![]() |
16.04. 09:29 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Petri, hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen pari puolivitsikästä vaihtoehtoa: A) Soiden ennallistaminen luonnontilaan. Tämän kehutaan tekevän soista hyvät hiilinielut. B) Hiilidioksidia ulos hengittävien haitallisten olentojen (mm. Human beings!!!) lukumäärän vähentäminen. Onhan infrastruktuuria jo olemassa, Auschwitzista, Quantanamosta ja Kolymasta alkaen! Ja eikun pientä täydennysrakentamista kehiin... |
||||
![]() |
16.04. 09:20 | Esa J. Rintamäki | ||
Voi oliko ketään kuuntelemassa "patentti Latowskyn" kalkatusta...? | ||||
![]() |
16.04. 09:17 | Esa J. Rintamäki | ||
Taas kerran - suuri innostus ja euforia, jonka todellisuus suisti ojaan. Kuten hätäiltyjen juottolaprojektien kohtalo lähes poikkeuksetta on. Köyhää, kun liike-"ideoita" kopioidaan noin vain. |
||||
![]() |
15.04. 07:10 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Jorma, ne sähköautot lienevät jo vaihdettu johonkin vielä kehitetympään "hrududuun"....? Alun perin 1900 - luvun alussa sähköautot (juuri ne Mummo Ankan auton malliset) olivat suosittuja, mutta ne hävisivät lyhytikäisten akkujen ja bentsiinimoottoriautojen valmistajien lobbaamisen myötä. Toisin sanoen: - tilanne eli kaiken aikaa. Edelleen uskon tilanteiden elävän vastakin. Ihminen - tuo syntinen saatana kurja - kun on kovin puuhakas olento. 1990 - luvun Hiace on siitä hyvä kapistus, että se oli työkaluksi rakennettu, ei siis mikään kertakäyttöauto. Edelleen, jos ei Euroopasta enää varaosia löytyisikään, niin tutkimusmatka kolmanteen maailmaan lienee avuksi? Toyotan hyvä maine ei rajoitu vain tänne Kalevalan kankahille. |
||||
![]() |
15.04. 06:52 | Esa J. Rintamäki | ||
Se Bucyrusko tuotiin tänne "hullujussiksi"? | ||||
![]() |
14.04. 19:55 | Esa J. Rintamäki | ||
Ei muuten ole Fo. Se on 1009-porukan omistukseensa myöhemmin hankkima BT, joka puolestaan on entinen Po. | ||||
![]() |
14.04. 02:12 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Lasse, olet täysin oikeassa. Historiassa on lukemattomia esimerkkejä tästä. Silkkaa "mustaa pörssiä"... |
||||
![]() |
12.04. 11:29 | Esa J. Rintamäki | ||
Monumentti VR:n johdon nahjusmaisesta typeryydestä. | ||||
![]() |
11.04. 09:14 | Esa J. Rintamäki | ||
Olette kaikki edellä kommentoineet oikeassa. Minustakin tosi hieno kuva! | ||||
![]() |
11.04. 09:12 | Esa J. Rintamäki | ||
Kyllä, herra Jimi. Koululaisjunien pysähdykset ja matkustajamäärät tosin hiukan toista, kuin maaltapaon aiheuttama väkikato. Vilppulassa Hpk - Vlp - Hpk koululaislätät lopetettiin syyskuussa 1987, syynä pikemminkin lättäkaluston vanheneminen. Samalla Halla-ahon ja Kaarelan seisakkeet kokivat loppunsa. |
||||
![]() |
10.04. 22:18 | Esa J. Rintamäki | ||
Paikun takana vasemmalla on Pasilan junatoimisto. | ||||
![]() |
10.04. 11:25 | Esa J. Rintamäki | ||
