Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.10. 20:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Junan vasemmalla puolella oli aikoinaan ollut täyspitkä kohtausraide. Pistäkääs vilkaisten "vanhat kartat" - sivustoa. Siitä taatusti löytyy teille paljon iloa. |
||||
|
07.10. 20:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Konnarit kuuluttivat ennen vanhaan koululaisjunissa: - "Töysä, Tuuri, Alavus - löysä, luuri, luraus." | ||||
|
07.10. 20:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis Koiviolta etelän suuntaan jonkin matkaa. | ||||
|
07.10. 20:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jestanpoo! Valkeajärvihän on joskus ollut junakohtauspaikkanakin. | ||||
|
07.10. 20:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| On kyllä sairaan kaunis ilta-aurinkoinen kuva! | ||||
|
07.10. 20:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hakojärven tienoillahan eleli se kuuluisa majava patojaan rakentelemassa. Kunhan vesi alkoi padottuna nousta liiankin korkealle, kävivät rataosaston miehet aina välillä hajottamassa sitä. Majava ei kuitenkaan antanut periksi vaan kaatoi patoaan varten lisää puita. Kerrankin talttahampaan nakertama haapa kaatui juuri kohdalle tulleen lättähattujunan päälle. |
||||
|
07.10. 20:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eli noin 300 m Notkolan entiseltä seisakkeelta Haapamäelle päin. | ||||
|
07.10. 14:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, säälimätön lapsityövoiman riisto, nykyajan HenkkaMaukan tapaan? | ||||
|
06.10. 21:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Båvikin raide, Kaapelitien tasoristeyksestä kohti luoteista. Kaarteen takana ruosteinen vihellysmerkki. Merenlahti (Fiskarviken) noin 100-200 metrin päässä vasemmalla. Kulkenut tuosta Milla-nimisen berninpaimenkoiran kanssa 1986 alkaen, satamiljoonaa kertaa! |
||||
|
05.10. 21:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitojunarunkojohdonvetojunat: Johdonvetojuna Jvv-4 (vuodelta 1976, hylätty 1983): BG 040097 ex KCik 2075, v.1955 BG 040098 ex KEis 22407, v. 1954 BG 040099 ex KEis 22410, v. 1955 BG 040100 ex KEi 22436, v. 1954 Johdonvetojuna Jvv-5 (vuodelta 1976, hylätty 1986): BG 040101 ex KEi 22437, v. 1954 BG 040102 ex KEi 22439, v. 1955 BG 040103 ex KEis 22405, v. 1954 BG 040104 ex KEis 22406, v. 1955. |
||||
|
|
05.10. 20:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valtionrautateiden klassikko: - paperinen vesikuppi jätetty vaunun päätyyn. | ||||
|
05.10. 20:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Otto, syvästi valittaen totean tulkitsemasi numeron olevan virheellinen. Oikea: Eip 23264. |
||||
|
05.10. 19:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raksii vaan formaldehydilastulevyt ja rullaparketit huut mäkeen, niin jo vot! | ||||
|
|
05.10. 19:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, kammottavimpia esimerkkejä: - Turun tauti, jonka synnytti viheliäinen ahneus. Jonka ruokkimista ei jätetty puolimatkaan. - Enson pääkonttori - niminen arkkitehtoninen kauhistus! - Ympyrätalo - niminen arkkitehtoninen kauhistus. Enkä vieläkään ymmärrä Carraran marmoria. Vissiin siksi, että Alvari Aalto ei halua nimensä jäävän unholaan, vaan marmorit pistetään aaltoilemaan alvariinsa hamaan tuomiopäivään asti. |
||||
|
05.10. 13:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ossille vastaukseksi: Wikipedian mukaan tasavirta 750 V. | ||||
|
|
