Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.06.2024 09:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikäli ajatellaan suomenlättien ruotsalaista "syntyperää", niin myös Ruotsissa Y6-perheen rälsbusseissa ei myöskään aivan alkuaikoina ollut kaidetta lisättynä ylikulkusillan sivulevyihin. Eikä tällaista, kuvassa näkyvää kaidetta, ollut alkuun suomenlätissäkään. Kimmo Pyrhösen "Lättähattu - kiskoauton tarina" - kirjassa kerrotaan "lättähattuihin tehdyistä muutostöistä" - luettelossa, että "1962 [lisättiin] päätyporttien kaiteet". Ruotsin YP - kapsulätissä tällaisia kaiteita ei ole koskaan ollut, eikä ole museovaunuissa vieläkään. Nämä sentään olivat Hilding Carlssonin ideointia ja tuotantoa. Carlssonilaiset juuret oli suomenlätilläkin. |
||||
|
16.06.2024 18:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomessahan ei erehdyksiä koskaan ole myönnetty eikä tulla myöntämäänkään, saati pyytämään anteeksi. Esimerkiksi Anneli Jäätteenmäen tapaus: "Puhun niin totta kuin osaan." Ja se siitä sitten. Taannoinen kohu Wille Rydmanista, senkun panikoi ja syytti Hesaria valehtelemisesta. Ja se siitä sitten. Entä herra kansanedustaja Vornanen, joka laukaisi persujen vaalikampanjan lähtölaukauksen? Ja se siitä sitten. Entä maksaminen tyhjästä ilmasta (Telia-Sonera)? Ja se siitä sitten. Jos joku tällaista anteeksi pyytelisikin, siinähän saattaisi pyytäjä paljastaa itsestään edes pienen inhimillisen tatsin? Mutta kun kovaksi keitetyn toimistotyrannin ja/tai puoluejyrän arvovalta kärsisi ja julkisuuskuvakin. Elämme mielenkiintoisia aikoja. Rautateidenkin tiimoilta. |
||||
|
16.06.2024 12:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, ai - Purso Alumiini onkin Siurossa? Nuurdikilla aikoinaan höpisivät jotain ihmeellisyyksiä Ylöjärvestä! Nuurdik (ollessaan vielä Nokia alumiinina) menetti aikoinaan kaksi merkittävää tilausta juuri Pursolle. Syy: Pursolla oli laatukäsikirja kunnossa ja päivitettynä. Pikkalassa meni laadun kanssa melkein sekoiluksi: - ei ollut koskaan aikaa tehdä kerralla kuranttia, mutta AINA oli aikaa tehdä sama tilaus kahteen - ellei useampaankin - kertaan. Olipa yksikin johtavassa asemassa ollut setä (ruotsinkielinen sukunimi) ollut molempien alumiinifirmojen palveluksessa, vieläpä yhtaikaa! (Irtisanomisaika tiämmä tavanomaiset viisi sekuntia!). |
||||
|
|
14.06.2024 17:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, katsos, VR pääsee nyhtämään hynää korjaamisesta ja mielin määrin, koska kuljetuskustannukset Ruattista Suomeen ovat pienemmät kuten esim. Saksaan...? | ||||
|
14.06.2024 17:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuva on hyvä ja mielenkiintoinen. Ei vissiinkään mene montaakaan vuotta siihen, kun Salmisaari B-voimalasta sammuu tulet kattilasta...? Hyvin kuvattu Finljandija-talo, kun se ei "aaltoile" suunnittelijansa nimen kunniaksi, ainakaan vielä. Etualalla olevat kerrostalot ovat Toinen linja 17 (vasen, keskellä) ja 19 (oikea alanurkka). |
||||
|
14.06.2024 09:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaivoin sekaisin olevasta kirjahyllystäni teoksen "Verzeichnis der Deutschen Lokomotiven 1923 - 1965" / Griebl ja Schadow tekijöinä. Sivulta 43 alkaen avataan Puolan PKP:n höyryvetureissa käyttämää sarjamerkkijärjestelmää. Koetanpa käännellä saksankielistä tekstiä lapiokäännöksenä suomeksi. Veturityyppien merkitsemiseksi käytettiin kirjaimia ja numeroita (kuten muuallakin masilmassa). Puolassa käytettiin neljää kirjainta ja kolmea numeroa, jossa järjestysnumero oli käytössä määrätynlaisten vetureiden tunnistamiseksi. Sarjatunnukset höyryvetureilla merkittiin suuraakkosin kertomaan käyttötarkoituksesta: P = Pospieszny (pikajunaveturi) O = Osobowy (henkilöjunaveturi) T = Towarowy (tavarajunaveturi) Tankkivetureissa näihin liitettiin kirjain "K" = Kuzy. Tätä seuranneet pienet kirjaimet tarkoittivat pyörästöjärjestystä. Kahdennettuna se tarkoitti jaettua koneistoa (esim. Malletia). Kirjainmerkintöjä täydensi numero (ryhmässä yhdestä kolmeen numeroa), joista ilmeni paitsi veturin suunnitteluvuosi uusilla vetureilla, myös eräässä mielessä "sijainti" sarjamerkissä. Vasta sitten seurasi veturin juokseva numero, joka aina alkoi 1:stä. Puskinpalkkiin veturin numero merkittiin näin: esim. OKz32 - 4. Ohjaamon sivuseinissä nämä olivat valettuina laattoina alakkain. Tyyliin: OKz32 4 (Näin tehtiin myös maalattuina.) Vuoden 1945 jälkeen PKP järjesti kapearaiteistenkin vetureiden merkintöjä yhtenäisiksi: (esim. Px48,Tx3). Normaaliraiteisten höyryvetureiden akselijärjestyksestä kertovien pienten kirjainten taulukko: a = B / b = B1 / c = 1B / d = 2B (viilinlännen veturien pyörästö, heko heko!) / e = 1B1 / f = 1B2 ja 2B1 / g = 2B2 / h = C ("puolankana?") / i = 1C ja C1 / k = 2C / l (ällä) = 1C1 / m = 2C1 / n = 1C2 / o = 2C2 / p = D / r = 1D ("puolanjumbo"!) / s = 2D / t = 1D1 / u = 2D1 ("Mountain") / v = 1D2 / w = E / x = E1 / y = 1E ja z = 1E1. Yksi - kolminumeroisten tyyppinumeroiden merkitys: 1 - 10 = preussilaisvalmisteiset. Vuodesta 1945 tarkoitti entisiä saksalaisia "Länderbahn"- vetureita, joissa säilyi entiset Reichsbahnin yksilönumerot. Entiset saksalaiset yksityisten ratojen veturit merkittiin tunnusnumerolla 100 (esim. TKt100). 11 - 19 = itävaltalaisvalmisteiset, tosin poikkeuksena suurin määrin maahan jääneet itävaltalaiset C - veturit, Th24:ään asti. 20 = uusiovalmistetut veturit, toisin sanoen konstruointityön valmistusvuosi (EI SIIS veturin valmistus- tai käyttöön luovutusvuosi!). Esim. Okz32 = vuosi 1932. 101 = muut veturinvalmistajat (saksalaiset Länderbahnit, Sveitsi, Venäjä, Unkari ym.). 201 = ulkomaalaisvalmisteiset uusioveturit vuodesta 1945 alkaen, joten nimenomaan alunperin ei Puolaa varten suunnitellut veturit saivat tunnuksekseen 201 alkaen olevia numerointeja. (Esim. UNRRA:n 1D sai merkin Tr203, Liberation = Tr202. Erityisesti Puolassa valmistetut sarjat saivat lisäksi konstruktiovuoden (Ty246 = vuosi 1946). Tendereillä myös oli oma sarjamerkintäjärjestelmänsä: kaksinumeroinen numerointi ja suuraakkosin kerrottu akseliluku. Näiden jälkeen seurasi vielä suunnitteluvuosi tai muu valmisteeseen liittyvä tunnusluku. Esim. 30D55 => 30 vesitila kuutiometreinä, D = akseliluku ja 55 => 1955. Tendereillä oli oma numeronsa (ilmoitettu samaan tapaan sarjamerkinnän alapuolelle kuin vetureillakin). |
||||
|
13.06.2024 23:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pistänpä lusikkani tähän sekahedelmäsoppaan minäkin: VR:n juhlakirjojen (1962 ja 1987) sivuilta lainaan "jotain", mitä tulee kiskotukseen Tampereen - Porin rataosalla: Tpe - Pri, vuosina 1957 - 58: kiskonvaihtoa: K30 -> K43 (132,5 ratakilometriä) Pej - Rma, vuonna 1958: kiskonvaihtoa: K30 -> K43 (46,7 ratakilometriä) Pri - Mn, vuonna 1960: kiskonvaihtoa: K30 -> K43 (11,0 ratakilometriä) (K30 on porvoolaismuseorautatieläisten kielellä: "rautalankakiskoa".) Laajaa sepelöintiä on jo suoritettu - - - Tampereen - Porin radalla - - - . "Radan sepelöinnin yhteydessä on aina pyritty suorittamaan muukin radan peruskorjaus, jotta rata, sitten kun se on saanut myös uudet kiskot, olisi kaikin puolin kunnossa." (VR 1962, s. 132) K43-kiskotus mahdollisti raskaiden vetureiden käytön, eli juuri Hr1, Hr11 ja Hr12 käytön Porin-tiellä. VR 1987: "Tampereen - Porin radalla valmistui [v. 1962] kolme rataoikaisua, yhteispituudeltaan 4,1 km. Tällä radalla jatkui myös sepelöintityö pääasiassa Peipohjan ja Porin välillä 34,2 km:n matkalla." 