Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.09.2023 05:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki kirjoittaa tärkeästä asiasta. Nythän on esimerkiksi niin, että aikoinaan kehitettiin sähkölamppu, jonka kerrottiin olevan ikuinen. Kilpailevat valmistajat säikähtivät, koska myynnin volyymi tulisi "liian kestävien" lamppujen takia laskemaankuin lehmän häntä. Joten: "liian" hyviä lamppuja ei koskaan päästetty markkinoille. |
||||
|
|
12.09.2023 09:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nykyajan trendihän ei enää ole ollut asiakkaiden haluamien laatutavaroiden tuottaminen. Pääasiallinen jumaloinnin kohde firmoissa on mimosanherkkien osakkeenomistajien kasvoton lauma. Jos joku haluaa perustaa lääketehtaan, jonka ideana on kehittää molekyylistä lääke ja kehittämiseen menee aikaa pitkästi (eikä onnistuminen ole siltikään varmaa) ja joku toinen perustaa firman, joka suoltaa paskaa tuloksekkaasti ja nopeammin, niin kysyähän aina voi, että kumpaa osakekeinottelijat suosivat? Itse en näe amerikkalaisten eläkeläissätiöiden pönkittämisessä mitään järkeä vain siksi, että näillä on hallussaan jotain, jonka arvo on silkkaa fantasiaa. |
||||
|
12.09.2023 08:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22190 oli valmistunut vuonna 1939. Siitä tuli BG 040111 vuonna 1978. Päätyikkunoita ei enää ollut, koska käsijarrun veivi oli sijoitettu päädyssä korin ulkopuolelle. Mielenkiinnon vuoksi mainittakoon, että sisarvaunusta 22189 tuli EFi 22400 vuonna 1953. Vuoden 1939 valmistuserään kuului vielä vaunu 22191. Vuosina 1941 - 1942 Ei-sarjan rakentamista jatkettiin, numerosarjana 22192 - 22209. Kovalevyseinäinen 22203 oli tehty venäläiselle aluskehykselle, ilmiselvästi sotasaaliiksi saatuun. Venäläiset aluskehykset olivat myös vaunuissa 22193, 22195 (ent. venäl. 6871) ja 22196. |
||||
|
12.09.2023 08:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Todella mielenkiintoinen kuva mielenkiintoisesta paikasta. Useita kertoja Kouvolaan matkustaneena muistan hyvin, kuinka raiteiden väli kasvoi ja palasi ennalleen. Taas kerran - syntisäkki ihmisparka on kovin puuhakas olento... |
||||
|
|
11.09.2023 23:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, älä sure. Nokia Alumiinissa, eli marraskuusta 1996 alkaen Nordic Aluminiumissakaan ei koskaan ollut aikaa tehdä kerralla kuranttia, mutta aikaa löytyi aina tehdä sama tilaus kahdesti (koneistajaraukoille maksettiin tuotetuista kiloista, joten hällä väliä). Jos pysäytit linjan pumppuvikaisen profiilin tai pii-erkaumien vuoksi, joiltakin tekniikkaa ymmärtämättömiltä myyjiltä tulit pahat haukut pikkusieluisuudesta. Konsultit sanoivat kerran, että koneistajille maksetaan liikaa palkkaa, ja tietenkin silloin nousi kauhea äläkkä. Alumiinitangonpätkijät menivät hiljaisiksi, kun konsultti huomautti näiden olevan ihan muuta kuin paperikoneentekijöitä tai laivanrakentajia. Miksi tämä paljastus? Siksi, että johtaminen oli yleensä pelkkää patsastelua ja/tai vittuilua. Itselläni oli ollut myös joukko pomoja, joista vain kahta (2!) kunnioitin. Toinen (DI) oli fiksu ja sydämellinen osaaja (kristitty) ja toinen (insinööri) fiksu, häikäilemätön ja osaava myös! Heidän kanssaan asiat sujuivat, henkilökemioita myöten. Loput olivat pelkästään häikäilemättömiä, johtajaopit peräisin reservinaliupseerikoulun pihalta. Oli kai varusmiesalikeisarina niin nautinnollista karjua herranpelkoa mokuraukoille, joista