Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.06.2024 09:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yleisesti esisarjan ja varsinaiset sarjatuotantokoneet ovat jokseenkin edelleen kehitettyjä versioita prototyypistä. Joskus ero on iso ja joskus myös pieni, johtuen onnistumisesta. Pikkupiruthat piilevät usein detaljeissa. |
||||
|
29.06.2024 23:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ratamoottorin rakenne olisi tietysti sellainen, ettei siitä Sulo Vileniuksen tapaan (HALVALLA) olisi selvitty. 2239, oliko valmistunut 1962 - 63. Jos sen telejä olisi käytetty, niitten ikä olisi ollut sellaista 18 vuoden luokkaa. Ei paha. Maailmalla kuitenkin surruutellaan vanhemmillakin sähkömoottoreilla. |
||||
|
29.06.2024 23:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mihin tämä Haapamäellä olisi sitten laitettu? Yleisön rikottavaksi kuitenkin... Ei tästä kuitenkaan olisi minkäänlaista veturisimulaattoriakaan tullut. Lopputulos aivan samanlainen kummassakin tapauksessa. |
||||
|
29.06.2024 23:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Museoliikenteessä ei nähtävästi tässä tarvita lisälämmöneristystä lainkaan, ei myöskään kaminaa...? | ||||
|
29.06.2024 19:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pommerin pitäisi sitten mennä yli, heko heko (vanhan koululaishumoristisen vitsin mukaan!). | ||||
|
29.06.2024 19:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kutter 9:n ja Delta 9000 Super Starin penkit "istuivat" erittäin hyvin meikäläisen syntiselle ruumiille. | ||||
|
29.06.2024 19:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Neljän koneen yhdistelmä, Suomessa kokeiltu ja käytetty juttu Dm4:n "Kempsuilla". Ohjausjärjestelmä vaan oli alkeellisempi kuin tämän päivän tsydeemit. |
||||
|
|
29.06.2024 17:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Volvo Penta, eikös se olekin merimoottori? (Erilliset sylinterinkannet?) | ||||
|
|
29.06.2024 10:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toinen vaihtoehto: - valmistuslisenssi myyty toiselle valmistajalle? En ihmettelisi nykymaailmassa. | ||||
|
28.06.2024 13:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ehdotus: - "Ryssänputki". | ||||
|
28.06.2024 13:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toisin sanoen, työ vaatii omat valmistelunsa. Aloitus vaikkapa taulukkokirjasta, etsimällä sopivaa teräslaatua. Sen jälkeen puhelinlangat laulamaan. Vaikka nykyisin ovat tolpanvälit ilman lankaa, heko heko! | ||||
|
28.06.2024 13:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aikataulumärehdintää, junien 357, 67 ja 68 tiimoilta: graafinen aikataulu aikataulukaudelta 128, eli 28. toukokuuta 1961 lukien. Pikajuna P 357, Turun satama - Tampere: - Lähtöaika satamasta klo 9.00. Turun asemalla tulo / lähtö: klo 9.07 / 9.15. Toijala, tulo ja lähtö klo 11.17 / 11.20. Ja tulo Tampereelle klo 11.55. Pikajuna P 67, Helsinki - Seinäjoki, kesäaikana (28.5. - 30.9.) jatkoi matkaansa Ouluun. - Lähtöaika Helsingistä klo 9.30 ja (Toijalassa tulo ja lähtö 11.33 / 11.34, eli etwa varttitunti P 357:n jälkeen). Tulo Tampereelle klo 12.08 ja lähtö klo 12.20. (Suinula - Orivesi oli yksiraiteinen ja P 67 sivuutti Säynäjärven laiturivaihteen klo 12.45). Kohtasi Orivedellä P 92:n ja