05.10. 10:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ranskan Reimsissä Cessnan lisenssillä rakentamaa ja tehokkaampaa 172 Skyhawkin versiota kutsuttiin Reims Rocketiksi. Tätä mallia oli tuotu Suomeenkin melko kiitettävässä määrin. Mäntän pojat! Sassin kentällä 1970-luvulla tukikohtaansa pitänyt sininen OH-CEZ oli juuri Reims Rocket - versio. Ollut itsekin ilmassa sillä, kyydissä. Reims - lentokonetehtaan johtajana oli ollut myös toisen maailmansodan aikainen Vapaan Ranskan ilmavoimien ässä - Pierre Clostermann. Mathias Rust liihotteli kuuluisan lentonsa Moskikseen toukokuussa 1987 koneella D-ECJB, eli Reims-Cessna F172P Skyhawk II:lla. Skyhawkin avioniikkavarustus oli parempi kuin perus-172:ssa. ECJB:n mylly oli nelisylinterinen Lycoming (160 heppaa), kun Reims Rocketin nokalla oli kuusisylinterinen Continental, jossa oli 210 hummaa. |
||||
|
|
05.10. 05:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oma arvaukseni kahdesta virheestä: 1. Lumenaurausmerkit tasoristeyksen vasemmalla puolella. 2. Lumenaurausmerkit tasoristeyksen oikealla puolella. Eikä ratikkaa näy kuvassa, ilmiselvästi sen tyyppi lienee: - Reims Rocket! Heko heko. |
||||
|
05.10. 05:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainerin oivallus Daltonin veljeksistä! Aivan mahtavaa, repesin näin aamutuimaan. Herra Petri, älä sure. Onhan maassamme jo valmiiksi maastonvärisiä virolaisomisteisia Flix - busseja ja amerikkalaisia jumalankiroamia Wrigleyn purukumia litsuttavia jenkkipojuja. Niitä samoja jotka "hallitusti vetäytyivät pois Afganistanista" jättäen ne kaikki hienot ja kalliit sotakalut rakkaille taleban-uskonveljilleen. Siellä ei akkasaatanat hypi nenille! Alles im Ordnung in unserem verdammten Reich!!! |
||||
|
04.10. 13:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lentokonetehtaan perinnettä - mittaritaulu tehty heille entuudestaan tutulla tekniikalla. Mittariston päällä keskellä ajosuunnanvaihtovipu. Alhaalla vasemmalla olevat 8 merkkilamppua on merkitty kummankin pään moottorin "vesi" ja "öljy". Näitä varten ei painemittareita näytä olevan. Vai syttyykö punavalot, kun moottorin vedet on lämmennyt liiaksi? Ja vaihteistöoljyt myös? Muistan nähneeni ohjekirjassa olleen varoituksen: - kun vaihteiston pinta alkaa vaihtaa väriä ("päästövärit" ?), on nopeutta liikaa. Momentinmuunninhan on siitä vekkuli vehje, että jos vaihteistoöljy alkaa kuohua (vaahtoutua), niin silloin ei momentti muunnu eikä välity. Tulee tauon paikka! Mukana on myös vaihteiston öljyn merkkilamput. Oikealla, pystysuuntaiset lamput ilmaisevat ajosuunnan. |
||||
|
03.10. 14:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| EFi 22389 vuodelta 1954 oli alunperin v. 1948 valmistunut satapaikkainen Ei 22275. 22389 hylättiin vuonna 1982. |
||||
|
02.10. 21:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Noah, etteikö herra Juhanilla olisikin riittävän vahva motiivi närkästykseensä? Asia on tietenkin hänen omansa, mutta kertokoon herra Juhani itse tarkemmin, mikäli hän sen katsoo tarpeelliseksi. |
||||
|
02.10. 20:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei tuo vasemmanpuoleinenvaunu olekin Cik? Nestekaasupullokomero entisen sisäänkäyntioven kohdalla, siis keittiöpäässä. |
||||
|
01.10. 20:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, mitkä liput mainitusta vaunusta sitten puuttuvat...? | ||||
|
01.10. 00:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomalainen maksaa mielellään satasen siitä ilosta, ettei naapuri saa viiskymppistä! Onhan näitä nähty. Jos täällä ketä ihmettelee vanhan lasin suosiota, niin ennenvanhaan ikkunalasit tehtiin perinteiseen tapaan puhaltamalla pullojen tapaan lieriön muotoiseen muottiin. Muotti yleisesti oli puuta, uskokaa tai älkää. Ikkunalasi tehtiin leikkaamalla lieriö auki ja pistämällä oikooseksi. Siten vanhan lasin tuntomerkkinä on lievät paksuusvirheet ja joskus myös ilmakuplatkin. Näitä entisöijät juuri päntiönään haluavatkin! Nykymuotinen virheetön tasolasi syntyy siten, että lasikerros on sulan lyijyn päällä. Optiset ominaisuudet ovat sitten sen