Siis 1980-luvullakin valmistuneita poistetaan? | ||||
![]() |
09.04. 23:57 | Esa J. Rintamäki | ||
A 17 olisi ihan asiallinen seuruevaunu jollekin harrastajayhteisölle? Pari makuuhyttiä, neukkari pöytineen, lieneekö mahdollista myös sapuskoiden lämmityskin...? Eikä vaunun historiallista arvoa voi suinkaan olemattomaksi väittää, ei sitten millään lihaksella! Alkuperäinen väri seiniin ja kuntotarkastus, niin eiköhän...? |
||||
![]() |
09.04. 09:00 | Esa J. Rintamäki | ||
Aika vekkuli tuuletusparvekerakennelma vasemman puoleisen "kolmion" alla...? | ||||
![]() |
08.04. 12:58 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Mikko, tulin jotenkin ajatelleeksi, että lopputuloksen kannalta tarkasteltuna sytytystavalla ei liene enää kovin suurta väliä...? Kumpikin syy on "erinomaisen" todennäköinen. |
||||
![]() |
07.04. 04:58 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Joel, kyseessähän on kenttäkoe: "kuinka kauan Expt:n näennäinen eheys vielä nostattaa tuhoamisvimmaa paikallisessa vandaaliyhteisössä?" Tosin pyromanian prosenttiosuutta ei ole vielä selvitetty. (Huom. Vaara joutua kokemaan humoristista sarkasmia !) |
||||
![]() |
07.04. 04:45 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Erkki, jotkut silti antavat autokaupassa huijata itseään kuvittelemaan olevansa ylemmässä yhteiskuntaluokassa. Tärkein, mitä autokaupat ikinä myyvät, on silkka mielikuva tai fantasia. Vrt. Lacoste-merkki Pössöö 205:n sivupellissä joskus vuonna yks ja kaks. Sen "imagoa" paisuteltiin myös tekemällä 205:stä aivan perkeleellis-saatanallinen ralliohjus, joka oli ihan täysin irrallaan todellisuudesta! Ainoa yhtäläisyys sillä ja "Arska Pieriäiselle" myytävällä 205:llä oli ulkomuoto ja ratin keskiössä oleva logo. Olihan uusliberalismin jumalatar, rautarouva Margaret Thatcher julistanut suurenmoisen totuuden: "mies, joka ei ole hankkinut ensimmäistä omaa autoaan ennen 30-vuotissyntymäpäiväänsä, on pelkkä luuseri". Samaa mielikuvanmuokkausta harjoitettiin kaahauselokuvilla. Esimerkiksi "Eleanor"- eli "Pöllitty 60 sekunnissa" - leffan jälkeen huvitti Mäntässä katsella ja kuunnella, kun amisjonnet kiljuttivat "koottujen teostensa" Silestone-renkaita saamansa "intensiiviautokoulutuksensa" rohkaisemina. Saas vaan nähdä miten tässä kulkuneuvokulttuuripelissä käy? Meneekö joku metsään ja pahasti, muistaen sen tosiasian, että kuitenkin jossain labrassa tai suunnittelukonttorissa mietitään päät puhki sitä edelleen kehittämistä... Muistaen tietenkin sen, kuinka hyvinvointiyhteiskuntaa hajotettaessa rikotaan myös ihmisten yhteisöllisyyttä, "Aja nyt sinäkin mies omia polkujasi uudella Splotzmobile Elektrikal 220 V Super Sportilla, olethan oman onnesi seppä ja ennen kaikkea menestyjä!" Eikä kimppakyydeistä enää puhuta halaistua sanaakaan...? |
||||
![]() |
05.04. 13:03 | Esa J. Rintamäki | ||