piti likvidoida äitien ja siskojen pehmentävä vaikutus pois...? Eräässä työpaikassa omistaja-johtaja (DI myöskin) löi minua työaikana omassa työhuoneessaan Pitäjänmäellä, esitellessäni tehtäväkseni saamaani piirustusta. Syytä mielensäpahoittamiseen en vieläkään tiedä. Hakiessani seuraavana aamuna verokirjani pois sain kuulla, kuinka perkeleet ja saatanat vaan leikkivät ilmassa rikinkäryn seassa. Ollessani luottamusmiehenä kuulin tapauksesta, jossa yksi henkilö oli ollut mukana Seta ry:n toiminnassa. Hänen nulkki DI-pomonsa käski hänen etsimään uutta työpaikkaa ja heti. Sanoipa vielä jotain sellaistakin, että osakkeenomistajat eivät missään tapauksessa saa tietää tästä henkilöstä mitään. Epätoivossaan ja viisaudessaan ("työntekijä on tärkein voimavaramme") NA pisti pikaisesti yyteet pystyyn ja henkilö pihalle "tuotannollisista ja taloudellisista syistä". Pornoilkoon nyt, kun sai siihen aikaa! Oman kokemukseni mukaan Suomessa firmojen johtaminen on perseestä. Jos firman talous riippuu vain työntekijöiden palkkojen alentamisesta paikallisilla sopimisilla (ilman luottamusmiehen läsnäoloa), niin minun mielestäni tällaisen firman EI PIDÄ olla olemassakaan! |
||||
|
11.09.2023 13:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, puhut totuuden sanaa! Sivukaneetti: - Lisäksi, ilmavoimat eivät väkkyräristiään häpäisseet. Tämä tiedoksi niille, jotka ovat tervapytyn ja sudin kanssa menossa maamme ilmailumuseoihin. |
||||
|
11.09.2023 13:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan jostain nähneeni "jutun", kuinka Huru 12:n dieseltankki veti 4 200 litraa (tosi) ja kuinka Hurulla saattoi ajella kaksi viikkoa yhdellä tankillisella. Miten on, "vanhat toverit"? Legendaa vaiko kylmää totuutta, semminkin kun MAN V-16 jyristeli maksimikierrosten ollessa 900 r/min..? |
||||
|
11.09.2023 09:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Selvä, kiitoksia, herra Juhana. "Pakko"ruotsia: Kyläsaari = Byholmen i Helsingfors ja Byön i Björneborg? |
||||
|
|
11.09.2023 01:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyläsaari vaiko Kylänsaari? Muistelisin molempien olevan oikein. |
||||
|
11.09.2023 01:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Prämssärin" platformu vaunun päädyssä. | ||||
|
11.09.2023 01:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja seinäkartassa ainoa oikea Suomi. Joka olisi totta vieläkin, ellei matalaotsainen juopon rajasuutarin poika olisi aloittanut "Pientä Isänmaallista Luoteista Rajaselkkausta". |
||||
|
11.09.2023 01:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno ja tunnelmallinen kuva! Ja ihan kuin vaunuroikka ulottuisi tulovaihteen tuolle puolen...? |
||||
|
11.09.2023 01:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkohan Tapsa-herralla kuvauspäivä tai vaunun numero mennyt kuuseen? 4103 oli ollut helmikuussa 1979 Tku konepajalla ja saanut keltaiset nokat eli "itärintamatunnukset" (VRS 1111 IR) tuolloin. |
||||
|
11.09.2023 01:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tiedä häntä, toinen ripustaa Marlonin kuvan ja toinen Marionin...? Työtehon ylläpitämistäkö? |
||||
|
10.09.2023 19:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ds3:kin olisi mahdollinen. | ||||
|
|
09.09.2023 20:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaikkien kummisetäoletettujen "äiti" Marlon Vissarionovitsh Brando, don Corleoneksi naamioituna. | ||||
|
