Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.10.2024 08:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sekin vielä, että tilataksin kuljettaja ajaa leipänsä edestä. | ||||
|
16.10.2024 20:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiskon harjan hiontalaite, pyörivillä hiomalaikoilla eli "smirgelikivillä". Speno on italialaisvalmisteinen. Hiontatyön kipinöivästä luonteesta johtuen tätä puuhaa ei harrasteta keskellä kesää. Vaka vanhan Väinämöisen aikoihin kiskonhionnat hoidettiin puskaryss - eikun ainteeksi - itäiseltä ystävältä vipatulla hiontajunalla. Junassa oli neljä vaunua, joista kaksi hiontavaunuja: - kummallakin runsain määrin tiiliskiven kaltaisia hiomakiviä. Nämä eivät siis pyörineet vaan laahautuivat kiskonselkää pitkin. Siten edestakaisin ajettavia hiontakertoja oli ja paljon. Kummassakin päässä junaa oli vielä vesisäiliövaunut. Tällaisen nelivaunuisen hiontajunan junapaino työn aikana oli niin "hirveä", että vetureiksi "riitti" vasta Huru 13:t, yksi kummassakin päässä. Miksi hiontaa? Kiskoihin tulee aaltomuodostumaa joka saattaa haitata matkustusmukavuutta kiusallisessa määrin. Muodostuksen dynamiikkaan tarvitaan: a) käytetty ajonopeus. b) vaunujen telien jousitukset ja iskunvaimentimet. JA KUNTO!!!! c) akselipainojen vaihtelut. d) junanpyörien keskeisyys (epäkeskot pistävät vipottamaan !). Lovipyörät. e) jarrutus- ja kiihdytysten välinen "soutaminen" ikäänkuin "leipoo" kiskonharjaa. f) kiskon materiaalin ja sisäisen kiderakenteen vaihtelu. g) kiskon kovuuden vaihtelu. h) sään vaihtelun aihettama lämpötilojen heittely rasittaa kiskoja aika lailla. |
||||
|
16.10.2024 07:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirkkonummen suunnalla oli pakettikatkojen aikana yleensä kaksi Ttv:tä linjalla työskentelemässä. Elikkä rataosa oli varattu (junasuoritustermi). Työaikaa useita tunteja ja öisin. 1980 - luvun jälkipuoliskolla oli pakettikatkojunissa yleensä Dv12 vetämässä kahta teräsvaunua (Eit, Eift, EFit, mitä nyt sattuivat Ilmalasta saamaan. CEhit tai CEift ja CEit, näitä en muista nähneeni). Puuvaunujakaan ei näissä junissa näkynyt, etwa 1985 - 1988. |
||||
|
15.10.2024 18:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rälsbuss 626: valmistui Hilding Carlssonilta Uumajassa elokuussa 1948. Sarjamerkiksi tuli Yo1, mutta 1948 SJ muutti sarjamerkiksi Yo1s. Tämä siksi, että vaunu edusti kolmatta versiota H. Carlssonin telirälsbusseista. Tässä kori on leveämpi ja korkeampi, joten s = större ((isompi). Vertailun vuoksi: vaunu Yo1 nro 583: (valm. Carlssonilta toukokuussa 1945) leveys ja korkeus: 2800 ja 2855 mm. 626: 3100 ja 3055 mm. Ensimmäsenä ajopiirinä sillä oli ollut Vännäs. Tammikuussa 1954 sai 626 siirron, uusi sijoituspaikka: Kristinehamn. Hylkäys koitti toukokuussa 1960. Vuonna 1966 se myytiin TGOJ - rautatieyhtiölle. Kahdeksan vaunua (aiempien lisäksi) oli siis myyty TGOJ:lle, jotka yhtä lukuunottamatta muunnettiin "tjänstevagneiksi" eli virkatarvemoottorivaunuiksi. Jotkin näistä (neljä kpl) päätyivät Afrikkaan! Elikkä Liberiaan Lamco-yhtiön malmiradalla (välillä Nimba - Buchanan) henkilökuljetuksissa käytettäväksi. Lamcolle päätyi 11 moottorivaunua ja kaksi liitevaunua 1962 ... 1966. Moottorivaunuista kuusi oli tavallisia Y6 - tyylisiä rälsbusseja, viisi tuli Göteborg-Särö - rautatieltä, kuten molemmat liitevaunutkin. Yksi TGOJ:n Lamcolle mennyt moottorivaunu oli ollut carlssonilainen teräskorinen, eli juuri Dm6 - 7:n esi-isä! (Lamco = ruotsalais-amerikkalais-liberialainen rautamalmivarantojen "hyödyntämis"-yhtiö.) Liberiassa ei kovin kauaa rälsbusseja hyödynnetty, niiden jälkeen sinne hankittiin Englannista kaksivaunuisia moottorijunia. Jotkin teräsrälsbussien korit palvelivat sittemmin ruokapaikkoina, siis ravintoloina. TGOJ:n muutostöiltä välttynyt ainoa vaunu, eli juuri kuvan 626, oli 1960-luvun loppupuolella käytössä rataosastolla, mutta sen jälkeen se seisoi useiden vuosien ajan TGOJ:n tallissa Vannebodassa. 626 siirrettiin Gävlen Järnvägsmuseumille vuonna 1983, sen jälkeen kun se oli kunnostettu Halmstadissa. |