Kun osuusratavartijoiden käyttö lopetettiin vuonna 1970, niin silloiset ratavartijat saivat ammattinimikkeekseen "rataesimies". Tämä on varsin pätevä nimitys, sillä heidän osaamisensa myötä he toimivat ratojen kunnossapidossa etumiehinä, tai työnjohtajina tai sanotaan nyt saksaksi: "Bahnbau-Rottenführer" eli "pienemmän ratatyöryhmän" nokkamies. |
||||
![]() |
05.04. 02:16 | Esa J. Rintamäki | ||
Kyllä, herra Arttu. Homman arvostettavuutta nostaa se, että keltainen väri ei ole mitenkään liian helppo maalattava. Vaatii lähes aina valkoista pohjakseen... |
||||
![]() |
05.04. 02:12 | Esa J. Rintamäki | ||
Olihan se niinkin, että vahtitupa"politiikka" eli aikansa vaatimusten mukaan. Esimerkiksi Pihlajavedeltä pohjoiseen ollut Kömin vahtitupa valmistui vuonna 1913, vaikka Kattilakosken sillan lähellä oli seuraava tupa, (laitettu vedenottopaikan pumppukoneen hoitajan asunnoksi). Siitä seuraava oli Valkeajärvellä, pysäkin alueella. Tuurin kohdalla oli alunperin 1882 käyttöön otettu Nikolaistadin radan ainoa kaksoisvahtitupa. |
||||
![]() |
05.04. 02:04 | Esa J. Rintamäki | ||
Postivaunusta katsottuna noin kello kahden suuntaan on paljasta laania. Missä muuten laskumäki oli? Mainitsemani laanin kohdalla? | ||||
![]() |
04.04. 23:16 | Esa J. Rintamäki | ||
Kumminkin oli nähty aiheelliseksi pistää tällainen junanpätkä kulkuun...? | ||||
![]() |
04.04. 23:15 | Esa J. Rintamäki | ||
Veturihöyryllä oli kätevää pitää geegee-kalustoa lämmössä. | ||||
![]() |
04.04. 23:13 | Esa J. Rintamäki | ||
Vai olisiko kyseessä päällikönasunto? Ratavartijoiden valvomat rataosat olivat yleensä sellaiset viisi kilsaa suuntaansa...? Ehkä siksi, kun talvikunnossapito yleensä kysyi ratavartijalta lihaskuntoa aika tavalla. | ||||
![]() |
04.04. 23:09 | Esa J. Rintamäki | ||
Tämä oli alkuperäisasussaan vielä siinä 1986 - 87 aikoihin. | ||||
![]() |
04.04. 23:06 | Esa J. Rintamäki | ||
Miten ihmeessä niin koreanvärisestä linnusta lähtee niin karmeat rääkäisyt? Lisäksi fasaani on siitä vekkuli lintu, että se on niitä harvoja VTOL-lintuja (Vertical Take-Off and Landing) maailmassa. | ||||
![]() |
04.04. 23:01 | Esa J. Rintamäki | ||
Aikoinaan 1990, kun olin ostelemassa pakua, niin huomasin, ettei käytettyjä Nissaneita juuri löytynyt, ruoste oli raiskannut ja koi syönyt! Nissan Vanette - no miksei, mutta nekin hapantuivat ja murenivat aika rapsakasti. Toyota, ( - Hiace tai Liteace) suosio oli ilmiselvä ja perusteltu. Subaru Domingo oli Volkkari 4WD Transporterin pienoismalli - ei kiitos, huono vitsi. Aikuinen berninpaimenkoira kyyditettävänä vielä. |
||||
![]() |
04.04. 18:46 | Esa J. Rintamäki | ||
Olen herra Lassen kanssa samaa mieltä. Autoteollisuus yrittää/pyrkii aina keksimään pyörää uudestaan. Ja miksi sitten? Enää ei auton nimeomainen käyttöarvo tai - kelpoisuus riitä, vaan niitä myydään imagolla ryyditettynä. Vai eikö muka? Miksi sitten ainuttakaan Ladaa ei enää näe täällä armaassa Suomenmaassamme arkiajossa, vaikka niitä myytiin ennätysmäärä yksistään vuonna 1988...? "Miehet, jotka kulkevat omia polkujaan", pelätessään feminismin voittokulkua. |