09.09.2023 17:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22216 hylättiin vuonna 1979. | ||||
|
09.09.2023 13:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Käskylehti KL 53/58 - 5: Kotiaseman merkintä henkilövaunuihin on lopetettu joulukuussa 1958. Jt 1938:ssa aurausmerkki on musta-valkoinen ja kuvassakin näkyvän "nosta terät" - levyn kärki oli muotoiltu teräväksi. Ei siis katkaistun mallinen kuten kuvassa olevassa "moternissa" mallissa. |
||||
|
08.09.2023 21:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyseessähän on ikivanha rahamaailman konsti: monopoliasemassa oleva "jättifirma" yrittää estää kilpailijoiden toimimisia keinolla millä hyvänsä. Yksi keinoista on esimerkiksi ylihinnoitella omistamiaan huoltopalveluita. Kilpailu tuo esiin parhaimmat puolet tekniikasta ja ihmisistä huonoimmat. "Öyhötys" on kyllä jokseenkin sopiva nimitys, vaikka sen avulla yritänkin provoilla tai saattaa ihmisiä näkemään myös syötettyjen "todellisuuksien" taakse. Täpölaimeaa lerkutusta ei noteeraa kukaan. |
||||
|
|
08.09.2023 20:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä veturin perässä olevaan Ei-vaunuun tulee, niin zoomauksestakin huolimatta sen numero pysyi arvoituksena. Ilmiselvästi se on satapaikkainen, viistot eteiset ja päätyikkunat. Se niukkuus, mitä teleistä näkyi, tyyppinä oli A7. Kiristysansaiden takaa ei paljoa myöskään näkynyt valokaasusäiliöistä, akkulaatikkoa ei myöskään näkynyt olevan. Päädyssä näkyvän numeron tulkitseminen oli todella "köppäästä", se saattoi olla 22115, mutta saattoi olla olemattakin! Myös 22113, 22118? Ja 22123, ei todellakaan! Muistiinpanot esille: 22113, ei täsmää, koska siinä olisi ollut sairasosaston kuormausovet sivuseinällä. Samaa sanoo 22115:kin. (Paikkaluku 94!) Näistä kummastakin tuli vuonna 1952 Eis-sarjan numerot 22707 ja 22709, vastaavasti. 22118, vuodelta 1931, alun perinkin 100-paikkainen. Pintschin höyrylämmitys ja kaasuvalo siinä tietenkin vielä 1950 - 1960 -lukujen taitteessa oli. Jossakin vaiheessa tästä tuli hylkäyksen jälkeen Lv-Rto 176. Täällä vorgissa on kuva tästä vaunusta 22118, numeroituna vuonna 1931 nroksi 2805. Jotenkin nousee mieleen myös vapaa assosiaatio numerosta 22153. Sen valmistumisvuodeksi löydän 1932. Ilmoitettuun kuvausajankohtaan nähden hyvinkin mahdollinen, 22153 hylättiin vuonna 1965. Mitä alkuperäisestä kuvasta on nähtävissä, tai oikeamminkin "luultavissa"? |
||||
|
|
08.09.2023 20:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Arvon herrat, havaintonne ovat oikeat. Vai kiskooko VR pesulaitevuokrilla tai "käyttökorvauksilla" rahaa siinä määrin, että North Raileissa ja muissakin kehotetaan VR:ää "pitämään tunkkinsa". En ihmettelisi, mikäli näin olisi. |
||||
|
|
08.09.2023 14:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, painoikohan toimitusaikojen "dead-linet" päälle myös VEB Waggonbau Fredriksbergissä? Joissakin pula-aika-Ei:ssäkin (90-paikkaa, numeroalue 22214 - 22222) saattoi myös havaita vanhan uhkapelurin sanoin: "ruudut suuria, sanoi lasimestari". |
||||
|
|
08.09.2023 11:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistetaanpa vielä sekin, kuinka "sankarillinen" puna-armeija vapautti "valkobandiitit" arvotaiteen omistamisen taakasta koluttuaan yksityisasunnot läpi ja sijoitti "besorkatut" taulut omiin museoihinsa. Ja kun Kannas jäi neuvostoanastajien käsiin ihmisistä tyhjänä, siirrätti Talliinin Joopi valkovenäläisiä tilalle, nämä kun olivat herran mielestä riittävässä määrin tsuhnan näköisiäkin! Kauniiksi lopuksi meille sälytettiin sotakorvaukset maksettavaksi, kyynisten länsiliittoutuneiden siunatessa "Joe-sedän" temput. Herra Heikki, Viipurin " lennätinhuuto" oli Wpi. Valkeakoski totteli nimilyhennettä Vi. |
