Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.08.2024 15:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinä se juuri onkin, herrat Miitre, Lasse ja muutkin. "Valtaosalle asiakkaista se kelpaa." - Mutta kun EI PITÄISI kelvata! Miksi hyväksyä kallin rahansa vastineeksi pelkkää primproiskaa? Ja kerta kerran jälkeen! Selitysten lateleminenhan on aina halvempaa. Samoin maksaa konsulteille hirveitä summia siitä, minkä itsekin tietää...? Ja "pahoittelemme" - määkiminen ei suinkaan pienennä kvartaalitulosta kohtalokkaan matalaksi? |
||||
|
30.08.2024 12:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös yksi tuon ps-junan vaunuista ollutkin pahamaineisen punakomentaja Heikki Kaljusen vaununa 1918 sisällissodan aikana? Kaljunen pääsi pakoon sodan lopulla ja touhuili suksitehtailijana CCCP:ssä, kunnes katosi 1938 Talliinin Joopin puhdistuksissa. Hassu juttu Parolan panssariporukan tiimoilta: Panssariaselajin varusmieskoulutusvaiheessa kouluttaja esittelee oppitunnilla: - Tätä panssarivaunutyyppiä ei pysty minkäänlainen panssarintorjunta-ase ammuksineen tuhoamaan. Naapuriluokassakin (seinän takana) on oppitunti meneiillään, oppilaat ovat tulevia panssarintorjunta-aseosaajia. Kouluttaja: - tässä kuvassa näette aseen, jolla pystytään tuhoamaan kaikki maailman panssarivaunutyypit. Tarina on tosi ja kertoja elää! |
||||
|
30.08.2024 09:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Rullajuna" (nimitys 1970- ja 1980-luvuilta). | ||||
|
30.08.2024 09:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kuu kuin juusto möllöttää..." Oikein hyvä kuva! |
||||
|
29.08.2024 16:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se yhtenäislitterointia tosin tehtiin Deutsche Reichsbahnilla jo 1920 tehdyn muodostamisen yhteydessä. Sitten Bundesbahn litteroitti 1968 kaikki kappeetuffet sarjaan 099 (tietokoneistamisen myötä). DDR - Reichsbahn järjesteli numerointiaan 1970, eri systeemillä tosin, systeemissä kun oltiin! |
||||
|
29.08.2024 16:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juu vallan, herra Juha-Pekka! Ja aloittivat vielä rautakangella aikoinaan! | ||||
|
29.08.2024 12:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Neljännesvuosisadankin jälkeen kuvan kinnostavuusaste on huipussa! Jukranpujut! | ||||
|
28.08.2024 13:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllähän höyryveturi vetovoimaa kehitti vaikka ryssän helvetissä! Asiassa on sellainen vekkuli piirre, että tuloilman ja poistuvien palokaasujen lämpötilaero oli aivan maan perusteellisen isompi talvella kuin kesällä. Tämän lämpötilaeron takia polttoaineen kulutus olikin talvella jonkin verran isompi kuin kesällä. Samasta syystä veturin vetovoima oli himpun verran erilainen mainittuina vuodenaikoina. Kesän ja talven eroista kertoo myös syy, miksi matkalippujen hintoja Valtionrautatiet nosti aina kesän alussa: lämpölaajeneminen pidensi nääs matkoja, heko heko! |
||||
|