1964: "Porin radalla valmistui liikennöitävään kuntoon kolme rataoikaisua. Kiikan ja Äetsän välinen oikaisu oli 1,1 km pitkä ja Vihnusjärven oikaisu 1,8 km. Heinoon oikaisusta valmistui osa eli 1,9 km." 1965: "Porin radalla saatiin Heinoon rataoikaisu kokonaisuudessaan käyttöön, ja Tampereen - Lielahden välillä oli käynnissä kaksoisraidetyömaa, johon liittyi myös pieniä oikaisuja." 1966: "Risteen oikaisusta Porin radalla saatiin 2,6 km pituinen osa liikenteelle 27.9.1966. Rata oli kiskotettu K54-kiskoilla. Koko oikaisun pituus on 5,5 km. Aikaisemmin liikenteelle avatulla Heinoon oikaisulla tehtiin penkereen vahvistamispaalutusta ja viimeistelytöitä." 1967: "Porin radalla valmistui Risteen oikaisu kokonaisuudessaan käyttökuntoon 6.6.1967. Se oli kiskotettu K54-kiskoilla ja sepelöity. Oikaisu lyhensi ratapituutta 713 m." "Lielahti - Pori - välin parantamistyöt alkoivat v. 1979. Tavoitteena oli C-luokan rata varustettuna K54-kiskoilla ja sepelitukikerroksella. Suunnitelmiin sisältyi seitsemän rataoikaisua, joista ensimmäiset valmistuivat 1980-luvun alussa. Parannustyöt ja oikaisut valmistuvat 1990-luvun vaihteessa. Tavoitenopeudet radalla ovat 120 km/h ja osin 140 km/h." |
||||
|
|
12.06.2024 22:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri: - mikäli muistan oikein, Jämsä sai Dm4:n silloin, kun Dm2 nro 19 oli törmäillyt siellä "linjakohtauksen" merkeissä. Tieto on peräisin Hpk jnl Soini Sauron valokuvien perusteella saamastani käsityksestä. (Huom. Ei-tarkistettu, joten älä ota tosissasi!) |
||||
|
12.06.2024 11:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ari-Pekka: - kustannustietoinen talo käyttää viilansakin hyperliukkaiksi asti. Se se vasta on sitä talousnerokkuutta. Viis veisataan kaikesta muusta! |
||||
|
11.06.2024 13:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä kuva on ilo vanhan (?, 67-vee ensi kuussa) koneteknikonretkun silmille! | ||||
|
|
11.06.2024 13:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Henri Mignet, surullisen kuuluisan "Taivaan kirpun" suunnittelija kirpunrakennuskirjassaan sanoi alumiinin olevan pettävää materiaalia, silkkaa kokoon puristettua maata. Kirppu (kts Ilmailumuseolta, Vantaalla) pistettiin äkkiä lentokieltoon, koska se ei oiennut vähänkään jyrkemmästä syöksystä. Ihmishenkiäkin oli menetetty. Mignet ei ollut - toistan - ei ollut vars. lentokoneinsinööri. Alumeettia käytetään kyllä jonkin verran lujuuttakin vaativissa rakenteissa, mutta seostuksella ei liene niin suurta painoarvoa kuin nimenomaan muotoilulla (rakenteiden statiikan ollessa elinehto). Omalta ajaltani "Nuurdikilta" muistan Stena Linesin katamaraanin muotoprofiilien valmistuksen. Rajoituksena vaan oli 3500 tn puristimen profiilityökalun määrittämä enimmäismitta (max etwa 400 mm leveyssuunnassa). Muistini mukaan pendolinoja hitsailtiin kokoon sveitsiläisistä alumeettiprofiileista "prohviiliputkeksi". Nuurdikilla profiilituotantokapasiteetti ei olisi piisannut millään siihen hommaan. Ei sen puoleen, ei tietääkseni ylöjärveläisella Pursollakaan. Ja kun sitä hitsisaumaa piti duunata satoja kilometrejä... Puhuttaessa VR:n sinisten vaunujen korirakenteista: - niihin päädyttiin oikeastaan normaalin eurooppalaismallisen kehittymisen (Esslingen) myötä. Aiemmin henkilövaunuissamme nimenomaan aluskehys otti enimmät töytäykset vastaan niin ajossa, vaihtotöissä kuin rysäyksissäkin. Puukorithan ikävä kyllä hajosivat kolareissa tuhannen pi**un päreiksi! Teräskoreissa kyllä oli sitä itsekantavuutta ja riittävästi lujuuttakin. UIC (kans.väl. rautatieunioni) oli vaatinut sen luokan lujuutta koreille, että havainnollistettuna Eit:n piti kestää litistymättä (lue: muotoaan muuttamatta) neljä päälleen nipuksi asetettua samanlaista Eit:tä. Teräslaadulla (siis metallurgiallakin) on isosti väliä, mikä tahansa läkkipelti paksunnettunakaan ei kelpaa! VR 75 - historiikissa on maininta puukorisen moottorivaunun aluskehyksen teräslaadusta: St 52. St = Stahl, eli teräs. 