||||
|
07.09.2023 13:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| YBo7 1166 valmistui Linköpingissä maaliskuussa 1958. Sarjamerkiksi tuli Y7 vuonna 1970. Se oli ollut sijoitettuna Bodeniin ja Vännäsiin sekä siirrettiin 1980 Halmstadiin. Toukokuusta 1983 alkaen se oli Kristinehamnissa. Y7 1166 myytiin 1986 Norjan valtionrautateille (NSB) yhdessä vaunun Y7 1182 kanssa. Norjassa oli ollut ennestään kolme ruotsinlättää käytössä. Kun liikenne rataosalla Sira - Flekkefjord lakkautettiin 1990, muutettiin entinen 1166 virkatarvevaunuksi. Se romutettiin Narvikissa vuonna 2006. Norjasssa ruotsinlättien sarjamerkkinä oli ollut BM87. |
||||
|
05.09.2023 22:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Savukkeista puheen ollen, tulin kerran tässä vaunussa Riihimäeltä Vilppulaan, junassa P 41 ja olin ostanut tummanpunaisen Dunhill-rasian. Sitä röökasin noihin aikoihin. | ||||
|
05.09.2023 22:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ehdotetaan vaihtokauppaa: tämä vaunu vaihdettaisiin Suursaareen ja VTad Tytärsaareen...? | ||||
|
05.09.2023 22:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Älkää ystävät surko, kyllä Lada auton paikan hyvin täyttää - viimeistään parkkipaikalla, hah hah. Vastaavan hintaisia länsikaaroja ei löydä; pelkästään päälle puettavia pikkiriikkisiä Jaappanin tai Korean pojan tuotteita. Kaukoitähän on lähellä länttä, eiks je? |
||||
|
03.09.2023 14:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu on Gblk. Siinä on katossa jäykistesikkejä, joita ei Gbl:ssä pääpiirteissään ollut. Muuten pääasiallisin ero Gbl - Gblk välillä oli jarrujärjestelmissä. Muilta osin ne muuten olivat samanlaisia. Gbly oli 200 mm korkeampi kuin Gbl ja se oli isompia paperirullia varten kehitetty. Sokea Reetta näkee otsallaankin, että Gbly tämä ei ole. |
||||
|
03.09.2023 14:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siipiopastin on mielenkiintoisen näköinen. | ||||
|
03.09.2023 14:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rautatieläisslangilla: Mutka. | ||||
|
03.09.2023 04:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vanhojen muistikirjojen kertomaa: 16.6.1985, Viisujuna Helsinki - Karjaa, juna H 391, junapaino 200 tonnia ja sn 90. Runko: Hr1 1004 + Ei 22794 + 22799 +:Fo 22547 + Ei 22795 + 22757. Odotti Kirkkonummella, päästäen P 125:n ohitseen. 125:ssä veturina Dr13 2337. |
||||
|
03.09.2023 04:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| No jopas herra Jimi löydön teki! Päätyikkunat ja vinot eteiset olivat muotia vuoteen 1938, jolloin käsijarrun veivi siirrettiin päädyn ulkoseinälle. Ikkunajako muistuttaa etäisesti CEi:tä. Voihan tuo olla vaikka muinainen Ei:kin. Oven ikkunan ja päätyikkunan "kana"-verkko kertoo ainakin virkatarvevaunustatuksesta. Tuskin yksityinen vaivautuisi...? Pasilassa valmistajanlaatat laitettiin yleensä alustapalkin puolenvälin paikkeille, ei siis portaiden kohdalle, kuten hra Jimi aprikoi. Paha mennä sanomaan sarjamerkeistä, sillä joskus virkatarvevaunuksi muuttaminen vaati melkein täydellistä uudelleenrakentamista ja joskus riitti vain sisustuksen poistamisen ohella pelkästään uuden numeron ja sarjan maalaaminen