvassa näkyvän raiteen vierellä, vasemmalla puolella, oli havaittavissa talvella 1979 (yksi kpl) lätän iso aura maatumassa. Vähän edempänä oli ollut raide jolla seisoi purkua odottavia lättiä, mm. 4073 ja 4069, syksyllä 1978. Ja talot peittävät näkymän kohtaan jossa olivat pyörättömät varasto-EFiabit 11541 ja 11527. Ai niin, tällä raiteella seisoi myös tasoristeyksissä rypistyneitä keltanokkalättiä. |
||||
|
26.12.2023 12:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Purjelentokone - missä siinä on kone? Ja purje? Saksaksi: eine Flugzeug = lentokapine, hehe, (leikkikaluhan on eine Spielzeug)! Purjelentokone taas: eine Segelflugzeug elikkä purjelentokapine. Saksassa oli aikoinaan tunnettu alkeisliitokone SG-38, eli eine Schulgleiter vuosimallia 1938 eli koululiitäjä... |
||||
|
26.12.2023 10:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei Miss Manta taida olla Zeppenalleri? Eikun anteeksi - Appenzelleri? | ||||
|
26.12.2023 10:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturitalli, eli Roundhouse, eli Ympyrätalo. Tässä vaan ei taida olla SDP:n toimistoa...? | ||||
|
|
26.12.2023 10:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös se leffan veturi (joka poltti tri Emmett Brownin kehittämiä erikoishalkoja, polttoarvoindikaattorina eriväriset savut) ollutkin 4 - 6 - 0 -pyörästöllä...? Se veturi olisi kätevä omistusesine, kun sillä pystyi näemmä vääntämään temppua taivaalla! Aivan samalla tavoin kuin Pitts Specialilla, Cessna Aerobatilla tai Christen Eaglella. Hitaasta vaakakierteestä immelmanniin ja Hammerheadin kautta ulkopuoliseen silmukkaan, niin vot! |
||||
|
26.12.2023 10:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Henri, tuntien ameriikkalaisen mättöruokakulttuurin, en ihmettele pyörätien leveyttä ollenkaan... "Dokumentaatiota" asiasta saa riittämiin "Hengenvaarallisesti lihava" - telkkariohjelmasta. |
||||
|
25.12.2023 14:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tosi on, herra Jimi. Virkatarvevaunuiksi päätyi kyllä suuri määrä makuuvaunuja, joista voisi mainita esim. 1920-luvun lopun CEm - vaunut. Niissäkin ollut ikkunajako sopisi hyvin kuvan vaunuun. Laskeskellaanpa vähän: Lyhyt Cm (vuosilta 1917 ... 1938): 16 kpl -> BT, BEm, XEi, BCm. Pitkä Cm (vuosilta 1929 ... 1952): 12 kpl -> XCm, BCm, BT. Lyhyt CEm (vuosilta 1920 ... 1935): 8 kpl -> BT Pitkä CEm (vuosilta 1924 ... 1957): 47 kpl -> BT, XCEm, BG. Lyhyt Em (vuosilta 1916 ... 1921): 10 kpl -> XEi Pitkä Em (vuosilta 1940 ... 1957): 9 kpl -> XOe, XEm, BT. Parin Em-vaunun tiedot hakusessa. Lyhyt malli, pituus puskimineen 18,7 m, (pitkä: 20,8 ja 21,2 m). Pitkä-CEm-vaunuista muodostettiin kaksi nelivaunuista johdonvetojunaa, sarjassa BG. Tosin CEm-litteraa ei enää silloin ollut, vaan nekin oli 1971 merkitty Em-vaunuiksi. |
||||