|
|
14.01. 06:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ach, mein Gott! Kuumailmapallokin taivaalla! Se se on sitä alkuperäisintä ilmailua, montgolfieeraamista, meinaan! Mahtavaa, Hannu-serkku! Hyvä kuvasarja, jossa riitti paljon katsomista. Vielä nuo viehättävät alppimaatalot: yhdenkin pihaan voisi laittaa vaikkapa berninpaimenkoiran pihavahdiksi? Nyt eikun Straussin Ein - ZUG - smarsch (operetista "Zigeunerbaron") soimaan kuvan ja tämän aamun kunniaksi! |
||||
|
|
14.01. 06:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toivottavasti Bahnbetriebswerk (varikko) Thalhausen on huolehtinut nollaykkösten numerokilpien kunnosta riittävällä tavalla? Kaksi samannumeroista veturia ei oikein vakuuta...? |
||||
|
|
14.01. 06:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juu vallan, jos tuonne joskus matkailemaan pääsisi, niin teatterikiikari mukaan katseluavuksi! | ||||
|
|
14.01. 06:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohhoh! Ammetenderistä tehty lumiaura! | ||||
|
|
13.01. 17:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oberammergausta pieni kansanlaulupätkä: "Heut' kommt der Hans zu mir, und es passt mir gut! Über-aber-ober Oberammergau, über-aber-ober Unterammergau, heut' kommt der Hans zu mir, und es passt mir gut!" |
||||
|
|
13.01. 17:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, Laatokalla oli pyöriskelemässä myös italiaanoja moottoritorpedoveneillään. Se työ ei kauaa kestänyt. Aatun jäykkäniskaisuus erillisrauhojen suhteen johtui hänen "elintila" - haaveistaan. Haaveista, joita hän teki julkisiksi jo 1925 "Mein Kampfissaan". Se, että sen aikaiset ihmiset suhtautuvat asiaan säälinsekaisella hymyilyllä, luen näille ihmisille raskaaksi synniksi. Varoituksen ääniä (niitäkin sentään oli - jo silloin) ei kuunneltu: "Katsokaa - tuolla miehellä on Chaplinin viikset - hahahaahaa!" Lemberg on samaa kuin Lvov tai Lviv... (Riippuen omistavasta valtiosta). Ne saksalaiset vuoristojoukot (mukana myös joku SS-vuoristojoukot) näyttivät pohjoisen hyttysiä kuhisevissa risukoissa taisteluarvonsa: luokkaa olematon! Komentajasta, SS-Brigadeführer Demelhuberista kenraalimme Hj. Siilasvuo totesi: - en huoli edes keittiömieheksi! Herra Erkki, se Molotov - Ribbentrop - sopimuksen synnyttämä "sydämellisyys" oli hieman väkinäisen oloista. Enemmän sydämellisyyttä löytyy nykyisestä First Ladystä rapakon takaa paaaljon enemmän ja helpommin. Talvisodan lopulla muuten Göring oli vihjaissut suomalaisille, että saavat kaiken menettämänsä korkojen kanssa takaisin, mikäli tekevät rauhan neukkujen kanssa ja - pian! |
||||
|
|
13.01. 04:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Noah, en oikein usko, koska 1009:n edelllisellä Helsingin-käynnillä (kesäkuussa 2023) eräs henkilökunnan jäsenistä kertoi minulle siitä, kuinka viimeinen englantilainen veturihiiltä louhinut kaivos lopetti toimintansa noin kahta kuukautta aiemmin. Mielestäni Tonniysin porukan pitäisi varmaan pohtia puupolton käytön (elleivät sitä jo ole funtsineet) aloittamista...?. Eikös Nigel Sill porukoineen jo hieman muutelleetkin aikoinaan nokipesän sisuskalujen rakenteita...? |
||||
|
|
13.01. 04:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno aloituskuva ja tervetuloa mukaan, herra Kaarne. Hyvin lähtee!!! T. 1974 aloittanut konkarintapainen. |
||||
|
|
12.01. 03:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jälleenkö laavapesä? Toisin sanoen: - kivihiilen laatu ei ollut veturikäyttöön sopivaa. | ||||
|
|