||||
![]() |
04.04. 18:39 | Esa J. Rintamäki | ||
"Schnelltriebwagen der Deutschen Bundesbahn"!!! Elikkä Saksan Liittorautateiden pikamoottorivaunu. |
||||
![]() |
03.04. 12:47 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Jukka, on lintu tainnut olla "kromosomivarpunen", kun läiskä on jokseenkin kookas...? | ||||
![]() |
02.04. 18:28 | Esa J. Rintamäki | ||
Ohhoh, herra Joel! Voi sininen kun on punaista... Hyvin tehty! |
||||
![]() |
02.04. 18:25 | Esa J. Rintamäki | ||
Mää jo kattosin pikkukuvasta, että ensin tulee juna ja sitten vasta kiskotus... | ||||
![]() |
02.04. 18:22 | Esa J. Rintamäki | ||
Fo oli nro 22547. | ||||
![]() |
01.04. 14:32 | Esa J. Rintamäki | ||
Ja 1957 devalvoitiin ja 1958 kärvisteltiin lamassa. USA:ssa tuon laman muistomerkkinä on ollut pikku pilailu Ford Edsel-autosta... Hah hah. Kelatkaa: Neuvostoliiton uutuus vuonna 1957: avaruuden valloitus Sputnikilla! Yhdysvaltain uutuus vuonna 1957: esitellään auto, joka maskiltaan muistutti sitruunaa puraissutta Oldsmobilea! Olympiavuoden auto-"tuonnista" voi toki muistella Volkkarin "merimies-Kuplia" myös. |
||||
![]() |
01.04. 13:00 | Esa J. Rintamäki | ||
Ensimmäisen sarjan EFi:t (22391 - 22400) valmistuivat vuonna 1953. Satavuotishistoriikin, [sivun 314] mukaan EFi-sarjan "avulla oli voitu peittää konduktöörivaunujen tarvetta niin paljon, että osa varsinaisista konduktöörivaunuista oli voitu siirtää kiitotavarajunakäyttöön". Muut EFi-vaunut (22371 - 22390) valmistuivat 1954, samoin kuin kahvilaosastovaunutkin (Eik 22338 - 22351), tosin nrot 22348 - 22351 v. 1955. Vaikutusta lienee ollut myös 1953 päättyneen Korean sodan aiheuttamalla taloudellisella nousukaudella, rahaa siten oli. Herra Petri, kiitotavara kulki mukavasti myös pikajunien konduktöörivaunuissa. Näin ainakin P 41:ssä jonnekin 1979 asti, jolloin kiitotavaran kuljetus lopetettiin ja P 41 sai Fo:n tilalle EFit-vaunun. Neljäyhden aikataulua kyettiin sen yhteydessä nopeuttamaan. |
||||
![]() |
01.04. 12:22 | Esa J. Rintamäki | ||
Wikipedian mukaan Tampereen keskussairaala perustettiin vuonna 1962, kun alueen ensimmäiset rakennukset otettiin käyttöön. Hatanpäässähän sairaalatoimintaa kyllä jo oli, mutta otaksun sen olleen - nääs - tamperelaisille "omistettu". Siinäpä se, miksi Eis-vaunutarjontaa Pori - Helsinki oli. |
||||
![]() |
01.04. 12:14 | Esa J. Rintamäki | ||
Se moottorin optimointi tehdään aina autotehtaan omistajien optioimiseksi. Tällaisessa paikassa säästömentaliteetti voi olla ja - onkin - hengelle hupaa. |
||||
![]() |
01.04. 11:06 | Esa J. Rintamäki | ||
Jestas! Jopa on hyvä pila! Ehkäpä ei nyt niin aprillia, mikäli palataan todellisuuteen: seuraava lause linjakilvessä on "SALLITTU VAIN PÄÄOMILLE, seuraava pysähdys: Pörssi". |
||||
![]() |