52 on luku joka ilmoittaa ns. myötörajan. Se taas tarkoittaa kuormituksen suuruutta, jossa teräslaatu muuttaa muotoaan siinä määrin, että se ei enää palaudu alkuperäiseen (palkin tai kangen) muotoonsa. Siihen vielä lisää kuormaa, niin palkki katkeaa. Tässä "52" tarkoitti 52 kilogrammaa poikkileikkauksen neliömillimetriä kohden. (Siten: kolme mm2 rajana olisi 156 kg). Rakenteet suunnitellaan (suunniteltiin) siten, että kuormitus jää takuuvarmasti tällaisen rajan alle. Nykyteräksissä seostusta on kehitetty ja nuo em. lujuusmerkinnätkin ovat hieman toisenlaisia (newtonit korottavat 52:n noin 520:ksi). Ellei seostuksella saada riittävää lujuutta aikaiseksi, niin sitten apuna on ainevahvuudella veivaaminen. Itse uskoisin Svenin, Åken ja Perin duunanneen 1980-luvulla SJ-junanvaununsa silloin muodissa olleen teräsvaunutrendin mukaisiksi. Ja mikä ettei, kunhan suunnittelupuolen Håkanit tietävät mitä ja miten tehdä, joten ... |
||||
|
11.06.2024 00:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohhoh, herra Jussi! Nyt meni mielenkiintoiseksi! Jos vain sinulle olisi mahdollista, niin laita kuvia rakennusvaiheista tänne, vaikkapa lyhyen kuvatekstin kanssa (vähän samaan tapaan, kuin mitä Kitaratohtori tekee omalla sivustollaan). |
||||
|
|
11.06.2024 00:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miten ihmeessä Svea-mamman rautatieläisgrabbarna onnistuvat tässä? Kun vaunu on siltä ajalta kun naapurinpoika ensimmäisen röökiaskinsa osti! Ja täällä IC-vaunuista (valm. 1990-luvun alkupuolelta) kiljutaan että "käyttöikänsä päässä"...? Eikun lusikkatehtaalle vaan, sulaton kautta... Ilmiselvää: - kustannusvastaavuutta voi aina viilailla miten päin hyvänsä! Moraali hakusessa. |
||||
|
11.06.2024 00:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hetkinen, mikä olikaan vaunun siirron ajonopeus? Jos vaikka telin keskiötappia olisikin muutettu sverigemalliseksi, niin miten sitten telin sivukannattimet tai - tyynyt? Eihän raideleveysero ole kuin 2 * 44,5 mm puolellaan, mutta en usko siirtoa ajetun markkakakskymmentä lasissa B-portaalla...? |
||||
|
11.06.2024 00:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onhan sekin omansa laista eroa siinä, että vetäiseekö jossain maalikylän ratapihalla hätäisesti Kittilän kirkkoveneen kuvan tussilla vaunun kylkeen polvet vavisten Avarn-vartijoiden pelosta kuin harrastaa kuormausraiteella keskellä ei-mitään kaikessa rauhassa tuntikausia kestävää suihkis-sessiota... | ||||
|
10.06.2024 21:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Mikko: karttatyöskentelyllä [sivustot "karttaselain" ja "vanhat kartat" (v. 1987)] ja omilla muistikuvillani "kotirataosastani" päättelin Sinun laittamasi kuvan tulleen näpätyksi Oriveden suuntaan (auringon suunta!). Kuvaaja on lähestymässä km-tolppaa 209. Aika hyvät refleksit kuvan ottajalla! Vastaan tuleva Deeveripari on näköjään siirtoajossa. Varjosta näkyy, ettei koukussa vaunuja ole. |
||||
|
10.06.2024 13:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, ei linjavaihteen vaan pelkästään vaihteen. (ks. JT 1957 "Selityksiä"-sivut, myös vanhoista Liikennepaikkojen välimatkat-kirjoista uskoisin olevan apua). Vaihde oli siten "oikein wanhaan aikaan" saman tapainen kuin myöhemmin lanseerattu "seisakevaihde"-nimitys. Tällaisella ei siten lipunmyyntiä ollut, mutta sivuraide tavaraliikenteen tarpeisiin: (vaunujen otto/jättö). Itsekin olin ymmärtänyt, että Tuurin palvelutason huima korotus tapahtui just 1.1.1909. |
||||
|
