Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.05.2024 13:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos tämä postivaunu ei olisikaan väsätty Saksassa, ennen kuin se yksi nilkki sotasille alkoi, niin voisin luvata syödä stetsonini...? Reisezugwagen-Archiv kirjasta ei juuri tätä löytynyt, mutta ulkonäöltään samanlainen DRG:n matkatavaravaunu Pw4ü-36 ja tavallisella katolla oleva Deutsche Reichspostin postivaunu Posr4ü-36 (kummassakasn EI lanterniinikattoa). No, lähikaupassa on tuhtia chilikastiketta tarjouksessa, toivottavasti en saa vatsanpuruja? Voi yhyren kerran! |
||||
|
30.05.2024 13:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei olisikin lievää jäljitelmää DRG BR 50:sta? Sehän oli erinomaisen käyttökelpoinen värkki. | ||||
|
30.05.2024 13:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puolalaiset erityisolosuhteet: - tuloksena pesuvadin kokoiset puskinlyhdyt. Hm. Kuinkahan isot ledit tehdäänkään tulevaisuudessa puolalaiskoneisiin? |
||||
|
30.05.2024 13:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvinkin mahdollisesti, herra Juha. Ensimmäisen maailmansodan voittajavaltiot rohmusivat saksalaista rautatiekalustoa mielin määrin itselleen Versaillesin "oikeuttamana". Siten tämä voisi aivan hyvin olla myös ent. K.P.E.V:n (= Königlich Preussische Eisenbahn - Verwaltung) G8. Yksistään Preussiin näitä valmistettiin vuodesta 1902 alkaen suurin määrin. Myös muut Länderbahnit tilasivat tätä tyyppiä. Reichsbahn peri v. 1920 näitä "miljoonia"! Joihinkin asennettiin yksiakselinen etuteli, jolloin sarjamerkiksi tuli BR 56. |
||||
|
30.05.2024 13:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kriegslok, ent. BR 52:han se siinä komeilee. | ||||
|
30.05.2024 13:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puolalainen Schnelltriebwagen? | ||||
|
30.05.2024 13:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistuttaa vanhaa preussilaista osastovaunua enemmän kuin mitään muuta. Huom! Se on kolmiakselinen! |
||||
|
29.05.2024 17:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Löysin netin syövereistä: Luettelo henkilö-, konduktööri-, matkatavara- ja vankivaunuista, vuodelta 1947. [Eljaksen sinne laittama (?), pdf-tiedostona.] Kohdassa "Mot" eli moottorivaunut, oli Tampereelle sijoitettuna (1947): nrot 2, 3 (eli Bm1), 5 (eli Ds1 50-paikkaisena), 6, 8 ja 10 (nämä Ds2, 60-paikkaisena). Tekee kuusi moottorivaunua. Erikseen Wilppulassa mainittiin olleen sijoitettuna vaunut E nro 877 ja F 3593. Seinäjoen vaunuiksi oli laitettu Mot 1 ja 4. Mot 9 oli ollut Joensuussa. Mot (eli Dm2): nro 13 Pieksämäellä, samoin 15. Nro 14 oli ollut Kouvolassa, ja myös 17, 18 ja 19. Mot 16:kin oli kouvolalainen. Puhumattakaan Motala-busseista 20, 21 ja 22 (nekin siis Kouvolassa). Dieselsähkövaunuista nrot 7, 11 ja 12:kin Kouvolassa. Kouvolan kirjoilla oli siis ollut yhteensä 10 vaunua. Edelleenkin minua kiinnostaa saada tietää syyskuun tilanne vuonna 1949... |
||||
|
29.05.2024 09:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jotenkin tulee "Predator" - elokuvan ei - sankarihahmon muikea ilme mieleen. Ihanko on Göttingenin Teknillisen Korkeakoulun Aerodynamiikan osaston tuulitunnelissa muotoiltu? Ei - sankari? Sankarihan siinä leffassa taisi olla Arska itte, vai olikohan se sama musta mies joka hermoili Mel Gibson-"Martin Riggsistä" elokuvassa "Tappava ase" volume 1...? |