28.08.2024 13:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Parisen päivää sitten kävin Pasilan kirjastossa tutkimassa "Harrastelija" - lehden sinne talletettuja vuosikertoja (1945 - 1949 ja 1951). Vuosikerrat olivat sidottuna kirjoiksi. Kunto oli niillä se, mikä se oli (muutamia sivuja puuttui). Numerosta 6 - 7/1948 (huom! Vuosiluku) löytyi uutinen sivulta 6: - Radiopuhelimia oli asennettu viime vuoden lopulla vetureihin koekäyttöä varten. Laitteet oli valmistettu Riihimäen lennätinkonepajalla ja ne oli asennettu vetureihin VR 3,75 Kouvolassa ja VR 3,756 Pasilassa. Alkuun ne olivat paristovirran varassa, mutta uumoiltiin vetureihin asennettavan sähkövalaistuksen myötä saavan virtansa generaattorilta. (referointi omani) Artikkelin veturinnumerotiedot olivat juuri tuossa kirjoitusasussa. Höyryveturit valtionrautateillä: sijoitus tammikuussa 1948: Kouvola: Vr3 nrot 754 ja 755. (Samassa lähteessä vet. 754 , pvm:llä 20.1.1946.) Pasila: Vr 3 nro 756. Harrastelija-lehdestä keitettiin kokoon Tekniikan Maailma, joka alkoi ilmestyä vuonna 1953. Harrasteperinnettä jatkoi Taitaja-lehti, joka lienee tuttu vanhemmille vorgilaisille. Harrastelijassa oli muun muassa Hr1 Ukko-Pekan rakennusohje (1:87), alkaen aina siitä, kuinka louhia malmitkin moista vehjettä varten! Sitten Tv1 Jumbo halkopiipulla. Puhumattakaan vaunuista: Ei 90P, 3 - aks. Go säiliövaunu ja muutakin mielenkiintoista. Artikkeleiden kirjoittaja oli pääasiassa nimimerkki "HO" alias Kauko Kuosma. |
||||
|
28.08.2024 01:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra John, samalla tavoin ajettiin linja-autojenkin alustoja koritehtaille. Mikäs oli ajellessa: Autokorirakenne (Kutter) Lemuntiellä Vallilassa, Wiima Seutulan lentoaseman kieppeillä, Virtasen koritehdas (?) jossain Tapanilan seutuvilla, Ajokki - nääs - Tampereessa, samoin Paunun oma Korittamo, ym. Kiitokori Kausalasta väsäsi piikkinokka - Jyry - Sisujen hyttejä, minkä kerkesi. Vanajatkin hytitettiin siellä sun täällä. |
||||
|
27.08.2024 17:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Omenan makuna "pieni ja katkera"...? | ||||
|
27.08.2024 12:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, sellainen yhteistyö on sulaa mahdottomuutta täällä Suomessa. Takapuolistaan pätevät puoluesyöttiläät kaupunginhallinnossa eivät juuri muuta teekään kuin varmistelevat mustasukkaisina asemiaan, pelätessään että joku huomaa ettei keisarilla olekaan vaatteita! Asiasana: jäsenkirjapätevyys! (vrt. Helsinki) Mikään muu ei heitä saa nytkähtämäänkään, ennenkuin Big Boss käskee. |
||||
|
27.08.2024 12:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kolmiokirja julkaisihe aikoinaan paljon muutakin, esim. naisille tarkoitettuja Hertta-sarjojakin. Tulkoon nyt tässä mainituksi. | ||||
|
27.08.2024 12:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se sinistetty kattilapelti on tiämmä "värjätty" sopivalla lämpötilalla. Ilmeisesti väri on niin sanottu "päästöväri". Terästä karkaistaessa siitä tulee erinomaisen kovaa. Jälkilämpimällä päästäminen aiheuttaa teräkseen hiukan sitkeyttä, muutenhan karkaistu kappale murenisi rasituksessa kuin Oululaisen hapankorppu. Hyvin tyypillinen ja arkipäiväinen esimerkki päästöväristä on vaikkapa 1970-luvun Tuutti - Honda - moottoripyörän kromattujen pakoputkien väri putkien juuressa. Uskoisin 1168:n ja 995:n tapauksen johtuvan siitä, että kyllin suurta uunia ei Tapanilla ollut saatavillaan. Hitspillilllä jälki olisi laikuttaista ja rumaa. Joskus sinistyksen apuna voidaan käyttää öljyäkin. Armeijan käyneet tietävät että aseiden sinistyksessä käytetään vartavasten asiaan kehiteltyä (suolapohjaista) lientä ja sopivan kokoista allasta. |
