Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.07.2024 21:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ein - vaunun numerossa taitaa olla jotain "vinksinvonksin tai ainakin heikunkeikun" kuten Peppi Pitkällätossulla...? | ||||
|
20.07.2024 21:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| F 3706 valmistui vuonna 1938 ja hylättiin vuonna 1976. | ||||
|
18.07.2024 10:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Löysinkin Käpylän kirjastosta mainitun "Lunta raiteilla"-kirjan ja sisso! Luin yhteen menoon ja vaikutuin. | ||||
|
18.07.2024 05:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei on näköjään lähiliikennemallinen, nro 22319. | ||||
|
|
17.07.2024 09:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Lasse, yritin etsiä lumiaurojen miehistömääristä jotain kirjallista mainintaa. Mutta VR 1912, 1937 ("ratajaksojen käytössä 92 lumiauraa, 1987 (Vempuista: "mahdollistivat Valmet-lumiauran käytön veturiin kiinnitettynä"), eivät kerro mitään tarkkaa. 1937-laitos sentään kehuu kehitetyllä auramallilla, jonka etuosan muotoilu oli kuten maantielumiauroissa ja jossa sivusiivet saivat liikutteluenergiansa toiselta akselilta kitkakytkimen avulla ja etulevyä voitiin käyttää paineilmalla "joten miehistön lukumäärää voitiin vähentää". Entä Zetterbergin kirja "Yhteisellä matkalla, VR 150 vuotta"? Silkkaa romanttista tajunnanvirtaa, ei käy omasta mielestäni historian- tai käsikirjaksi. Ilmar Talven "Ratojen varrella"? Kertoo kyllä kuinka osuusratavartijat kolasivat 1800-luvulla erityisillä "yhden kiskon auroilla" osuutensa toisen kiskon ja palatessa toisen. Ja kuinka joku pellepeloton älysi heittää tällaiseen kolaan jopa pyörät kiinni! Aseman kello löi kolme kertaa-kirja: - nix. Rautahevon kyydissä-kirja: - nix. Keksintöjen kirja, osa "Tiet ja maakulkuneuvot" WSOY 1932: - nix. Tekniikan voittokulku, osa III (WSOY 1926): - nix. (Sentään kuva vastavalmistuneesta N1-veturista nro 769, valm.tammikuun 28. v. 1926.) Nummelinin "Rantarata" (2008): - nix. Eerolan "Pasilan konepaja 1903-2003": - nix. Juhani Katajiston "Muistojeni Helsinki" (2014): - "monihenkisen miehistön, sillä auran terät ja siivet säädettiin käsivoimin". Ja kuinka Pr1 769 on työn touhussa vetopyörät lumisina Sörnäisten ratapihan sivuraiteella Verkkosaaressa. Vanhan käsikäyttöisen auran miehistö pysyi lämpimänä klapipolttoisen kaminan lämmössä. Yhteydenpitoa veturiin hoidettiin aurasta viedyllä sähkösoittokellolla, jolla konduktööri pystyi antamaan tarvittavat opasteet. Veturimiehistö puolestaan antoi opasteita auran miehistölle veturin viheltimillä. Kyläsaarenkatu 16, 9. tammikuuta 1970. Tekniikan käsikirja, osa II (1946): - nix. Tässä suppea otos kirjallisuudesta. Nyt on kokemusasiantuntijoiden vuoro. Selvästikin porukkaa on pitänyt olla, jos auraustyö on kestänyt koko päivän. Ilmeisesti myös varaväkeäkin oli ollut? Mutta, pari asiaa vielä: aura kulki aina veturin työntämänä ja Juhani K.:n kirjassaan mainitsema Luftwaffen - ööö - eiku - hansan kolmimoottorinen Junkers Ju 52 D-AQUI on ollut lentokiellossa vuodesta 2018, joten ilmaan sillä ei vissiinkään enää pääse... |
||||
|