||||
|
|
28.05.2024 19:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hmm, herra Juha. Itse korin suunnittelu Hki "laiturivaihteen" vintillä eiku anteeksi - koneteknillisessä toimistossa tai "Preetiksperin" verstaalla taisi olla "A Piece of Cake", eli silkkaa rutiinia. | ||||
|
28.05.2024 15:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tero, majakoita? Siis Flight Simulator 3:sta periaatetuttu VOR/DME - majakka, oliko se tällainen? | ||||
|
Kuvasarja: Dm2 n:o13 |
28.05.2024 15:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä 13 oli ollut myös Kirkkonummen tallissa säilössä. Kun ins.tsto Saalasti aloitti touhuilunsa siellä, karkottui 13 kiertolaiseksi. | ||||
|
|
28.05.2024 14:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juha, hyvin todettu ja paikalleen sanottu: tosin vetoteli muistuttaa paljolti saksalaista tuon ajan näkemystä, laahustelikin on mallia "Görlitz". Moottori on tanskalaisen Frichsin tampellalainen kopio, vaikkakin lisenssivalmistetta. Mutta: kaikkien näiden osioiden sovittaminen yhteen, toimivaksi ja halutuksi kokonaisuudeksi vaatii omaa osaamistaan. Suomalainen moottorivaununrakennustaitohan alkoi 1920-luvun lopulla, kun rupesivat luonnostelemaan ja väsäämään Ds1:tä ja Bm1:tä. Pienen maan pienet piirit ja pienet resurssit vaativat pakostakin suuntaamaan katsetta sinne, missä osaamista oli aiemmin todettu olleen. Tosin niinkin menestyksellisen tuotteen kuin "Lentävän Hampurilaisen" eli SVT 877:n voittokulkua kyllä seurattiin tarkalla silmällä (Die Reichsbahn - ja Glasers Annalen - lehtiä oli tilattu rautatiehallitukseen). Päästiinpä sodan jälkeen sitten Dm4+kiitojunarunkoon. Aika näytti sitten senkin, että Dm8 ja Dm9 olivat matkustajan ja Vilppulan asemalla seisoksivan jauhojulpin silmissä oikein kiva vimpain... (Vaikka Breda D19SC12P välillä sairastelikin vesipyttytautia.) Sääli, että tällaista, herra Juhan mainitsemaa taitoa ei enää ylläpidetä maassamme (Sm3- ja Dm11 - ja -12-seikkailut). Muuten, Dm2:lla eli "Kukkopillijunalla" päästeltiin tarvittaessa 90 km/t vauhdilla, vuonna 1936 ei ollenkaan väheksyttävä saavutus. Ja nyt tiukka kysymys herra Eljakselle (luotan sinuun yhtä vakaasti kuin pässi suuriin sarviinsa!), nyt kun motteihin päästiin: Uutinen Kuorevesi-Mänttä-Wilppula - lehdestä (torstaina 29.9.1949): Kuljettaja kuoli / Moottorijunan ollessa täydessä vauhdissa. "Kun moottorijuna lähti viime lauantaina (= 24.9.1949) Mäntän asemalta klo 18.20 ja sen piti pysähtyä Koskelan seisakkeella, jolla oli matkustajia odottamassa, porhalsikin se täydellä vauhdilla pysäkin ohi. Junailijan mennessä ottamaan selvää asiasta, tapasi hän kuljettaja Pauli Mikael Rannan kuolleena paikallaan. Junailija sai moottorivaunun pysähtymään muutaman sadan metrin päässä pysäkiltä. Paikalle kutsuttu lääkäri (Sten von Troil? oma kysymykseni) totesi kuoleman johtuneen sydänhalvauksesta. Päivystäjäveturi (GAS:n Pikkurusko 315:kö?) tilattiin työntämään moottorivaunu Vilppulaan. Pauli Ranta, joka oli toiminut moottorivaunun kuljettajana n. viitisen