Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.10.2023 14:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa "virtaviivainen" eli ajoviimaa patoamaton loppuopastelevykonstruktio. | ||||
|
11.10.2023 14:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tämä tanskalaisten omaa suunnittelua? Minulla on sellainen hytinä, että Hollannissa oli myös vähän tämän näköisiä ohjausvaunuja. | ||||
|
11.10.2023 14:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mukavan näköinen vehje, tämä Nohab! | ||||
|
11.10.2023 14:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkos 1080 Jungin Risto? | ||||
|
Kuvasarja: Tanskassa kesällä 1999 |
11.10.2023 14:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olihan kiva ja mielenkiintoinen kuvasarja! Kiitos. Vanhoja ex-SJ rälsbusseja (Dadelaskar) ei tainnut enää näkyä missään. |
||||
|
11.10.2023 14:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä! Pystykattilaratkaisu vuodelta 1869! Ilmeisesti ns. voimaluku tai sen ei-suuruus oli vaatinut tällaisen mallin? Voimaluku = kattilan tulipinta-ala kertaa työpaine (vanhan systeemin mukaan). Luvun suuruudesta riippuu kattilanhoitajan pätevyysvaatimukset. |
||||
|
11.10.2023 14:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voi sininen, kun on punainen! Tuo vaunu siis. | ||||
|
11.10.2023 14:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja Hiiapilla nostetaan suistuneet takaisin kiskoille...? | ||||
|
11.10.2023 14:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1864 Tanska soti Preussin kanssa. | ||||
|
11.10.2023 14:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Opastin lienee raideopastin...? | ||||
|
11.10.2023 14:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä moottorivaunutyyppi kantoi kutsumanimeä "Lynette". Valmistajana saksalainen Uerdingen, eli sama joka ne Länsi-Saksan DB:n kaksiakseliset VT 95 - kiskobussit teki. Näiyä valmistettiin vielä 1980-luvun puolella. Joillekin tanskalaisille yksityisradoille Lynettet olivat liian kalliita, joten ratkaisuna oli ostaa Ruotsista Y6- ja Y7-rälsbusseja plus joitakin liitevaunuja. Ensimmäiset Ruotsinrälsbussit Tanskassa olivat SJ:n entiset Yo1 514 ja liite UCFo1 1549 (puukorisia HC-vaunuja) joulukuussa 1945. Tanskalaiset olivat myös itsekin valmistaneet näiden näköisiä "Skinnebusseja" A/S Scandialla vuosina 1947 ... 1952. Mitä teräskorisiin rälsbusseihin tulee, niin TGOJ myi Hilding Carlsson-valmisteiset YBos-rälsbussit liitevaunuineen tanskalaisille yksityisradoille vuosina 1962 -1963. Samoihin aikoihin SJ myös hankkiutui "kätevästi" eroon YBo4-rälsbusseistaan. Nämä vaunut juuri olivat niitä Dm6- ja Dm7-vaunujen "isoäitejä"! SJ kun suunnitteli itse omat vakiorälsbussinsa (Y6-perhe), eikä Hilding Carlssonin malli siten kelvannut (muuten kuin kapsuna), vaikka tyyppi oli jo olemassa käyttövalmiina. SJ:n omat vaunut olivat samaan aikaan vielä piirustuslautavaiheessa (1950-luvun alkupuolesta puhuttaessa.) Vuosina 1972 - 1974 SJ sitten myi 18 kpl Y6:ia ja kuusi liitevaunua Tanskaan. Vaurioituneiden tilalle tanskalaiset ostivat lisää vaunuja. Kaikkiaan SJ:ltä Tanskaan oli mennyt 30 kpl Y6/7:ää ja 7 liitevaunua. Ja suuri määrä varaosia myös. 1980-luvulla tanskalaisilla yksityisradoilla oli mahdollisuus saada lainarahaa kaluston modernisointia varten. Siten jotkut radoista ostivat Lynettejä. Neljä yhtiötä kuitenkin pitäytyi rälsbusseissaan. |
||||
|
