Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.10. 00:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai yrittikö Kekkonen ostaa omaatuntoaan hiljaiseksi styylaamalla päntiönään neukkujen eli CCCP-kommarien kanssa? Hänenhän kerrotaan kantaneen varsin vahvaa muistijälkeä siitä, kun hän seitsentoistiaana "Kajaanin sissinä" oli johtamassa komennuskuntaa Haminan valleilla teloittamassa punaisia loppukeväällä 1918... Tuon ikäisen jauhojulpin EI PITÄISI joutua tekemään tuollaista työtä - ikinä!!! |
||||
|
24.10. 00:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puhumattakaan ihmeellisestä "kreationismista", jonka kerrotaan mahdollistaneen ihan kaiken... | ||||
|
24.10. 00:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tai no, arvoisat herrat Juha & Hannu, pikemminkin hyvää muistia: V***u, mihin hyllyyn olinkaan sen Reichsbahn - opuksen laittanut...? Eli hyvä ja helposti tavoitettavissa oleva käsikirjasto, eiks jeh? |
||||
|
23.10. 16:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaista, herra Ari-Pekka. Olin kaupungilla "torvisoittokuntaa" etsimässä, joten en valitettavasti päässyt helposti "keittokirjasta" tarkistamaan, että mikä keskitetään ja miten. Laitan kirjoituksesi kestomuistiini. "Mycket kraatsia" vielä kerran, Waffenbrüder, juu vallan! |
||||
|
23.10. 12:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä meikäläisellä kommenttigoebbelsillakaan ole lisättävää tämän kuvan tiimoilta, muuta kuin: - Hienosti vedetty, herra Pasi! |
||||
|
|
23.10. 12:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aluevaihteisto? Muistelisin, että varsinaisesti juuri se varsinainen Voithin vekslausloota keskitetään Deevereissä käsiveivillä? Suunnanvaihtolaitekin? Autopuolellahan on vanhastaan tunnettua, että perinteellisen (momentinmuuntimella!) tomaattilaatikkoauton hinaamista ei suositella, ei ainakaan pitkää matkaa. Etenkin Saab 99:ssä käytössä olleen Borg - Warner 35:n käyttöohjeessa oli tällainen kielto. |
||||
|
22.10. 19:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö tullut Thermo King - jäähdytyslaitteen huoltoa varten? | ||||
|
|
22.10. 19:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| No, se puhdas pulmunen on kyllä aika harvinainen ilmestys maassamme saati maailmassa... Eikä kovin pulmusen oloinen ollut maammekaan, ellei sitten tarkoiteta "kenkäkauppias Al Bundy - pulmusia". Eräs anekdootti toveri UuKaaKaasta: Veikko Vennamo tiämmä vihasi Kekkosta niin verisesti, että uhkasi kaataa tämän hautakivenkin. Olen käynyt Hietsun luutarhalla katsomassa moista kiveä ja täytyy sanoa, että Kekkosella itselläänkin on jumalattoman kova työ päästä sen alta ylösnousemuspäivänä. Stebu on pienen linja-auton kokoinen! Mistähän ihmeen syystä? Ja sivuhuomautuksena: - Kekkosen presidenttinä olemisen aikoina maastamme tehtiin hyvinvointiyhteiskunta. Presidentti siis allekirjoitti eduskunnan säätämät lait. Eli ei UKK nyt varmaan isästä perkeleestä seuraava nyt aina ollut...? Nyt hyvinvointiyhteiskuntaa pedataan vain rahalle. Paskat ihmisistä! |
||||
|
|