sivuseiniin. Taarapainon puolesta voisi sanoa, ettei tämä muinainen makuuvaunukaan ole, tai mistä sen tietää josko taarapainon merkintään koskettiin tai ei koskettu...! Korjausmerkinnöistä päätellen vaunu on nimenomaan ollut virkatarvevaunu, viimeiset CEi:t poistettiin aika vikkelästi 1977, kun CEhit-sarjan vaunuja alkoi tulla. HL-merkintä tarkoitti vaunulle myönnettyä lisäaikaa ennen seuraavaa "katsastusta". Yksi konsti olisi vielä: sivusta katsoen vasemmassa päässä olevan puskinpalkin päähän, alalaippaan on meistetty vaunun numero. Joskus tämäkin muutettiin vastaamaan uutta numeroa ja joskus taas ei. Ihme kun ovat jättäneet puskimet ja ruuvikytkimet paikalleen. Katon päällyste näyttää siltä, että toimivuus ennen kaikkea! |
||||
|
02.09.2023 13:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lukituslaitteessa näkyy olevan kahden kuusiopultin kannat, jotka on teräslangalla varmistettu pyörimättömäksi, löystymisen estämiseksi. Kaikkea se saksalainen keksii, sanoi savolaisisäntä, kun Korkeasaaressa apinan ja kirahvin näki. |
||||
|
02.09.2023 10:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvattu näemmä Helsingin suuntaan. Nykyisen Itiksen paikkeilla lehmät käyskentelivät laitumella. Ja paarmat pörräsivät. |
||||
|
|
02.09.2023 10:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuo merkinnät ovat tärkeitä, jos sattuu jotain, jota ei pitäisi sattua. Esimerkiksi jo terästehtaalta alkaen on oltava jäljitettävissä olevan teräserän sulatusnumero, joka on sidottu aineenkoetuksen yhteydessä tehtyyn ainestodistukseen, koetuloksineen, seostuksineen ja analyyseineen kaikkineen. Pienikin poikkeama vaatimuksista johtaa yleensä hylkäämiseen. Esimerkiksi liiallinen rikin ja fosforin "läsnäolo" teräksessä on ei - toivottua (kylmä - tai kuumahauraus). Raaka-ainetoimituksissa teräserään tehtyjen tunnistusmerkintöjen ja todistusten on ehdottomasti vastattava toisiaan. Myös koneistustöiden suorittamisessa on omat vaatimuksensa. Vaatimukset ovat aikamoisen kovia ilmailu- ja paineastiapuolella, jotain mainitakseni. Rautateiden alkuaikoina, vaadittaessa tietyllä tavalla sileätä pintaa koneistusten yhteydessä huomattiin, että pienikin ylimääräinen naarmu saattoi olla väsymismurtuman alun paikka. Rautatievaunun akselissa kuormituksen suunta vaihtuu koko ajan tiheällä syklillä. Se on samanlaista, kuin sanotaan nyt vaikkapa rautalangan poikkaisemista edestakaisin nitkuttamalla. Tekniikan tuntijoille tuttu Wöhler-rasituskoemenetelmä kehitettiin juuri parin kohtalokkaan junaonnettomuuden seurauksena. Kyseinen koe on simulaatio juuri vaihtelevasta kuormituksesta. Syklimäärissä puhutaan miljoonista kerroista. Lieneekö koesauvan muodolle ja laadulle asetettuja vaatimuksia muutettukaan sen jälkeen, kun tekusta valmistuin 40 vuotta sitten...? |
||||
|
02.09.2023 01:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tepon mainitsemaa kirjaa löytyy Antikvaari.fi - sivustolta neljä kappaletta. Hintaluokka on kuudesta 20:een euroa. Tilanne on siis tämänhetkinen. Kiinnostuneet: suosittelen kirjaa ja pitäkääkin kiirettä. |
||||
|
01.09.2023 23:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toisin sanoen: VR:n pääkonttorissa ei kenenkään perse nouse irti penkistä, mennäkseen katsomaan että miten kentällä menee. Oleilua ja näpertelyä tahvananpäivästä jouluaattoon. Eläköön Oblomov, kaikkien virkaherraoletettujen kruunaamaton esikuva! |
||||
|