||||
|
26.08.2024 23:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei oikein mennyt putkeen, lieneekö jäänyt putki päälle...? | ||||
|
26.08.2024 22:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiva kuva! Telin rakenteeseen oleellisesti kuuluva keskiyön tappi - eiku , ööö ,- anteeksi: keskiötappi näkyy hyvin ja samoin sivutyynyt. | ||||
|
26.08.2024 22:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä hyvä, herra Tapsa, kuvatekstissä loistava oivallus! Nythän 667 on jokseenkin juutuksissa Kotkan satamassa...! |
||||
|
26.08.2024 13:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Osuusratavartijoiden käyttö loppui vuonna 1970. | ||||
|
26.08.2024 13:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taktaktaktaktaktaktaktaktaktaktaktaktaktaktak - sanoi Hasler & Bern - nopeusmittari ajon aikana. - Naps -. "Arvoisat matkustajat, saavumme Vilppulaan. Laituri junan kulkusuuntaan nähden vasemmalla." - Naps -. (Konduktööri junan sisäpuhelimessa.) Juna P 106, päivämäärällä lauantaina 25. helmikuuta vuonna 1978, kellon ollessa pian 17.25, vaunussa Dm8 5014 (takapään ohjaamossa tutun tamperelaisen konduktöörin luvalla), jossa eräs vorgiin ahkeraan kommentoiva silloinen koneenpiirtäjäoppilas, nykyinen eläkeläinen, matkusti Jyväskylästä Vilppulaan. |
||||
|
26.08.2024 00:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| - Voi sininen, kun on punainen! | ||||
|
|
26.08.2024 00:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| George Nader lainannut naamansa Jeremias Aaron Cottoniksi, suoraan 1960-luvun elokuvista! Muistuma yhdestä Cotton - lehdestä: - Joku rikollisista karjaisi: - imbesilli! Cottonin G-miespari Phil Decker kumarsi syvään ja esittäytyi: - Philipe Marcel Decker. |
||||
|
25.08.2024 23:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johan nyt, herra Jarno! - Hyvin tehty! | ||||
|
25.08.2024 12:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja yhtiön julkisuuskuva senkun paranee. Puuttuu vaan, että kuljettaja-henkilöoletettu lampsii käet taskussa ja paidanhelma liputtaen sekä kengät lintallaan vierellä ja syljeskelee helvetin pitki sylkki...? (Se on se siwa selvää säästöä, poijjaat!) |
||||
|
25.08.2024 12:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei Ei olisikin nroltaan 22333? Emalinumerointien sijainti fönstereihin nähden paljastaa sen satapaikkaiseksi. 22333 muuttui parin vuoden päästä kuvanottohetkestä Turun konepajalla lähiliikenteen 83-paikkaiseksi. Hylkäys koitti 1989 ja sittemmin vaunu oli haapamäkisten hallussa. |
||||
|
25.08.2024 12:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jo on hyvä kuva!!! Hyvin ideoitu, herra Ilari. | ||||
|
25.08.2024 12:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Raimo-ystäväiseni, kilowattiteho kerrottuma luvulla 1,36 antanee riittävän tarkasti teholukeman hevosvoimina...? | ||||
|
24.08.2024 11:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, herra Eljas. Tällaista jäljestinkin, vienti oli siten "metsästä elävän" Suomen perustuotteita. | ||||
|