22.10. 06:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erään muistelijan mukaan Urkilla alkoi pätkiä jo vuonna 1977. Ja kun Tamminiemestä tuli yhden hengen "lähtölava", niin siinä vaiheessa katosivat KAIKKI perässähiihtäjät ja hännystelijät. Sitten alkoi yleinen muiston epäkunnioittaminen. Itse asiassa epäkunnioittivatkin itseään... |
||||
|
22.10. 00:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nyt kun vetureiden vetovoimasta ja luistamisista on nyt ollut juttua, niin liittyykö Dr13:n "suurtartunta" ja "normaalitartunta" aiheeseen millään tavalla ? Arvoisat herrat ajopalvelusuorittaj - eikun anteeksi - kuljettajat, miten on? Ja tunnetaanko tartuntaeroja vielä muualla kuin taudinaiheuttajapatologiassa? |
||||
|
22.10. 00:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat Jarno ja Tuomas, suurin syy on vuonna 2008 alkaneessa finanssikriisissä. Kriisin synnytti tympäisevä ahneus, eikä kukaan näytä oppineen historiasta yhtään mitään. Tästä johtuvaa lamaa ja lamaantumista senkun kestää, isältä pojalle. Eikä "kykypuolueen" lammasten vaatteissa patsastelevat lampaat edes yritä parantaa tilannetta, ei minkään vertaa! Kun ei osata... No, 7107 euron kuukausittaisella edustajanpalkkiolla ja tonnin kulukorvauksella onkin niiiin helppoa jymäyttää yksinkertaisia kuvittelemaan olevansa "voittajan puolella". Eikä "kipeät" leikkaukset tee leikkaajille yhtään kipeää...! Saksi-ministeri R.P. saisikin mennä naimisiin saksikäsi-Edwardin kanssa. Ilmoittaudun vapaaehtoiseksi heittelemään keitettyä Uncle Bens - riisiä Bottan rapuilla. |
||||
|
21.10. 13:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Teuvo: "Kyllä koneella joutuu, sanoi Ikaalisten mumma, kun virttä kirkossa uruilla säestettiin." | ||||
|
|
21.10. 06:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitokseni, signor Petri! Meikäfossiilin muistiyksiköstä oli tuo valuhartsin käyttö lipsahtanut poies. Tosiaan, se on siinäkin mielessä turvallisempi, että ei tarvitse kuuman kanssa hääräillä. Ja tuo kipsimuotin erityinen kuivuusvaatimus lyijyvalulle jäi "vahingossa" pois, kun keittiöstä kuului: "nyt se kone kiinni ja syömään!" |
||||
|
20.10. 19:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä ne vahtituparustinkiin kuuluvat, herra Isoo- vaiko Keskikokoinen Antti. Vasemmanpuoleisin vaikuttaa pesutupa/saunalta. Miksikään paapan- tai mummantuvaksi sitä ei alunperin tarkoitettu. Ellei sitten jossain sellaisena olisi käytetty. Aikanaan vahtituvat olivat täysvarusteltuja, vaikkakin vuonna 1873 ei telkkarista "alastomine Suomineen" ollut hajuakaan. Asiaan kuului omaa karjaa (ei siis Karis!), siipikarjaa, lampaitakin, ja vielä luupää hevoonenkin, jos ratavartija sellaisen rahallaan sai hankituksi. Luontaisetuihin kuului myös ratavarren ojien reunoilta heinien niittäminen elikoiden atriaksi. Vahtitupien tontit olivat - yllätys yllätys - melko mittavia pituussunnassa, ilmeisesti kotitarveviljelyitä (pirttiviljelystä ei lueta!) varten. Näin ainakin Pihlajaveden Kömin vahtituvalla (valm. v.1913). Navettakissa oli "pakollinen viranhoitaja" myös! |
||||
|
20.10. 18:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olikohan syynä linja-autoliikenteen riittävä laajuus? Heinolan Liikenne tai Linja, eli -> V. Vesanen eli -> Itä-Hämeen Liikenne ja nytkin V. Vesanen palvelutarjonnallaan. Mutta hauskaa nähdä muinainen K - kaupan logo. En olekaan aikoihin sellaista nähnyt. Kiitokset, herra Jarno, kiva oivallus! |