01.09.2023 03:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Laihialla joskus vanhaan aikaan lämmitettiin sairaalan huoneita siirtämällä kuumepotilaita lämmitettävään huoneeseen. | ||||
|
|
30.08.2023 19:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Friedmann-poistohöyryimuri ei sinällään niin kovin "ime", vesi tenderistä tulee siihen omalla painollaan ja poistohöyry antaa sille vauhtia siinä määrin, että vesi nousee kattilaan vasten takaiskuventtiiliä ja kattilan painetta. Ahtaimmassa suppilossa, halk. about 5 mm, veden nopeus on noin 1500 metriä minuutissa, vastaten 90 km tunnissa. Vanhan veturimiesten sisäpiirivitsin mukaan veturinkuljettajakurssin pääsykokeessa kysyttiin aina poistohöyryimurin toimintaperiaatetta, aikaa vastaukseen 2 (kaksi) minuuttia. Jotkut pyrkineistä lämmittäjistä reputtivat, kun alkoivat puhua "muinaisista foinikialaisista". Oikea tapa vastata: - "Ensin se ruplattaa ja sitten se ottaa, jos vaan on vettä tenderissä." Taimmainen lyhyt putki on hukkavesiputki, josta vedet tulevat ulos, ellei höyryllä ole tarpeeksi painetta. Vasemmalla on lämpöeristetty poistohöyryputki, jonka alkupää on luistikaapissa. Veden- ja öljynerotin kuuluvat myös asiaan. |
||||
|
30.08.2023 14:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Että rullaati rullaa vaan...? | ||||
|
|
30.08.2023 14:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tallimiehellä näyttää olevan "verikauhan" tyylinen kevyt virkalakki. Erona "kauhaan" oli musta kiiltävä lippa ja se ettei korvuksia napituksineen ollut. Niin ja väri oli tumman sininen. | ||||
|
29.08.2023 13:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uskoakseni virolaiset kyllä muistavat venäläisiä - eikä mitenkään hyvällä, kuten miehittäjiä pitääkin. Jos tämä poistetaan, nostavatkohan venäläiset samanlaisen metelin kuin pronssisotilaan tapauksessa? |
||||
|
29.08.2023 08:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| VR 1912 - 1937 osa II, sivu 392: "Koska uuden asematalon sijoittamista ei silloin vielä oltu ratkaistu, rakennettiin keskilaiturille toistaiseksi odotussuoja, jossa oli myöskin pieni toimistohuone. Tämä suoja näyttäytyi heti liian ahtaaksi ja hankalaksi. Näitä epäkohtia lieventämään asetettiin lisäodotushuoneeksi vanha pyörätön työläisvaunu." Finnasta löytyi valokuva, jossa tämän työläisvaunun sarja ja numero oli T 1241. Muuten, eikös possunokka-Transiitissa ollut hieman ulkonevampi nokka, juoruten isommasta moottorista? Kuvassa näkyy perus-Transiitti, jollaisia oli satamiljoonaa kappaletta käytössä sinivuokoilla miekkataksina? (Asiasana: Tamperelainen poliisikomediasarja Hardwickainen - eikun tuota ööö, anteeksi - Reinikainen, niin maan perusteellisesti.) |
||||
|
28.08.2023 18:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmalla, T 1128-roikassa, rautavaltioherran kohdilla (kolmas vaunu) on vaunu, jossa on ikkunat ja ovessa ilmeisesti jotain tekstiä maalattuna. Virkatarvevaunujen merkinnöistä annettiin määräys cirkuläärillä 20/1224, pvm. 31.5.1922: "Kun Valtion Rautateillä on paljon sellaisia vaunuja, joita käytetään VR:n omiin tarpeisiin, on niihin maalattu numeron eteen nolla ja kirjainten eteen "X". Lisäksi on vaunun korin vasempaan alanurkkaan merkitty asianosaisen asian nimi. Matkustajavaunuihin mustalla ja muihin punaisella. Edelleen niihin on tehty käyttötarkoituksen ilmoittavia merkintöjä. Näitä vaunuja ei siis saa käyttää yleisessä liikenteessä." Taaempana, samalla