Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.02.2023 01:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuljetusvaunun filosofian ja tarpeen selittää sanomalehtipostin (bulkkitavaraluonteisuus) kuljettaminen pitkin koko laajaa Suomenmaata. Ja kuljetettavaa riitti: ruuhka-aikoina (jouluna, jostain ihme syystä?) pakettipostia, muutoin nipuittain Hesaria, rantaruotsalaisille Höblää tai Huusista, aatteen tukijoille Sonta - Siionia ja sen toisen aatteen kannattajille Taudinkantajaa! |
||||
|
10.02.2023 14:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno kuva! "Pure yenki!" (Vanhasta telkkarin Jenkki-purkkamainoksesta, siitä moottoripyöräpoliisiversiosta. Siltä ajalta kun "In Kekkonen we Trusted"!) Hah hah! |
||||
|
10.02.2023 14:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Viimeiset jäljellä olleet puukoriset CEi:t korvattiin aika rapsakasti CEhit - sarjalla vuonna 1977. Ja aikaa myöten CEhitistäkin tuli CEi, ja sitten asiaan liittyvä C-tunnuskin sai mennä. Niin katoaa mainen kunnia. |
||||
|
09.02.2023 15:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Päädyssä oleva, maalilta välttynyt soikio, onko tenderin laatta lähtenyt pitkäkyntisen matkaan? | ||||
|
09.02.2023 10:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin mielenkiintoinen palokalustovaunu! Höyryveturi valtionrautateillä - kirjassa on hyvä sivukuva Hr3 - veturista tendereineen, joten kyllä, tenderi on peräisin Hurrikaanista. Numeron johdosta nousee lievää uteliaisuutta: Hurrikaani - veturit hylättiin 1952 - 1953 ja silti numero virkatarvevaunuksi on ajankohtaan nähden "pieni". Kaskimiehen kuvakirjassa, vuodelta 1935, sivulla 249 olevan palotenderin numero on XG 04118. VR 1937 - kirjan osassa II, sivulla 498 luetellaan silloiset palotenderit, vesisäiliövaunut ja palokalustovaunut. Kaikki ovat sarjaa XG ja vaunuja on on yhteensä 16 kpl. Tunnetut Haapamäen ent. palovaunut 04090 ja 04091 ovat mukana. Kysymys: - tuliko kuvan 04048 jo aiemmin käytetyn saman numeroisen vaunun tilalle? Aluskehyksessä lukee: Täysk. Pm 11.59, jonka arvioisin olevan vaunun muutostyön valmistumisajankohta. Toinen kysymys: - oliko XG - sarjan numeroinnissa aukkoja, jotka aikaa myöten myöhemmin tuli täytettyä? Uskoisin tämän olevan mahdollista. Lähinnä asianosaisen, pääasiassa veturitallien luona paikallaan pitkään seisovan vaunun numeron merkittävyysmielessä...? |
||||
|
09.02.2023 10:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siellähän ei sitten lestadiolaisten kauhistelema edestä täytettävä Electrolux - pesukone jyrissyt! Pyykinpesu oli oma työläs hommansa. Oleellisin "pesukone" oli muuripata, jossa valkopyykki keitettiin, omasta tuhkasta valmistetun lipeän avulla ja puhdasta tuli! Pienempi pyykki jyrskytettiin käsipelillä pesulaudan avulla. Nykyisinkin pesulautaa näkee vielä, kantribändeissä rytmisoittimena...! Ei siis isoisä juonut Taakia, joka pesi kylmässä, jopa umpijäisessä vedessä (Jarkko Laine). |
||||
|
08.02.2023 21:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen samaa mieltä Tapion kanssa. Vasemmanpuoleisimman vaunun kuormaksi on luettavissa 16,5 tonnia. Ilmiselvästi Gd:n yksi tuntomerkeistä. | ||||
|
08.02.2023 21:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistavaa, Kurt ja Panu! VR:n kirjaston lakkauttaminen pelkän tekosyyn nojalla vei minulta mahdollisuuden saada liikkuvan kaluston kuvastoa 1911 tarkemmin tutkittavakseni. Kiitän ja kumarran. |
||||
|
|
07.02.2023 23:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miettimään pistää herra Petrin mainitsema numero 3228. Muistaakseni vuoden 1903 Signaaliohjesääntö-kirjassa on kuva F 3227:n päädystä, opuksen esitellessä takaseinän levysignaaleja. Siinä 3227:n kori on samanlainen kuin rautatiemuseon lanterniini-F 3277:ssä vuodelta 1905. Nyt kaivataan koskaan löytymätöntä kuvaa 3228:sta. Appuuvva, herra Kurt R. vaunukuvaston 1911 myötä! Kerrankos sitä propagandatarkoituksessa olisi menty numeroita tilapäisesti muuttamaan...? |