12.01. 03:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan 38 2884 oli vuoden 1968 numerointiuudistuksessa saanut uudeksi numerokseen 038 884 - 3. Muuten KPEV: parilliset numerot tyypeissä = tulistajaveturi ja pariton = märkähöyry. P6 oli Mogul-tyyppiä, eli 2 - 6 - 0 pyörästöllä. Näillähän P8/38:lla ajettiin pitkiä kokonaisajokilometrimääriä: esimerkiksi Bundesbahnin 38 1373 (valm. 4.7.1912, hylätty 10.10.1967): kilometrit 3'341'023 ! Vekkulia on sekin, kun DB otti käyttöönsä BR 23:n, jonka filosofiana oli olla P8:n korvaaja ja seuraaja. Kuitenkin, jotkin P8:t elivät vielä myöhemmin kuin just BR 23! Itse epäilen kuvan veturin vantringilla olevan Knorrin pöntön (lämmönvaihdin) punaista väriä. |
||||
|
|
12.01. 02:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ausgezeichnet, Herr Uwe und schönen Dank! | ||||
|
|
12.01. 02:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| 05 003 suunniteltiin hiilipölyä polttavaksi. Koeajoissa saavutetut tulokset eivät vastanneet odotuksia. Niinpä veturi käännettiin ympäri ja muutettiin tavallista palahiiltä polttelevaksi vehkeeksi. Kyllä se Mallardin virtaviivainen muotoilu oli kehitetty tuulitunnelikokeiden avulla. Ja nimenomaan 05 nyt ainakin! Kumpikin lisäksi oli kolmisylinterisiä. 05:n keskimmäisen sylinterin luistinohjaus oli tavanomaista mallia, kun taas englantilainen sir Nigel Gresley oli suunnitellut nerokkaan ja yksinkertaisen vivustosysteemin omiin vetureihinsa. |
||||
|
|
12.01. 01:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä!!! Monet kiitokset, Hannu-serkku! Tästä "Schnelltriebwagenista" eli pikamoottorivaunusta se trendi alkoi ja herätti suunnatonta kiinnostusta rautatiepiireissä ympäri maailmaa. Meidän oma tästä inspiroitunut "Lentävä Tamperelaisemme" edustama konfiguraatio oli aikoinaan alku suomalaiselle kehityskululle: Dm4 + kiitojunarunko, Porkkanat ja nyttemmin Pendolinot. Ja aika pian myös rapakon takana alkoivat mm. "Burlington Northern" kavereineen kiitää kiskoilla. Se vaan, kun dieseljunissa paikkalukuun ei voitu paljoakaan vaikuttaa, niin sitten keksittiin rinnalle mm. LNER:n "Silver Jubilee" ja LMS:n "Coronation Scot" ja Saksassa BR 05 ja 61 Henschel-Wegmann-junansa kanssa. Puhumattakaan sitten myöhemmistä - Jaappanin poikain Shinkansenista! Ja Ranskan SNCF:n TGV... Ja TEE - systeemin (Trans Europ Express) kiitureista! Oman tulkintani mukaan Reichsbahnin 05 002:n ja LNER:n 4468 Mallardin 200-nopeusajot juontavat juurensa nimenomaan tästä. Siitäkin huolimatta että noihin aikoihin yhdelläkin Reichsbahnin Schnelltriebwagenilla päästeltiin koeajoissa noin 230 km/t! Ja jos vielä aprikoiden pengotaan Lentävän Hampurilaisen alkua ja motiivia, niin suuriko oli vaikutus Ernst Heinkelin lentokonetehtaan suunnittelijoilla, mm. Güntherin veljeksillä? Näiden kynän jälkiä oli se yksimoottorinen salamannopea matkustajakone Heinkel He 70 "Blitz", ensilento (1.12.1932) jo ennen "Hampurilaisen" asettamista yleiseen liikenteeseen (15.5.1933). [Ernst Heinkelin poikkeuksellinen ymmärrys aerodynamiikkaa kohtaan näkyi jo ensimmäisen maailmansodan aikaisissa kaksitasoisissa Albatros-hävittäjissä - uskokaa tai älkää! Ero muihin aikalaisiin on valtava. Verratkaapa vaikka Albatros D Va:ta Sopwith Cameliin.] He 70 oli ollut vastaus Lockheedin varhaiselle matkustajakonemallille, jossa jo nähtiin sileätä pintaverhoilua ja sisään vedettävät laskutelineet. Kömpelömpää muotoilua Lockheed silti edusti Heinkelin "Blitziin"verrattuna. Jatkoahan sitten seurasi: Boeingin model 247 ja monet muutkin tyypit. Aaltopeltiset