mukaisia, eli priimaa pukkaa. Joskus keskiajalla ikkunat koottiin lasipyörylöistä, lyijykehyksiin juottamalla. Pyörylät syntyivät pyörittämällä sulaa lasia tangon päässä. Lasi on vielä siitä vekkulia, että sillä ei ole jämptiä sulamispistettä, kuten metalleilla. Taannoin palossa vaurioituneen pariisilaisen Notre Damen rakentamisessa aikoinaan oli käytetty runsaasti lyijyä, saumauksista lasimaalausikkunoihin. Siten sen palossa syntyi lyijyn palamisen yhteydessä kaasuja, joiden "terveellisyyttä" sopi tosiaankin raakasti epäillä. Keskiajalla tietotaitoa kyllä oli, mutta nykykatsannon valossa raaka-aineoppi oli niukempaa. Sir John, Porvoon asemalla toimi aikoinaan Wanhan-aikainen rautakauppa. Gryndaamisen takia sen piti poistua sieltä. Sieltä oli saanut niinkin eksoottisia esineitä kuin hevosenkengännauloja! Perinteisen mallin mukaan tehtyjä, vieläpä. Vaikka uskoakseni nykytyylisellä "karvakorva-speedway"-urheilulla lienee kovin vähän käyttöä niille enää. Muutakin pislaakitavaraa siellä oli ollut ja vaikka kuinka paljon. |
||||
|
|
01.10. 00:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Viattomien lasten vaunu". Helppo reissata, kun ei oviakaan tarvitse avata itse. Sitä varten on lakeijat ja palvelijat, heko heko. |
||||
|
30.09. 22:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Zur traurigen Denken an den ehemaligen Arbeitern", sir John...? Suomeksi: entisten työläisten surullisen muiston muistamiseksi, [heko heko!]. Korkeuden mittaamiseksi tarvittava lattakin kalibroitu asianmukaisesti. |
||||
|
|
30.09. 22:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Takana näkyvässä puomillisessa tasoristeyksessä oli ennen vanhaan Lehmiportin seisake. Oikeastaan hauskaa nähdä, kuinka ArcticRaililla on laitettu hihat heilumaan. Saisivatpa vielä henkilöliikenteen junat työalakseen, niin...? Niin siinä vaiheessa ei tarvitse ikinä pissiäkään Dm12-kapistuksiin päin! Herrat, jotka edellä kommentoivat tätä kuvaa hyväksi, ovat täysin oikeassa. |
||||
|
|
30.09. 06:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Antti: otaksuttavasti olet ollut tallentamassa myös erilaisia ns "pislaakeja" (saksankielen "Beschlag") eli pientarvikkeita. Toisin sanoen: erilaisia salpoja, hakoja, sisäovien kahvoja, saranoita, lukkoja, heloja ja muuta asiaan liittyvää. Mainituista esineistä on tiämmä jonkin verran kysyntää olemassa. Vieläkin, kumma kyllä.2 Sir John, luettelosi sangen "inhimillisistä" ominaisuuksista, lieneekö se jonkin/jonkun tahtotilan mukaista? "Kaikkeinrakkaimman normiporvaritar nro 1:n" Margaret Thatcherin kerrotaann sanoneen: - ei järjestynyttä yhteiskuntaa, vaan sekalainen lauma kuluttajia. Ihmiset on oloutettu peukalojumppaaviksi zombieiksi, joiden ei pidä olettaa lähimmäistensä olevan muuta kuin uhka ja siten vihollisia. Eikä kilpailu hupenevista resursseista helpota tilannetta millään tavalla. Miksi sitä nykyajan sotavouhkaamista muuten harrastettaisikaan? |
||||
|
29.09. 19:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Mika, ihmettelen suuresti, ellei kyseisenä syynä olekaan gryndaaminen. | ||||
|
29.09. 19:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Noahilta hyvä ja aiheellinen kommentti. | ||||
|
|
29.09. 06:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikö kenellekään juolahtanut mieleen ajatuksenpoikasta siitä, että ottaisivat vaikka nuo ikkunat varovasti irti ja talteen? Perinnerakentajille nämä olisivat taatusti kelvanneet! Toteutuuko tässäkin suomalainen ahneus ja typeryys: - urakoitsija - aliurakoitsija - aliurakoitsijan aliurakoitsija ja lopullisena toteuttajana joku porukka Bulvanian ihmemiehiä ??? Ja palkkiona "hyvästä suorituksesta" iso muovikassillinen tulilientä? |
||||
|