23.08.2024 23:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistuipa mieleeni, että kaivelenpa roipeslaatikosta Pohjanmaan rata - muistiinpanoja esiin: Vuosi 1883, eli liikenteen aloitus virallisesti syyskuun lopulla, rataosalla Tammerfors - Keuru - Nikolaistad elikkä Tampere - Haapamäki - Vaasa. Tilastovuosi (1883) käsitti siis loka-, marras- ja joulukuun "saavutukset". Veturipalveluksesta: - lokakuussa oli vedetty henkilöjunia (veturilla 304) 60 veturivirstaa. Toisin sanoen oletuksena: yksi juna Vaasasta Tervajoelle ja takaisin. Aikataulukirjan mukaan Vs - Tk väli oli juuri 30 virstaa. Kyseessä oli siis suomalainen virsta (yksi virsta = 1068,80 metriä, se oli otettu käyttöön vuonna 1827 suuriruhtinas Nikolai ensimmäisen hallituskaudella). Rataosa Tf - Nkl oli 285,74 virstaa. Suomen virstan pituus oli kymmenesosa Ruotsin ja Suomen vanhasta peninkulmasta (ennen metrijärjestelmän käyttöön ottoa [Suomessa vuonna 1887]). Venäjän virsta taasen oli 1066,80 metriä. Sekajunissa oli eniten käytetty veturia 302, joka oli loka-, marras- ja joulukuussa ajanut yhteensä 9 134 virstaa. Tavarajunissa sitä ei käytetty. Rautatien omiksi tarpeiksi 302:lla oli ajettu 100 virstaa ja pelkkänä veturina 119 virstaa. Tavarajunissa entien ahkeroi veturi 305 (8 940 virstaa). Eniten kaksinvedolla sekajunia ajettaessa oli käytetty veturia 312, jolle tässä palveluksessa kertyi 1 195 virstaa. Tavarajunissa puolestaan eniten parivedossa oli ollut veturi 313: 435 virstaa. Sitävastoin veturille 301 ei Vaasan radalla oltu kirjattu mainittuna aikana yhtään virstaa. Timmar under ånga, eli ylöslämmitettynä tunteja oli veturilla 305. Tällä oli asemapalvelustunteja höyryssä 134. (Ilmeisesti varallaoloa tai järjestelyveturina?) Varalla oli kauimmin pidetty veturia 302: 105 tuntia. Ylöslämmityskerratkin oli kirjattu: kärjessä veturi 302 (35 kertaa) ja vähiten veturi 304: kaksi kertaa. Ylöslämmityksiä oli tehty yhteensä 219 kpl. (Lienee tarkoittanut 219 kpl käytettyjä tulitikkuja...? Eli noin 4,9 stidiaskia? Heko heko). Pisimpään korjattavana oli ollut veturit 307 ja 310 (45 päivää kumpikin) ja 311: 40 päivää. Höyryveturi valtionrautateillä: sarja C5, nrot 302 - 315, vuodesta 1887 nrot: 101 - 114. Rautatiemuseon nro 110 oli alunperin nro 311. Lokakuussa 1883 kulki kaksi henkilöjunaa, 72 sekajunaa ja 27 tavarajunaa. Ja sitten hieman lisätietoa Filppulasta: sivuraidepituus 31.12.1883 oli 2 190 jalkaa (eli reilut 667 metriä). Vaihteita siellä oli ollut kolme. Filppulassa oli ollut yksi Morse-lennätinkone. Lennätintä hoiti asemapäällikkö (Frithjof Arnkil, s. 1854, k. 1921. Poikansa Jarl Arnkil s. 1920 oli lentäjänä jatkosodassa Itä-Karjalassa. Vuodesta 1948 Jarl "Kille" Arnkil oli Aero/Finnairilla, alkuun perämiehenä. Sittemmin lentokapteenina. Kelpuutuksia riitti: DC-3, Convair Metropolitan, Caravellekin. Kun Finski aloitti 1969 Atlantin ylitykset DC-8:lla, oli Kille kipparina niissäkin.) Filppulassa myytiin 30 kpl II luokan matkalippua ja III luokassa 452 kpl. Tulot: 1289,74 mk (nyt 6913,33 eur) henkilöliikenteessä ja tavaraliikenteessä 2447,48 mk (nyt 13119,11 eur). Miten Filppulasta matkustettiin loka - joulukuussa 1883: Tammerfors: 21/II luokassa ja 147/III luokassa Wehmais: 3/III Suinula: 9/III Orihwesi: 27/III Korkeakoski: 16/III Lyly: yksi/II ja 34/III (meniköhän itse G.A.S puunostomatkalle?) Kolho: 