||||
|
20.10. 18:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoista, "Volgo" 240 vielä ilmeisen "elävänä"? | ||||
|
20.10. 03:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, herra Jonne. | ||||
|
|
20.10. 00:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuten, vihje lahtelaisille (ja muillekin), jos vaunujen emalinumeroista olisi pulaa: Tarvitaan: Suojalasit ja palonsammutin Kipsijauhoa, josta tehdä muotti. Tätä jauhoa tarvitaankin säkillinen, riippuen tietenkin tarpeesta. Laakea Orthex-muovivati, siitä voidaan veistää reunoja matalammaksi. (Vadin väri valitaan oman mielen mukaiseksi.) Ruokaöljyä, riittävän iso pullollinen. Sähköliesi (mielellään 380 V tulojohdolla) Uudenvuoden tinaa laatikollinen. Valurautapaistinpannu sulatus- ja valuastiaksi Tuhdit nahkarukkaset, paistinpannun varsi voi "poppaa". Sitten: Valmista kipsivelliä ohjeen mukaan, kaada vatiin ja tasoita yläpintaa mikäli tarpeen. Pensselöi pullasudilla ruokaöljyä alkuperäiseen emalinumeroon ja paina se kipsiin, ennen kuin se jähmettyy. Pistä paistinpannun kokoa vastaava keittolevy päälle, anna kuumeta punahehkuun. Sulata uudenvuodentina juoksevaksi. Kun olet varovasti irrottanut mallikappaleen kipsimuotistasi, sudi ruokaöljyä ohuesti muottiin. Kaada sula tina melko reippaalla otteella muottiin. Avustajasi voi painaa sopivan kokoisen tiskipöytälevyn kappaleen tinan päälle ja painaa sitä hiukan. Valetun esineen yläpinta suoristuu tällä tavoin kätevästi. Anna jähmettyä. Kipsimuotti on yleensä kertakäyttöinen. Toista tarpeen mukaan, kunnes haluamasi määrä emalinumeroita on valmistunut. Valupurseet tasoitetaan viilalla. Poraa kiinnitysruuveille reiät upotuksineen. Maalaa haluamallsi värillä. Tarvikkeet ei nyt niin kauheasti maksa. Kirpputorilla paistinpannut muutaman euron. Etola takaa pesuvatien laadun, mikäli sen uusi pitää olla. Pesuvadin madaltaminen: aseta pesuvati pöydälle. Valitse sopivan kokoinen puupalikka ja laita sen päälle musta huopakynä kiinni jeesusteipillä. Tällä tavoin leikkauslinjan piirrotus suoraksi onnistuu loistavasti, suit-sait pyöräyttämällä vatia pöydän päällä. Vadin leikkaaminen käy vaikka peltisaksilla ja näppivoimilla.)) Kiinnitä vaunuun ja ihastele avustajasi kanssa työn jälkeä. |
||||
|
|
19.10. 23:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko Fo lahtelainen 22547? Ei:n numero? |
||||
|
19.10. 22:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| No voi sun tervainen tallukka, kun on loistavan hyvä kuva! Kuvaajalle palkinnoksi myönnetään täten ilmakitaran säestyksellä ilma-Pour le Merite! Tietyssä mielessä tämä muistuttaa herra Hannun taannoisia pienoismallikuvia, joissa oli käytetty tekniikan suomia mahdollisuuksia. |
||||
|
19.10. 22:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| "I hear the train a-coming, it's rollin' round the bend, and ain't seen the sunshine since I don't know when. I'm stuck at Porvoo station and time keeps draggin' on. But that train keeps rollin' on down the Hoax train stop..." |
||||