vuotta, oli syntynyt Mäntässä v. 1902 ja jäi häntä lähinnä suremaan vaimo ja sisarukset." Motti: - oliko se Dm2 ja mikä numero? Viimeisenä talvena (1952 - 1953) Mäntän mottina oli Dm2 nro 14 ja sen ollessa huollossa tilalla oli nro 13, eli juuri kuvan vaunu. Edit: Haapamäella kerran tallipäivystäjä P. Kinkamo kertoi kyseisen motin "kuolleen miehen kahvan" olleen nahkahihnalla sidottuna ohjauslaitteeseen. Veturinkuljettaja P. Rannan hautajaispäivä oli 9.10.1949, Mäntän hautausmaalla (pitäjänlehdessä olleen kuolinilmoituksen mukaan). |
||||
|
27.05.2024 18:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoinen vaunu! Lienee Poczta Polskan omaa mallia, eikä "sotasaalista" Reichsbahnilta...? | ||||
|
|
27.05.2024 18:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| . | ||||
|
27.05.2024 18:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tietoja Po 9824:stä: - seisoi Ilmalassa alkuvuodesta 1984, emalinumerot poistettuina. Vuonna 1990 se muutettiin virkatarvevaunuksi BG 040184. Se olikin sitten viimeinen puukorinen postivaunu, joka virkatarvevaunuksi muutettiin. |
||||
|
26.05.2024 23:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaista, herra Hannu. Kiitän ja kumarran. | ||||
|
26.05.2024 21:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Korkeuserosilmukkaa on joskus kutsuttu myös "kääntötunneliksi". Blitzdonnerwetterkreuzpappenheim, kun on hyvä ja kiehtova kuva! |
||||
|
|
26.05.2024 21:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hmm. Olisi kunnostettuna erinomaisen hyvä aikamatkalaite Mäntän radalla, ja miksei myös Porvoossakin...? |
||||
|
26.05.2024 21:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Ilta hiljaa pimenee, pimeys vain tyhjyyttä hallitsee..." Olen samaa mieltä herra Pasin kanssa, koskien kuvan aihetta ja symboliikkaa. |
||||
|
|
26.05.2024 21:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin USA:ssa isolle ATU:lle ei näytä olevan esteitä. Tämä (aukean tilan ulottuma, eli sellainen jonka ulkopuolelta sisään päin EI SAA tulla mitään) ei kovin paljoa vaikuta junan kulun vakauteen suhteessa raideleveyteen, mikäli ajonopeutta ei nosteta kohtuuttoman isoksi. Kulun vakauteen vaikuttaa pääasiassa raiteen kunto (virheetön geometria versus perunapelto!). Venäläiset myös harrastavat isoa ATU:a (eli gabariittia). Siellä olevaan lienee jotain sukulaisuutta Valtionrautateillä jo vuodesta 1913, jolloin venäjän poika sai aikaiseksi sillan Nevan yli Pietarissa (itäinen yhdysliikenne alkoi). Englantilaisten pieneen ATU:un vaikuttanee pelkälti historiallisuus; pienet kulkuneuvot ja ahtaat paikat ja jo 1840-luvulta lähtien. Oma juttunsa on sekin, kuinka "kauas" pitkän telivaunun sivuseinä "liikkuu" keskiviivasta poiketen eri säteisissä kaarteissa. Omasta mielestäni tämä on tärkein seikka rautatievaunun korin leveyttä hahmoteltaessa, siis suunnitteluvaiheessa. Jos vilkaistaan muinaista Tekniikan käsikirjan osaa 1, vuodelta 1946 (VI painos), "rautatierakennus"-kohdasta: Aukean tilan ulottuma uutis- ja uusintarakennuksilta: korkeus kiskon selästä: 5 600 mm. Suurin leveys avoradalla: 5 000 mm ja ratapihalla: 4 200 mm. Totta on sekin, kuinka isoa kuormaa vaunun ajatellaan kantavan. 1919 tienoilla raideleveyden kavennys tökkäsi juuri kuormauskykyyn (sen aikaiset katetut vaunut, mitä niitä nyt olikaan - monenlaista Geetä ja Geegeetä. Gb oli vielä olemattomuuksissa). Edellä mainittua soveltaen, (ja herra Hannun kommenttia vaunun leveydestä) 5 metriä leveä rautatievaunu, jonka pituus puskimineen olisi vain 50 cm, poikkeaa kaarreajossa hiukan eri tavalla kuin 3 074 mm leveä vanhan mallin Eit... |