||||
|
15.10.2024 17:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Hannu, ennen katon korottamista niissä oli ollut laakea harjakatto. Pikapikaa arvioiden: olisiko katto-osan silloinen korkeus ollut etwa kolmasosa kuvan kattokaarikorkeudesta. | ||||
|
15.10.2024 12:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tulkitsinko oikein junatoimiston seinältä: 1 RTP tarkoittaen 1. ratapiiriä? | ||||
|
15.10.2024 12:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja nuo puut sitten? Woodland Scenic alkanut näemmä bonsai-puiden markkinoinnin? Ratapölkytkin "bonsai-sahalta" kyllästämön kautta? |
||||
|
15.10.2024 07:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tsot, tsot herra Lasse. Minäkin jo pikkukuvasta katsoin luulleeni että vain uudemman sarjan EFit olisi muunnettu i-lisukkeelliseksi. Olin oikeassa. Siis, yllätyin kyllä vanhaa mallia olevasta sisäkaton muodosta. EFiti 23652 (vuodelta 1992) oli entinen EFit 23528 marraskuulta 1980 (vaunussa olleen merkinnän mukaan). |
||||
|
15.10.2024 00:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siivet, eikä siis Korkeajännitystä? | ||||
|
15.10.2024 00:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hahaa, herra Lasse, jatka ihmeessä riimittelyä! Tavallisella 4/4 - "Backbeat"-kompilla, kokeilenpa C - duurilla, tai no, G - ja D - duurit taitavat vörkkiä myös. Ja mukava pikku sointulopuke säkeistön päässä G, C ja G:hen takaisin. Pitää kokeilla, äänenväri "Twelverillä" tietenkin toisen tapainen kuin kuusikielisellä. Meni mielenkiintoiseksi. |
||||
|
15.10.2024 00:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Stephen Kingin "Tukikohdan" pahis, maanulkoinen "Randall Flagg" ei kykene silmänsä kyvyistä huolimatta paljastamaan Tom Cullenia. Aina, kun Flagg, "The walking man" yrittää telepaattisesti tavoittaa Tomia, hän näkeekin vain - kuun. "Tukikohdan" vanhempi, DVD:lle päätynyt filmatisointi on erinomaisen hyvin tehty! Jamey Sheridan Randall Flaggin roolissa on nappisuoritus. Aina niin ihana Molly Ringwaldkin "Frannie Goldsmithinä" sekä Gary Sinise "Stu Redman itä-Texasista" osasivat hommansa. Oma suosikkini oli "Glen Bateman", sosiologi ja ylianalysaattori, kuten itsekin olen, vaikkakin olen jäänyt "siivouskomerososiologiksi" (vrt "keittiöpsykologi"). Se on sitä, kun on päästänyt itsensä uskomaan syyn ja seurauksen "lakiin"... |
||||
|
14.10.2024 12:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä kuva! Kysymys: - onko pakkasnestettäkin käytetty vaunujen vesilämmityssysteemeissä? Jos, niin koska otettu käyttöön? |
||||
|
|
14.10.2024 12:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ylellisyyttä! Tuhkis pytyn vieressä! Niin ja onneksi ei sijaitse ulkokäytävällä. Fiksua, ei lennä paska torpedotuulettimeen...? |
||||
|
14.10.2024 12:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Arvoisat herrat: - unohdatte olennaisen, eli kaikki liittyy kaikkeen. Oli se motivaatio sitten mikä tahansa. Tietänette lausahduksen: - jossain pieni perhonen räpäyttää siipiään ja seurauksena syntyy tuhoisa tsunami (joka ei säästä rautateitäkään)...? |