lähti sieltä klo 13.02. Tuloaika Seinäjoelle klo 15.41. KESÄAIKANA P 67 jatkoi matkaansa: lähtö Seinäjoelta klo16.10. P 67 pysähtyi tietenkin myös Ylivieskassa tulo ja lähtö: klo 19.24 / 19.38, eli 14 minuuttia. (Vettäkö otti?) Juolahtipa mieleeni jossain muinaisessa Resiinassa ollut Jukka Nurmisen artikkeli, jossa hän oli kirjoittanut Hv1 - 3:n käyttökokemuksista pikajunissa Seinäjoen - Oulun välillä (vuosina 1960 - 1961). Tosiaankin, nrossa 4/1972! Perusteellista työtä Jukka N. olikin tehnyt. P 67:n tuloaika Ouluun oli klo 21.30. Jatkoyhteyskin kesäaikana oli järjestetty: lättäjuna H 637 Oulusta Tornioon. Perillä 637 oli ollut yöllä, siinä puoli yhden tienoilla. P 68 (kesäaikana, 25.5. - 30.9. lähtöasemana oli Oulu). Lähtöaika klo 10.00, siis Oulu /Uleåborgista. Tulo Seinäjoelle klo 16.05 ja lähtö klo 16.20. Haapamäellä 13 minuutin pysähtyminen (ottiko vettä?) ja lähtöaika klo 18.30. Tulo Tampereelle klo 20.23 ja lähtö klo 20.35. Toijalassa 5 minuutin pysähdys, lähtöajaksi merkittu klo 21.14. Ja tulo Helsinkiin klo 23.22. Toijalasta oli vaihtoyhteydet Turkuun: Sunnuntaipikajuna P 370 B, lähtö klo 21.20 (hyvin olisi ehtinyt lyhyen junan jarrut tarkastaa ennen lähtöä?). Tulo Turkuun klo 23.12. Määräaikaiset henkilöjunat H 370 (lähtö klo 21.25) ja H 370 A (lähtö klo 21.45). |
||||
|
28.06.2024 03:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kohdattiin siis, Prinsessa viisviisviis"...! | ||||
|
28.06.2024 03:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nykytilannetta ajatellen, Kutter Oy taisi aika äkkinäisesti heittää pyyhkeensä kehään...? (Lopetti 1988.) Toisaalta, menneisyyden ennustaminen on AINA ollut helpompaa kuin tulevaisuuden. |
||||
|
|
28.06.2024 02:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaista, herra Jaakko. Toisaalta, kommenttini tavoittanee muitakin lukijoita, joilla on myös omaa mielenkiintoa tekniikan perusteisiin...? |
||||
|
|
27.06.2024 00:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä vain, herra Jaakko. Laskettaessa etumerkki vaihtuu toiseksi. Kuvan jousi on tyypillinen vetojousi. Puristusjousessa on kierrosten välit isompia, kuten varmaan tiedätkin. |
||||
|
|
26.06.2024 21:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, se vaan että on olemassa sellainenkin "ilmiö" kuin jousivakio. Luku kertoo mm. sen kuinka suuren voiman jousen venyttäminen vaatii. Laskennallisesti helpohko juttu. |
||||
|
|
26.06.2024 10:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö juna menossa Turkuun? | ||||
|
26.06.2024 00:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saisikohan tästä vielä "soivan pelin"? Näyttää olevan jokseenkin ryhdissään. Maailmalla ovat väsänneet pahemmistakin hyyskistä kulkevia vaunuja. |
||||
|
24.06.2024 12:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| "On se sentään hyvä, että se Schoomanni ampui Bobrikoffin, eikä mennyt ampumaan Sinebrykoffia!" (- tuntematon, eräässä olutjuottolassa) "Bobban" on sentään pikku-Vovkan aatteellinen esi-isä (Aurinkoinen?). |
||||
|
|
24.06.2024 06:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja Tipu 795:n ja A 41:n on paha yrittää lähteä sieltä Potviikista ihmisten ilmoille. Näillähän ei ole siellä junan jälkiäkään, joita seurailla...! | ||||
|