10.06.2024 01:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sehr geehrte Herr Ari-Pekka, ei suinkaan, vaan mieluumminkin vaihteen aukiajoa. Sitä tapahtui Vilpussa parikin kertaa, silloin kun siellä "asemaseisoskelijana" olin (muistikirja ja kynä pykälässä). Eli vaihtotyön tuoksinassa veturi ja roikka menivät "sakkopaalusta" ohi. Oma souvinsahan siitä sitten seurasi: pikaisen kiireellinen soitto rataesimiehelle tulla hätiin mittavehkeittensä kanssa. Toinenkin tarkkailemaan toiselle puolelle, kun Huru piti siirtää pääkulkutieltä rikkonaisen vaihteen yli sivutielle max 5 km/t nopeudella, "pohjoisen pikajuna tulossa tolpan kohdalla sisään". |
||||
|
|
09.06.2024 23:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yksi nimitys vielä lisää, suoraan Vlp ratapihan pohjoispäästä, 1970-luvulta: "sakkopaalu". | ||||
|
09.06.2024 23:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Espanjattaret? Ehdotankin ristiäisiä (kun vihersammakko-nimityksestä ei ole kuulunut omiin huonokuuloisiin kalloni sivuissa oleviin reikiin mitään!): - Conchita? - Juanita? - Carmen Sylva? - Guadalupe tai mieluumminkin "Lupita" (El Coyote - kioskikirjasarjasta, suoraan 1950-luvulta). Mitä arvoisat lähimmäiseni kiskojen välissä tykkäävät? Hullumpaakin maailmalla on nähty... |
||||
|
|
09.06.2024 23:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, aikataulun nro 128 (voimassa 28.5.1961 lukien) rataosaselostuksen mukaan Tuuri: km 366 + 306. Varhainen sijaintimerkintä Tuurille (olisiko ollut vuonna 1917, en ole varma) oli ollut myös km 367 + 015. Asemataloa ei oltu tietääkseni siirretty mihinkään päin, vaan lukeman muutos johtui tarkistusmittauksesta ja sen tuloksesta. Erotus (noin 700 metriä) johtui radanoikaisutöistä. Yksi "huomattava" pidennys johtui vuosina 1907 - 1909 tehdystä radan siirrosta Yrösjoella, kilometrillä 241 - 242 (Hirsilä - Korkeakoski), kun epävarmalla maapohjalla ollut viadukti korvattiin uudella kulvertilla. Tällöin uutta rataa piti rakentaa 1 788 m, joten linjalle pituutta tuli lisää kokonaiset 16 metriä!!! Cirkulär 14/4158, 5.6.1896: - Tuuri vexel avattu tänään (10 km -> Töysä, 7 km -> Alavo), matkustaja- ja tavaraliikenteelle (henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä ja täydellinen tavaraliikenne). Cirkulär 86/17299, 24.11.1908: Tuurin (Tuu) asema avataan yleiselle liikenteelle 1.1.1909 lukien. Cirkulär 86/12997, 1.10.1909: - Tuurin asema avataan yksityiselle sähkösanomanvaihdolle Suomessa ja Keisarikunnassa, 1.11.1909 lukien. |
||||
|
Kuvasarja: Bangor & Aroostook Railroad - todella mielenkiintoinen vanha paikallinen rautatie Mainessa |
09.06.2024 23:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jopa jotakin, herra Hannu. Paljastan pääni nöyrästi ja kiitoksella aivan valtaisan tietämyksesi edessä! | ||||
|
09.06.2024 23:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa T-siipiopastin, ei se ollutkaan vain svedupetterien erikoisuutta! Myös halpojen kameroiden halvat linssistöt voivat vääntää maisemaa - samalla tavoin kuin huonot tokmannisilmälasit. |
||||
|
09.06.2024 23:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Troop sleeper, huikeaa! Asia on minulle täysin uusi. Leon Urisin romaani "Taisteluhuuto" kertoi nuorista jauhojulpeista, jotka eri puolilta USA:ta matkustivat junalla U.S.Marine Corpsin koulutuskeskukseen, muodostivat sitten merijalkaväkirykmentti "namusyötti"-6:n yhden komppanian ja joutuivat sotaan Tyynelle merelle. Mainitusta teoksesta sai sen käsityksen, että junassa olisi ollut tavallisia pikajunanvaunuja. |
||||
|
07.06.2024 17:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, mainitsemasi ikkunan takana on/oli lämmityskomero. Vaunun 2393 lämmitysjärjestelmä: vesilämmitys höyryvastavirtalaitteella ja öljypolttoisella kaminalla. Lämpötilan säätö Clorius - termostaatilla (tilanne 1950- ja 1960-lukujen taitteessa). |