11.10.2023 13:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin itse muistan yhden Radiomikron "haalin" olleen Niittykummussa, Länsiväylän pohjoispuolella. Aina sieltä tuli jotain ostettua, muun muassa varsin kelvollisen pienikokoisen viisarityyppisen yleismittarin noin kymmenellä markalla. Ensimmäisen Philips-videonauhurinikin sieltä ostin. Ei Hopi-Hooli vielä silloin mitään... Masalassa ollutta Oriflame-kauppaa kutsuttiin "naisväen Radiomikroksi". Kaikenlaista meikkitarviketta ja "ötökööliä" siellä myynnissä. Korujakin. |
||||
|
11.10.2023 06:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pituusprofiilista katsottuna tämä vahtitupa ei ole Nikolainkaupungin rautatien alkuperäinen, vaikka asian voi todeta sokea Reettakin otsallaan. Vinoneliöikkuna on Bruno Granholmin omialtaanen ja vekkuli jippo. Teveisiä Kallion kuvataidelukion naapurista Kallion vahtituvalle. |
||||
|
11.10.2023 06:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kummasti näyttää Tekari 7:n vetovoima kelpaavan hyvin kahden Paslinkerin vetämiseen. Vieläkö Tekarin konepellin alla veisataan Södertäljen kansallislaulua a la Scanian 14 -litrainen veekahdeksan-dieseli? |
||||
|
11.10.2023 06:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin ikäero on koneilla huomattavan iso... | ||||
|
11.10.2023 06:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaakunassa on muistettu perinteisiä rantaruotsalaisia minkinviljelijöitäkin. Että Noiruttu Pohojam' maa! Eikun Rehupiikles soimaan! |
||||
|
11.10.2023 05:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvasin saman vaunun 13.7.1985 ja kuulin, että paikalliset Alkon mannekiinit olivat päästäneet Punaisen Kukon irti, kuvassa näkyvin seurauksin. | ||||
|
|
11.10.2023 05:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Antenni näyttää likimain samanlaiselta kuin se, minkä ostin 1987 Radiomikrosta (Espoossa) saadakseni näkyviin lumisateella höystetyn kolmoskanavan. Moinen kanava oli silloin aivan uusi. | ||||
|
10.10.2023 22:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja myös salaiset agentit...? | ||||
|
09.10.2023 14:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olin itse EFi 22378:ssa (junan viimeinen vaunu), entisessä tupakkaosastossa, kun pamahti ja kuului raapivaa ääntä. Osastossa ei sen kummemmin, muuta kuin joukkohätkähdys. Isommassa, tupakoimattomien osastossa, menosuunnassa oikealla puolella yhteen ikkunaan sälähti noin puolen kämmenen kokoinen reikä. Ihmisille ei käynyt mitään, mutta osasto tyhjennettiin silti matkustajista loppumatkan ajaksi. Syynä arvioitiin olevan edellispäivän myrskytuulen puolittain kaataneen radanvarressa olleen puun ja junan tärinän viimein "irroittaneen" juuripaakun lopullisesti. |
||||
|
09.10.2023 14:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Parakdoksaalista on sekin, miten hävinneissä valtioissa tapahtui 1950-luvulla talousihme, nimenomaan länsi-Saksassa ja Jaappaniassa. Ilmeisesti ihmiset ottivat itseään niskasta kiinni, ja eikun hihat heilumaan. Englanti sen sijaan nyykähti ja syvälle. Amerikkalaiset kotiin palanneet sotilaat tarvitsivat asuntoja, työpaikkoja ja autoja, mutta en ole USA:n kehitystä nähnyt missään kehuttavan talousihmeeksi, baby boom (makuuhuoneissa kuhisi peittojen alla!) siellä sentään oli huipulla. Neuvostoliitolla oli kova kiire rangaista "liiaksi länsimaiden ihailuun" "syyllistyneitä" kansalaisiaan, heittämällä lännessä sotavangeiksi joutuneita neukkuparkoja Gulagin nieluun! Suomelle oli iso apu sotakorvausten lietsomasta metalliteollisuudesta, siitäkin huolimatta, että rintamamiesasuinalueilla öisin sotaveteraanit huusivat kauhusta painajaisissaan, yö yön jälkeen. Mitä VH -vaunuun tulee, niin vaunukortissa se merkintä oli. Olin/olen hämmästyksissäni, merkintä tarkoitti neukkuavovaunua, eikä katettua. Kuvan vaunun korin yksityiskohdat jotenkin täsmäävät G10:n kanssa, enkä usko VEB Waggonbau Pasilan nimenomaan geekympismiä harrastaneen. Silti se oli liitetty Gd-sarjaan. |