|
19.10. 17:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siitä sitten kaikki, jotka söivät kiltisti kaurapuuronsa ja kalanmaksaöljynsä kokeilemaan, että nouseeko suorille käsille... Matkustajavaunupyöräkertahan se kuvassa. |
||||
|
19.10. 09:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eil 25048 oli ollut marraskuun 6.:na 1996 Nokia Alumiini -> Nordic Aluminium - nimenvaihtojuhlajunassa. Helsinki - Kela - Båtvikin raide ja vv (junat M 9981 / M 9984, 4 kpl Eil ja yksi Eifet), veturina Deeveri 2562. Olin siinä "konduktöörikolpoltöörinä". Eil 25015 valm. Psl knp, 1.1986, vaunussa olleen merkinnän mukaan. Herra Tuomas: eli siis uuden sukupolven Saab ysisataset myös kuuluvat museoautoikäisiin. "Aika on luikua ainetta", sanoi Stephen Kin- eikun Hawking aikoinaan. |
||||
|
19.10. 09:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tervehdys, 3013. Niin sitten tuli sinunkin aikasi. Muistan, kun näin sinut ensimmäisen kerran, Tampereen henkilöratapihalla. Olit pohjoiseen menevän tyhjän Rullajunan (T 1057, ja pitkä Oar-vaunuroikka) keulalla odottamassa lähtövärejä. Elettiin tammikuun 17. päivää, lauantaita. Lähtöaikasi oli joitakin minuutteja aiemmin kuin lättäjuna H 511:llä, jolla matkustin "joron jäljiltä" takaisin Vilppulaan. Olin silloin nuori, niinkuin sinäkin (FMP 1996 kertoo sinun tulleen rajalta yli edellisvuoden huhtikuun puolessavälissä). Nyt olemme, sinä 3013 ja minä myös, joutavanpäiväisiä kulueriä, instrumentaalinen arvo tyystin nollassa! Ja nopeusmittarin neula juuttunut nollaan... |
||||
|
19.10. 09:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sm3:sta eli "Lombardian Luikerosta" voisi poistaa nopeusmerkinnän. Olisi lähempänä totuutta! Kohtahan noilla pyörtänöillä on enemmän poistettuja vehkeitä kuin kuin mitä ajossa! |
||||
|
19.10. 09:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Aina, kun kuulen sanan kulttuuri, päästän pistoolistani varmistimen!" - Hermann Göring vuonna 1934. | ||||
|
19.10. 09:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä kuva herätti antipatian: - Minkähän öky-, eikun ööö - , KYKYpuolueen talous-"osaajien" alttius antaa itsensä gryndereiden ostettavaksi oikein paistaa tässä kuvassa? Kolmetoista tusinan hinnalla, erikoistarjous voimassa aina ja ikuisesti - aamen! |
||||
|
Kuvasarja: Urbaania realismia |
19.10. 08:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomainen idea! Tosiaankin, elämässä vain yksi seitsemäsosa on sitä, että on "suvi, sunnuntai ja soisi aina päivälliskellot". |
||||
|
18.10. 22:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Ei päivää ilman Elantoo, eikä iltaa ilman Vinettoo". | ||||
|
18.10. 22:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitäpä FMP 1996 sanoo näiden rautahepojen syntymäpäivistä: 2517: 09.07.1964 Lokomo 2603: 07.06.1974 Valmet, Tampere 2626: 07.07.1976 samoin 2657: 26.05.1983 samoin 2646: 22.05.1978 samoin 2732: 19.12.1967 samoin 2634: 01.04.1977 samoin 2534: 08.01.1965 samoin Dr14 1870: 29.10.1971 Lokomo Dr16 2813: 25.06.1991 Transtech, Tampere Monet talous-"osaajien" toiveet lepäävät näissä laputetuissa vetureissa... |
||||
|