||||
|
|
25.05.2024 00:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, kyseessä oli uusinta uutta Suomen rautatielaitoksen historiassa: - "Stealth-kiitojuna"! Se on niin stealth, ettei tavalliset kuolevaiset kykene sitä näkemään... | ||||
|
25.05.2024 00:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo T., kiitän ja kumarran syvään. Koneteknikonretkulla eeveepee (elää vaimonsa palkalla) riittää tutkimista ja sisäistämistä kommentistasi. Kun oikeastaan ainoat sähkötekniikan hienoudet rajoittuvat meikämannella kännykän lataamiseen ja myöskin kirolitanioiden lateluun, kun lähikauppa meni poistamaan kuulokojeen patterit valikoimistaan. Tilalle laittoivat niin maan perusteellisen tärkeät ja kaupaksi menevät "vetskari-ledi-valot"! Perussääntöhän lienee selvä: - missä sähköä on paljon, niin ei sitä sormituntumalla tarvitse mennä vartavasten toteamaan...? Mainitsemasi sähkö-Cruise-Control tarkoittanee ajamisen kannalta helpottumista, kun tehorattia ei tarvitse pyöritellä kuin auton rattia Jyväskylän suurajojen rallikuskitapaan? |
||||
|
23.05.2024 23:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, kuinkas sattuikin, minulla on kesäturisti vuodelta 1973. Sen mukaan: pikajuna P 109 (Turku satama - Tampere), lähtö Turusta klo 21.05. Tulo Tampereelle klo 23.35. Junassa oli kahvila ja makuuvaunu tai -vaunuja Turusta Ouluun via Parkano, junassa P 61. |
||||
|
|
23.05.2024 18:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo T., tavoitenopeus? Ymmärsinkö oikein, että kyseessä on jonkinlainen isomman luokan "Cruise Control" eli vakionopeuden säädin? |
||||
|
22.05.2024 19:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juha-Pekka, nykyajan vakoilusatelliittitekniikan aikakaudella ei välttämättä ole mieltä kiellellä harrastajia kuvaamasta näitä junia. Toisekseen: eiköhän Pentagonin ja GRU:n nöyrät lakeijat ole jo juorunneet näistä isännilleen. |
||||
|
22.05.2024 14:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kattokalujärjestely on likimain samassa järjestyksessä kuin suomenteeteeveessä. Ruattalaasten Qgz-yä - ja Qhz-ö - vaunuissa ei työnjohtaja/valvojan koppia katolla ollut. | ||||
|
22.05.2024 09:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoisen näköistä muotoilua. Etteivät olisikin ohjausvaunuja? | ||||
|
22.05.2024 09:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kari, isäntä ei ole saanut mielestään riittävästi maataloustukea, että alkaisi käsi liikkua asian hyväksi. Koivusta saisi myös sievän olohuoneen sohvapöydän...? Petsillä sävytettyä viilua intarsiatekniikalla kuvioksi vielä, niin...? Kun ei aina jaksaisi sitä iänkaikkista Ikeaa. |
||||
|