||||
|
07.02.2023 23:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Melko helppo työ, kun levennettävä mitta on alle 5 cm per puoli, siis pikaisesti arvioituna. Normaaliraiteen ja leveän raiteen raidevälimitat: 1 435 mm ja 1 524 mm, keskinäinen ero on 89 mm. |
||||
|
|
07.02.2023 21:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu on lähellä romahduspistettä. 032-alkuinen XF:n numero ei kovin yllätyksellinen minulle ainakaan ole, parissa tapauksessa F:stä tuli XF yksinkertaisesti lisäämällä X-kirjain ja punainen nolla numeron eteen. Viime vaiheessaan XF/BF-vaunut olivat numeroiltaan 031-alkuisia ( tyyliin 03149 esimerkiksi). |
||||
|
07.02.2023 21:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lasimaalauksen pääaiheena näyttää olevan työläiset (los Trabajadores). Mielenkiintoinen! | ||||
|
07.02.2023 21:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno! Oikean puoleisin sinitakkinen puukenkäjalkainen setä seisoskelee juuri veturin kylkilaattojen kohdalla. Valmistajanlaatan muodosta voisi päätellä tehtaan? Veturi näyttää olevan viisiakselinen. Selvän teki, se on 750 mm kapsu tyyppiä sä. VI K. Saksin valtion rautatiet hankki 15 tällaista veturia vuonna 1919. Henschel & Sohn oli rakentanut nämä Heeresfeldbahn-vetureiksi keisarillisen armeijan käyttöön Puolan kapeilla radoilla. Saksan keisarikunnan romahduksen jälkeen saattoi K. Sächsische Sts Eisenbahn tarttua tilaisuuteen ja hankkia nämä itselleen. 15 veturia, jotka saivat numeroikseen 210 - 224. Olivat varsin moderneja kapistuksia, tulistimilla varustettuja. Edelleen: ne olivat ensimmäisiä viisikytkyisiä kapearaidekoneita ja niissä ensi kertaa oli järjestetty akseleiden sivuittaissiirtymismahdollisuus kaarteissa ajon helpottamiseksi, Gölsdorf - systeemin mukaisesti. Kun Deutsche Reichsbahn muodostettiin 1.4.1920 se otti/sai käyttöönsä kaikki 15 veturia, numeroilla 99 641 - 99 655. Hyvien kokemusten vuoksi rakennettiin Reichsbahnille lisää samanlaisia vuosina 1923 - 1927, yhteensä 47 veturia. Jälkituotantovehkeiden numerot olivat 99 671 - 99 717. Valmistajina Henschel, Hartmann ja Maschinenbau-Gesellschaft Karlsruhe, kuutena eri tilauksena. Ne olivat aavistuksen painavampia kuin alkuperäiset. Osa vetureista palveli Württembergin alueella rataosalla Beilstein - Güglingen. Loput olivat Saksin alueella. 1938 siirrettiin veturit 99 643 ja 99 647 Anschlussin jälkeen itävaltalaiselle Waldviertel-radalle, jossa rataa piti hiukan kaventaa 760-millisestä. Toisen maailmansodan aikana piti Reichsbahndirektion Stuttgartin luovuttaa beilsteinilaiset 99 681, 99 683 ja 99 698 silloiselle Reichsverkehrsdirektion Kiewille Ukrainaan (Kiovaan). Direktionit olivat hallintopiirejä. Sodan jälkeen länsi-Saksassa oli kaksi konetta VI K, kolme württembergiläistä jälkituotantoveturia ja viisi saksilaista VI K-jälkituotetta alueellaan. Niiden hylkääminen alkoi 1956. 99 716:sta ruli muistomerkkiveturi Güglingeniin. Dieselöinti ja kapsuliikenteen karsiminen teki Liittotavavallan vetureista sitten lopun 1960-luvun loppuun mennessä. 99 651 säästyi Steinheimissa. DDR:ssä näillä ura kesti pitempään. Itä-Reichsbahn sai 26 veturia. Vuodesta 1963 jotkin veturit uudistettiin perusteellisesti, ne saivat uudet, hitsatut kattilat (alkuperäisten piirustusten mukaiset kuitenkin). Ohjaamot, polttoaine- ja vesisäiliöt muutettiin modernimmaksi, hitsatuiksi versioiksi. Kattila-armatuurit vaihdettiin samanlaisiksi kuin DR:n uusiotuotantovetureissa 99.77-79. Aluskehyksetkin uusittiin hitsatuiksi levykonstruktioiksi, em. uusiovetureiden kaltaisiksi. Kaikenkaikkiaan modernisointi oli niin laajaa, että koneet käytännöllisesti katsoen olivatkin uusiotuotettuja! Tälla tavoin uudistettiin 14 veturia. 1972 alkoi sarjan hylkäys. Veturi 99 715 sijoitettiin Dresdenin liikennemuseoon näytteille. Joten: kuvan veturityyppi on hyvinkin monenlaisen historian edustaja: - onnitteluni kuvan veturin omistajalle! Tiedot:kirjasta Weisbrod - Petznik Dampflok-Archiv 4, Baureihen 97, 98 und 99. 1. painos, Transpress Verlag Berliini 1981. |