16.07.2024 18:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katselin parisen vuotta sitten Lentävä Kalakukko - elokuvan reeveereeltä kaukosäädin kädessä ja muistiinpanoja tehden. Viitaten herra Markku-T. Hakalan kommennttiin 28.9.2004, niin totean hänen olleen oikeassa. Omat havaintoni: Hv3 999, Hv2 678, Hv3 646, Hv2 673 ja Hv3 783. Lisäksi oli vielä yksi tunnistamattomaksi jäänyt Hv1 tai Hv2, tenderi kuitenkin oli kolmiakselinen. |
||||
|
16.07.2024 12:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hai ja hui, herra Juha! Viimeksi kävin Räävelissä kesällä 1996. Muistikuvat ovat noilta ajoilta peräisin. Eikä yhtään ole ikävä sinne! Tallinna = Taani linn (tanskalaisten kaupunki) = Reval (saksaa) = Rääveli (vanhasuomalainen nimitys). |
||||
|
15.07.2024 09:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeanpuoleinen henkilöauto: takuuvarmasti "maapallo - Taunus". Minun mielestäni vasemmalla oleva "vauhtihurjastelija" ajelee myös Tanarilla, (tosin 1960-alkupuolelta) soikeine ajovaloineen. |
||||
|
14.07.2024 23:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tapsalta mielenkiintoinen kuva sikäli, että taustalla näkyy korinsa menettäneitä telimatkustajavaunujen aluskehyksiä. Selvästikin Oe - autovaunutehtailua odottamassa, kun vas. puoleisimmassa on näemmä vielä valokaasusäiliöt paikoillaan. Niin, ja Oe-maiset päädyt puuttuvat. Ajankohtakin täsmää. |
||||
|
14.07.2024 23:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rautateitse Moscowsta Aleneen (= Coeur de Alene)! Ei siis alieniin, heko heko! Aivan varmasti olisi ollut mielenkiintoinen reissu...? Kiva kuvasarja muuten, Hannu-serkku! |
||||
|
14.07.2024 18:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Lait ovat kuin makkarat. On parempi olla näkemättä, kuinka niitä tehdään." - Otto von Bismarck | ||||
|
14.07.2024 02:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mukava "vimpain" matkustaa, kulkeepa välillä jopa isommankin junan nopeudella. Tosissaankin onnistunut kapistus mielestäni! Suosittelen lämpimästi! Tampereella käydessäni taannoin koematkustin tositarkoituksella: "lentävää Tamperelaista" nykymuotoisena. Nauratin yhtäkin kanssamatkustajaa kehuttuani heidän viisasta ratkaisuaan ja jatkoin: "Mitenkähän Turussa? Tuumaavat vissiin että KUMMOTTOST me nyt sit tehrä?" |
||||
|
|
14.07.2024 02:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Entä Laukon peura eli valkohäntäpeura? (Lähdekirja: Pekka Nuorteva: "Eläimiä värikuvina", jonka sain kummitädiltäni synttärilahjaksi päivälleen 56 vuotta sitten...) Niin ja näkeehän "poroja" myös hyvinkin etelässä, aina Tallinnassa ja Pärnussa saakka. Kulkevat kahdella jalalla laumana, tuulipuvut kahisten, vetävätpä vielä keskikurakärryjäkin perässään... |
||||
|
12.07.2024 07:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ferrexillä maalattuja? Vaiko jotain 2-komponenttiepoksimaalia? Näköjään ruiskumaalattuja. |
||||
|
11.07.2024 16:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itse oletan nimenmuutostarpeen syntyneen siitä, että omistajanvaihdos tulisi "ilmi" ihan riittävän selvästi. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa nyt Suomemme puolisotilaallisen pursiseuran - eikun anteeksi, - ööö - merivoimien menettely Matti Kurki - taistelualuksen kanssa, heko heko...! |
||||
|
|