||||
|
13.10.2024 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Bob Marley and the Waylers". Kerran Rolls - Royce suunnitteli oikein hienon loistoauton (moottorin teho sanottu olevan riittävä!). Markkinointiosasto keksi uudelle mallille hienon ja ylellisen kuuloisen nimen: "Silver Mist". Markkinointi maailmalla sujui, paitsi Saksassa... |
||||
|
13.10.2024 23:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rasmus, ehkä ei niinkään sisälle, vaan riittävän kova tuuli avaisi pressujen kiinnityksiä. Siten "uhkana" olisi kovin lepattelevia pressuja ja kuljetettavan tavaran pilaantuminen. | ||||
|
13.10.2024 21:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eli Pikkujumbon vuokra-aika oli yhden viikon mittainen. Ymmärsinkö oikein? | ||||
|
13.10.2024 21:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, väärinkäytökset eivät ole hyvinvointiyhteskunnan syytä eikä nimenomattainen tavoite. Nykyajan ongelmat johtuvat: a) pääomien vapauttamisesta ( Holkerin hallitus 1987) ja b) hätäilevien sijoittajien ahneudesta ja tyhmyydestä, se on: enää ei sijoiteta tavaroiden tuotantoon vaan paperinpaloilla puljaamiseen, eikun - anteeksi - osakekaupoilla keinottelemiseen. Niin ja vanhuksilla sekä terveydellä, kun muut sijoitusmahdollisuudet on pelattu ulos. |
||||
|
13.10.2024 11:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Punaiset numerot ovat ns. paalulukuja. Käytetään mm. suuntaamisen ja mittausten apuna. Ovat apuna mm. korkeussuhteiden määärittämisessä (esim. tarvitseeko rakennettava raide pengerrystä vai maaleikkausta). | ||||
|
13.10.2024 11:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vastakohtana Vilppula vuonna 2022: - Puolihuolimattomasti nikkaroitu odotuskatos, tuherrettu halvimmalla mahdollisella ulkomaalilla (joka EI KESTÄ isältä pojalle). Paksulla mustalla tussilla kirjailtuja merkintöjä: "Lissu antaa!", "Jeppe on homo", ja sokerina pohjalla jonkun maaseudun tuskaisen kasvatin tuhertama afrosuomalaisille tarkoitettu kehotus painua V:llä alkavalla nimellä "kunnioitettuun" syntymäpaikkaansa (ei ole Vilppula, eikä Viipuri). Eikä niin minkäänlaista infoa missään, muuta kuin "Kilo-Victor-Golf"! Katos tarkoitettu juopottelupaikaksi, kun Vilpunkrouvikin hävitettiin kauan sitten, niin ja nuorisotilaksi myös. Ja hupsista, Dm12-kiskobussijuna ei tulekaan, kun se on korvattu maantievirkaveljellään, jonka keulassa lukee "Scania"! |
||||
|
13.10.2024 11:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miten kummassa svedupetterit ilkeääkin? Eivätkö he ole tajunneet, että voittoprosentit ovat maailman tärkein asia. Kaikki mikä ei tähän vastaa, on kuolemansynti ja niiiin väärin! Kiitos kuvasta, herra Petri! Maailmaa ja järjenkäyttöä on enemmänkin Pasilan pohjoisen pään lähtöopastimen takana. Jolla on silmät, se nähköön. |
||||
|
12.10.2024 22:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitäh...? Onko ongelmajätteet jo loppuneet maailmasta...? Aika hyvin jos niitä siirrellään hävitykseen autoilla. |
||||
|
12.10.2024 22:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan herra Jarno. Lättä istui maisemassa hienosti jo vuonna 1954 ja istuu yhä! | ||||
|
12.10.2024 22:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yo - kylä näkösällä. Oikeanpuoleista jokirantapolkua olen talsinut aika monen monta kertaa. Radan ja yo-kylän välissä oli aikoinasn ollut jotain pienteollisuutta ja romutarhakin. Kyllä se inehmo, "syntinen saatana kurja", on vaan aikamoisen puuhakas olento... Aurajoen väri sentään ennallaan. - Jaa, pitääkin ruveta kahvinkeitolle, tuli tuosta jotenkin mieleen. |