||||
|
07.02.2023 08:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pori - Niinisalo - suunnan vuoron tarpeellisuuteen lienee vaikuttanut intin mokujen paluu lomilta varuskuntaan? Niin, ja bussikuskille lepopaikka ja aamusella työmatkalaisten vienti töihin. Kellonaikojen perusteella todettuna. Lieneekö ollut Satakunnan Liikenteen vuoropari tämä? Rantasärkän? Kuka tietää? |
||||
|
07.02.2023 08:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tosissaankin, hyvä kuva puupylväs-Gb:stä. Lieneekö mennyt kalkkivaunuksi tämän jälkeen? | ||||
|
07.02.2023 08:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niinpä, herra Topi. Olisikohan VR tosissaankin malttanut odottaa? Asiaan vaikuttavia tekijöitä riittää: - Lättien valtakauden mennessä pikkuhiljaa mailleen Valmet Lentokonetehdas oli laatinut luonnoksen neliakselisesta moottorivaunuehdotelmasta. Siinä oli Sm1-2-junista tuttu nokan muotoilu. Ovet keskellä, väri sinivalkoinen ja keltaiset nokat. Asia ei edennyt. - Kaksivaunuisuus oli valttia Sm1-2-sähköjunissa. Luonnosteluvaiheessa ehdotettiin kolmivaunuistakin versiota. - Junttilan salaman luulisi osoittaneen, että moottorivaunun suosio ja tarve on taattu. - Sinänsä sääli, että Dm11 meni puihin, valmistajahan siinä mokasi. Vai vaatiko VR ylettömiä (paino ja melutasokin)? - Minkä verran ja kuinka tarkasti VR:llä nykyisin seurataan alan kehitystä maailmalla? Saksalaisilla oli jo tuolloin myös varsin toimivia moottorivaunukonstruktioita. Arveluttiko hinta, siinä tapauksessa, että jotain sopivaa DB:n tyyppiä viilailtaisiin Suomen oloihin sopivaksi? - Sähkö-Flirtiin satsaaminen oli selvästi onnistunut ja käypä ratkaisu. Standardisointisyistä diesel-Flirtkin olisi mennyt "täydestä" tai siinä sivussa? Sikäli huono juttu, että VR on liikelaitos; vertailua Dv12+siniset vaunut vastaan kunnollinen dieselmotti on enää hankalaa saada tarkasteltavaksi, yrityssalaisuusaspektin seurauksena. Siihenkin vaikuttaa joidenkuiden ihmisten sinänsä ymmärrettävä paskantärkeys. Niin ja tietojen helppo kadottaminen tarpeettomana bittiavaruuteen. Kuinka helposti enää saisinkaan minulle niin "rakkaista" virkatarvevaunumuutoksista tietoa? Semminkin kun Resiina-lehden taka-aukeaman uusi kalusto-vanhan hylkäämiset-luettelo on jokseenkin ylimalkainen. Pidän ihmeenä sitä, että harrastajalehti yleensäkään mitään tietoja saa. Minun nähdäkseni yksi pahimmista syistä, joka johti Dm12-kalustoon, on se että englanninkielen ylivalta jyrää kaiken muun. Osaako VR:llä enää kukaan saksaa, Blitzdonnerwetterkreuzpappenheim sentään? Muistetaanpa vain, kuinka saksalaisuus oli kovin vähäisessä suosiossa Tsekkoslovakiassa heti sodan jälkeen (mielestäni asiaan suuresti vaikutti Reinhard Heydrichin riehuminen valtakunnanprotektorina vuoteen 1942 asti.). Ylisukupolvisuuden vaikutusta tässäkään ei sovi unohtaa: "isoisä kertoi sodan ajalta muistojaan..." Ennenvanhaan valtionlaitos-VR:llä oli oma lehtipalvelunsa, sitten kirjaston mimmit heitettiin ulos, kustannussyistä. Koneosaston nimissä sinne tuli muun muassa Saksasta Glasers Annalen ja kirjaston kellarissa homehtui valtavia nippuja Die Reichsbahn- ja Die Dundesbahn-lehtien vuosikertoja. Puhumattakaan joistakuista harvoista ranskalaisista ja anglosaksisista rautatielehdistä. Näissä oli sitä alan tietämystä ja paljon! Minun mielestäni kustannussäästömentaliteetissa on menty jo turhan pitkälle. Liian usein Dm12 on korvattu busseilla, bussifirmojen omistajien suureksi tyytyväisyydeksi. Jotkut muistavat, kuinka