27.09. 08:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Graafinen aikataulu nro 143, voimassa 30.5.1976 toistaiseksi: Lähtö- ja tuloajat Helsinkiin, koskien erikoispikajunia: EP 53 "Polaria", Hki lähtee klo 7.00 EP 83 "Savonia", Hki lähtee klo 12.10 EP 8 "Karelia", saapuu Hki klo 13.30 EP 58 "Lapponia" saapuu Hki klo 14.30 EP 57 "Lapponia", lähtee Hki klo 16.00 EP 7 "Karelia", Hki lähtee klo 16.05 EP 84 "Savonia", saapuu Hki klo 17.30 EP 54 "Polaria", saapuu Hki klo 23.35. Erikoispikajunilla runko arkipäivisin yleisesti: esim. EP 53 "Polaria" perjantaina 16. heinäkuuta 1976: lähtöaika Tpe klo 9.02. Sr 1 3006 Seinäjoelle, Dr12 2229 Seinäjoelta, runko: Eift 23406 + Eit 23124 + Eht 23309 + Rt 23703 + Cht 2362. |
||||
|
25.09. 16:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös BR 111 ollutkin se veturityyppi, jota käytettiin oranssi-valkoisena Ruhr-Expressin pendelijunissa? | ||||
|
25.09. 16:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tietääkseni vähänkään isommat puuvaunutyöt olivat vauriokorjauksia ja erityisesti muutostyöt virkatarvevaunuiksi. Viime mainituissa skaala oli laaja: lievimmillään sisustuksen poistaminen ja laajimmillaan sellaista kuin huoltojaoston BT 01152:ssa esimerkiksi, eli uuden korin väsääminen vanhalle aluskehykselle (vrt. BT 01315 täällä vorgissa kuvattuna). Oma esimerkkinsä oli talvella 1956 Hirsilän junaonnettomuudessa palaneen Po 9809 tapaus: uusi kori ja nro: Po 9835, mutta se oli hyvissä ajoin ennen puukoristen vaunujen valmistuksen lopettamista. |
||||
|
25.09. 07:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Roomalaiset numerot "suomennettuna" = 1884. | ||||
|
25.09. 07:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oliko "Granin" asematalo ollut tätä ennen maalarinvalkoinen, kuten miljoonat muutkin Valtionrautateiden asematalot joskus ennen vanhaan? | ||||
|
25.09. 07:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Heikki, mitäpä jos Elannon kopukat on syöty makkaroina jo kauan sitten? En siten ihmettele "karva-Ooppeleiden" kuljettajien lakon pitkttymistä enää ollenkaan, ellei kyseessä olekin tupakkilakko? |
||||
|
25.09. 00:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Martin Guitarsin sivustolla näkyy olevan kaksi mustaa "Käteis-Jussi"- kitaraa: akustinen malli D-35 "Johnny Cash", hinta n. 5300 taalaa sekä elektroakustinen DX "Johnny Cash", hinnaltaan n. 650 taalaa. Tyylipuhtaita 12-kielisiä näkyy olevan pari - kolme. Kiinnostuneet kääntynevät Kitarapaja-liikkeen puoleen Helsingin Krunikassa. F-musiikkikin tietänee kertoa näistä jotain. Mitä USA:n Southern Railwaysin vetureiden vihreään väriin tulee, niin muistelisin lafkan johtajan nähneen Englannin-matkallaan vihreiksi maalattuja vetureita ja tykästyneen näkemäänsä. |
||||
|
25.09. 00:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko kallistusjärjestelmän tekniikka jo niin vanhentunutta, ettei varaosiakaan enää saa mistään? Jos näin on, niin en ihmettele nykytilannetta. |
||||
|
|
24.09. 07:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John, haluaisin ehdottaa kappaletta " Ridin' the rails ", esittää Johnny Cash. Johnny itse pistelee menemään veturilla nro 4501. Hauska juttu sinänsä, että Johnny oli valinnut kitarakseen nylonkielisen Yamahan klassisen, tavaramerkikseen muodostuneen mustan Martinin teräskielisen sijasta. Se musta Martin ("Man in Black") oli häntä varten tehty erikoismalli. Sitä saa Martinilta vieläkin, nimenomaan Johnny Cash-mallinimellä. "Ridin the Rails" löytyy juutuubista, Cashin laulukappaleena ja pitkänä rautatiehistorian esittelynä Cashin ollessa pääosassa. Ajankohtainen siksikin, että löysin sen lyriikan ja kitarasoinnutukset. Ja itselläni sen opettelu ja treenaaminen päällä. Onneksi soinnutusta ei tarvinnut transponoida ylös tai alas. Avosointuja, joiden "sahaaminen" 12-kielisellä Yamaha FG-akkarilla "leirinuotiosoittotyyliin" toimii hyvin. |