||||
|
|
12.10.2024 22:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, kommaritaistolaisten mielestä heidän poliittisen suunnan valintaansa oli riittävän hyvä syy. Sen aikainen Suomi oli hyvinkin kireä ja yksipuinen, sanoisinko "natsi"-valtio. Ja kun suomalaisista oli kyse, niin sekin juttu kiehui yli ja pahasti. Tyypillistä, näin jälkikäteen arvioituna. Se, mikä minua ainakin Mäntän taistoismissa ihmetytti, oli se että paikkakunnan hienostokakarat oli päntiönään ruvenneet siihen, lienee ollut symbolistista "isänmurhaa"? Jääkärimarssi kun ei oikein näille raukoille enää maistunut... Viimeisenä vuotenani yhteiskoulussa 1975, juhlittiin toisen maailmansodan loppumisen 30-vuotisjuhlaa. Nämäkin "stallarit" olivat mukana. Inttivät että koko maailma oli hyökännyt Neuvostoliittoon ja että neukku - CCCCCCCP ihan yksin oli nitistänyt natsi-Saksan. Eikä nämä poloiset edes osanneet piirtää "svastikaa" oikein, ihme vänkkyrän vaan räpelsivät julisteeseensa! Yhtiölle, konepajalle päästyäni elokuussa 1975 näistä "edistyksellisistä demokratianpioneereista" ei näkynyt vilaustakaan! Peruskommareita oli joitakin ja riitelivät välillä "solisalirattien" kanssa. Pääluottamusmiehenä oli Matti Putkonen, joka sittemmin rupesi persujen "työmieheksi". Muita työmiehiä siellä persuissa ei sitten olekaan...? Se, mitä viimeksi näistä hienostopenskoista kuulin, että kovin olivat haalistaneet aatteensa ja patvineet hyvinkin porvarillisiksi. |
||||
|
|
12.10.2024 21:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Bolshevikkien - Muutto - Waunu", hah hah. | ||||
|
12.10.2024 13:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kerrassaan mallikelpoista toimintaa: puistojuna (pahimmassa tapauksessa mennyt romuksi) ja katsokaa miten kiiltävän mallikelpoisessa kunnossa näyttelyesine-Ristot ovat! En usko, että puistoa on enää kymmenen vuoden päästä. Martti Vainio ja Tapani Laaksomies sentään olivat hommansa tasalla, mutta muut pamput...? No, Keuruun kaupunki voikin tästedes kustantaa vain tunnin keikan noin 1,7:n kyläpelimannin kerran vuoteen ja siinä se. Niin tämäkin puistoidea menee vessasta alas... |
||||
|
|
11.10.2024 23:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veikko Vennamo muistelmissaan kohteli Arvo Korsimoa sangen kaltoin. Yksi lievemmän luokan nimityksistä taisi olla "roisto". Korsimohan kuului K-linjaan: Kekkonen, Korsimo ja Karjalainen. |
||||
|
11.10.2024 23:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Enoni kerran kertoi, kuinka hänen tuttavansa, Muurari - Pentti oli repsikkansa kanssa menossa autolla Halliin, jossa odotti työkeikka. Eteen kuitenkin tuli naisautoilija pienellä Fiiatilla ja niinpä Pentin oli hiukan hellitettävä kaasujalkaa. Repsikka sanoi: "Paina torvea, että päästään tuosta ohi." Pentti ojensi oikean kätensä ja painoi repsikkansa päälakea. |
||||
|
11.10.2024 17:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niin pätemättömyysristejäkö ei enää käytetä? | ||||
|
11.10.2024 17:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johan nyt! Pikkukuvana meni minuun aivan täydestä, kuin 30 sentin kolikko. Hienoa työtä, söör Hannu! |
||||
|
11.10.2024 13:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Raimo, ymmärrän täydellisesti "mielikuvaharjoitustasi". Olen itse tehnyt samaa. Viimeksi noin kuukausi sitten illan hämärtyessä Mäntän asemalla. Seisoin jo kauan sitten puretun ykkösraiteen kohdalla, juuri siinä, mistä Mäntän Motti Vilppulaan lähti. Ajatuksessani oli Ds2, moottori tyhjäkäynnillä. Ihmisiä: mm. 1996 edesmennyt GAS ammattikoulun äidinkielen ja matematiikan opettajani saattamassa poikaansa: - "Näkemiin, Frej, hyvää matkaa ja terveisiä!" Tai isoäitini lähdössä sukuloimaan Vaasaan. "Terveisiä Aukustille ja Mandi-tädille!" Päivän viimeinen mottivuoro, lähtöaika klo 18.20, ajanjakson ollessa suunnilleen vuotta 1948. |