Fordin "Tin Goose" eli Peltihanhi ja Junkers Ju 52/3m (Tante Ju) jäivät kauneuskilpailussa auttamatta hännille, muista ansioistaan huolimatta. Vai meneekö kilpailuasetelma "henkilöauto vastaan juna" vieläkin kauemmas? Fordin A-mallin (T-hopan seuraajana) tulo markkinoille vuonna 1928 houkutteli ostajia rautatielaitosten edustajien mielestä liikaakin? Chevrolet oli esitellyt uuden suoran kuutosensa vuoden 1929 mallissa. Lentävässä Hampurilaisessa dieselmoottorit (6-syl. Maybach) generaattoreineen olivat kummassakin päädyn telissä. Ratamoottorit olivat keskimmäisessä, Jacobin telissä. Tuo katolla oleva "tötsä" on pakoputki. Huomatkaa muuten kuvan Hampurilaisen vetokoukku! Myöhemmissä junissa vetokytkimet olivat Scharfenbergin mallia. Siten Schnelltriebwageneita voitiin kytkeä yhteisajoon. Ja niin SVT:tä tuli muitakin: der Fliegende Kölner, Bauart Leipzig ja ja Bauart Berlin myös. Joissakin SVT-tyypeissä voimansiirto oli hydraulinen. Kun liittotasavallan Bundesbahn alkoi saada modernimpia moottorijunia käyttöönsä, lahjoitti se vuoden 1959 - 1960 tienoilla ylimääräisiksi jääneet SVT:nsä DDR:n Reichsbahnille. Joihinkin juniin itä-Reichsbahn vaihtoi omat dieselmoottorinsa ja matka jatkui taas. Tämä "Lentävä" junatyyppi on kiinnostanut minua jo kauan. |
||||
|
|
11.01. 17:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jassoo, onkohan kotoisen VR:mme puuvaunujen emalinumeroiden fontti Svea-mamman maasta lähtöisin...? Sokea Reetta näkee jo otsallaankin, että kolmatta istumavaunuluokkaa tuo kuvan rekkules erustaa. Ruotsi luopui kaasuvalosta jo 1918 yhden ikävännäköisen onnettomuuden seurauksena. Useampikin vaunu otti tulta vuotaneista kaasusäiliöistä. Onnettomuuspaikkakin oli keskellä-ei-mitään. Juna oli kipannut mukkelismakkelis korkealta penkalta alas. Rumihia tuli ja sairahat oli lujas! |
||||
|
|
11.01. 12:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vanhat aluskehykset, joita ei voitu lyhentää tuon lyhyemmiksi...? Saksmannithan ottivat aika lailla sotasaalista valtaamiltaan alueilta. Lujuuden kannalta tuo akselien sijoitus EI OLE niitä kaikkein ihanteellisimpia. |
||||
|
|
11.01. 12:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu-serkku, olin joitakin kuukausia sitten ostanut kirpputorilta pikkurahalla kirjan: P. Huhtala: "Reserviupseeri". Painatusvuosi on 1940. Mutta! Sen omistajamerkintä on Aarne Juutilainen, eli juuri se tunnettu "Marokon kauhu" talvisodan Kollaalta. Aarnen nuorempi broidi oli just se lentomestari "Illu" Juutilainen, kahden Mannerheim-ristin tienannut hävittäjälentäjä-ässä (94 ilmavoittoa). Mainitun kirjan sivulla: 4. Kuormauksen suoritus (koskien sotilasjunaa). Kohta "Miehistövaunut ja niiden sisustus" Vaunuissa voidaan kuljettaa päiväkuljetuksena: Ga - vaunussa 36 miestä Gb - vaunussa 42 miestä Gd - vaunussa 36 miestä yökuljetuksena: Ga - vaunussa 26 miestä Gb - vaunussa 42 miestä Gd - vaunussa 36 miestä. Edelleen: Gb - vaunu: varustukseen kuuluu 48 istuinlautaa sekä kaksi ovilautaa ja kaksi kivääritelinettä. Yökuljetusta varten kuuluu miehistövaunuun kuuluu kaksi lyhtyä kynttilöineen. Yökuljetuksena Gb - vaunussa miehistö makaa limittäin, päät vaunun pituussuunnassa. Ylälavereille mahtuu 12 + 12 ja alalavereille 11 + 2 + 11 miestä. Hevosia mahtuu: Ga - vaunuun kuusi, Gb - vaunuun kahdeksan ja Gd - vaunuun kahdeksan. Miehistövaunuja kutsutaan sarjamerkeillä Gas -, Gbs - ja Gds - vaunuiksi. Lämmityskautena kuuluu näihin vaunuihin lisäksi kamina, jolloin vaunuja kutsutaan Gask -, Gbsk - ja Gdsk - vaunuiksi. Jokseenkin