22.05.2024 09:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tämä Wagonkan (kirjoitusasu?) valmistama? Vaikuttaa huomattavasti käyttökelpoisemmalta dieselmoottorijunaksi kuin meille halvalla hankittu Dm12. [Oma matkustuselämykseni: Tpe-Vlp 17.5. pesemätön juna HDM421 (4405) ja 20.5. Vlp-Tpe nuhruinen HDM428 (4405). YÄÄKK!!!] |
||||
|
19.05.2024 11:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvauspaikkakunnan nimi oli Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian aikana "Kaschau". Myös natsi-Saksa käytti Kaschau-nimeä, tuhottuaan Tsekkoslovakian itsenäisyyden 1939. |
||||
|
18.05.2024 06:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Zoomaus ei auttanut näkemään valmistajanlaatan muotoa, mutta virkalakit oliva vuoden 1929 ohjesäännön mukaisia. M 80339 aluskehyksessä olin erottavinani korjausmerkinnän vuodelta 1931, paikka Pm (?). |
||||
|
18.05.2024 06:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taustalla oleva harjakattoinen omakotitalo on tyypillinen lajinsa edustaja. Ajallisesti se sijoittuu 1940 - ja 1950 - lukujen isoon rakennusbuumiin. Tunnetusti tällaista talotyyppiä ei tapaa Kirkkonummelta ja Siuntion asemankylästä... Mäntässä Koskelasta, Tammikankaalta ja Vuohijoelta tätä tyyppiä on havaittavissa runsain määrin. 1950- ja 1960-luvun taitteessa omakotitalot muuttuivat malliltaan matalammiksi; yläkerran hellahuoneet olivat olleet vastaus suureen asuntojen tarpeeseen. Itse tykkään tällaisesta mallista. "Mataluus" johti tasakattohirveyksiin. Ihme sekoilua Suomen oloissa. |
||||
|
18.05.2024 06:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aamun junassa 17.5., Tpe - Keu, HDM421 oli vaunu 4405 (kevythuollettu ???), jolla itse matkustin -> Vlp. | ||||
|
18.05.2024 06:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Toni, olet mielestäni aivan oikeassa. Lisäksi: veturissa oleva V-kuvio on jokseenkin ajaton ja siten hyvin toimiva, vielä tänäänkin. | ||||
|
15.05.2024 12:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kari, pienoismallia rakennettaessa epookin eli aikakauden valinta on oma iso kysymyksensä. Väännän rautalangasta: Ilmarinen silloin, kun sen rakentamista varten alettiin laatia piirustussarjaa. Sitten malmin louhinta. Edelleen tykkitehtaalla tykkisorvien laulu, ynnä muuta ja ynnä muuta. Lasi- ja spriitehtaalle tilaus laivan ristimistä varten. Upseerimessin matotkin. Keittiölle 10 litran kattiloita jne. Ilmarinen merikoeajoilla, talvisodassa naamioituna it-pesäkkeenä ja viimein siinä kuuluisassa ja turhassa saksalaisten tilaamassa operaatiossa syyskuussa 1941 (pul pul pul!). Niin ja kertomassasi nykytilanteessa myös. Kummempiakin maailmalla ovat ihmispolot tehneet. |
||||
|
|
14.05.2024 21:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla oli työkaveri, joka väsäsi panssarilaiva Ilmarisen pienoismallia, about 2 metriä pitkänä ja niitinlaskijoiden harmiksi "niitti niitiltä" ikuisuusprojektina. Runko vielä kuparista! Kysyin kerran häneltä arviotaan mallin valmistumisesta, hän vastasi että eihän pienoismalli saa koskaan valmistua... Siihen sisältyi filosofia, joka pienellä miettimisellä viimein aukesi. Herra Hannu, omaa projektiani olin ajatellut N-mittakaavaiseksi. Pohjalaistalon esikuvana olisi ollut Lapuan Antila, kirkko olisi ollut Hakoolaasen tekemä wanhan Kauhavan kirkon (1756 - 1921 paloi, viallinen hormi) oloinen. Se oli siis Keuruun vanhan kirkon (1758) "isoveli" ja tietoja on saanut nyhtämällä hakea ympäri maakuntia...! |