||||
|
|
11.10.2024 07:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joen rantamilla olevan maaperän laadulla on myös väliä: - silkkaa savilillinkiä. | ||||
|
11.10.2024 07:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Anttilan tavaramakasiini ja 200 markkaa? Oman kokemukseni Anttilasta (siis tavaratalosta) oli, että sen satanen oli vain 99,00 markkaa, heko heko! Mutta: muovin ruiskupuristetuottamisesta sen verran, että sulan muovin virtaus muottiin ja muotin sisällä on ns. abrasiivista. Siten muottien on pakko olla jykeviä! Jykevyyttä vaatii myös puristuspaine. Muovin laadulla ja tyypillä on myös oma merkityksensä. Esimerkiksi 1960-luvulta Airfix - pienoismallifirman 1:72-skaalan Vickers-Supermarine Spitfire IX:n muovi: polystyreeniä. Saman aikakauden Revell käytti kovempaa muovilaatua. Siten Airfixin liimalla koottu Revellin Republic P-47 D "Trunkenbold" - eikun anteeksi - Thunderbolt saattoi jonkin ajan kuluttua hajota käsiisi. Liiman "teho" ei riittänyt! Abrasiivinen - sanan merkitystä selvittänee se, että hiekkapaperin toimesta abrasiivisyys myötävaikutti, että puupalikan pinta silittäytyi abrasiivisyysssuorittajan tahtotilan mukaiseksi! Heko heko. |
||||
|
|
10.10.2024 16:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei herrojen Railroad-Hannun ja Jouni esiin tuoma hinnannousu johdukin jostain, mikä sitoo muovituote-"perheet" petrokemialliseen teollisuuteen ja sangen lujasti? Suomeksi: öljyn hinnan vaihtelu, jonka vuoksi hintoja nostetaan "riittävästi", ettei tule persnettoa? |
||||
|
10.10.2024 16:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Railroad-Hannu, kehitystä laitteissa tapahtunee vasta varsinaiseen tarpeeseen. Saattaapi jäädä Hölö-XXX-grafia-antipatialaitteeksi? Sikäli surullista, että nämä laitteet kätevyydestään huolimatta erottavat ihmiset toisistaan ja rikkovat tuikitärkeätä yhteisöllisyyttä. Kuka tai mikä taho hyötyy tällaisesta? |
||||
|
10.10.2024 10:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juu vallan, monet kiitokset sir John ja Railroad - Hannu! Sen johdosta: Ich hab' mein Herz in Eisenbahn verloren, in einer lauen Sommernacht, ich war verliebt bis über beide Ohren, und wie ein Röslein hat ihr Mund gelacht. Und als wir Abschied nahmen vor den Toren, beim letzten Kuss, da hab' ich's klar erkannt, dass ich mein Herz in Eisenbahn verloren, mein Herz, es schlägt bei Märklin - bahn! Dafür, vo' aus mit Volldampf, meine Herren! |
||||
|
10.10.2024 10:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suli? Joo, tosiaan, helteitä kyllä oli kesällä ihan piisalle asti, heko heko. | ||||
|
10.10.2024 10:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kari: Valtionrautatiet 1987 - juhlakirjan sivulta 275: Inkeroinen valmistui vuonna 1970 (124 kerrosneliömetriä). Laajennettiin vuonna 1980. Kerrosneliöitä: 189. " Se on rakenteiltaan samanlainen elementtirakennus kuin Itä-Suomeen valmistuneet pienet asemarakennukset." |
||||
|
10.10.2024 10:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Piika ei ole ihminen, sammakko ei ole kala, eikä hoppafoortti auto, joten Pitkäsiltakaan ei ole pitkä. | ||||
|
|