104/III Keuru: 50/III (alias Haapamäki vuodesta 1897) Pihlajavesi: 9/III Myllymäki: 6/III Etseri: 1/II ja 6/III (myöhempi Inha) Töysä: 3/III Alawo: 16/III Sydänmaa: 1/III Östermyra: 1/II ja 5/III (vuodesta 1897 Seinäjoki) Kaukola: - (myöhemmin Ylistaro) Orismala: 1/III Tervajoki : - Laihela: - Toby: - ja (Toby totteli myös nimeä Tuovila) Nikolaistad: 2/II ja 7/III Helsingfors - Petersburg/Tavastehus - Tammerfors rautatielle: 4/II ja 5/III Hangö - Hyvinge rautatielle: - Åbo - Tammetfors/Tavastehus rautatielle: 1/III Kervo - Borgå rautatielle: - Eniten rahtitavaraa lähti Nikolaistadin, Kaukolan ja Östermyran asemilta. |
||||
|
|
23.08.2024 21:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hmm, Eljas - veliseni, mitkähän mahtoivat olla pääasialliset tavaralajit mainitsemissasi Kaskiisiin saapuneista tonneista? Epäilen, että tuskin paikalliset asukkaat 43 850 tonnia lakritsia popsivat suihinsa...? Vieläpä yksistään vuoden 1971 aikana ja mustin suupielin. Heko heko! |
||||
|
23.08.2024 15:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pukeissa ilmeisesti tulovaihteiden lukitukset ja semaforinkammet. | ||||
|
23.08.2024 15:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, Kyläsaaren kierrätyskeskuksessa suht kelvollinen kameranjalusta etwa paria kymppiä hinnaltaan. Itse olin evakuoinut jonkun poismuuttaneen jäljiltä pihalle jätetyn jalustan joskus useita vuosia sitten. Verkkokaupassakin joskus jotain mielenkiintoista välillä. Menekkiä on ja ei ole hinnankiroissa. Suosittelen! |
||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
22.08.2024 01:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| . | ||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
22.08.2024 01:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä tässä vielä kaikki, herra Joonas. Edellisessä kommentissani oli kyse vasta pyörän SÄTEEN suuntaisesta dynamiikasta. Kaarreajoissa ja sivulle käännetyissä vaihteissa kyse olisi sitten sivusuuntaisesta rasituksesta tai -sista pyörien kehissä. Junan kulkunopeus kaarteessa vielä joko vaihtuu tai sitten ei. |
||||
|
21.08.2024 20:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno 1:1 - skaalainen rautatiedioraama! Erinomainen kuva, voihan ukko Römperin paraatihattu! | ||||
|
|
21.08.2024 11:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin mielenkiintoinen juna muuten. (Vink - vink, pienoismallintekijät!) | ||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
21.08.2024 10:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Joonas, vetureiden pyöränkehiin kohdistuu ajon aikana erilaisia rasituksia. Mainittavimpana näistä vaikkapa ajonopeuden ja radan rakenteen ja vielä akselipainon (tai tarkemmin: - pyörään kohdistuvan painon) aiheuttamat. Pätkäkiskoradalla ajettaessa jatkoskohdat hakkaavat pyöriä aikamoisesti. Kun pyöränrengas koko ajan takoutuu, se samalla venyy ja siten "krymppäämällä" (lämpökutistamalla) kiinnitetyn renkaan ja pyöränrungon mittaero muuttuu pois suunnitellusta arvostaan. Isoissa rautatiemaissa (USA, CCCP, mahd. myös Kiina) kiskonjatkokset ovat miten sattuu, Täällä Suomessa ne ovat kohdakkain, joten siinä mielessä jatkosten aiheuttamat rasituskerrat on puolet - toistan: - puolet siitä, mitä mainituissa