||||
|
23.09. 17:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etummainen "hoppa" on tosiaan T-mallin "Hoppa-Ford". Hoppa-nimitys johtui hiukan pomppivasta jousituksesta. Niitä valmistui (vuosina 1908 - 1927) huikeat 15 007 034 kappaletta! Taempi "hoppa" näyttää olevan nuorempi, vuosimallin 1931 Letukka. |
||||
|
20.09. 09:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| F 3797 hylättiin vuonna 1977. Tämän kaltaisia vaunuja oli ollut neljä: nrot 3796 - 3799. Yhdestä tuli virkatarvevaunu: F 3796 -> BG 04844 vuonna 1968. Se hylättiin v. 1977. Siten kuvan 3797 oli ollut numerosarjansa viimeinen käytössä ollut. |
||||
|
17.09. 23:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kylläpä olivatkin jaloilla juomilla maksaansa kiusanneet...? | ||||
|
17.09. 00:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Panun kuvaussuunra tässä on näemmä pohjoiseen. "Perunatehtaan", hauska ilmaisu (kun perunat tehtailevat perunanmukuloita...?). Ettei nyt sentään sipsitakomo, heko heko. |
||||
|
17.09. 00:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tavaramakasiinin pääryikkunan tyyli on Oulun rautatien makasiinin erityisen selvä tuntomerkki. Vaasan rautatiellä ikkunatsydeemi oli erilainen (esimerkkinä Suinulan, Kolhon ja Pihlaisten makasiinit). | ||||
|
16.09. 14:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tero: RIV tarkoitti kansainvälisessä liikenteessä käytettävistä tavaravaunuista annettua määräyskokoelmaa (Regolamento Internazionale dei Veicoli). Sillä määrättiin muun muassa eri maiden tavaravaunujen erilaisten ilmajarrujärjestelmien yhteensopivuudesta. Henkilövaunuilla vastaava on RIC (Regolamento Internazionale delle Carozzi). Nimitykset ovat italiankielisiä. Näitä on korvattu joitakin aikoja sitten uusilla määräyskokoelmilla. Nro 74 (maanumero) kertoo vaunun olevan ruotsalainen. Siten S-TWA lienee ruotsalainen erityismerkintä? Laaiis on juuri tätä vaunutyyppiä koskeva UIC:n mukainen sarjamerkki: L = matalalaitainen tai laidaton erikoisvaunu, ja myös 2 - akselinen, kuorma vähintään 20 tonnia. aa = (L-merkin yhteydessä) = neljä erillistä akselia. i = avattavat sivuseinät, (kahdennettuna useampia ?), en ole satavarma tästä, matskuni on vanhaa. s = suurin sallittu ajonopeus 100 km tunnissa. Kehystetty "26 200 kg" = vaunun omapaino. Salmiakin sisällä oleva 76,0 m = vaunun lattiapinta-ala. Viivatunnus 2 x 12,5 m kertoo kuormausalan pituuden (tämä vaunu on kaksiosainen, lyhytkytkennällä. Siis vaunun "osavaunujen" irrottamista ei tehdä normaalikäytössä, vaan korjauspaikassa). (- 27,00 m -) on vaunun koko pituus puskimineen. Kehystetty R 75 m lienee pienin sallittu kaarteen säde raiteella, jolla vaunua voi käyttää. |
||||
|
16.09. 12:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä olen tuo olkakassijannu. Olin mukana tuolla reissulla. | ||||
|
16.09. 08:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ring of Fire, from burning Hell - sinki!!! | ||||
|
16.09. 00:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Bravo, herra Erkki! Nyt kaikki vorgilaiset keräämään tyhjiä hernekeitto- ja suolakurkkupurkkeja Tampereen autokorjaamoille lähetettäväksi!!! |
||||
|
15.09. 09:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hmm, herra Rainer, se vaan että Turku on periaatteessa hyvin Helsingin kaltainen: kadut ovat pääasiassa kapeita. Olisikin aika vekkulia sovittaa turkulaiseen "ruutukaavaan" 1435 mm raitioteitä jyrkillä käännöksillä esim. Aurakatu - rautatieasema - Raunistula - Yo-kylän linjalle...? Jottain kummottost mää e' ymmärä? |
||||
|
13.09. 22:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuka tietää, milloin on viimeksi lättä Kotkassa käynyt? | ||||