||||
|
|
09.10.2023 08:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvinkin mahdollista, herra Jorma. Siellä "luokkatietoinen" ruski poika ryösti minkä ennätti, aina paikalta kohtaamiensa naisoletettujen siveydestä (iät 5 - 100 vee!) alkaen Hermann Göringin vaaleansiniseen Mercedes 540 K:hon asti! Esimerkiksi taka-Baskirian musikoille sähkölamputkin olivat sellainen ihme, että niitä lähetettiin laatikkokaupalla Kaikkien Ivyjen Äitiin, vaikka eivät nämä vahvassa kännissä olleet raukat tajunneet, että niihin piti saada sähköäkin! Saattaapa joskus tulevaisuudessa arkeologit löytää kauksaa Siperian polsoi taigalta ihmeellisiä WC -istuimia, jotka eivät "tarvinneet" viemäröintiä ollenkaan. Nitshevoo! Hyvänä esimerkkinä myös tehtaista irrotetut tarkkuustyöstökoneet, joille ei muuta lopullista sijoituspaikkaa löytynyt kuin arolle, paljaan taivaan alle. Ja ruoste raiskasi ja koi söi nämä laitteet käyttökelvottomiksi. Saksalaisten sotavankien työvoimakin piti ryöstää aina vuoteen 1955 asti. Ja niin Koba sai tanssia lezginkaa Kremlissä maailmanpolitiikassa lisääntyneen arvovaltansa kunniaksi...! |
||||
|
09.10.2023 08:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, oletan SatLston takoittavan Satakunnan Lennostoa, joka oli yksi "puolisotilaallisen ilmailuklubin" osanen...? | ||||
|
|
07.10.2023 11:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katsonpa vakstuukikantiseen vihkooni koskien kuvan vaunua: Rto 179 Lv (eli rataosaston liitevaunu), entinen BG 04396. BG on entinen Gdt ja edelleen entinen Gd 40'802. Se on rakrnnettu entisen venäläisen VH 1758 - 687:n aluskehykselle. VH taasen oli valmistunut Breslaussa (nykyinen Puolan Wroclaw) Linke-Hofmannin tehtailla vuonna 1918. |
||||
|
05.10.2023 14:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaikkien kesävaunujen äiti. | ||||
|
05.10.2023 14:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Intiaanit vaan puuttuu, muuten hyvää pitkäsarvieksotiikkaa! | ||||
|
05.10.2023 14:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Räder müssen rollen..." | ||||
|
05.10.2023 04:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistavaa, herra Otto, kiitoksia! Mainitsemasi tehdas on kuuluisa veturintekijä. Sodan aikana siellä heiteltiin kokoon saksalaisten sotavetureita, pääasiassa BR52:aa. |
||||
|
04.10.2023 22:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä DDR:n tarvinnut mitenkään hävetä osaamistaan rautatietekniikassa; niin liikkuvassa kuin kiinteässäkin kalustossa. Siitäkin huolimatta, että elokuussa 1961 pystytetty "antifasistinen suojavalli" estikin länsipuolen osaajien tulvimista Ulbricht-valtakuntaan... |
||||
|