24.06.2024 05:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jopa jotakin, herra Lasse! Kiitos, muuten. Yritin tihrustella kirkuvaa kananpoikaa ("Screaming Chicken") konepelliltä, kuvakulma hiukan vaikea siihen työhön. Sitä se tietää, kun olen aikamoinen laiskamato, Pontiakkia koskeva opus ei ole kuin huoneen toisella seinustalla! Suonet anteeksi, kun en viitsinyt tähän kellonaikaan nostaa persettä penkistä...! |
||||
|
|
24.06.2024 01:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jari, Trans-Amko sinulta nyt "poljentaa" saa kengäpohjaltasi...? Jos näin on, edellytykset ovat loistavat moiseen harrastukseen. Pistäpä kuule vähän V8-muzakia noiden ompelukoneiden sähkömoottorien ärsyttävän sirinän peitoksi! F*ck the Fuel Economy, kun sähköautoilu on keitetty täällä Suomessa "hiukan" yli. |
||||
|
24.06.2024 00:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, hyvinkin paljon mahdollista, sillä en usko vanhaan rataan kohdistetun kovinkaan suurta kunnossapitoa, edes "apinan raivolla". Kunhan katsoivat ettei sentään kiskoja ole varastettu. Toinen juttu on aikataulun väljyys versus radan luokka ja/tai kunto. Toisin sanoen: uskon todeksi mainitsemasi viidenkympin nopeuden, juuri sinä aikana kun hrududut jyrryyttivät Lillgårdissa ja Riddarbackenissa tunnelinkaivuutöissä. |
||||
|
23.06.2024 18:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eihän! Loistavan värikylläinen kuva ja vieläpä Deeveri 2520! Se oli kerran ollut Mäntässä iltatavarajunassa odottamassa lähtöaikaa Vilppuun, kun minä ja koulukaverini saatiin käydä sisällä ohjaamossa tutustumassa siihen. 2520 oli se ihka ensimmäinen Ässävee, jonka hytissä olen käynyt. Kesällä 1975... Lupiinihan on tosiaan aikamoinen ravinnerosvo ja maaperän köyhdyttäjä. |
||||
|
23.06.2024 18:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika vekkulia, kun ravintoketjussa olisi kreosootilla maustettua pölkkysientä!!! Kuulostaa yhtä "fiksulta", kuin sekin kaukana takana vorgissa ollut kuva neukun rakentamasta saunasta, raaka-aineena käytöstä poistetut kyllästetyt ratapölkyt! "A vot, tjulla hjuva löyly, nje haise kaalisoppa!" Betonipölkythän ovat siitä kiitollisia, että niihin ei pure edes kiinanpoikien vastine neutronipommille, eli "itäaasialainen hevos- ja hyppykuppa", säästää rakennukset mutta tappaa ihmiset! |
||||
|
|
23.06.2024 18:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juhana, puhumattakaan rataosan nopeusrajoituksista: - esim. Kela - Siuntio, vanha linjaa pitkin puskaryss.. eikun anteeksi pensasneuvostoliittolaisten kiskottamaa rataosaa pitkin, sn muistaakseni 70. Elämys sekin, matkustaa P 123 - aamuporkkanalla Helsingista Turkuun kerran kevättalvella 1981. Huimaa vauhtia Kirkolle asti ja sitten kolokuta-kolokuta-kolokuta huojahdellen seitsemääkymmentä Siuntionjoen sillalle ja niin edespäin. |
||||
|
|
23.06.2024 15:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikohan hyvä ajatus koota mainittuja vaunujärjestystietoja ja aikatauluja nettiin tutkittavaksi vähän samaan tapaan kuin ELKA:n sivuilla bussiaikatauluja? Etteivät katoaisi unhon yöhön ja lopullisesti? |
||||
|
23.06.2024 11:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Viimeinen täyskorjaus Pieksämäellä joulukuussa 1972. Taisi säiliöautot tulla halvempina muotiin...? |