tyypillisen sotilasjunan kokoonpano (vuonna 1940!) oli: Veturi H - vaunuja ajoneuvoja varten H - vaunu ilmatorjunta-aseistuksella (sijoitettuna ajoneuvovaunujen keskelle) Ga - vaunuja (riittävä määrä) hevosille Gd - vaunuja soppatykeille eli kenttäkeittiöille G - vaunu polkupyörille ja/tai suksille E - vaunuja alipäällystölle Gds - vaunuja miehistölle D - vaunu päällystölle Jälleen Gds - vaunuja miehistölle H - vaunu ilmatorjunta-aseistuksella Lisää Gds - vaunuja miehistölle. Hännänhuippuna junailijan vaunu. Kaaviosta laskin täyden junan pituudeksi 55 vaunua, eli 110 akselia, jos D - vaunu myös on kaksiakselinen. |
||||
|
|
11.01. 10:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö tätäkin vaunua käytetty "Endlösung"-juniin...? | ||||
|
|
11.01. 09:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näitä merikalajunia varten kehitettiin Saksassa yleisveturi BR 41. Sen pyörästö oli 1'D1' eli sama mikä tuli myöhemmin valituiksi Ristoihin. Sen vetopyörien halkaisija oli sopiva kompromissi: 1600 mm ja suurin sallittu ajonopeus 90 km/t. Kattilapaine oli alkuun ollut 20 kg/cm2, mutta se alennettiin 16:een kg/cm2. Käyttöön otto vuonna 1936. Tr1 Ristolla vetopyörien halkaisija oli se sama 1600 mm, ajonopeus tosin 80 km/t. Merikalajunat olivat nopeita, rannikon satamista suit sait sukkelaan sisämaan kaupunkeihin antamaan sakujen ruokalautasilla lisämakua tavanomaisten Bratwurstien ja perunoiden ohella - heko heko! Vaunussa näkyy olevan merkintä (suomennettuna: yksisuuntavaunu, Bremerhaven kalastussatama. Mielenkiintoisena yksityiskohtana merkintä: DR Brit-US-Zone. Sarjamerkki: Tnfhhs: T = jäähdytysvaunu (lähteenä Märklin HO und ihr grosses Vorbild) n = ei pakastetulle tavaralle f = vain merikalojen kuljetukseen hh = höyrylämmitysjohto tai - laitos s = Saksan sisäiseen liikenteeseen, suurin sallittu nopeus 100 km/t, kunhan viimeisestä tarkastuksesta (konepajakäynnistä) ei ole kulunut 1 - 2 vuotta kauempaa aikaa. |
||||
|
|
11.01. 09:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu-serkku, johan pistitkin mielenkiintoisen vaunun kuvan! Junan pituus puskimineen 46 140 mm, vaunujen korien pituus: 19 730 mm. Korkeus kiskonselästä: 4 320 mm. Matkustajapaikkoja: II luokassa 38 (2 + 2 - järjestys), II luokan osasto oli juuri tuo kuvassa oleva keltaisella maalattu! III luokassa 244 (2 + 3 - järjestys) ja seisomapaikkoja tai alaslaskettavia lisäistuimia 18:lle matkustajalle. Junan kokonaispaino tyhjänä 71 tonnia. Ohjausvaunuissa kauko-ohjaus oli hoidettu sähkösoittokellolla ja parilla merkkilampulla, joilla kuljettajan antamien viestien mukaan lämmittäjä työnturissa tiesi valtaventtiiliä säädellä. Nrot: 30 001 - 30 008 ja valmistanut Linke - Hofmann Breslaussa (nyk. Puolan Wroclaw) ja käyttöön otto vuonna 1936. Junan sarjamerkistä minulla ei ole tietoa, ei edes siltäkään ajalta, kun Deutsche Reichsbahn Gesellschaft otti Lübeck-Büchen-rautatien omistukseensa vuonna 1938. |
||||
|
Kuvasarja: Ruotsin rautatiemuseo - Sveriges järnvägsmuseet |
11.01. 08:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sehr geehrte Herr Stefan, toivottavasti lisäämistäni tiedoista on vähänkin apua ja informatiivista arvoa...? Kuvasarjasi on hieno! Rälsbussitietolähde: Svenska rälsbussar, kirj. Arne Hällqvist, julk. v. 2017. |
||||
|
|
11.01. 08:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rälsbussi YBo6 1109 valmistui Linköpingissä tammikuussa 1957. Y6-sarjamerkin se sai 1970. Vaunu hylättiin kesäkuussa 1983 ja museoitiin. Tammikuussa 1961 se oli ollut sijoitettuna Ystadiin. Helmikuussa 1973 se oli kirjoilla Halmstadissa. Y6:n matkustajaosaston penkeissä oli matalat selkänojat. |