10.10.2024 02:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yeah, sir John ! Näinkin voimme lausahtaa. Ensimmäisen vaunun aluskehyksen niittejä ja katon torpedoventtiileitä laskiessani sain käsityksen, että se olisi makuuvaunu Em. Ja seuraavaksi kysymys pienoismallinikkareille: - saako skaalarataan syksyn lehtiefektin parhaiten: a) - kasvattamalla japanilaiseen tapaan bonsai-pienoislehtipuita, jotka pudottaisivat syksyisin HO-skaalaiset lehtensä kiskoille? Bonsai - vaahtera olisi kyllä erinomaisen tuloksekas, vaikkakin työläs ja aikaa homma vaatii. b) - kastelemalla sopivan kokoisen rautakauppapensselin harjasten kärjet asianmukaisen värisellä maalilla ja roiskimalla (sormien avulla heiluttamalla) täpliä rataan? c) - unohtamalla koko jutun. Helpompiakin vuodenaikoja voi rataansa harrastaa. |
||||
|
09.10.2024 23:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja saksaksi Stumpelbahn! Espoolaispolitikoitsijoilta meni ideologia terveen järjen edelle vaatiessaan lyhyempiä (lue: - halvempia) asemia. Siellä ei voi kolmen rungon metroilla ajaakaan. |
||||
|
09.10.2024 23:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin kiehtovan näköinen tuo JSR:n koppivaunu F. Apropos, herra Jorma R., oletko ollut tilaisuudessa näkemään Mäntän kappeen vetureista tehtyjä piirustuksia (GAS konepajalla laadittuja)? Muistan jotain nähneeni "Lintplaatin" Kallella (K.-E. Lindblad). |
||||
|
09.10.2024 23:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Älä vain sano herra Lasse, että elämänkokemus ja iän tuoma viisaus, ovat yhdessä tuoneet sinulle noin kadehdittavan tarkan havaintokyvyn...? | ||||
|
09.10.2024 22:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Scalan "naama" oli kyllä ennakkoluulottomasti muotoiltu. Hyvä!!! Muilla korinvalmistajilla oli katse vielä lujasti kiinni menneisyydessä. Kuvan ratikkamallissa oli ilmeisesti kahdeksankanttiset pyörät ja jouset valurautaa (suomu - ?). Joten matkustusmukavuus oli vihonviimeistä luokkaa (vaikka oli ensimmäisen luokan keltainen raita vaunun katonrajassa!). |
||||
|
09.10.2024 22:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei puutu kuin skientologien E - mittari, heko heko! | ||||
|
09.10.2024 22:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Maanviljelyksestä juohtui mieleeni, että eikös kuuluisaa Ameriikan sota - Jeeppiäkin käytetty peltotöissä, nimenomaan juuri sotien jälkeen...? "Kortti tuo ja kortti vie, mutta maanviljelys, se se vasta on onnenkauppaa!" Junan viisi ensimmäistä vaunua näyttävät olevan satapaikkaisia Ei:tä sekä perässä EFi ja Po. Tietääkö kukaan vaunujen numeroita? |
||||
|
|
09.10.2024 22:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuona päivänä Inkeroisesta tuli siten Ankeroinen. Eikä puutu enää muuta, kuin joku tuskainen teini-ikäinen, jonka psykologista rikkonaisuutta asematalon nimellinen eheys raivostuttaa. Ja niin parit tulitikunraapaisut (valmistatud Eesti Tuletikutööstus) "tasoittavat" tilanteen... Finaalityyppisesti. |
||||
|
09.10.2024 22:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Totta. Seinät ovat laajalla ja katto korkealla! Penkki näyttää hiukan köyhältä Valtionrautateiden vakiopenkkiin verrattuna. |
||||
|
09.10.2024 22:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sarja totteli kutsumanimeä "Pikku-Truman" myös. | ||||
|
09.10.2024 22:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, entinen Fo tosiaan, herra Jarmo, mutta höyrynkehitinvaununa "Fol". Etv - käytössä Jykylää ympäröivien tunnelien jäänmuodostusta vastaan taisteltaessa. Onko vaunun kääntöpöydän puoleisessa päässä sivuseinän alanurkassa osoitelapputeline? Koska tämä muuten hylättiin? |
||||