||||
|
|
23.06.2024 04:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Myös "FORM"-merkkisiä melkein tervattomia paperosseja (Hiihtoliiton hyväksymiä...?). P 126, tuntuu täsmäävän, vaikka sen lähtöraide myöhemmin (1980) olikin enempi kuvan ulkopuolella vasemmalla. Kun vielä muistetaan Tku asematalon maantieteellinen lievä "vinksahdus" (ei ollut kulmasekunnilleen itä-länsisuunnassa) ja iltapäivän auringonpaisteen suunta myös. Traagikko (voimassa 30.5.1976 alkaen toistaiseksi): P 126, lähtö Tku klo 17.25. Paimiossa lättä H 335 odotteli P 126:ta päästäkseen itse lähtemään Turkuun. Salossa tuli vastaan P 127, siinä iltakuuden jälkeen. Siitä noin tunti eteenpäin ja P 129 tuli vastaan Karjaalla. Pysähdys Kirkolla kolmiona klo 19.55. Kauniaisten jälkeen vastaan pyyhälsi P 131 Turkuun ja P 126:n tuloaika Helsinkiin viimein klo 20.30. H 547 lähti Tku klo 17.30, loimaalaisena. Siellä: klo 18.51 / paluu takaisin Turkuun klo 19.00, tulo sinne klo 20.27, taisi olla siis arkipäiväjuna... Ja "Pärsuntooget nummäär treehundra-åttiiu (försett med platthattan dee-ämm sjuuan) fron Nyystaad anländer till Oobu ii klokkan 20.30, till spoorr ETT - AAaaa!" (- naps - ,kovaäänisen napsahdus - högtalarens klångning!) |
||||
|
22.06.2024 21:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sellaiset autoilijat, joilla ei kyvyt eikä taidot riitä autolla ajamiseen siten, että selviytyisivät muita vaarantamatta, pitää välittömästi tunnustaa tosiasiat ja luopua autonajamisesta. Liikkeelle pääsee sentään myös ilman ajokorttiakin. Se "Kekekekekekeruusperiruusperi-kekkeruusi" on niin eilistä päivää.... |
||||
|
22.06.2024 14:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kävin viikko sitten Siuntiossa polkupyöräreissulla. Nykyisin Sti aseman tienoo ei ole enää näin kuvankaunis eikä asiallinen, herra Jimin arvioimalla tavalla katsottuna. Hyvää juhannusta, arvoisille kanssavorgilaisille! Sommerzeit, Feierzeit, Reisezeit, hurra! |
||||
|
|
22.06.2024 14:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Manuaalikärkisorvi, työntömitta, jousiteräslankaa, asiaan kuuluva erikoismallinen lankaa ohjaava työkalu ja sorvin pakkaan kiinnitetty sopivan paksuinen pyöröterästanko. Ja sivuleikkurit tai hohtimet tietysti. Piirustus ja kotvan aikaa, niin voisin vaikka itsekin tehdä tuollaisia jousia lippalakillisen. Huom! Hitaalla kierrosluvulla! Opettelemiseen (muistelemiseen, oikeamminkin!) menisi myös hiukan aikaa, ja se langanohjainkin pitäsi väsätä itse, ei sitä mistään K-Raudasta noin vain haeta. G.A.Serlachiuksen ammattikoulussa (vv. 1975 - 1977) Mäntässä opin kierrejousia tekemään sorvilla. Tehtaan konepaja kun teki vielä siihen aikaan paperitehtaan tarpeiksi pakkauskoneita ("Serlawell"- ja "Glolok"- merkkisiä). |
||||
|
22.06.2024 07:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mister John, HYVÄ HYVÄ!!!! Tämän juhannuksen paras uutinen! |
||||
|