01.04. 11:00 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Raimo, silkkaa hyvesignalointia ja polttomoottoriajokalutehtaiden maineenpaikkailuyrityksiä. (Hyvesignalointi: teeskentelee laittavansa sotaveteraanikeräykseen tonnin setelin, mutta laittaakin todellisuudessa vain puoli palanutta puupenniä - jos sitäkään.) |
||||
![]() |
01.04. 00:07 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Tero, että ohops! Lista olisi kyllä mielenkiintoinen silmältäväksi. Sen esiin kaivamisessa tarvittaisiin kyllä itsensä Herkuleen kaltainen "voimallinen urotyöntekijä", epäilemättä... Eihän tuo nyt ihan tekemätön paikka olisi, mutta matkustuskilometrien lisäksi arkistopölyallergialääkityksen tarve lienee valtava...? |
||||
![]() |
01.04. 00:01 | Esa J. Rintamäki | ||
Veturin perään on koukkuun kytketty näköjään II & III lk päivävaunu DEi 2637. Se oli valmistunut vuonna 1941, entisestä DEi 2539 -vaunusta (vuodelta 1924). Ilmeisesti 2539 oli kärsinyt talvisodasta siksi pahoin, että "Uniform - Mike" eli uusiksi meni... Paikkaluku oli 32 + 49. 2637:n sisustustakin oli jossain sopivassa välissä uusittu. Vaunu 2637 koki hylkäyksen vuonna 1968. Sen tukiansassysteemi on vanhaa mallia elikkä 20,8 m pituisille vaunuille tyypillinen. Kuvasta on hankala nähdä telin mallia, A7 kenties? Vaunut 2634 - 2639 oli rakennettu 1941 vanhojen vaunujen aluskehyksille ja tällä numerosarjalla telit olivat (varoitus! Pohjanmaa-murresana!) "päntiönään" aa-seiskaa. 1938 - 1939 valmistuneilla DEi:llä (nrot 2608 - 2633) telinä oli "Görlitzin näköinen" A8. Alkukesän 1956 suuren luokkamuutoksen myötä tästä sarjasta tuli CEi, luokat 1./2. 2637:n perässä keikkuu ilmiselvästi uudemman mallin Eis - sairasosastovaunu. |
||||
![]() |
28.03. 21:44 | Esa J. Rintamäki | ||
Sanotaan nyt vaikkapa näin, herra Erkki: - ennenvanhaan tuottoja haettiin tavaroita tuottamalla. Nykyinen kovin muodikas trendi on tehdä rahaa rahalla, eli niitä tuottoja nimenomaan hätäilyllä ja kärsimättöminä. Velkarahalla keinottelu on vieläkin hirvittävän riskaapelia pelailua. Siten saa omat ja varastetutkin rahat hukattua alta aikayksikön. Holkerin hallituksen huseeraaminen pääomien vapauttamisesta onnistui viemään vapauden tavallisilta talliaisilta. Nämä vielä jymäytettiin luulemaan olevansa voittajan puolella, kun heidät houkuteltiin äänestelemään "kyky"- eikun ökypuoluetta. Ennen muinoin ahneus luettiin kuolemansynniksi. Miksi se nytkin on niin pinnalla "tavoiteltavana tahtotilana"...? Herra Hannu, lausumasi "vahva käsitys omasta ainutlaatuisuudestaan" on yhdessä taitamattoman johdon ja megalomaanisen tyhmyyden kanssa takuuvarma pääsylippu kurssi- eikun - anteeksi, konkurssikavereiden alati laajenevaan porukkaan! |
||||
![]() |
28.03. 12:10 | Esa J. Rintamäki | ||
Tätä lättäjunaa ajetaan näemmä moottoripäästä. Vetovaunun päätyportti on vielä ilman kaidetta. | ||||
![]() |