||||
|
Kuvasarja: Wolsztyn 3.6.2024 |
07.06.2024 11:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mahtaisan mielenkiintoinen kuvasarja, josta lujaa kiittelen! Para saksanknoppia lisämausteeksi: Wolsztyn = ent. nimi "Wollstein". BR 38 - veturista (ex preussin P8): VER - P8 - ET (verpachtet, suomeksi: vuokrattu). |
||||
|
07.06.2024 11:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja vanhan sanonnan mukaan: - anna hevosen murehtia, sillä on isompi pää! | ||||
|
07.06.2024 11:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Seuraavana kysymyksenä: - mitä tietäjät sanovar näiden kahden tyypin ajonopeuksista? Neukkulassa ei tiämmä ollut suuret nopeudet priorisoinneissa päällimmäisenä (M62 = saksaksi: "Taigatrommel"). |
||||
|
|
06.06.2024 16:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sekin, kun kuvan Romanian 060 DA näyttää sirommalta kuin CCCP:n M62, niin kysynkin, että olisiko molempien tyyppien akselipainoeroavaisuuksilla ollut oma merkityksensä...? | ||||
|
06.06.2024 00:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hausja ja ilmeikäs idea! Arvata vain sopii, kuinka tällainen menisi HSL:llä läpi? Enkä usko että menisikään... |
||||
|
06.06.2024 00:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Salattava? Siis vielä tänäänkin? | ||||
|
06.06.2024 00:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensin 16 vuotta parisuhdetta eksän kanssa ja nyksän kanssa neljännesvuosisata, joten uskallanpa itsekin tuoda lusikkani soppaan ja todeta: - parempi tossun alla kuin taivasalla. | ||||
|
|
04.06.2024 19:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeanpuoleisella Knorrin pönttö vantringilla... Vasemmanpuoleinen näyttää olevan puolalaisten näkemys tai versio P8:sta, alias Ok 22. Hyvin mielenkiintoinen kuva, jossa voi verrata näiden keskinäisiä eroavaisuuksia. |
||||
|
04.06.2024 12:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itteeni verrattuna viisikymppinen käy oikein "hyvin" tenavien kirjoissa olevaksi, heko heko! | ||||
|
04.06.2024 10:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaista, herra Eljas, ja kiitokseni. Sota-ajan sekoilemiset kyllä tiedetään olleen olemassa, kun kerran "prioriteetit" tuntuivat kouriintuntuvina rintamatapahtumien vauhdittamina. Aavistinkin, että aiheesta olisi olemassa tuoreempaakin tietoa kuin "vanhan iloisen Walter Ulbrichtin DaaDaaRään" aikaiset Archive - kirjasarjat ja myös muinaiset "Loco-profilet" ajalta yks ja kaks. Ne Franco-Crosti - veturit, tarkoititko niillä nimenomaan 1951 kahta Henschelin muutostyönä rakentamaa 42.90-konetta? Olivat entisiä perusmallin viiskakkosia kumpikin. Bundesbahn rakensi muutostöinä joitakin Franco-Crosti-vetureita 1954 alkaen (31 kpl, sarjaa 50.40) tavallisista BR 50:istä. |
||||
|
|
04.06.2024 06:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, itse uskoisin fanaattisimmaksi jämähtäneiden "taiteilijoiden" verkostoituneen siinä määrin, että kilikalimaalaustarvikkeiden hankintahinta saattaa olla hyvinkin hys-hys-"edullinen"...? Ei olisi mikään ihme nykymaailman asenneilmastossa, jossa marginaaliryhmien annetaan selvästi ymmärtää olevan "oikeamielisten" vihollisia. |
||||
|
03.06.2024 00:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä John-herra, sopisi vissiin myös: "Feel the difference"? Muinainen viikinkien Thor-jumala pistänyt muovidildon vasaransa alle? Kuten muinaisessa aasassa Midgardin käärmeen...? |
||||
|
03.06.2024 00:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jyhkeä kuvakulma Viirukokosta. | ||||
|
03.06.2024 00:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Monet suuret ja kauniit toiveet lepäävät tässä tuomitussa muovidildossa...! | ||||
|