||||
|
14.05.2024 13:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Marx kirjoittiaikanaan täyttä asiaa Pääoman ekassa osassa. Loput osat olikin pääasiassa muiden kuin Marxin kynäilyjä, osittain jotain ihme sotkemista. Marxin sovittaminen nykyaikaan onnistuu jokseenkin kivuttomasti, perusteoriana, jonka edelleen kehittely olisi paikallaan. Leninismi taas oli kostonhimon riivaaman lakimiehen koulutuksen saaneen kyynikon sepustusta. Herra Wahlroosin tautinen kapitalismi sen sijaan on joustamatonta, viheliäisen ahneuden synnyttämää epätoivoista ja epäjohdonmukaista ryöstämisen selittelyä "oikeutetuksi". Se ei kykenee muuttumaan eikä myöskään kehittymään. Valinnan saatte tehdä itse. Nuhjuisia rahavallan ylipappeja sa toki epäillä. |
||||
|
|
14.05.2024 07:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Talouselämän lait EIVÄT OLE luonnonlakeja, vaikka "professorit ja yliopettajat" Hankenissa kuinka yrittäisivät herkkäuskoisia opiskelijoita vetää nenästä! Inhimillisyyden kanssa nillä ei ole mitään tekemistä. Mistä muuten johtuukaan Wahlroosin nostaminen pylväspyhimykseksi ja rajut oksennusreaktiot joka kerta kun joku mainitsee nimet Marx ja Keynes? |
||||
|
|
14.05.2024 07:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johan nyt, herra Hannu! Raiteistopiirroksesi liikennepaikkojen johdonmukaisuus raiteistojen osalta lyö minut ällikällä! Omat tuherteluni (teemana Etelä-Pohjanmaa) joskus 1980- ja 1990-lukujen taitteessa olivat pelkkää harakanvarvasta tämän rinnalla. Sitten tulikin 1990-luvun lama, jonka vuoksi se jäi suunnitteluasteelle. Tuli muuta ajateltavaa... ("Jokivarren" esikuvana olisi ollut Lapua, "Kosoola" taas matki yhdistelmänä Kauhavaa/Alavusta ja osittain painotus olisi ollut arkkitehtuurissa kaksfooninkisine tuparateineen ja larvanevan latoineen!). Hienoa työtä, ja hatunnosto täältä Tasavaltamme pääkaupungista. |
||||
|
13.05.2024 22:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kellotorni on ollut Tsiilossa jo vuodesta 1991. | ||||
|
12.05.2024 22:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kepulainen raiteensuojelusenkeli? Eteenpäin Santeri Alkion hengessä! |
||||
|
12.05.2024 22:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juhana N.: - mahtavaa! Kiitos siitä, että olet olemassa. Sama koskee herra Ari-Pekkaa myös. | ||||
|
12.05.2024 22:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin mielenkiintoisia kommentteja, pistää miettimään. Tulee mieleen kysymys: - millaisia kokemuksia saksalaisilla on tai oli omista BR 515 - akkumulaattorimoottorivaunuistaan (saks. "Akku-Triebwagen") ? Niin, ja kyllähän Deutschlandissa talvi lienee tuttu "alkuasukkaillekin"...? |
||||
|
|
12.05.2024 18:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pikavuoro - Kabusseissa oli ainakin joissakin yksilöissä Allison - automaattivaihteisto. Yleensä tomaattiloota vaatii jonkun verran tehoa edessään olevalta myllyltä. Niin, ja myllyn - anteeksi - moottorin valintaan vaikuttaa suuressa määrin tehon ja liikuteltavan ajoneuvon massa. Tavallinen kytkinlevytekniikka ja käsin hämmennettävä "vekslausloota" - yhdistelmä ei oikein jaksa Huru 12:n kokoluokassa... |