22.06.2024 01:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvät herrat, onhan juttu niinkin, että vaikka arkkitehti kuinka suunnittelisi talonsa rakennettavaksi esimerkiksi saapasnahasta ja/tai puhtaasta kullasta, niin grynderin lahjoma rakennusfirma kuitenkin on "korjailemassa" riitinkejä punakynänsä kanssa. Täällä Helsingissä grynderit ovat aina, toistan: - aina saaneet erityisesti kokoomuspolitikoitsijoita kovin helpolla ostetuksi tuuminkeihinsa, halvalla! Viisitoista kokkaria tusinan hinnalla. Ja järkisyyt on puhallettu vessasta alas. Hyvänä esimerkkinä tolkuttomuudet Malmin lentoaseman kanssa. Vihreätkään eivät enää edes muista, mitä tarkoittaa "Koijärvi". Lampaita vailla hampaita, Heidi Hautalaa ja Satu Hassia lukuunottamatta... |
||||
|
21.06.2024 14:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juha T.: vastaukseksi kysymykseesi: Edelleen Resiina 3/2022, makuuvaunuasiaa, by Jarmo Oksanen: Linja 48: Pori - Pieksämäki Linja 48 Parkanon kautta, linjan pituus 352 km. Liikennöintivuodet 1939, 1948 - 1951, 1952 - 1956 ja 1957 - 1958. Kun Pri - Hpk-rata avattiin yleiselle liikenteelle 15.11.1938, saatiin suorempi yhteys Porista Savon radalle. Makuuvaunujen kulku alkoi samana päivänä ja oli ainoa koskaan Pori-Haapamäki ("Mierontietä) -rataa kulkenut makuuvaunulinja. Liikennettä kesti aluksi vain yhdeksän kuukautta, 30.9.1939 asti. Kun sodat oli sodittu ja rauha palannut, alkoi liikenne uudelleen - tosin vasta kesäaikataulun astuessa voimaan 1948. Tällöin ei enää ollut kyseessä vain kesäaikainen liikenne, vaan se jatkui päivittäin läpi vuoden syksyyn 1951 asti. Talvella 1951 - 1952 jouduttiin henkilöliikenteen junien määrää supistamaan tilapäisesti ja tässä yhteydessä myös Pri-Pm - makuuvaunulinja jäi tauolle. Vuonna 1952 kesäaikataulu astui voimaan toukokuun 15. päivänä. Makuuvaunulinjaa oli ilmeisesti tarkoitus liikennöidä vain kesäkuun puolivälistä syyskuun puoliväliin, mutta syksyllä ilmestyneessä Turistissa rajoitus oli poistettu. Katkon aiheuttivat vasta alkuvuoden 1956 ankarat sääolot ja yleislakko. Liikenne tällä linjalla oli keskeytyksissä 6.2. - 2.6.1956. Kesäkuun alussa liikenne saatiin käyntiin, mutta se taukosi jälleen marraskuun lopussa. Vielä yhden rupeaman [ajan] linjalla liikkui makuuvaunuja, nimittäin 2.6.1957 - 28.2.1958." Huom. Koeluontoista makuuvaunuliikennettä Pori-Pieksämäki-välillä oli ajettu kesällä 1937, mutta se kulki Tampereen kautta (Mierontie oli vielä rakenteilla). Tulokset ei ilmeisesti kovin rohkaisevia olleet, kun sitä ei seuraavana kesänä uusittu, silloinkin Mierontietä vielä rakennettiin. (Sama lähde.) |
||||
|
21.06.2024 14:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eri yhtiöiden Nohabit, niillä on ja ollutkin sitten erinomaisen tyylikkäitä värityksiä, oikein silmäkarkkia. Ja tällä puolen Pohjanlahden...? (Sairaan vähäistä.) |
||||
|
21.06.2024 14:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eli niin sanottua "kansanolutta" eli ruattiksi "folköl"! "Helan går, och kyss fi**an hela veckan". |
||||
|
20.06.2024 23:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Hannu! Itse ajattelisin kuvan veturin suunnanvaihdon olevan epäilemättä lähempänä ohjaamon tämän puolista seinää (sisäpuolella) ja myös alempana kuin ihmettelemäni vipu. Tuonkaltaisella systeemillä olisi helppoa säätää valtaventtiilin aukeamisia jokseenkin tarkasti. Lisäksi sen asennosta voisi "Top Link Driver" eli huipputaitava kuljettaja päätellä jotakin. Hyvinkin mahdollista on, että koneessa on suunnanvaihtokanki (kuten Vr1 "Kanalla") tavanmukaisen ruuvin sijasta. En kuitenkaan menisi vannomaan, koska Sumujen Saaren koneet ovat minulle hieman oudompia. |