maissa. Lisäksi "haittana" on sekin, että kaarrekiskojen pituudet on oltava hyvin tarkasti oikein! Väännän Porvoon radan K30-kiskosta: kaarteen sisäpuolisen kiskon pituus on himpun verran lyhyempi kuin ulkokaarteeseen laitettavan kiskon. Ja oman päänvaivansa aiheuttaa tässäkin eri suuruiset kaarresäteet! Jos tarkastellaan junan pyörän käyttäytymistä jatkoskohdassa, niin siinä pyörä "joutuu" pakostakin kiipeämään eräässä mielessä kynnykselle. Lisäksi kiskolla pyörän pitää ikäänkuin kiivetä ylös painonsa aiheuttamasta kuopasta! Siten pyöränrenkaan materiaalilla on aivan maan perusteellisen suuri merkitys, mikä tahansa teräs ei tähän kelpaa. Sen pitää olla erityisen sitkeää ja kestää se lämmittäminenkin vaihdettaessa (teräksen sisäinen, niin sanottu kiderakenne ei saa tällöin muuttua). Kovuuskin on oltava kohdallaan, vaikkapa niin että muotoon sorvaaminen olisi silti mahdollista. Sen on kestettävä myös jarrukenkien aiheuttama kihnutus jarrutettaessa. Ja kun säätilatkin ovat sitä mitä ne ovat, niin kylmä- ja kuumahaurautta ei saa renkaan aineessa olla. (Esimerkiksi teräksen fosforipitoisuus on oltava siksi hyvin pieni, sillä se juuri aiheuttaa kylmässä haurastumista. Rikki on myös omalla tavallaan haitallinen.) Höyryvetureissa rasituksia ovat myös tavallaan lisäämässä kierto - ja kytkinkanget. Näiden aiheuttamaa painonheittelyä tasaamaan on suunniteltu veturien vetopyöriin vastapainot (kun parempaakaan ei ole keksitty). Näillä vastapainoillakin on oma keskipakoisvoimansa. Sen suuruus vaihtelee ajonopeudesta riippuen. Ajettaessa vastapainon liike alhaalta ylöspäin lisäksi keventää pyöräpainoa ja vastaavasti alaspäin tulevassa liikkeessä lisää pyöräpainoa. Näin tapahtuu ilmiö, jonka amerikkalaisenglanninkielinen nimitys on - "Hammer Blow" eli vasaran isku. Vastapainojen laskemiseen on olemassa omat laskukaavansa suunnittelukäsikirjoissa. Mainitsin kiskonjatkokset, koska ainakaan itselläni ei ole mitään käsitystä siitä, milloin Pekka 1021 on viimeksi ollut vetopyörästön renkaiden vaihdossa. Siten uskon 1021:n ajelleen pätkäkiskoradalla pitkäänkin, ennen nykytilannetta, jossajatkuvaksi hitsattua rataa on ja paljon! Lopuksi esimerkki metalliteollisuudessa käytettävistä mittaeroista: (Esko Valtasen Koneenrakentajan taulukkokirjasta v. 1994) Työtapakohtainen yleistoleranssi SFS 4011 - keski antaa mittaluokassa perusmitoille 1000 - 2000 mm: +/- 1,2 mm. Tämä siis yleisessä tapauksessa, jossa ei erityisvaatimuksia ole. Esimerkiksi vaikkapa keskipakopumpun pääakseli, jonka pituuden nimellismitta olisi 1500 mm. Pituudeltaan se saa olla max. 1501,2 mm ja min. 1498,8 mm. Valmistusta nopeuttavat juuri tällaiset sallitut rajamitat. Mitä tulee tarkempiin mittatarkkuusvaatimuksiin, niin sovitteilla on omst nimityksensä ja ja onko kyseessä reikäkanta vai akselikanta, eli kumpi määrää valitun sovitteen luokan. Esimerkiksi valittakoon nimellismitaksi pyöränrungon halkaisijaksi 1850 mm. Lujaan puristussovitteeseen tarvitaan toleranssiluokat U ja h. Käytännössä reiän reiän toleranssialue valitaan suuremmaksi kuin akselin. Valitaan tarkkuusluokat: (SFS 3263 mukaan): pyöränrenkaan sisämitta halk. 1850 U8 merkitsisi sallituksi mittavaihteluksi - 2000 mikronia ylärajana ja alarajaksi -2230 