10.07.2024 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja niitä taikauskoisia rituaalinomaisia uskomuksia riittää: - esimerkiksi nainen laivassa tuo epäonnea. Sama myös albatrossi-linnun tappaminen merellä. Yksi vielä, mikä pitää paikkansa: laivalla kuolleen vainajan säilyttäminen laivassa! Nimittäin venäl. amiraali kuoli laivassaan matkallaan Itämereltä Japaniin, kun ryssä siirrätti Itämerenlaivastonsa aluksia kauas kaukoitään Venäjän - Japanin sodassa 1904 - 1905. Kuinkas kävikään? Ryssä sai turpiinsa "keltaisilta apinoilta, jotka pötkivät pakoon, kun Venäjän sankariarmeija hätistää niitä lakeilla huitomalla!" Ja niin amiraali Heihatshiro Togo näytti ryssälle, että mitä kuuluu ja kuka käski, Tsushiman salmessa! |
||||
|
10.07.2024 23:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkuli piirre Maybach Mekydro-vaihteistoissa oli juuri tuo vipusysteemi, otsakytkimineen, kuten herra Erkki edellä kertoi. Niissä otsakytkimissä oli sakarakytkimet, mutta itse sakarat olivat erikoismuotoisia. Tavanomaisella "neliömuodolla" vauhdissa päälle kytkeminen rikkoo sakarat takuuvarmasti, joten sille muotoilulle oli tarvis olemassa. Oman muotonsa avulla Mekydron sakarat ikäänkuin "haukkasivat" tai "nappasivat" kiinni. Sakaroiden kulmamitoitus oli kuitenkin valittu sellaiseksi, että irrottaminenkin sujui vaivatta. Oliko Mekydroissa momentinmuuntimen turbiini- ja pumppupyörissä jo tuolloin siivikoiden kulmat muuttuvia, siis jo noihin aikoihin? |
||||
|
|
09.07.2024 22:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Maininta oli jotain 144 km/h... | ||||
|
|
09.07.2024 21:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan joskus lukeneeni Hr11:n ohjekirjasta, että "jos vaihteisto alkaa muuttaa väriään, on nopeutta liikaa." Liittyy ilmeisesti ylikuumenemiseen? |
||||
|
09.07.2024 03:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tietääkseni viimeinen kaasuvalaistu kaupallisen liikenteen vaunu oli Eis 22708, hylätty joulukuussa 1969. Listoissani virkavarvevaunuista löysin vaunun BT 01302, jossa myös oli ainakin joskus ollut Pintsch-kaasuvalo. Se hylättiin joulukuussa 1982. Se oli valmistunut vuonna 1935. Vaunussa BT 01307 oli ollut sekä Pintsch-kaasuvalo, sekä sähkövalo ulkoverkkoliitännällä. Se oli valmistunut Viipurin konepajalla vuonna 1937, vaunun O 70'092 aluskehykselle (vuodelta 1908) ja hylättiin helmikuussa 1981. Samanlainen kaksinainen valaistusjärjestelmä oli ollut myös vaunussa BT 01319 (v:lta 1955), hylätty syyskuussa 1983. BE 0610 (v:lta 1910, siis perusvaunu), siinäkin Pintsch-kaasuvalo, hylätty kesäkuussa 1968. XE 0643 (ex E 743, v. 1899), Ehrich & Graetz -painekaasuvalolla, hylätty maaliskuussa 1971. Entisissä Ge-matkatavaravaunuissa oli aktiiviaikana myös ollut Pintsch-kaasuvalo. Näitä muutettiin suurin määrin BG-vaunuiksi 1960-luvun alussa. Sitä en tiedä, pysytettiinkö näissä kaasuvalo, vai muutettiinko roikkajohtosähkövaloksi. Todennäköisesti. Mistä Haapamäen opastinmestari vaunuihinsa kaasua noin vain olisi saanut 1976 tienoilla...? Herra Lasse, kyllä se hehkusukalla oli. Sukkaa paikalleen laitettaessa siihen ei saanut paljain sormin koskea, sormien sisältämän rasvan takia. Piti käyttää paperia suojana. Muistelisin sukan olleen keraaminen? Vanhoissa, matalapainekaasuvalolaitteissa oli ollut avoliekkistä järjestelmää. Sukan avulla kaasuvalo oli sangen kirkasta ja voimakkaan valkoista. Postilaiset sanoivat kaasuvalon kuivattavan postivaunun sisäilmaa. |