||||
|
20.06.2024 19:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kummalle tuo "virkatarvevaunu" on omistettu taakaksi? Morelle vaiko Tka:lle? Itse veikkaisin jälkimmäistä. |
||||
|
|
20.06.2024 19:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jo on hyvä kuva vaahtopäineen! Onko ohjaamossa näkyvä pystysuuntainen vipu "Throttle" eli valtaventtiilin vipu? Tenderin etummainen käsikaide kaivannee hitsarin apua, jota kuvatekstistä päätellen ei taida olla tulossa...? |
||||
|
|
20.06.2024 19:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Resiinasta nro 3 / 2022 löysin Jarmo Oksasen kirjoittamasta makuuvaunuliikennettä koskevasta artikkelista: Kohta 22: Helsinki - Pori Linjan pituus 322 km, Liikennöintivuodet 1919 - 1939, 1941, 1942 - 1944 ja 1945 - 1964. - - - "Helsinki-Pori-makuuvaunulinja oli lyhyt. Päiväyhteyksien nopeutuminen tämän mittaisilla matkoilla pudotti makuuvaunumatkustajien lukua. Porin ja Helsingin välillä vaikutuksensa oli varmasti myös uuden valtatie 2:n valmistumisella, eikä vähiten vuonna 1958 alkaneella pikavuoro [linja-auto] liikenteellä. Liikennöinti makuuvaunulinjalla Helsinki - Pori päättyi 30.5.1964. Jos aikataulukirjan merkinnät pitävät paikkansa, niin Porin makuuvaunu on kulkenut viimeisinä vuosinaan Vv16-veturin vetämänä Tampereelta Poriin ja Dm4-moottorivaunun vetämässä junassa puolestaan Porista Tampereelle." - - - |
||||
|
19.06.2024 22:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä jo säikähdin, että lukiko "antifasistisen jälkineukkupunavapautussankariarmeijan" kartoissa "Haapamäen" sijasta "Zaporozhjje / Zaporizzhja"...? "Volodjushka Kahjovitsh, kjompassi nje rabota, mutta otshen harasoo, että Sjuomi-viinapjullon värinen pajezd on edessä vjapautettavana (- hik -), bljat!." "Joptvojumat! Totta turishet, Akaki Perkeleevitsh! Otetaash sille (- hik -)." |
||||
|
|
19.06.2024 01:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri ja Erkki myös: vuoden 1963 kevätturistissa Tampere - Pori osuudella oli merkittynä H 461, lähtöaika Tpe klo 4.10. Vaunuluokkamerkintänä 2. lk ja ilmiselvä veturijuna, kun siinä kulki myös makuuvaunu Poriin. 461:n tuloaika Poriin oli klo 7.35. Ennen Vammalaa 461 pysähtyi Lielahdessa, Nokialla, Siurossa ja Karkussa. Vamnalan jälkeen se pysähteli vähän joka paikassa, paitsi Karhissa, Ahh - veenuksessa ja Tattarassa. Makuuvaunu tai -vaunut tulivat Tampereelle junassa P 95, lähtö Hki klo 22.15 ja tulo Tpe klo 1.16. P 95 kulki Haapamäen kautta Pieksämäelle. Porista oli makuuvaunuyhteys Helsinkiin: lähtö Porista klo 22.00 junalla H 470. Tulo Tampere klo 0.57. Sieltä edelleen Pieksämäeltä tulevalla P 96:lla (tulo Tampereelle klo 3.02) ja lähtö klo 3.30. Tuloaika Helsinkiin klo 7.30. Neljä tuntia Tampereelta Helsinkiin, tekee keskinopeudeksi etwa 47 km tunnissa! Kun makuuvaunujuna lähtee lähtöasemaltaan sopivaan aikaan ja tulee perille myöskin sopivaan aikaan, niin väliaika jää kulkemiseen. Eipä se ollut niin "Aspergerintarkkaa" silloin ennen vanhaan! |
||||
|
19.06.2024 00:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä olekaan "Thunder Bay" vaan "Sommer Bay"...? | ||||
|