||||
|
12.05.2024 13:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Ravintolavaunussa ei uninen oo tunnelma, matkustajat, miehet naiset kittaa juhlien.." | ||||
|
|
12.05.2024 13:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ari-Pekka, Koivarin bussien värityksen historiasta sen verran, että pikavuoro - Kabussien ensimmäisissä versioissa (1977 ->) korien alaosiin laitettiin eloksoitua alumiinia olevia suht leveitä vaakalistoja. Näissä listoissa oli oma tunnusomainen korostus pitkittäisillä harjoilla muotoiltuna. Esimerkkinä oli ollut helposti tunnistettavat amerikkalaisbussit, vaikkapa hyvinkin tunnetut Greyhoundin Scenicruiserit. Autokoriteollisuuden historia - kirjan mukaan Kabus-kori olikin osittain amerikkalaisen ja eurooppalaisen linjurin risteytys. Vauriotapauksissa tällaiset listat ovat hyvin helposti vaihdettavissa ehjiin; listat kiinnitettiin niittaamalla. Eloksoitu alumiini on edullinen ratkaisu, kun maalaamista ei tarvita ja pinnan "liukkaus" on iso plussa autoa pestessä. Alumiiniprofiilit toimitti Nokia Alumiini (vuodesta 1996 Nordic Aluminium). Sitten kun "Nuurdikalumiiniumi" ei profilleja enää valmistanut, Koivari jatkoi värimaailmaperinnettään maalamalla uudemmista busseistaan alaosat tumman met.hohtoharmaiksi. |
||||
|
12.05.2024 07:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hirvenmetsästäjät asialla: - Kato -hik- semafori, kuka osuu parhaiten -higk-... Punaiset hatut (ei asemahenkilökunnan!) ja punaiset nenät, kun kaatoryypyt merkitsevätkin "pakollista kaatokänniä". |
||||
|
11.05.2024 12:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohhoh! Aavistin kyllä että suunnittelupuolella työskennellään ahkerasti, mutta että tällainen vuonna 1901! Eikä tämä siis mikään päähänpälkähdys ole, joten neukkari-istuntoja on taatusti myös pidetty tämän tiimoilta. Korin levey näkyy olevan 3 050 mm. Mittanumeroiden fontti on jokseenkin tutun näköinen, joten... |
||||
|
11.05.2024 11:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan oman 1982 Honda Civicin, kolmiovinen viistoperä, met.hohtopunainen vieläpä. Kaikista kätevin Hondan vakiovaruste oli kojelaudan vasemmassa päässä oleva kannellinen pieni parkkikolikkolokero. Asiaan kuului myös mystinen usko siihen, että yön aikana kolikot olisivat lisääntyneet, vaikka käytännössä kävikin päinvastoin! Ostin sen 1986 Malmivehosta, kun 99 Saappi oli osoittautunut täydelliseksi sähkövikasimulaattoriksi ja virtalukon pohjan oikosulku oli viimeinen (ja kallis) niitti saabismissa. Hondan edellinen omistaja oli nuukaillut radion hankkimisessa: halvin saatavilla ollut automaatihakuinen matolaatikko, jossa oli pikkiriikkinen mittari neuloineen kantelemassa haun onnistumisesta. Ja tulos poikkeuksetta: kaksi kohinaa ja Tallinna, kohinanvahvistimen säestyksellä! 56-kiloinen berninpaimenkoira takatilassa nukkumassa matkojen aikana, aina kun hän käänsi kylkeään, Civic (APP-218) muljahteli siihen malliin, että tiellä pysyttiin ahkeran rattityöskentelysession ansiosta! |
||||
|
10.05.2024 21:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Ahrast ja piukka kui maalimaan tulles." | ||||