17.10. 11:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sen vanha saksalainen nimi on/oli Dünaburg. | ||||
|
17.10. 08:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sekin vielä, että tilataksin kuljettaja ajaa leipänsä edestä. | ||||
|
|
16.10. 20:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiskon harjan hiontalaite, pyörivillä hiomalaikoilla eli "smirgelikivillä". Speno on italialaisvalmisteinen. Hiontatyön kipinöivästä luonteesta johtuen tätä puuhaa ei harrasteta keskellä kesää. Vaka vanhan Väinämöisen aikoihin kiskonhionnat hoidettiin puskaryss - eikun ainteeksi - itäiseltä ystävältä vipatulla hiontajunalla. Junassa oli neljä vaunua, joista kaksi hiontavaunuja: - kummallakin runsain määrin tiiliskiven kaltaisia hiomakiviä. Nämä eivät siis pyörineet vaan laahautuivat kiskonselkää pitkin. Siten edestakaisin ajettavia hiontakertoja oli ja paljon. Kummassakin päässä junaa oli vielä vesisäiliövaunut. Tällaisen nelivaunuisen hiontajunan junapaino työn aikana oli niin "hirveä", että vetureiksi "riitti" vasta Huru 13:t, yksi kummassakin päässä. Miksi hiontaa? Kiskoihin tulee aaltomuodostumaa joka saattaa haitata matkustusmukavuutta kiusallisessa määrin. Muodostuksen dynamiikkaan tarvitaan: a) käytetty ajonopeus. b) vaunujen telien jousitukset ja iskunvaimentimet. JA KUNTO!!!! c) akselipainojen vaihtelut. d) junanpyörien keskeisyys (epäkeskot pistävät vipottamaan !). Lovipyörät. e) jarrutus- ja kiihdytysten välinen "soutaminen" ikäänkuin "leipoo" kiskonharjaa. f) kiskon materiaalin ja sisäisen kiderakenteen vaihtelu. g) kiskon kovuuden vaihtelu. h) sään vaihtelun aihettama lämpötilojen heittely rasittaa kiskoja aika lailla. |
||||
|
16.10. 07:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirkkonummen suunnalla oli pakettikatkojen aikana yleensä kaksi Ttv:tä linjalla työskentelemässä. Elikkä rataosa oli varattu (junasuoritustermi). Työaikaa useita tunteja ja öisin. 1980 - luvun jälkipuoliskolla oli pakettikatkojunissa yleensä Dv12 vetämässä kahta teräsvaunua (Eit, Eift, EFit, mitä nyt sattuivat Ilmalasta saamaan. CEhit tai CEift ja CEit, näitä en muista nähneeni). Puuvaunujakaan ei näissä junissa näkynyt, etwa 1985 - 1988. |
||||
|
15.10. 18:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rälsbuss 626: valmistui Hilding Carlssonilta Uumajassa elokuussa 1948. Sarjamerkiksi tuli Yo1, mutta 1948 SJ muutti sarjamerkiksi Yo1s. Tämä siksi, että vaunu edusti kolmatta versiota H. Carlssonin telirälsbusseista. Tässä kori on leveämpi ja korkeampi, joten s = större ((isompi). Vertailun vuoksi: vaunu Yo1 nro 583: (valm. Carlssonilta toukokuussa 1945) leveys ja korkeus: 2800 ja 2855 mm. 626: 3100 ja 3055 mm. Ensimmäsenä ajopiirinä sillä oli ollut Vännäs. Tammikuussa 1954 sai 626 siirron, uusi sijoituspaikka: Kristinehamn. Hylkäys koitti toukokuussa 1960. Vuonna 1966 se myytiin TGOJ - rautatieyhtiölle. Kahdeksan vaunua (aiempien lisäksi) oli siis myyty TGOJ:lle, jotka yhtä lukuunottamatta muunnettiin "tjänstevagneiksi" eli virkatarvemoottorivaunuiksi. Jotkin näistä (neljä kpl) päätyivät Afrikkaan! Elikkä Liberiaan Lamco-yhtiön malmiradalla (välillä Nimba - Buchanan) henkilökuljetuksissa käytettäväksi. Lamcolle päätyi 11 moottorivaunua ja kaksi liitevaunua 1962 ... 