||||
|
|
11.01. 08:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yo1s oli hieman kookkaampi versio uumajalaisen Hilding Carlssonin lanseeraamasta telirälsbussista. Istumapaikkoja tässä on 46. Vaunun korin pituus on 13 180 mm. Moottorina Scania-Vabis D802, 155 hummaa pyörimässä. Vaunu 626 valmistui Carlssonilla elokuussa 1949. Alkuun se oli sijoitettuna Vännäsiin, ja siirrettiin sieltä etelämmäs Kristinehamniin tammikuussa 1954. Hylättiin toukokuussa 1960. Vuonna 1966 nro 626 myytiin TGOJ:lle. Näitä myytyjä oli kahdeksan, joista seitsemän TGOJ muunsi omaan virkatarvekäyttöönsä. 626:tta ei muunnettu. Se oli 1960-luvun lopulla rataosaston käytössä, mutta sitten se sai seistä monta vuotta TGOJ:n tallissa Vannebodassa. Se siirrettiin SJ:n rautatiemuseolle Gävleen, perusteellisen kunnostuksen jälkeen vuonna 1983. |
||||
|
|
11.01. 08:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rälsbussi YBo6 1113 valmistui ASJ Linköpingissä helmikuussa 1957. Sarjamerkkiuudistuksen myötä siitä tuli Y6 toukokuussa 1970. Sille tehtiin sisustusjärjestelymuutos lokakuussa 1963 Örebron konepajalla, nyt sarjamerkiksi merkittiin Y7. Rälsbussi 1113 hylättiin lokakuussa 1985 ja siirrettiin sisäiseen käyttöön Ängelholmin SJ-rautatieopistoon (ilm. henkilöstön kuljetuksiin ja opetusvälineeksi myös). Vuodesta 1997 se kuului Skåne - Smålands Jernvägsmuseiförening-yhdistykselle. Lokakuusta 2020 se on ollut SJ:n rautatiemuseolla. Lisätietoa: Y6 paikkaluku 53, joista kolme takapään ohjaamossa. Y7:n istumapaikkaluku 47, joista 3 takapään ohjaamossa. Y7:n penkeissä oli korkeat selkänojat, ikäänkuin meidän Olympia-Ei 72:n ja Dm9:n penkkimallit yhdistettynä. Tammikuussa 1961 YBo6 1113 oli sijoitettuna Halmstadiin, 63 muun YBo6- ja YBo7-vetovaunun kanssa. Vanhempia rälsbussityyppejä siellä oli 17 vaunua (Yo1, Yo1s, Yo2 ja Yo3). Liitevaunuja sitten vaikka kuinka ja paljon (näistä kuusi oli postiliitteitä ja kuusi UFo6:tta eli Ruotsin-Geoabia! Ruotsin-Eia:ta yksi vaunu sekä kaksiakselisia matkatavaraliitteitä (UF6) yhdeksän vaunua.). Helmikuussa 1973 nro 1113 oli edelleenkin Halmstadin kirjoilla (nyt Y7:nä). |
||||
|
|
10.01. 13:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| No mutta, siinähän se 3507 poseeraakin! Veturi ilmeisesti kuulunut Kirovskajan rautatielle, sikäli kuin kyrillistä alfabetiikkaa oikein tulkitsin. Aatteen miehet (sotavankistatuksella) ovat ilmeisesti antamassa tyyppikoulutusta suomalaisille. |
||||
|
|
10.01. 13:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toinen ratkaisu olisi rakentaa rautatie kaksikerroksisena. Ylätasolle 1435 - raide ja alataso entisellään 1524:nä. Rahaahan se vaatii, mutta onhan sitä nytkin laiskoihin ankkoihin (F-35 "Lahme Ente") haaskattavaksi. |
||||
|
|
10.01. 13:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä kertoo Höyryveturit rautateillä - kirja: Veturisarja B2 / Tv3 (nrot 2200 - 2254): (pyörästö 0 - 8 - 0) Vet. 5857 oli venäläistä sarjaa O (yläindeksi V), joka vallattiin heinäkuussa 1941. Se otettiin käyttöön kunnostettuna tammikuussa 1942, sarjaa Tv3 nro 2207. Sijoituspaikkana (lokakuussa 1942 ja kesäkuussa 1944) Äänislinna. 