mikronia. Siten: pyöränrenkaan pienin sallittu halkaisija olisi 1847,77 mm ja suurin sallittu 1848,00 mm. Pyörän rungolle halk. 1850 h7 taas: yläraja nolla mikronia ja alarajana - 150 mikronia. Siten: suurin sallittu halkaisija: 1850,00 mm ja pienin sallittu: 1849,85 mm. Joten pyörän runko on halkaisijaltaan minimimitalla 2,08 mm suurempi kuin rengas ja maksimissaan 2,00 mm. Kehäpituuden ero: 6,28 ja 6,53 mm. Huom! Tällä esimerkillä halusin tehdä tiettäväksi ainakin syyt, miksi renkaan vaihtotarvetta rautatiekalustossa esiintyy ja vähän vaadittavista mittatarkkuuksista. Tätä saa vapaadti kommentoida, koska esimerkin toleranssiasemat ja luokat ovat hihasta pikapikaa ravistettuja aamukahvipöydän ääressä. Eräänlaista simulointia siis... Metallipuolella mittojen kanssa puljaaminen on tuttua kauraa, mutta saapahan tästä puolesta kiinnostuneet nyt jonkinlaisen käsityksen. |
||||
|
21.08.2024 01:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, olen kyllä varma Sr1 "Kaalihäkistä". Hienoa, että muistamani saa aikaan keskustelua. Herra Petrin kommentissaan esittämät nopeustiedot ovat mielestäni kelvollinen peruste Kaalihäkin "omistamisesta" tavarajunakoneeksi. Vedänpä johtopäätöksen: Sr1 on jokseenkin idioottivarmaa tekniikkaa koneekseen, joten kun nykyiset digitaliksen huiput nyykähtävät vaikkapa turhan kostean sään takia, niin vetureiden "Rutiloff" senkun wörkkii kuin Ruhla-rannekello DDR - Reichsbahnin Bahnschutzstaffel-Polizistinnenin luokkatietoisessa ranteessa. |
||||
|
20.08.2024 14:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jumbo 939: valmistusvuosi 1938 (Höyryveturit valtionrautateillä). | ||||
|
|
20.08.2024 07:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos nuo puskinlyhdyt ovat sen mallisia, ettei niissä ollut omaa punaista lasia (vasemman raiteen ajoa varten), niin onko kuvan "saikkara" olemassa omanmallista opastelyhtyä varten? Miten silloin meneteltiin, kun noihin lyhtyihin piti saada MOLEMPIIN punaista valoa takapää- (lue: loppuopastetta) -valoiksi? Päiväopasteena oli punainen lippu, jota varten oli oma tuppelonsa vantringilla olemassa. (Jt 1957: Lko 3 p ja Lko 3 y.) |
||||
|
|
20.08.2024 07:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös takavuosina ollutkin voimassa määräys, ettei Sr1:ä käytetä matkustajajunissa? | ||||
|
20.08.2024 07:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Deeveri 2521 oli mukana 1976 kuvattaessa "Kotka on laskeutunut" - elokuvan kohtausta, jossa Riston vetämä "saksalainen" "SFR" - juna saapuu "Varsovaan" eli Rovaniemen veturitalleille. 2521:ssä oli keulalle rakennettu lava, jossa kamera kuvaajineen oli. SFR = "Schnellzug mit Reisezug-Wagen für Fronturlauber" eli pikajuna, jossa on mukana vaunuja rintamalomalaisille. |
||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
18.08.2024 22:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toivottavasti löytyy laitteet n. 2 metrin renkaan lämmittämiseksi "krymppäämistä" varten. Lämmityksen ON OLTAVA kauttaaltaan tasaista. Muuten menee pieleen (ei kosaanitohotinta!!!). Tietääkseni paineöljyliitosta ei pyöränrenkaissa ole koskaan (?) käytetty... |
||||
|
18.08.2024 12:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Penkkien alkuperäisen verhoilun väri oli ollut ruskehtavan punainen. | ||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