1966. Moottorivaunuista kuusi oli tavallisia Y6 - tyylisiä rälsbusseja, viisi tuli Göteborg-Särö - rautatieltä, kuten molemmat liitevaunutkin. Yksi TGOJ:n Lamcolle mennyt moottorivaunu oli ollut carlssonilainen teräskorinen, eli juuri Dm6 - 7:n esi-isä! (Lamco = ruotsalais-amerikkalais-liberialainen rautamalmivarantojen "hyödyntämis"-yhtiö.) Liberiassa ei kovin kauaa rälsbusseja hyödynnetty, niiden jälkeen sinne hankittiin Englannista kaksivaunuisia moottorijunia. Jotkin teräsrälsbussien korit palvelivat sittemmin ruokapaikkoina, siis ravintoloina. TGOJ:n muutostöiltä välttynyt ainoa vaunu, eli juuri kuvan 626, oli 1960-luvun loppupuolella käytössä rataosastolla, mutta sen jälkeen se seisoi useiden vuosien ajan TGOJ:n tallissa Vannebodassa. 626 siirrettiin Gävlen Järnvägsmuseumille vuonna 1983, sen jälkeen kun se oli kunnostettu Halmstadissa. |
||||
|
15.10. 17:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Hannu, ennen katon korottamista niissä oli ollut laakea harjakatto. Pikapikaa arvioiden: olisiko katto-osan silloinen korkeus ollut etwa kolmasosa kuvan kattokaarikorkeudesta. | ||||
|
15.10. 12:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tulkitsinko oikein junatoimiston seinältä: 1 RTP tarkoittaen 1. ratapiiriä? | ||||
|
15.10. 12:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja nuo puut sitten? Woodland Scenic alkanut näemmä bonsai-puiden markkinoinnin? Ratapölkytkin "bonsai-sahalta" kyllästämön kautta? |
||||
|
15.10. 07:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tsot, tsot herra Lasse. Minäkin jo pikkukuvasta katsoin luulleeni että vain uudemman sarjan EFit olisi muunnettu i-lisukkeelliseksi. Olin oikeassa. Siis, yllätyin kyllä vanhaa mallia olevasta sisäkaton muodosta. EFiti 23652 (vuodelta 1992) oli entinen EFit 23528 marraskuulta 1980 (vaunussa olleen merkinnän mukaan). |
||||
|
15.10. 00:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siivet, eikä siis Korkeajännitystä? | ||||
|
15.10. 00:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hahaa, herra Lasse, jatka ihmeessä riimittelyä! Tavallisella 4/4 - "Backbeat"-kompilla, kokeilenpa C - duurilla, tai no, G - ja D - duurit taitavat vörkkiä myös. Ja mukava pikku sointulopuke säkeistön päässä G, C ja G:hen takaisin. Pitää kokeilla, äänenväri "Twelverillä" tietenkin toisen tapainen kuin kuusikielisellä. Meni mielenkiintoiseksi. |
||||
|
15.10. 00:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Stephen Kingin "Tukikohdan" pahis, maanulkoinen "Randall Flagg" ei kykene silmänsä kyvyistä huolimatta paljastamaan Tom Cullenia. Aina, kun Flagg, "The walking man" yrittää telepaattisesti tavoittaa Tomia, hän näkeekin vain - kuun. "Tukikohdan" vanhempi, DVD:lle päätynyt filmatisointi on erinomaisen hyvin tehty! Jamey Sheridan Randall Flaggin roolissa on nappisuoritus. Aina niin ihana Molly Ringwaldkin "Frannie Goldsmithinä" sekä Gary Sinise "Stu Redman itä-Texasista" osasivat hommansa. Oma suosikkini oli "Glen Bateman", sosiologi ja ylianalysaattori, kuten itsekin olen, vaikkakin olen jäänyt "siivouskomerososiologiksi" (vrt "keittiöpsykologi"). Se on sitä, kun on päästänyt itsensä uskomaan syyn ja seurauksen "lakiin"... |