19.06.2024 00:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Ei tollasta ookkaan!" Menivätköhän perisuomalaiseen tapaan tuottamaan isoa tuloa halvalla raaka-aineella selluksi keitettäväksi ja aivan maan helvetin korkean jalostusasteen tuotteeksi - paskapaperiksi!!! |
||||
|
18.06.2024 14:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01189, (noin vuodelta 1963-64), ent. CEm 2424 vuodelta 1924. Hylätty vuonna 1990. BG 04575-7, (lienee 1950-luvun lopulta), ent. Gep 30'908 vuodelta 1945. Edelleen: ent. Hd 155'532 vuodelta 1923. BG 04759-7, (noin vuodelta 1962), ent. Ge 30'227 vuodelta 1944. Hylätty vuonna 1989. |
||||
|
|
18.06.2024 14:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Reagoinpa herra Erkin aikataululliseen kommenttiin: - joudun vain valitettavasti toteamaan, että kuvan ajankohtaan kuuluvaa turistia ei minulla ole, vaan sen sijaan kevätturisti 1963, eli ajanjaksolla 1.3. - 25.5.63. Tämä kuitenkin lienee jokseenkin lähellä...? Tampereelta Porin suuntaan lähteviä: H 469 (kiskoauto), lähtö Tpe klo 14.10, tulo Pri klo 17.03. Tämä oli muodostanut vaihtoyhteyden junalta MK 56 (kiitojuna Vaasasta Helsinkiin), tulo Tampereelle klo 12.32. Samoin 469 oli vaihtoyhteytenä junalle P 92, tulo Tpe klo 13.45. Se oli lähtenyt Spank Hillistä (Pieksämäeltä) aamukahdeksan tienoilla henkilöjunana H 92. Pikajunaksi se oli degeneroitunut Haapamäellä. P 92 sitten jatkoi matkaansa Helsinkiin, lähtö Tpe klo 14-reikä-reikä ja tulo Hki klo 17.00. Tosin 469:ään kerkesi myös junalta H 54 (postijuna?), tuloaika Nääsvilleen klo 13.17. Juna H 54 oli lähtenyt Vaasasta aamusella, klo 4.50. Verkkaisena kulkijana se oli Orivedellä odottanut junaa MK 56 (joka ei pysähtynyt Orivedellä), jonka se päästi ohitsensa. H 54:n pääteasema oli Tpe. 54:sta tulleita vaunuja (1. ja 2. lk, Vs - Tpe - Hki) liitettiin junaan P 92. Etelästä päin 469:ään kerkisi Riksusta tulleelta lätältä H 403, tulo Tpe klo 13.57. P 357 Turusta oli tullut Tampereelle klo 11.55 ja Helsingistä Ouluun kulkeva P 67 oli piipahtanut Tampereella klo 12.08 / 12.20. H 473 (veturijuna, arkisin, paitsi lauantaisin ja aattopäivinä, vain 2. lk vaunuja sekä työläisvaunuja Tampere - Siuro). Lähtöaika Tampereelta klo 16.15 ja tuloaika Vammalaan (ruotsiksi: "Invaliditet", heko heko!) klo 17.53. Verkkaisen rauhallisesti kulkenut juna: 59 km matkaan kulutti aikaa 1 tunnin ja 38 min.! (Pakostakin ollut höyryveturi vetämässä?) Samoihin aikoihin lähti työpäivisin kulkenut H 425 Tampereelta Orivedelle, lähtö klo 16.23. Toisen luokan vaunuja, ilmiselvästi veturijuna ja työläisvaunuja Tampere - Haviseva. (Ei pysähtynyt Kivilouhimon seisakkeella.) Tuloaika Orivedelle klo 17.42. Edelleen: Tampereelta lähti pikuri P 358 Turkuun klo 16.05 ja veturijuna H 408 (kulussa joka päivä) kohti Toijalaa klo 16.15, vaunuluokkana 2. Pysähtyi ässänä (eli tarvittaessa) lauantaisin, aattopäivinä ja sunnuntaisin Sääksjärvellä ja Kuljussa. Muuten pysähteli Hakkarista alkaen joka pysäkillä, kunnes tuli Toijalaan klo 17.11. (Mahdoinkohan tulkita H 408:n pysähdyspolitiikan oikein, minä vaan kysyn?) Tampereelta lähti myös H 410 klo 16.25 arkisin, ei la eikä pyhäpäivien arkiaattoina. Sekin oli ilmiselvä veturijuna, 2. luokan vaunuilla ja työläisvaunuja Tampere - Toijala. "Hoo neljäsataakymppi" kolusi joka marjapaikan ja saapui Toijalaan klo 17.41. Ja aikataulumärehdintä jatkuu: H 475 (kiskoauto) lähtö Tpe klo 17.15 (arkisin, ei lauantaisin ja aattopäivinä). Se oli Vammalan juna, tuloaika klo 18.28. Tampereelta etelään pääsi klo 17.30 lähtevällä pikajunalla P 42 (Tpe - Hki), joka tarjosi vaihtoyhteyden Haavasta tulleelle H 420:lle, tulo Tpe klo 16.56. Haapamäeltä 420 oli lähtenyt klo 14.18. Erkin mainitsema klo porilainen kuuden juna oli P 45, lähtö Tpe klo 18.05 ja tulo Poriin klo 20.15. Sen lähtöä ennen oli Tampereelle tullut "pohojalaanen" P 61, lähtö Hki klo 15.05, tulo ja lähtö Tpe klo 17.45 / 18.10. Määräasemana P 61:llä Kemi, jossa se muuttui henkilöjunaksi (H 61). Rovaniemelle 61 saapui klo 10.30 seuraavana aamupäivänä (makuuvaunuja Tampere - Rovaniemi ja Tampere - Kemi). Jos tässä junassa (P 61) ei Huru12 ollut veturina Tpe tullessaan ja lähtiessään, syön stetsonini chilikastikkeella maustettuna ja hikinauhoineen kaikkineen!!! Pori - Tampere - suunnassa oli kulkenut vain H 464, veturijunana (luokat 1. ja 2.), tuloaika Tampereelle klo 17.10. Porista se oli lähtenyt klo 14.05. Olisiko tässä ollut P 42:n runko Helsinkiin? Kyllä, turisti kertoo näin olleen ja että junaan olisi liitetty kahvilavaunu Tampereella. Eikä P 42:een otettu polkupyöriä kuljetettavaksi. Erkin mainitsema H 43 lähti Tpe klo 20.35, kohti Poria, tuloaika sinne oli klo 23.29. Siinä oli ollut 1. ja 2. luokkien vaunuja Helsingistä Poriin. Nämä olivat tulleet Tampereelle pikajunalla P 43, tulo Tpe klo 20.08. (P 43 oli lähtenyt Hki klo 17.10.) Niin ja MK 55, kiitojuna Helsingistä Vaasaan oli tullut/lähtenyt Tampereelle/-lta klo 20.20 / 20.30. Ei tämä kommenttini siis nyt niin poikkitieteellinen ollut, koska tässä oli kyse vuoden 1963 aikataulusta! Joka tapauksessa, Erkki-pojalla oli ollut aivan runsaasti nähtävää, koettavaa ja kuultavaa Tampereen asemalla, sen valaisemiseksi tämän kirjoitin. Muuten, vielä yksi tyhmä kysymys vanhalta fossiililta: - kuinka niin "nykyaikainen KVG-digi-touhotus" olisi muka parempaa...? Valtionrautatiet kuljetti muitakin ihmisiä kuin epäjumalan asemaan (turhaan!) korotettuja "pyhiä bisnes-miekkosia"! |
||||
|
17.06.2024 20:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Savolaiset tullessaan Suomeen joskus kansainvaellusten aikaan, olivat osuneet Pönttövuoren tunnelin suulle. Siellä oli ollut tienviitta: "Savvoon -> ". Ja ainoina lukutaitoisina olivat noudattaaneet tienviitan "kehotetta". | ||||
|
17.06.2024 13:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lättien ylikulkusillat olivat (ja ovat vieläkin) nimenomaan junahenkilökuntaa varten. | ||||
|
|
17.06.2024 09:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikäli ajatellaan suomenlättien ruotsalaista "syntyperää", niin myös Ruotsissa Y6-perheen rälsbusseissa ei myöskään aivan alkuaikoina ollut kaidetta lisättynä ylikulkusillan sivulevyihin. Eikä tällaista, kuvassa näkyvää kaidetta, ollut alkuun suomenlätissäkään. Kimmo Pyrhösen "Lättähattu - kiskoauton tarina" - kirjassa kerrotaan "lättähattuihin tehdyistä muutostöistä" - luettelossa, että "1962 [lisättiin] päätyporttien kaiteet". Ruotsin YP - kapsulätissä tällaisia kaiteita ei ole koskaan ollut, eikä ole museovaunuissa vieläkään. Nämä sentään olivat Hilding Carlssonin ideointia ja tuotantoa. Carlssonilaiset juuret oli suomenlätilläkin. |
||||