2207 palautettiin Neuvostoliittoon tammikuussa 1945. Kupujen välissä lienee ollut jarrujärjestelmän apuilmasäiliö. Sarjan kutsumanimenä oli "Kaksikyttyräinen". Sen vasemmalla puolella oleva veturi on ilmiselvästi tyyppiä Sts. Näitä suomalaiset saivat vallatuksi kaksi. Suomalaisten kunnostamana se sai sarjamerkikseen K6 / Tr3 nrosarja 2600 - 2616 (pyörästö 2 - 8 - 0) Todennäköisesti kuvassa on Sts nro 3507, josta tuli elokuussa 1941 suomalainen K6 / Tr3 nro 2600. Veturi oli valmistunut Harkovassa vuonna 1907. Toinen samanlainen vallattu oli Sts 3502, josta tuli kunnostuksen jälkeen K6 / Tr3 2601. Nämä oli sijoitettuna Kouvolaan lokakuussa 1942 ja kesäkuussa 1944 Äänislinnaan. Kumpikin palautettiin Neuvostoliittoon syksyllä 1944. Kolmas vallattu oli nro 1631 ja neljäs taas Hangosta löytynyt 345. Jälkimmäinen sai numerokseen 2602, mutta sitä ei otettu käyttöön suomikkomerkinnöillä. Tätä sarjaa tuotiin Virosta vaikka kuinka ja paljon (29 kpl), kunnoltaan kovin monenmoisia. Herra Erkki, muistanet varmaan kuinka ex-pappisseminaarilainen Talliinin Joopi raastoi itselleen myös Rouhialan vesivoimalaitoksen. Tämä rosvontyö vaikeutti muun muassa pääkaupungin sähkönsaantia. Muistissa lienee sekin, kun nykyistä itärajaa saneltiin meille noina vuosina, kuinka Talliinin Joopi pisti sormensa kartalle just Enson kohdalle, petomainen hymy pärställään. Muutoin Enso olisi jäänyt meille. Eikä meikätsuhnilla ollut asiassa mitään vastaansanomista! |
||||
|
|
08.01. 07:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuli vaan mieleen, että saksalaiset kutsuivat Trondheimiä 2. maailmansodan aikaan nimellä "Drontheim". Syytä en tähän tiedä. | ||||
|
|
08.01. 07:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juu vallan, vanhemman malliset Ei:t pistettiin just paikkuihin. Kunhan vanhenivat vielä hylkäyskuntoon, niin: a) virkatarvevaunuiksi b) aluskehykset Oe - sarjan autojenkuljetusvaunuiksi, ja korit kiinnostuneille ostettavaksi tai muuten huut helkkariin. c) romutukseen Ek:t periaatteessa samoin, mutta autovaunut nyt kaksiakselisina (Haa, Hac ja yksi kappale kaksikerroksista Hab:tä). Äffät: d) Lv - Rto eli rataosastolle liitevaunuiksi, monenlaisiin tarkoituksiin. e) BG - virkatarvevaunusarjaan. Sisustusvariaatioita oli sitten paljon (kuin vanhassa Kiinan lipussa värejä!). f) BF - sarjaan, elikkö virkatarvekonduktööri - tai palojunien miehistö- ja kalustovaunuiksi. |
||||
|
|
05.01. 12:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Simo, kiitollisuudella ajattelen sinua! | ||||
|
|
04.01. 23:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kromosomi - Eiab"...? | ||||
|
|
04.01. 04:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä odotushuoneen ja lipputoimiston ikkunoista kajasta lämpimän keltaista valoa... Eikä rouva junasuorittaja Aune "Tiku" Peräaho Haapamäeltä tule heilauttamaan junanlähetyslevyllä lähtölupaa. | ||||
|
|
04.01. 03:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ennen vanhaan tässä "Kuva-Torppa" - leffateatterin lähellä sijainneessa mutkassa oli junille 80 km/t nopeusrajoitus. Pohjoisuunnassa nopeusmerkki oli Kaarelan seisakkeen luona. Teoriassa 7632 olisi viheltänyt "juna tulee" - äänimerkin, kun Kolhon pohjoinen tulosemafori oli ennen muinoin näillä kohdin ja juuri veturista nähtävissä. |
||||
|
|
04.01. 03:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Elikkä 7632 lähti etelän suuntaan. | ||||
|
|
04.01. 03:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Zoomasin sähköradan pylvästä sen verran, että keltaisesta kyltistä oli luettavissa "221 - 8" = km:llä 221 oleva pylväs nro 8. Siten herra Vertti sijaitsi tätä kuvaa ottaessaan Siitaman ja Kivilouhimon välillä, kuitenkin lähempänä Kivilouhimoa. Läheinen maantie koukkaa sopivasti lähelle rataa, sen eteläpuolella, mainitussa kohdassa. On muuten upea kuva!!! |