||||
|
|
08.07.2024 21:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Heikki: Öljystä. Asia tarkempine tietoineen on kommentoitu kuvan vaunut.org/kuva/123003?paik=Pasila+tavara kommenteissa. Valitan osaaamattomuuttani, mikäli linkki herjaa. |
||||
|
08.07.2024 19:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Roope, älä epäile. Kunhan talous-"osaajat" käskyttävät huoltohenkilöstöä (irtisanomisen tai palkanpidätyksen uhalla!) muistamaan kustannustietoisuuden salat huoltotöitä suunniteltaessa, niin eiköhän "unelmasi" toteudu. |
||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
07.07.2024 21:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Simo, ei suinkaan, ei ole tekemätön paikka. Kun muurit pistetään matalaksi, kuten (Jerikossa,) nimenomattain Berliinissä, niin ryssällehän se merkitsee totaaliryssimistä. Harmittaa vaan kun se muurin sortumiseen liittyvä sanoma ei mene perille niille olioille, jotka pimeästä kömpivät ryssänmaan fyyreriksi. Itse olisin valmis toivomaan tavan ryssälle edes vähän parempaa herraonnea... Siellähän tapettiin moraali ja kunniallisuus porvarillisuutena Leninin ja Stalinin aikana ja rohkeat tapettiin sitten "pienessä isänmaallisessa luoteisessa rajaselkkauksessa" ja "suuressa isänmaallisessa sodassa". Ryssälle nousi päähän se, kun sitä peukutettiin edes jonkinlaisena vastavoimana setä Samulin megalomaaniselle ja tympäisevälle röyhkeydelle. Ai hitto mikä juoni! |
||||
|
07.07.2024 18:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puhumattakaan siitä, että keksintö on varsin toimiva. | ||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
07.07.2024 11:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, ainahan Suomi on ollut ruotsalaisten itäinen puolustusvyöhyke ja tykinruuan lähde. Aina hevosnaamaisista ja piloille degeneroituneista varhais-Kustaa-Aadolfeista lähtien...! Ja on sitä vieläkin. Herra Rainer, ehkei nyt sentään kalparitareille, josko mahdollisesti baltiansaksalaisille moision- eikun kartanonherroille. Ei sekään oikein hyvä kohtalo olisi ollut. Muistetaanpa myös kuinka riemumielin ja intopinkeänä vuoden 1918 voittajaosapuoli myi meitä keisarilliselle Saksalle. Ja nyt ollaan taas pikku moukkia isoisten shakkilaudalla, valmiina uhrattavaksi noin vain. Ei ihme että suomikon perusluonteeseen on aina kuulunut heikko itsetunto ja kauhea hinku olla muiden komenneltavana ja johdateltavana. |
||||
|
|
07.07.2024 01:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näissä on jujuna se, että tuo kumikaulus muodostaa ylimenosuojuksen, kunhan saranoitu ohjaamo-osa ajopöytineen on käännetty sisäpuolelle sivuun. Ihan kätevä viritys. | ||||
|
07.07.2024 01:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika vekkulia, että vasemmanpuoleisimmalla rälsbussilla on ns. Norrlandsplog ("pohjoismaa-aura", kirveellä käännettynä), huolimatta rälsbussin maantieteellisestä sijainnista etelässä. Oikeanpuoleisin rälsbussi on näemmä sähkörälsbussi, sarjaa YBoa6 tai -7, vuodesta 1970 alkaen joko X16 tai X17. |
||||
|
06.07.2024 12:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Älä sure, herra Eljas, sattuuhan sitä tekevälle, mutta tekemättömälle ei mittään. | ||||
|