04.10.2023 22:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Josko nykyaikana jätettäisiin murrosikäisten "kapinoinnista" se alku-koo pois. Ennen niin sanottua "Diinarielokuvaa" eli James Deanin tähdittämää Nuori kapinallinen - leffaa, koko ilmiötä ei ollut olemassakaan. Ainakaan siinä laajuudessa kuin mitä se vielä 1970-luvulla ennen nuorison kesyyntymistä kuuntelemaan Stray Catsia, Pentti Perusjätkän tölhöillessä lavalla kaljaa päässään. Koko leffan paras anti oli suloinen Natalie Wood. Muut: hmmm, no jaa... Toinen yllytys ilmiölle oli ollut varhaisempi, Marlon Brandon pökkelöimä Hurjapäät (The Wild One), jonka jälkeen mopojonnet eivät enää malttaneet olla viilailematta IC 350 Planetaansa tai vaihtoehtoisesti Helkama Vaisujaan...! |
||||
|
|
04.10.2023 16:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, aprikoin itsekin asiaa kommentissani 2.10. klo 20.05, Tk3 1152 (Äms muistomerkkiveturi) - kuvassa. | ||||
|
04.10.2023 16:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoinen raideleveys. Englannin Great Westernkö lahjoittanut ylimääräiset pyöräkertansa...? | ||||
|
04.10.2023 16:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Komeat puskimet! Käyvät melkein ilmoitustaulusta, heko heko. | ||||
|
|
04.10.2023 16:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei herra Hannu. T3 (DRG BR89) eli "Teckel" (= mäyräkoiran yksi kutsumanimistä) oli/on normaaliraiteinen. Kuvan "mäyriksenpentu" on ilmiselvästi kapearaiteinen. Kone taitaa olla Puolan pojan omaa kehittelyä. En löytänyt vastaavaa saksalaista Dampflok-Archiv 4 (BR97, 98 ja 99) - kirjastani. |
||||
|
|
04.10.2023 14:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sehr geehrter Herr Uwe! Ei venäläisten militarismia tarvinnut harppisaksalaisille erityisesti kylvää, sen kun muistuttivat vanhan Preussin velvoittamasta perinteen ylläpitämisestä. Ja sehän sopi kuin suutari Gerhardin nyrkki räätäli Erwinin silmään! Ja mikäs, entiset ammattinsa hallinneet Wehrmachtin sotasedät tilasivat univormunsa entisen kuosin mallisina, tosin ilman natsikotkaa. Niin ja pitihän sitä kypäränkin mallia vähän viilailla, niin johan vot! Sturmgewehr 44:n tilalle Avtomat Kalashnikov, niin johan taas alkoi pelittää. Ja niin perinteikäs "Die grosse Zapfenstreich" sujui kuin vanhasta muistista. Hymyhuulin! Se mitä venäläiset veivät "Mitteldeutschlandissa" turhan pitkälle, oli NKVD:n tuominen sinne Stasiksi. Onhan "eine Kartoffeldeutsche" ihmisenä tyystin erilainen kuin "Nitshevoo"-kasvatuksen saanut laiskanpulskea neukku tai ryssä, ihan mitenkä vain! Eipä silti, "vanha kunnon Reini-setä" alias Reinhard Heydrich ja Heinrich "Heini-setä" Himmler olivat tehneet omat alustavat pohjatyönsä (SS ja RSHA), ikään kuin odottamaan tulevaisuutta. Joka sitten tulikin. |
||||
|
04.10.2023 14:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan "Nebenbahn-Verbrennungstriebwagen" (= sivuratojen moottorivaunu) näyttää ulkonäkönsä puolesta muistuttavan aika lailla ns. sanottua "Wismar-kiskobussia". Sitä valmistettiin myös eri raideleveyksille. Moottorit olivat pääasiassa Deutz-dieseleitä, alkaen 50 hv "suur'-tehoisesta alkaen. Voimansiirto oli mekaaninen. Moottorin ja vaihteiston hallinta oli samanlaista kuin linja-autoilla, kytkimenkin puolesta. Viimeinen Bundesbahn-Wismar-vaunu liikennöi vuoteen 1969. Kuvan vaunun neljä sivufönaria vie ajatukset vuonna 1934 Saarbahnille toimitettuihin Wismar-vaunuihin. Nämä tosin olivat kaksimoottorisia, kummallakin nokalla pyöri dieseli, 50 "hummaa" per nokka. Ajonopeus maksimissaan 60 kilsaa tunnissa. Kuvan vaunu on yksimoottorinen. Kaksiakselisia vaunuja ei voi mitenkään liian vuolaasti kiitellä miellyttävistä kulkuominaisuuksista. Vapaa lenkkiakseliripustus kyllä tunnettiin noihin aikoihin. Se