||||
|
|
04.01. 03:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin tehty, Hannu-serkku! Kysymys (kieli poskella) - Mahtoikohan Isoo-Arska palvella täällä "tavaraterminaalilla" laatikoita nostelemassa paljain käsin, ennen kuin muutti etelämmäs uuteen duunipaikkaan: - väsäämään Terminaattori - elokuvia? (Siis ilman automaattivaihteista Clark - haarukkatrukkia...?) |
||||
|
|
01.01. 18:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jarno, minä tulen sinulle kaveriksi. | ||||
|
|
01.01. 17:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräskin mies entisöi 1920 - 1930 -luvun taitteen aikaista amerikkalaisvalmisteista tolppakupeeta. Kojelaudassa oli istunut kello. Osaavat kellonkropaajat olivat jo kauan olleet manan majoilla, siispä osaavaa kelloseppää ei olisi "budjetin" puitteissa löytynyt. Mitä tehdä? Jannu purki Ooverlant Wippetinsä kellon, entisöi sen taulun ja viisarit. Kellon sisään hän heitti moternin patterikellokoneiston "Saiturin Pörssistä". Voila! Hyvin skulasi Ooverlantti ja kellokin siinä sivussa - eikä ketään harmittanut että kojelaudassa oli toimiva "klokka" aikaa mittaamassa! Niin, siitä vanhasta koneistosta - hyvässä tallessa, eiköhän joku jossain sellaista fiksaa kuntoon. On toki totta, että vertailuna kanttikupeeauton kello vastaan moottorivaunun akusto on hieman ontuva, mutta silti? Täällä meillä Suomessa on jossain piilossa (vai onko jo tuhottu - "ei oleellista museaalista arvoa") Bm1 -moottorivaunusta muutettu virkatarvevaunu. Jos sen ehjäisi taas moottorivaunuksi, niin aika turhaa olisi etsiä alkuperäisiä N.A.G-moottoria ja TAG-vaihteistoja saadakseen sen ajokuntoon? Suuri yleisö kuitenkaan ei mene mittaamaan vaikkapa Bm1-mottiin heitettyä esim. Fiat 126:n moottorin venttiilivälyksiä (onko nyt VARMASTI museaalisesti oikein!?). Mihin vedetään raja? Esimerkiksi siihenkö, että Bm1:llä tehtäisiin vaikka Kerava - Porvoo -reissu, vaikkei moottorin putputus enää vuoden 1929 tyylistä ääntä muistutakaan, siihen verrattuna kun sillä Vilppulan - Mäntän -väliä ajettiin. Vaiko antaa koko höskän maatua, kun Withworthin kierteisiä oikeita pultteja ei enää saa tekemälläkään? |
||||
|
|
31.12.2025 19:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lähiliikenne - Ei:t Muutettu satapaikkaisista: Ei 83 P, nrot alkaen 22293, nroon 22337. Ei 94 P, nrot 22651 - 22660. Alkuperäiset nrot olleet edellisestä sarjasta. Ei 94 P, 22601 - 22641, v. 1939 valmistunut sarja, uusina vaunuina, tosin 22641 sodanjälkeinen "korvausvaunu" ilmeisesti "sotavaurioisen" alustalle. |
||||
|
|
31.12.2025 19:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rasmus, mielestäni kuva on hyvä, koska siitä hyvin näkyy "ratiritiralla, nyt on talvi, halla" ja Sm1 umpijäässä. | ||||
|
|
31.12.2025 06:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturihinaus vaiko todellisessa kolminvedossa? Asiantuntijat, valistakaa meitä. |
||||
|
|
31.12.2025 06:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herr Uwe, onko akkujen oltava nimenomaan alkuperäisen tyyppisiä ja mallisia? Hmm, akselipainon säilyttämisen suunnitellussa arvossaan jotenkin ymmärrän, mutta silti? Entäpä jos tyrkkäisi koneen akkulaatikoihin satamiljoonaa kuulolaitteenpatteria, tyyppiä 13 tai 675? Onhan sähkö sähköä, riippumatta siitä miten sitä synnytetään? Eboniittisauvalla kotikissan turkkia vastakarvaan, heko heko! Voi tulla kylläkin kynsistä... |
||||
|
|