05.07.2024 21:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja näin selvisi ajankohdatkin. Kiitän, herra Juhana. | ||||
|
05.07.2024 21:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juha, nimenomaan perinnemusiikkiahan se, lisänä vielä täysillä mäikästävä ratamoottorien tuuletus. | ||||
|
|
05.07.2024 21:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika etevä pressa Paasikiven on pitänytkin olla 1961, kun hänen kuolinpäivänsä oli 14. joulukuuta 1956. 1961 pressana oli toveri presidentti Urho Kaleva Kekkonen, joka "oli laulaja Vieno Kekkosen mies." Heko heko. |
||||
|
|
05.07.2024 07:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai vaihtoi Lahti ruostumattomaan...? Täysin uusi tieto minulle! Nuurdikilla oli ollut pari tilausta Lahti 402:n ovenpielipystypalkista. Suorakaideputken osittainen taivuttaminen ei ollut helppo juttu, ei ollenkaan. Kun sen kangen piti olla just! Aina tuli ruma lommahdus sisäkaarteen puolelle. 402:n poikkileikkauksessa yläosa kaartui hieman sisäänpäin, alaosan ollessa pystysuoraa. Kanki oli siis sivuseinän korkuinen. Merivaaralle tehtiin pari tilausta linja-auton alumiinisista istuinrungoista. Muuten ehkä olisi mennyt putkeen, mutta 1,5 mm levyn hitsauksesta selkänojan takalevyksi tuli ja riitti sanomista. Istuinrunko muuten oli alumeettiputkenpätkistä, joka hitsattiin kokoon jigissä, mutta... |
||||
|
04.07.2024 01:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taisin hökäistä läven päähäni: Gfo:n kori oli kevytmetallinen EIKÄ lujitemuovia. Anteeksi suunnaton innostumiseni, sormet menivät kaukana ajatuksen edellä. |
||||
|
04.07.2024 01:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tv2 Wilsonin vahvempi veli. On sitten komea kone! Ihan kuin tässä koneessa olisi Baker - luistinohjaus...? Paineilmaservolla näyttäisi olevan. |
||||
|
03.07.2024 14:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Maataloustukiraha, ja vielä runsain määrin, takasi maksukyvyn! Kuvauspäivänä oli perjantai. Tve - Lko 10 sai Suomen veturit osan 2 mukaan sai myöhemmin tunnuksekseen Tve-1 410. Valmistusvuosi oli 1962. |
||||
|
03.07.2024 13:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Apropos, natsi-Reichsbahnilla oli myös joitakin Ok 22-vetureita saaliina: 38 4501 - 4611, 2'Ch2', ex PKP Ok 22 (valm.vuodet 1923 - 1934), nämä liitettynä Reichsbahnille v. 1941. 38 4612 - 4630, 2'Ch2, ex PKP Ok 22 (valm.vuodet 1929 - 1933), Reichsbahnille 1944 - 1945. Ja vielä puolalaisia Ok 1:ä (ex pr. P8) Reichsbahnille oli kirjattu v. 1941 "saaliina" (tietysti) nrot 38 3876 - 3885, vuonna 1944: 38 3886 - 3898. Vuonna 1944 listoihinsa Reichsbahn liitti Liettuasta besorkatun K8:n (ent. pr. P8) numerolla 38 3899. Lisää puolalaiskoneita, vuonna 1945 (neukkuarmeija oli tullut Oder-joesta yli tammikuussa -45, "kultafasaanien" pakomatkoihin tarvittiin vetureita!): 38 3900 - 3906, siis ex PKP Ok 1. (Kultafasaani-nimitys tulee natsipuoluevirkailijoiden univormujen väreistä koristuksineen.) Ja vuonna 1941 oli Reichsbahn liittänyt listoihinsa 146 Ok 1:ää (nämäkin ex pr. P8) numeroavaruuteen 38 1005 ... 3861, käyttämällä aiemmin jo hylättyjen BR 38.10 - 40:ien numeroita. |
||||
|