tarkoittaa että alustan sarvirautojen ja laakeripesien välille oli järjestetty välystä, jolloin kaarteissa ajettaessa pyöräkerran akseli kykeni enemmässä tai vähemmässä mäårin asettumaan kaarteen säteen suuntaiseksi. Näin oli menetelty täällä koti-Suomen Valtionrautateillä Ek-sarjaa rakennettaessa vuodesta 1925 alkaen. Kerrottakoon, että Ruotsissa Hilding Carlssonin kaksiakselisilla Y - rälsbusseilla matkustusmukavuus nousi päällimmäiseksi kysymykseksi, kun siellä kiskonpituus radoilla oli 9 metriä ja vaunujen akseliväli 4,5 metriä. Tietyllä nopeudella ajettaessa nämä rälsbussit "laukkasivat". Tosin niillä "kaahailtiin" kahdeksaakymppiä! Wismarit olivat selvästi hitaampia. Lääkkeeksi uumajalaiset keksivät vaunun pidentämisen ja niin syntyi telirälsbussi, vuonna 1938. Eläköön! Lättähatun historian alkukipinäähän se merkitsi. Ilmiselvästi! |
||||
|
02.10.2023 20:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ikkunat hajalla! Tunnettu tosiasiahan on että ehjät ikkunat ilkkuvat raskaasti niille pikku raukoille, joiden rikkonaiset sielut vaativat rikkinäisyyttä muiltakin! Ja tätä, loukkauksista törkeintä, pitää rangaista ottamalla kivenmusat kätösiin ja sinkauttaa ne ehjyydellään pöyhkeileviin esineisiin. Ja katso, vandaaleiden kunniakkaat perinteet kantavat vuosisatojen taa. Yksitoikkoista, sanoisin. - Joet virtaavat mereen, eikä meri siitä tule täyteen. |
||||
|
|
02.10.2023 19:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rennbahn = kilparata. | ||||
|
02.10.2023 09:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuliko Veivarille hiki? | ||||
|
02.10.2023 09:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onneksi tuolla on paksut tiiliseinät. Ei kuulu häjyilyn jytke ja tuskanhuudot ulkopuolelle, sanokaa minun sanoneen! |
||||
|
02.10.2023 09:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaasasta Hyrynsalmen kautta Karstulaan menevä postiauto...? Kait sitä on linjakilpien kertomaa sitten "uskottava". Miksi juuri Karstulaan? Ai niin - unohdin: postiauto vie sinne radion kello 12:n aikamerkin kirjeitse kahdesti viikossa... |
||||
|
02.10.2023 02:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko siellä tulet pesässä ja hookaksoota kattilassa? Vai nakkasiko joku savupanoksen nokikaappiin? | ||||
|
01.10.2023 21:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22066, joka muutettiin BG:ksi 040068, saikin kattolavan ja se liitettiin Johdonvetojuna 2:een. | ||||
|
|
30.09.2023 19:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22066 vuodelta 1922 (alkuperäiseltä numeroltaan 2911) muutettiin virkatarvevaunuksi BG 040068 vuonna 1969. BG hylättiin vuonna 1983. Ei:nä siinä oli Pintschin korkeapainekaasuvalaistus ja saman firman höyrylämmitys. Edelleen se kuului ensimmäisiin satapaikkaisiin. |
||||
|
29.09.2023 21:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä PoRhan kalustoon tulee niin kaivelempa jotain historiani hämäristä: Pe 9.4.1976: matkustin: juna H518 Dm7 4074, lähtö Vlp klo 15.25, tulo Tpe klo 17.10. Su 6.6.1976: Pihlajavesi - Haapamäki, juna H584, Dm7 4204. Pe 16.7.1976: Seinäjoki - Vaasa, juna H565, Dm7 4074, lähtö Sk klo 10.50. Paluu Vs-Sk H564, edelleen 4074. Su 13.3.1977: Keuruu - Haapamäki, juna H906, Dm7 4074, lähtö Keu klo 17.55. Su 2.7.1978: Vilppula - Haapamäki, juna H513, Dm7 4142. Pe 15.9.1978: Haapamäki - Vilppula, juna H522, Dm7 4142. Su 17.12.1978: Vilppula - Haapamäki, juna H513, Dm7 4142. To 18.1.1979: Vilppula - Tampere, juna H508, Dm7 4142. Havaintokirjan kertomaa: 13.6.1976: Tl ratapiha: 4020, 4057, 4142, 4151, 4172, 11598 ja 11636. 