29.12.2025 16:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Kotkassa, Jylpyn tehdasalueella myös ollut Suomen Sokerilla jotain toimintaa...? "Sokeritehtaan portit olivat kiinni ", joten helsinkiläisten on pitänyt vaihtaa palasokerinsa "Paksujen Poikien Sokeriin" eli Hermesetakseen, heko heko! |
||||
|
|
29.12.2025 10:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Christian: Yliraumo on ruotsinnos (vaikkakin hieman kömpelö) Yliraumasta. Vrt. Rauma / Raumo etelämpänä, länsirannikolla. Herra Rainer, mainitsemasi uskonnollinen ääriliike on tunnettu nimellä lestadiolaisuus. Se ei jostain ihmeellisestä arvovaltataistelusta johtuen kyennyt pitämään yhtenäisyydestään kiinni, kun kerran korpelalaisuus, kososlaisuus, rauhansanalaisuus ja lukuisa määrä muitakin "- laisuuksia" kuuluu sen historiaan, oleellisena osana. Näin meidän kesken: Inarin ja Iranin välillä EI OLE pienintäkään mentaliteettieroa - ! Hih ja huh!!! |
||||
|
Kuvasarja: Riihimäen-Lopen rautatie syksyllä 2025 |
28.12.2025 22:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin mielenkiintoinen kuvasarja, Hannu-serkku! Mietin tässä vaan, että mahtaisiko kenttälapion terän parin lapionpiston syvyydeltä löytyvä tyypillinen "sorakuoppahiekka" kertoa ratapenkaksi epäilyn osuvan kuinka oikeaan? |
||||
|
|
28.12.2025 22:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taidokkaasti nikkaroitu portti. | ||||
|
|
28.12.2025 22:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tämä tie jollain tavoin tiehoitokunnan "omaisuutta"? Jos on, niin en ihmettele liikennemerkin visuaalisuuden säilyneisyysasteen tasoa... | ||||
|
|
28.12.2025 22:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilmoitettiinpa Hesarissa tänään myös Brigitte "BB" Bardotin kuolleen... | ||||
|
|
28.12.2025 22:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Pasi, talvipäivän seisauksesta on kulunut viisi päivää, kun kuvasit Hillosensalmen kohtaajan. Hyvä kuva muuten! Huomennakin päivä on siinä parisen minuuttia pitempi. Kyllä se siitä taas lähtee suttaantumaan.. |
||||
|
|
28.12.2025 18:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä silti, köykäinen teho oli ollut pitkin koko normiautomaailmaa. Vuoden 1982 mallinen Honda Civic 1,3 kolmiovisena hatchbackina ja viisivaihteisena pysyi kyllä muun liikenteen tahdissa. Kiihtyvyys ei nyt niin päätähuimaavan rakettimainen moisella ompelukoneenmoottorilla ollut. Ne oli ne jenkkien hirvittävät "norsumoottorit" omansa laisen asiakaskunnan vaatimuksille "omistettuja". 99 Turbon päätarkoituksena muistaakseni oli nimenomaan ohituskiihtyvyyden tehostamisessa. Nykyautoissa on jotain omasta mielestä mennyt jotenkin metsään se, kuinka turbotetuilla kolmisylinterisillä ja YHDEN litran "moottoreilla" yritellään tarjoilla "riittävää" tehoa kilttien perheenisien keskinäisiin liikennevalokiihdytyskisoihin. |
||||
|
|
27.12.2025 23:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Antti, Boschin ruiskua oli käytetty jo 1970-luvun alun Saab 99:ssä. Sehän tunnetusti on/oli ysisatasen iskä. Siihen ruiskuun liittyi myös mallit 99 EMS ja myöhemmin GLE [lue: GLi (Galvanoitu Lista irronnut, heko heko)]. GLS oli se kahdella juuttuvakurkkuisella Strombergin kaasarilla vatuloitu malli, niin 99 kuin myös varhemmat 900:n mallit. Mielenkiintoisia autoja kumminkin, SAABISMI EI OLE SAIRAUTTA! |
||||
|
|
27.12.2025 23:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieber Herr Uwe, lippalakki silmillä ajelevan hämäläisisännän tien omistava asenne. Hänhän vain ajoi läpi "vanhoilla vihreillä"! Asiasana: #Hannu Karpo. |
||||