03.07.2024 13:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö kuvassa myös Tuntemattoman sotilaan Hietasen tanssaamiskumppanina ollut "Fiskarssi kympi aura"...? Jannu kun muisteli tanssittamiaan tyttöjä Veerukan luona Petroskoissa. |
||||
|
|
03.07.2024 12:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oliko Lahden Autokorin alumeettiosaaminen liikaa jollekin "instanssille" tai kilpailijalle...? Sivuhuomautuksena: -mitä siihen peltilevyjen vetelemiseen hitsattaessa tulee, niin VR:n Sim - vaunuissa ilmiö oikein pisti silmiin. |
||||
|
03.07.2024 12:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tuo valo-opastinvainaja olekin siksi vanhaa mallia jalustoineen, että sen voisi pelastaa museoitavaksi? | ||||
|
03.07.2024 03:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Scharfenbergihän se siinä...! | ||||
|
03.07.2024 03:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| No mutta, koska Paimenportista asema on tullut...? | ||||
|
|
02.07.2024 22:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, vastauksia kysymykseesi: Ek-vaunuja valmistettiin vuosina 1925 - 1927 ja 1944 - 1946 yhteensä 190 vaunua, nrot 927 - 1116. Myös joitakin Dk-vaunuja alennettiin Ek-sarjalaisiksi, mutta ei minun nähdäkseni niihin pariovieteisiä tehty. Vuosien saatossa, pääasiassa kuitenkin 1960-luvun jälkipuoliskolla Ek-vaunuja muutettiin muuhun käyttöön seuraavasti: Sarjaan BE/XE: 31 vaunua, (kaksi vaunua oli muutettu XE‐sarjaan, nro 0721 v. 1965, [ex Ek 927] ja nro 0727 v. 1965, [ex Ek 959], josta tuli myöhemmin Rto 191 Lv). Sarjaan BG/XG: 19 vaunua, (yksi vaunu oli muutettu XG-sarjaan, nro 04830 v. 1966 [ex Ek 1104]). Sarjaan Haa ja Hac (autojenkuljetusvaunuja): 95 vaunua (ensimmäiset Ha-sarjan [ex Hkk] autojenkuljetusvaunut, 8 kpl, valmistui vuonna 1964. Vuosina 1965 ja 1966 valmistui sitten 100 kpl Haa-sarjan autovaunuja, nämä olivat ent. Ek-vaunuja.) Vuonna 1967 valmistettiin kaksikerroksinen autovaunu Hab 105'971, se oli muutettu vanhasta Haa-vaunusta [ex Ek]. Ek-pohjaisia autovaunuja valmistettiin lisää, 50 kpl vuonna 1968, sarjaan Hac. Haa ja Hac erosivat toisistaan siinä, että Hac-vaunuun voitiin kuormata autoja kahteen jonoon rinnakkain. Luku 95 on omista muistiinpanoista laskemani tulos, todellisuus taas...? Lisää seurasi: Hac - vaunuja 22 kpl, vv. 1969 ja 1970. Nämä taas oli muutettu entisistä Ggh-vaunuista, jotka taasen olivat olleet entisiä Dk-vaunuja. Niiden aluskehykset olivat hyvinkin samanlaisia kuin Ek-sarjalla. Ennen vuotta 1964 oli Ek-vaunuja hylätty yhteensä 16 kpl, joista yksistään vuonna 1941 meni poistoon kuusi vaunua. Vuosina 1964 - 1968 hylättiin ilman virkatarveaikeita 34 vaunua. Vuonna 1968 meni poistoon sitten loputkin Ek:t, 6 vaunua (sisältyy em. 34:ään). Lokakuussa 1968: nro 1014. (Muut: 1034, 1076, 1082, 1113 ja 1116.) Täällä vorgissa lienee jossain valokuva, jossa näkyy Hy knp:n alueella seisoskelevia Ek:ta. Hy knp puutyöosastohan valjastettiin jossain vaiheessa tekemään puukoristen vaunujen muutostöitä virkatarvevaunuiksi. Autovaunuja tehtäessä koreja myytiin suurin määrin eri puolille Suomea. Muun muassa 1034:n kori oli Kotkassa, Jylpyn teollisuusalueella. 1035:n korinpuolikas (ei-WC-pää) oli monen vuoden ajan Mäntän-Keuruun puolivälissä, traktorin peräkärryä muistuttavaan hökötykseen väkerrettynä, Keurusselän itärannalla. Seinässä oli omistajan laatima vertatihkuva uhkaus siitä, miten hän tulee kohtelemaan niitä, jotka hänen vaunuunsa luvatta tunkeutuvat. 