03.06.2024 00:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuhruinen 4405 oli junassa HDM 421 perjantaina 17.5.2024 kun Mänttään menin. Ja sama nuhruinen 4405 oli maanantaina 20.5.2024 junassa HDM 428 kun sieltä palasin. | ||||
|
03.06.2024 00:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Surkeaa. Nuo Deeverit nimenomaan olivat parhaissa voimissaan Sv12:na, kun harrastelemistani aloitin 1974 ... | ||||
|
03.06.2024 00:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei muuta, kuin keulanumerot leikataan siististi ja rautatiemuseolle myyntiartikkeleiksi...? Vankat näyttävät vankkumattomasti olevan ei-Vankkaa tekoa. |
||||
|
03.06.2024 00:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeanpuoleinen: neljä pyörää ja loota, aivan helppo purkaa ja koota, sellainen on 440 Skoota! Kun vuodesta 1957 on kyse, niin ei se ainakaan Octavia ole. (Octavia ilmestyi pari vuotta myöhemmin.) Ennemminkin "sierainmaskilla" varustettu malli 440. Nokalla pyöri yksilitraisesta suorasta nelosesta irti riehaantuneet 40 hummaa. Hintana v. 1956 oli 470 000 markkaa eli nykyiset 16 137 euroa ja hilkku päälle. Olisikohan tuo kuorkki vasemmalla Petfoortti? Eli Bedford COE (Cab over engine) - hytillä? Engelsmanniauto kuitenkin. (Ja lavan reunalla luki KTK, eli "Korkeintaan Tunnin Keikka"? Heko heko.) Suonet anteeksi, herra Jorma T., nyt vasta kerkesin tietämiskoneen ääreen... |
||||
|
01.06.2024 22:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaista, herra Uwe. | ||||
|
|
01.06.2024 18:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Uwe, otaksun sinun oleva selvillä rautatiepiirien nimityksistä ja niiden historiasta: Kaiserliche Eisenbahn-Direktion eli KED, Reichsbahndirektion eli Rbd ja Bundesbahndirektion eli BD. Esimerkkinä vaikkapa nyt veturi 2810 Elberfeld, sarjaa P10, myöhemmin (1920 alkaen) Reichsbahnin sarjaa Baureihe 39. Edelleen: P8-vetureista: Schwartzkopff rakensi valmistenumeroilla 4949 - 4952 veturit KED Altona 2408 - 2410 ja KED Cassel 2459. Tässä Altona (Hampurissa) ja Cassel olivat juuri rautatiepiirejä. Veturista 2410 Altona tuli Reichsbahnin uudelleen numeroinnissa 38 1394. |
||||
|
01.06.2024 11:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tönkkäjarrullisissa vaunuissa oli jarrutönkille järjestetty sivusuuntaista liikkumavaraa. Yksikertaisin ratkaisu, jota näki nimenomaan kaksiakselisissa tavaravaunuissa. Telivaunuissa homma hoitui telejä vaihtamalla, niissä jarrulaitokset olivat jo valmiina. | ||||
|
|
01.06.2024 11:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ottaen huomioon sen, kuinka paljon BR 52:ta rakennettiin ja kuinka ketjutettuna, niin pitäisin tätä veturia nimenomaan "pakollisena", vaikka se sodanjälkeisen ajan "vastaavakin" kyllä mahtuu kuvioon. Katsotaanpa: Lok-Archiv: DRG:lle valmistui 6151 viiskakkosta (A.Gottwaldin mukaan). 93 veturia meni "talousapuna" Bulgarialle, Romanialle, Unkarille ja Turkkiin. Tässä EI OLE mukana sodan jälkeen valmistettuja vetureita. Mitä Saksaan tulee, niin itäpuolella oli sodan jälkeen arviolta 1500 konetta ja länsi-DB:llä about/etwa puolet siitä. Mitäpä sanoo Locomotives in Profile vol. 2, luvussa "German Austerities": [kirja on vuodelta 1972, joten sen mukaisesti sitten!] Luettelo tehtaista, joissa BR 52:aa valmistettiin vv. 1942 - 1945: (nämä pääasiassa kokoonpanotehtaina) Henschel, Krauss - Maffei, Borsig, Schwartzkopff, Krupp, Maschinenfabr. Esslingen, Jung, Schichau, Orensten-Koppel, Oberschlesische Lokomotiv-Werke Saksassa. Deutsche Waffen und Munition Werke (Cegielski) Floridsdorf (Wiener Lok-Fabrik) Anschluss-"Saksassa" eiku - ööö - Itävallassa Skoda, miehitetyssä Tsekkoslovakiassa Mavag (Budapest, Unkari) Chrzanow (Puola) Cockerill, Haine St. Pierre, Tubize ja Franco-Belge (nämä Belgiassa). Graffenstaden (SACM). Saksalaisen sota-aikaisen (vv. 1939 - 1946) veturituotannon kokonaismääräksi arvioitu: yht. 12 962 kpl, tyyppeinä 50, 50ÜK, 52 ja 152, 52Kon ja 42. Ei-sotaveturityyppejä: (41, 44, 86) ja loput 250 kpl muita tyyppejä sen tarkemmin erittelemättä. 