raiteella on nähtävissä lanterniinikattoinen telimatkustajavaunu. Päätyoven sijainnin perusteella kyseessä on hyttivaunu (Ci tai makuuvaunu?). Lanterniinivaunun kanssa oleva tavallinen matkustajavaunu onkin sitten selvittämättömissä. Minkähän verran Kokkolasta oli henkilöliikennettä Yxpila/Ykspihlajaan? Radan varrella-kirja, sivu 149: "Ykspihlajaan ajettiin toisinaan myös henkiköliikennettä; liikenne oli kuitenkin lyhytaikaista; säännöllistä henkilöliikennettä tiedetään olleen vuosina 1909, 1921, 1928-1930 ja 1945-1948." |
||||
|
28.08.2023 07:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, miksi pienipyöräisempi ja siten nopeampi Zetor oli suosittu täällä? Peräkärryn kanssa (matkustajia) pääsi nopeammin lauantai-iltaisin "valssimyllylle" eikun tansseihin! Olihan sota-ajan tanssikielto vielä jotensakin muistissa... |
||||
|
27.08.2023 18:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö ollut korjaamisen jälkeen varastoituna konepajalla? Voisi sanoa, että siltahommia riitti 1918 sodan jälkien korjaamisesta niiden uusimisiin saakka. Puhumattakaan vilkkaasta ratojen rakennuskaudesta. Suurimpana syynä uusimisiin oli entistä raskaampien vetureiden (Hv1-2-3 ja Tv1 ja Tv2) käyttöön otto. VR 1912 - 1937 osa II, sivu 288: "Kaikkiaan särjettiin vapaussodassa 56 siltaa; niistä monessa oli useampia jänteitä." Sivu 292: "Pahankosken silta Porin radalla (km. 276 + 220 m) oli kaksijänteinen Schwedler-ristikko, jännemitoiltaan 44,54 + 44,54 m. Punakaartilaiset särkivät sillan 17.4.1918, jolloin virtapilarin pää ja neljä laakeria tuhoutui. Itäisen jänteen läntisestä päästä murskaantui 9 metriä, ja sillan pää putosi koskeen. [Jänteen muutkin osat vaurioituivat jonkin verran, vääntymiä ja nurjahduksia.] Läntinen jänne putosi noin metrin verran alas laakereiltaan, vahingoittuen hiukan. (Panokset nurkkien alla olivat räjähtäneet eri aikoihin.) Itäinen jänne romutettiin, läntistä lyhennettiin ja pantiin rataan Härmän soraraiteella. Pahankosken uusi, kaksiaukkoinen rautabetoniholvisilta valmistui v. 1918. Mainitusta laakerista: terässillan toinen pää on kiinteästi kiinni ja toinen pää pääsee hiukan liikkumaan lämpölaajenemisen takia. Liikkuvan pään alla on kuormaa kestäväksi mitoitetut lieriön muotoiset laakerirullat. |
||||
|
27.08.2023 18:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pyöränlaipan painaessa, tapinpäät painuvat "jähmeästi" alas. Vähän samaan tapaan kuin kenttätykkien rekyyliliikkeen hidastimet. Tarpeeksi monta tappijarrua, niin kyllä hidastuu! Lienevät olevan jonkin verran säädettävissä, eri painoisten vaunujen takia. Lisäksi näyttävät olevan hydraulisia. Kuvan vaihde, laskumäestä tullessa ensimmäinen, on ns. kuningasvaihde. |
||||
|
27.08.2023 17:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eli sisäpituus n. 18,3 metriä ja kokonaisuudessaan noin 19,7 metriä. Kiitokset, herra Hannu. |
||||
|
27.08.2023 16:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvaa zoomattaessa saa näkyviin "Porkkalan tunneli"-luukkujen kiskot puuvaunun seinässä. | ||||
|
|
27.08.2023 07:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkuli taustapeilien kannatinratkaisu. Minkähän vuotinen tuo "peltoveturi" tai "prötkötes" mahtaa olla? |
||||
|
27.08.2023 07:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onhan Lätässä polttoainemenekkiä. Jos ilma- ja vesi-Webastot ovat kunnossa ja niitä käytetään, ovat ne oma lisänsä kulutuksessa. | ||||