||||
|
14.10. 12:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä kuva! Kysymys: - onko pakkasnestettäkin käytetty vaunujen vesilämmityssysteemeissä? Jos, niin koska otettu käyttöön? |
||||
|
|
14.10. 12:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ylellisyyttä! Tuhkis pytyn vieressä! Niin ja onneksi ei sijaitse ulkokäytävällä. Fiksua, ei lennä paska torpedotuulettimeen...? |
||||
|
14.10. 12:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Arvoisat herrat: - unohdatte olennaisen, eli kaikki liittyy kaikkeen. Oli se motivaatio sitten mikä tahansa. Tietänette lausahduksen: - jossain pieni perhonen räpäyttää siipiään ja seurauksena syntyy tuhoisa tsunami (joka ei säästä rautateitäkään)...? |
||||
|
13.10. 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Bob Marley and the Waylers". Kerran Rolls - Royce suunnitteli oikein hienon loistoauton (moottorin teho sanottu olevan riittävä!). Markkinointiosasto keksi uudelle mallille hienon ja ylellisen kuuloisen nimen: "Silver Mist". Markkinointi maailmalla sujui, paitsi Saksassa... |
||||
|
13.10. 23:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rasmus, ehkä ei niinkään sisälle, vaan riittävän kova tuuli avaisi pressujen kiinnityksiä. Siten "uhkana" olisi kovin lepattelevia pressuja ja kuljetettavan tavaran pilaantuminen. | ||||
|
13.10. 21:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eli Pikkujumbon vuokra-aika oli yhden viikon mittainen. Ymmärsinkö oikein? | ||||
|
13.10. 21:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, väärinkäytökset eivät ole hyvinvointiyhteskunnan syytä eikä nimenomattainen tavoite. Nykyajan ongelmat johtuvat: a) pääomien vapauttamisesta ( Holkerin hallitus 1987) ja b) hätäilevien sijoittajien ahneudesta ja tyhmyydestä, se on: enää ei sijoiteta tavaroiden tuotantoon vaan paperinpaloilla puljaamiseen, eikun - anteeksi - osakekaupoilla keinottelemiseen. Niin ja vanhuksilla sekä terveydellä, kun muut sijoitusmahdollisuudet on pelattu ulos. |
||||
|
13.10. 11:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Punaiset numerot ovat ns. paalulukuja. Käytetään mm. suuntaamisen ja mittausten apuna. Ovat apuna mm. korkeussuhteiden määärittämisessä (esim. tarvitseeko rakennettava raide pengerrystä vai maaleikkausta). | ||||
|
13.10. 11:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vastakohtana Vilppula vuonna 2022: - Puolihuolimattomasti nikkaroitu odotuskatos, tuherrettu halvimmalla mahdollisella ulkomaalilla (joka EI KESTÄ isältä pojalle). Paksulla mustalla tussilla kirjailtuja merkintöjä: "Lissu antaa!", "Jeppe on homo", ja sokerina pohjalla jonkun maaseudun tuskaisen kasvatin tuhertama afrosuomalaisille tarkoitettu kehotus painua V:llä alkavalla nimellä "kunnioitettuun" syntymäpaikkaansa (ei ole Vilppula, eikä Viipuri). Eikä niin minkäänlaista infoa missään, muuta kuin "Kilo-Victor-Golf"! Katos tarkoitettu juopottelupaikaksi, kun Vilpunkrouvikin hävitettiin kauan sitten, niin ja nuorisotilaksi myös. Ja hupsista, Dm12-kiskobussijuna ei tulekaan, kun se on korvattu maantievirkaveljellään, jonka keulassa lukee "Scania"! |
||||