1946 heitettiin kokoon 21 veturia, osa tietysti liittoutuneiden sotilashallinnon valvonnassa. Sodan aikana toimitettiin Puolalle neljä BR50 - veturia ja sodan jälkeen noin 150 saksalaisvalmisteista ja myös Puolassa tehtyjä vetureita liitettiin PKP:n omistukseen (Ty-5). CCCP besorkkasi 50:ää itselleen useita. 50-sarjaa meni sodan aikana Romaniaan, missä niitä muutettiin öljypolttoisiksi. CFR antoi niille sarjamerkiksi 150. Lisää rakennettiin vuoteen 1958 mennessä Resitan ja Malaxan tehtailla. Kokonaismäärä oli siinä hiukan alle 300. Ranskassa otti SNCF saksalaisperäisiä 50 ja 50ÜK:ta (29 kpl) käyttöönsä sarjamerkillä 150-Z. BR52:sta: (Helmut Grieblin mukaan valmistettu kaikkiaan 6303 kpl, Saksan valvonnassa). Sarjaa oli valmistettu kaikkiaan vuosina 1942 - 1950. Romaniaan meni sodan aikana 120 viiskakkosta. Silloin ne nimellisesti olivat Reichsbahnin omistuksessa. Sodan jälkeen niistä tuli CFR:n koneita, sarjatunnuksella 150.1, eli nrot 150.1001 - 1120. Nekin muutettiin öljypoltolle. Romanialaiset tehtaat EIVÄT rakentaneet 52:ta CFR:lle käytettäväksi, toisin kuin em. BR 50:tä. Kuvan veturi on numeroltaan 150.1123, joten ilmiselvästi itäblokinmaiden välisiä veturikauppoja oli tehty. 52:ää oli Bulgariassa (sarja 15), olisiko kaikkiaan ollut noin 250 - 280 konetta. Puola on tunnettu tapaus: Ty-2 -sarjana, lisää rakennettiin siellä yli 140 kpl, sarjana Ty-42. Turkin ja Jugoslavian rautatielaitoksilla ei ollut BR 50:ää, mutta 52:ta oli (JDZ: sarja 33, yli 300 kpl) ja TCDD: sarja 56.5, 53 kpl. Unkarin MAV: sarjaa 520, 165 kpl. 1957 Unkari osti 20 kpl kankikehys-152:ta Itävallalta ja hankki lisää neukuilta noin sata kpl. Näistä 94 konetta oli muutettiin takaisin normaalille raideleveydelle. Loput kuusi pidettiin leveäraiteisena CCCP:hen kulkevan rajaliikenteen takia (sarjana 520.5). Itävaltalaiset levykehys-52:t olivat edelleen sarjamerkiltään 52. Ranskaan oli jäänyt vetäytyviltä sakuilta 24 kpl sarjaa 52 ja yksi 52KON. SNCF antoi niille sarjamerkiksi 150Y, mutta ne säilyttivät saksalaisperäiset yksilönumeronsa. Graffenstaden väsäsi niitä lisää: 150Y nrot 1 - 17. BR 42: Romanian CFR:llä tiedetään olleen näitä vain kaksi - sarjaksi tuli 150.12. Unkarissa 42 :aa oli vain kourallinen. CCCP besorkkasi 42:aakin (n. 150 kpl), levensi ne ja antoi sarjamerkiksi TL. Itse asiassa BR 42:ta oli valmistettu 837 kpl. Niitä valmistivat vv. 1943 - 1946: Schwartzkopff, Schichau, Esslingen ja Floridsdorf. |
||||
|
31.05.2024 19:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Korjausmerkintä: 11.65 Vaasassa. Olikohan kuvan aura väriltään maalarinvalkoinen? |
||||
|
|
31.05.2024 19:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Paraboliheijastimien heijastusvaikutukseen. Sama ilmiö on olemassa esim. verrattaessa 1920-luvun Duesenberg - autojen lyhtyihin ja nykyaikaan, jolloin heijastimet on "kirpunsilmän" kokoisia. Ilmiö kertoo alan teknisestä kehityksestä. |
||||
|
31.05.2024 14:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hohohoo, hyvä hyvä, Hannu-serkku! Piirroksen Hauptsturmführerin toinen kauluslaatta muistutti kovasti 7. SS-vuoristodivisioona "Prinz Eugenin" käytössä ollutta tunnusta... (Pääsinpäs naurultani pikkasen brassailemaan!) |
||||
|
|
31.05.2024 14:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lasketuva Kotka-leffan kuvaamisesta oli ollut artikkeli tuon aikaisessa APU-lehdessä. Joku mummu oli nähnyt elokuvasaksalaiset Rovaniemen veturitallien luona ja päivitellyt, että joko taas se alkaa? |
||||