16.08.2024 18:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Löytyneeköhän "Silestone"- kauppiaalta riittävän vahvaa tunkrahvia sieltä verstaan puolelta...? | ||||
|
16.08.2024 05:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, omaan "kaaliini" tuli ajatus "Dv12 versus Hv3" - vertailusta nimenomaan saman akselipainoluokan vuoksi...? Muut erot ovat liiankin suuria, kuten kommentissasi kerroit. | ||||
|
|
15.08.2024 21:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, Hv3 - sarjan koneissa oli kahta eri kattilapainetta: vanhemmisssa "Varskoppeissa" (nrot 638 - 647) 12 kg/cm2 ja uudemmissa (nrot 781 - 785 sekä 991 - 999) 13 kg/cm2. Oliko täten saaduilla aavistuksen voimakkaammilla hooveekolmosilla silti samat kuormitustaulukot? |
||||
|
15.08.2024 21:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, ymmärrän kyllä selvästi sanomasi, sekä luin linkkaamasi uutisen. Mutta: - on paikallaan muistuttaa, että aika pitkälti onkin kyse pikkusieluisten suomikkoihmisten pienistä ajatuksista ja reaktioista. On turhaa luulla kiinalaisten olevan jotenkin kovin sotaisia, historia kertoo ennemminkin osaavista kauppamiehistä (kuinkas vanha se kuuluisa Silkkitie nyt olikaan?). Siitäkin huolimatta, että kiinanpojilla on vahvasti yhtenäiskulttuuri päällimmäisenä (vrt uiguurien ja tiibetaanien kohtelu) yltiöamerikkalaisen yltiöyksilöllisyyden sijasta, uskallan vaikka nyt toivoa kiinalaisen rahan yleistymistä maailmanvaluutaksi aivan liian kauan huseeranneen ja arvoltaan kovin, kovin heittelehtivän dollarin tilalle. Vakautta maailma oikeastaan on vailla, eikä mitään typeriä arvovaltapaisutteluja (kuten jenkit Afganistanissa ja ryssät Ukrainassa!). Mitenkäs Bertold Brecht sanoikaan? Juu: "Erst kommt das fressen, dann kommt die Moral". Valitettavasti tämä on tosiasia...! Jos jotakuta epäilyttää kiinalaisten suhtautuminen kansalaisvapauksiin, uskon heidän kyllä olevan hyvinkin oppivaisia siinäkin suhteessa. Opetetaanhan kiinalaisissa kouluissa jo alusta pitäen ryhmäytymisen sekä yhteistyön ja - toiminnan valtavan iso merkitys. Täällä? 0llaan niin v*tun yksilöitä ja oman onnensa seppiä. |
||||
|
15.08.2024 21:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kansan Uutiset ilmestyy muuten jenkeissäkin: - siellä sen nimi on "Kansas News", heko heko. | ||||
|
15.08.2024 21:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kun alumiini palaa, niin sen se tekee kunnolla, sisältämänsä magnesiumin ansiosta. | ||||
|
15.08.2024 21:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alumiini pahoittaa mielensä n. 622 Celsius-asteessa. | ||||
|
|
14.08.2024 15:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Arvoisat herrat, epäilen suuresti NATO:n ryhtyvän paasaamaan fyrkkendaalia Euroopan toivottomimman peräkylän infrastruktuurimierontien rakentamiseksi. En itse ole mistään lukenut mistään vastaavasta yritelmästä. No miksei, sotilaslentokentän kunnostaminen, mutta silti? Jos esimerkkinä ruvetaan pitämään vaikkapa Tyynellä merellä sijainneen Tinianin saaren muuttamista Boeing Superfortressien tukialukseksi, niin se ei nyt ainakaan NATO:n kustannuspaikkoja rasittanut... |
||||