28.03. 10:31 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Tuomo, suomalaisen arkkitehtuurin viimeisin kehityskulku: 1) Funktionalismi, lanseerannut Gropius Bauhausinsa kanssa Dessaussa (Saksassa) Weimarin tasavallan aikana. Natsit likvidoivat koko Bauhausin, vaikka Braunaun-Aatu Albert Speerin kynänjälkiin hurmaantuikin. 2) Teollinen rationalismi, kun betonielementtirakentaminen otettiin käyttöön, ja vieläpä paikalla valettuna! 3) Betonibrutalismi. Esim. Myyrmäen sun muiden Kivi- eikun Koivukylien "lumoavat maisemat". |
||||
![]() |
28.03. 10:06 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Osku, vastaus kysymykseesi: vaunu 1076 hylättiin vuonna 1968. (Sen kummemmitta.) Ek:n korejahan levisi laajalle: esimerkiksi 1035: korin puolikas oli 1975 Keurusselän rantamilla ns. "Pöllilahdessa" (tukkipinoja), Mäntän - Keuruun välissä, Keurusselän itäpuolella. Se oli laitettu jykevätekoisen peräkärryntapaisen päälle. Sisustusta siinä ei enää ollut, sisällä seinällä omistajan käsin kirjoittama paperilappu, jossa tämä uhkasi nitistää tunkeutujat mitä hirveimmillä tavoilla. 1035:n aluskehys kokii muuttumisleikin autovaunuksi sarjaan Hac ja edelleen konduktöörivaunuksi Fh. 1034:n kori oli varastona Kotkassa, Hovinsaaressa. Ek 936 ja 991 (hylätty 1965) korit olivat Pasilassa, eteläisen veturitallin vieressä. Niiden kummankin aluskehykset elivät "normaalin elämänkulun": ensin autovaunuksi ja sitten Fh:ksi. |
||||
![]() |
27.03. 09:12 | Esa J. Rintamäki | ||
"Vieraan sivilisaation" edustaja Savossa? Onkohan joku pohojalaanen taulukauppias vierailemassa pakettiautonsa kanssa siellä myyntireissulla? |
||||
![]() |
27.03. 09:08 | Esa J. Rintamäki | ||
"Kyllä se ny ilimoja pitelee", sanoi Vilkkilän vaari ja käänsi kylkeään uuninpankolla. | ||||
![]() |
27.03. 09:05 | Esa J. Rintamäki | ||
Päätyseinän mittasuhteet tuovat väkisinkin mieleen tunnetun "kultaisen leikkauksen". | ||||
![]() |
27.03. 09:02 | Esa J. Rintamäki | ||
Älä sure, herra Juhani. Ei terve ruumis työtä kaipaa, eikä kippee ruumis saa työtä tehdäkään! Oikeutesi elämään on kuitenkin loukkaamaton! Sinun henkinen pääomasi on tällä meidän alallamme niin valtava, että työtilanteesi vapauttaa - toistan: - vapauttaa sinut käyttämään sitä. |
||||
![]() |
27.03. 08:52 | Esa J. Rintamäki | ||
Bruno Granholm tiesi mitä teki. Nykyarkkitehtien työkalulaatikoissa ei näytä olevan muuta kuin ammutunsuoria viivaimia? Vaikka onhan se niinkin, että arkkitehti voi suunnitella pytinkinsä rakennettavaksi vaikka hevosennahasta ja puhtaasta kullasta, niin grynderihän se aina häslää punakynänsä kanssa. Sen vuoksi nykyarkkitehtuurin tunnusmerkit ovat tylsyys tyylinä ja rakennustavat, jotka ovat silkkaa homeongelmaa ... On tätä nähty. |
||||
![]() |
27.03. 08:41 | Esa J. Rintamäki | ||
Tämän vahtituvan "arkkitehtonisen muotokielen" perusteella ajoittaisin sen olevan alkuperäisen Hankopaanan ajoilta. |