1035:n kohtalo muuten: -> Hac 105'914 vuonna 1968 ja edelleen myöhemmin: Fh 3358. 1035:n koriviritystä ei enää näkynyt kesällä 1980. Pasilan veturitalleilla eteläisen tallin vieressä oli kesäkuun 1985 alussa korit vaunuista 991 (-> Haa 105'929 v. 1965, -> Fh 3341 )ja 936 (-> Haa 105'942, -> Fh 3334). Kummankin harjakattokyhäelmät olivat aika vekkulin oloisia. Sivuhuomautuksena: vaunu Lv Rto 176 ei ollut ent. Ek, vaan silkka aluskehys, joka oli homeenvihreäksi haalistunut nosturin Tnk - Rto 27:n tukivaunu ja ent. Ei 22118 vuodelta 1931. sarjaan Rto Lv (rataosaston liitevaunu): 4 vaunua. Sittemmin vaunuihin tehtiin suurin määrin sarjamerkki- ja numeromuutoksia, tästä joitakin esimerkkejä: Ek 935 (vuodelta 1925), -> Haa 105'922, -> Fh 3340 (v. 1979) , ja -> BEe 019002 vuonna 1994. Ek 1090 (vuodelta 1946), -> Hac 105'999 v. 1968. -> Rto 222 Lv ja -> XH 065002 vuonna 1991. Ek 987 (vuodelta 1927), -> BE 0673 vuonna 1958, hylätty vuonna 1985. Tämä on varhaisin tietämäni Ek-muutosvaunu. Se oli aikoinaan ollut Seinäjoella. Rautatiemuseon alueella 1970-luvun jälkipuoliskolla oli seisomassa BG 04819 vuodelta 1968. Se oli entinen Ek 1030, vuodelta 1945. Se oli väriltään vaaleanruskea, sen kädensijat ja kaikki otetangot oli peitetty paksulla keltaisella rasvalla. Se oli ollut päällisin puolin ehjä, ikkunoineen kaikkineen. Mihin se joutui? Tehtiinkö sillekin "Bucyrukset"...? Siten, herra Rainer, vuoden 1968 jälkeen EI OLLUT teoriassakaan enää mahdollista nähdä Ek-sarjaa kaupallisessa liikenteessä. |
||||
|
|
02.07.2024 21:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan, herra Matti. Koska rosteri on aika voimakkaasti seostettua, niin hitsaaminen kysyy erityistä taitavuutta. Herra Erkki N., tunnet takuuvarmasti muinaiset laatumerkinnät, esimerkiksi SIS 2343:n? "Hitsaamiseen paremmin soveltuvaa rosterilaatua", hmm. Oliko saatavuudessa vaikeuksia? Vanhan [sopimattoman] standardin mukaisia laatuja varastossa makaamassa? Sekin vielä, että teräksenvalmistajan toimitusajan venyminen force majeure-syistä kirvoittaa takuulla perkeleitä ja saatanoita, puhumattakaan muista voimasanoista. Bussituotanto kun EI OLE maailman täyttämistä noin vain bulkkitavaralla, kuten esim. paskapaperilla. Mielestäni aika ratkaiseva syy oli sekin, kun Kutterilla oli "lieviä" vaikeuksia löytää ammattitaitoista väkeä Kivenlahden tehtaan seutuvilta. Muuten esim. pellit rupeavat ikävän näköisesti kupruilemaan (sanonta: vetelemään, koskee myös muotoprofiileja). Toisin sanoen: hitsauksessa syntyy eräänlaisia "lämpöpiikkejä" eli kuumia, joiden välttäminen tai hallittu poisjohtaminen on koko ajan tutkimuksen alla, vieläkin. Lämpölaajeneminen aiheuttaa jännityksiä, joiden on ikäänkuin PAKKO mennä "pienimmän vastuksen polkua". Mitä ilmanvastukseen tulee, niin suurin "syyllinen" siihen on nähdäkseni muotoilu, johon paneutuminen ja tutkiminen yleensäkin vaatii aikaa ja tuulitunnelin vuokraamista kuluineen. Eli aikamoinen toimintaketju piti saada toimimaan kuin Zenith-taskukello.... Takuulla siellä kyseltiin useammankin kerran, että milloin saisi viettää stressilomaa...? |
||||
|
02.07.2024 18:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra John, mieluumminkin "Graveyard of broken Economical demands". | ||||