18.2.1977: juna H515 (Tpe-Hpk) 4046 + 4142 + 11559 + 4061. Samana päivänä: juna P98 (Hpk-Tpe) 4096 + 4142 + 4193 (myöhässä 45 min Vilppulassa, muistaakseni H98:ssä jarruvika, kaksi eri lättärunkoa kulki: Pm-Hpk ma-la ja Hpk-Tpe perjantaisin). 9.4.1977: Tl ratapiha: 4033, 4135, 4137, 4142, 11614 ja 11626. 24.4.1977: juna H518 (Hpk-Tpe) 4033 + 11591 + 4142. 2.7.1977: Tpe matkustajaratapihalla: 4131, 4142, 4143 ja 11621. 16.8.1977: juna H484 (Tpe-Tl) 4143 + 11602 + 4142. 22.10.1977: Tl ratapiha: 4020, 4024, 4029, 4134, 4135, 4137, 10111, 4033, 4142, 4131, 12213, 4132, 11620, 11626 ja 11628 (yöllä klo 4.30). 9.6.1978: juna H522 (Hpk-Tpe) 4143 + 4142. 2.7.1978: juna H522: 4142 + 11604 + 4129. 24.9.1978: Tl ratapiha: 4039, 4129, 4137, 4142, 4171, 11605, 11617, 11623 ja 11630. 6.10.1978: Hpk tallialue: 11596, 4142 ja 4134. (Molemmat vetovaunut lähtivät Tampereelle junana H522, klo 17.05.) 24.10.1978: Tku tallialue: 4039, 4142, 12213, 12214, 11637 ja 11639. 2.11.1978: juna H544 (Tl-Tku) 4144 + 11640 + 4142. 3.11.1978: juna H451 (Ri-Tpe) 4142 + 11629 + 4153 + 11612 + 4160. 8.11.1978: juna H334 (Tku-Po) 4142. 14.12.1978: juna H523 (Tpe-Hpk) 4142. 15.12.1978: juna H518 (Hpk-Tpe) 4142 + 11626. Edit: lisätty junan 98 erikoisuudet helmikuussa 1977. |
||||
|
29.09.2023 20:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaiko Länsikeskuksen itäpuolella? Heko heko. | ||||
|
29.09.2023 20:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eli ilmeisesti ykkösvaihteella "kaahaamista"...? | ||||
|
29.09.2023 20:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raja railona aukeaa, edessä Aasia, Itä... Takana länttä, Eurooppaa (jne). En uskonut, että olisin joutunut nämä sanat kirjoittamaan näkösälle... |
||||
|
29.09.2023 15:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| *Syvä huokaus* myös täältä, pikkusieluisen Volodja Volodjanpojan harhaisen maailmankuvan takia! V. V.:hän oli koulutettu KGB:n (Kontora Grubii Banditov eli raakojen roistojen toimisto) agentiksi. Siten jokaikinen täällä lännessä isestäänselvänä pidetty piirre: - ystävällinen virkahdus, hymy, kannustava kädenheilautus, pään nyökkäys, ovatkin hänestä vihollisen taistelutaktiikkaa "suuren, mahtavan ja edistyksellisen" tuhoamiseksi. Hänen vanhentuessaan ja hapantuessaan ajatusjumit senkun pahenevat. Mutta: mitä voidaankaan odottaa maasta, jonka korkeimmaksi ihanteeksi nostettiin Pavlik Morozov - niminen pikkupoika. Pavlik ilmiantoi vanhempansa salaiselle poliisille kulakkeina, kun ei saanut lupaa mennä katsomaan potkupallopeliä. Eikä Pavlik vanhaksi elänytkään, oma isoisänsä päästi poitsun päiviltä. Ensin oli Rasputin, nyt huseeraa Putin... |
||||
|
29.09.2023 15:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, herra Petri. Lähettäjä/suorittaja oli ainakin loppuaikoina tässä. Asemarakennuksessa itsessään oli erilaisia toimintoja: piletinkauppa, matkatavaratoiminnot, vaihdemiesten esimiehen konttori, asemamiesten esimiehen konttori, liikenne- ja ratapiirien toimistotkin, yms. Asematalon laajentaminen oikeastaan oli jo tiensä päässä. Se että Sk uutta asemaa kaipasi, ei ollut ihme. Eikä vain uuden ja "dynaamisen" oikoradan koristeeksi. |
||||
|
|
29.09.2023 11:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tässä rakennuksessa oli myös junanlähettäjän toimisto. | ||||