|
02.07.2024 18:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juha, pitihän Amer-Tupakka-tehtaan antaa itsestään "dynaaminen yrityskuva" runsaalla valikoimalla! Yskk, yyskk, köh, krööh! Keuhkoahtaumankin levittämisen uhalla. Ai niin - ja pitihän se jätetupakkakin jalostaa myyntiä varten...! |
||||
|
02.07.2024 18:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juha, erinomaisen hyvä ehdotus! Oma elämänkokemukseni kuitenkin kehottaa minua olemaan pidättämättä hengitystäni tällaista odottaessa. |
||||
|
|
02.07.2024 18:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Matti, Kutter oli hyvin onnistunut 9 - mallillaan, ja Decan kehittelyyn patisti markkinoilta tulleet paineet. Lepäsivätkö kutterilaiset laakereillaan turhankin kauan? Hyvinkin mahdollista, koska 9-mallin maine oli hyvä. Markkinoilta tulleesta "paineesta" yhtenä esimerkkinä vaikkapa Onni Vilkkaan Delta Superstar - ostot (ensimmäiset jo v. 1984 ja 1985). Ekat Kutter Decathan valmistuivat (aiheesta kertovan kirjan mukaan) maaliskuussa 1986. Alkuvaikeuksiakin oli ollut. Vilkas osti ensimmäisen Decansa kesäkuussa. Scanian temppuilu Lahden Autokorin ja (sukulaisena sille Volvon härski huseeraaminen Wiiman kanssa) on jotensakin ajan kuva. Minusta ainakin sellaiset firmat, jotka hakevat voittoja kyylänkonsteilla (esim. ulisemalla palkkakustannuksista), joutaakin konkurssiin ja vähän äkkiä! Uusia firmojahan saa toki perustaa, ei sitä kukaan estä. Kunhan vaan toimitaan kunnollisesti ja oikein! |
||||
|
|
02.07.2024 18:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kotkan tekun kirjastossa oli valikoima suomenkielisiä tekniikan alan lehtiä. Eräässä 1950-luvun alun lehdessä esiteltiin Valmetin Lentokonetehtaan hahmotelmia turvepölykäyttöisestä moottoriveturista (?), jonka keulan muotoilu oli hyvinkin samanlainen kuin Dm4 / Hr11:ssä. Huom. 1980 - luvusta on jo aikaa, joten en artikkelin sisältöä niin hyvin muista, mutta kuvat muistan. |
||||
|
|
01.07.2024 04:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan vaunussa oli tavallista vedenkestävää vaneria, olisiko jotain 4 - 6 millistä? Dm1 nro 16. Dk-vaunuja muutettaessa 1950-luvun Ggh-vaunuiksi puolenvälin tienoilla osa vaunuista sai levyseinät. CEi 2552 vuodelta 1929 oli myös levyseinäinen. Muutettuna vaunuksi Cik 2393 vuonna 1960, siinä oli silloin tavallinen panelointi seinissä. Ei 22121, vuodelta 1931. Se muutettiin v. 1968 autojenkuljetusvaunuksi Oe 71'905. Sittemmin siihen heitettiin lujimuovikori päälle ja Oe muuttui vaunuksi Gfo 31'003. Ei 22203, vuodelta 1942, valmistunut venäläiselle aluskehykselle. Sittemmin Ei 22203 sai uusitut "kiitojuna"-malliset sivuikkunat. Hylätty v. 1971. Vanhat lanterniinikattoiset telivaunut ilman muuta olivat levyseinillä, mutta ne olivat rautapeltiä. |
||||
|
01.07.2024 03:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös asiaan vaikuta erotusjaksoon ajaminen...? | ||||
|
30.06.2024 09:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yleisesti esisarjan ja varsinaiset sarjatuotantokoneet ovat jokseenkin edelleen kehitettyjä versioita prototyypistä. Joskus ero on iso ja joskus myös pieni, johtuen onnistumisesta. Pikkupiruthat piilevät usein detaljeissa. |
||||