HSL:n lipuntarkastajien pitäisi olla läsnä rataosalla Pieksämäki - Joensuu kulkevissa kiskobusseissa. Monikohan on tosiaan smurffeja nähnyt, tuolla kaukana provinssissa? Tiedä sitten, miten edellä oleva pätisi diesel-Flirteihin? Olisiko meno samanlaista? Muuten, tämän päiväisessä KMV-lehdessä (Mänttä-Vilppulan pitäjänlehti) moititaan VR:ää korkealla äänellä siitä, kuinka "loistavasti" VR varautuu "asiakastulvaan". Motti oli seisomalastissa! Kyseessä on tietenkin mielipidekirjoitus, joka tuskin saa aikaan minkäänlaista liikahdusta missään. Toinen kustannussäästö missä on menty metsään Dm12:n kohdalla on huoltojen "keventäminen". Seuraukset tiedetään. Olen edellä yrittänyt tuoda esiin kuinka laajalti eri asiat vaikuttavat (tai annetaan vaikuttaa) jo yksinomaan mottorivaunuasiassa. Olen harrastanut tässä myös itseäni kovin kiinnostavaa keittiöpsykologiaa ja siivouskomerososiologiaa. Muistakaa, että joskus hyviä asioita ei tapahdu, kun henkilökemiat ja reviirikiistat menevät ristiin. Allzumenschlich! Ja silti, Ruotsi näyttää onnistuneen omissa moottorivaunuasioissaan. Sopii kysyä että MIKSI? |
||||
|
Kuvasarja: Baskimaan leveäraiteiset rautatiet |
07.02.2023 00:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyviä kuvia! Pitääpä myöntää herra Hannulle "Spanienkreuz", eli Espanjan risti! Vaikka ei olekaan enää Condor-legioonasta kyse, pikemminkin Ferro-Equus Legioonasta!? | ||||
|
07.02.2023 00:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei olisi Espanjan sisällissodan 1936 - 1939 jälkeiseltä ajalta? 170:sta mersua tehtiin sodan jälkeen vielä 1950-luvulla, ja Francon Espanjan myötätuntoinen suhtautuminen Saksaan lienee tiedossa? Totuuden nimessä, tuon näköisissä mersuissa oli kyllä isompiakin moottoreita (200 ja 320). Ponttoonimallin ensiesittely oli vuonna 1953. |
||||
|
06.02.2023 23:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno! Ei ollenkaan baskempi vaunuksi. | ||||
|
06.02.2023 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuusiakselinen? Pakko jotenkin olla noin hirveän isolla teholla. | ||||
|
06.02.2023 23:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jollei tietäisi tätä asemataloksi, niin mieleen juohtuisi Josef Stenbäckin suunnittelemat kivikirkot täällä koto-Suomessa. Samanlainen tornin sijoitus, sano! | ||||
|
|
06.02.2023 23:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan paras puoli on siihen sisältyvä piiloviesti: Viron poikapa meni ja ostaa päräytti paremmat moottorivaunut, kuin mihin meidän rakas VR:mme kykeni. Toinen hyvä piirre kuvassa on Scharfenberg-vetokytkimen sielunelämä, joka on selvästi nähtävillä. |
||||
|
06.02.2023 23:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| No jo on miljöö muuttunut siitä, kun Turussa asuin 1980, Yo-kylässä. Ihminen on varsin puuhakas olento. |
||||
|
06.02.2023 15:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niin, ja kuvan 637:ssa ei ole Friedmann - poistohöyryimuria. Kilometrikertymä oli peruste huolloille ja konepajareissujen ajoittumiselle veturin uran aikana. Mutta: tehtiinkö muutostöitä kulloisenkin veturisarjan numerojärjestyksessä? Matkustajavaunupuolella käytäntöä kyllä noudatettiin, siitä huolimatta, että se aiheutti etsintäpyyntöjä ja kehotuksia lähettää konepajalle, pitkin rataverkkoa. |
||||
|
|
06.02.2023 15:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan aikataulun Parkanosta tuli Kairokoski vuonna 1971, kun Tpe - Pko - Sk - oikorata avattiin yleiselle liikenteelle. Olikohan 1960 vielä käyttöä Parkanon veturitallille? |
||||
|
06.02.2023 09:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Po 9816 muutettiin sittemmin vaunuksi BT 01161. Muutostyö lienee tehty noin 1978 - 79 tienoilla. Omien muistiinpanojeni mukaan noin puolenkymmentä Po 98XX - vaunua sai A7 - telit. Nekin olivat enimmäkseen sotien jälkeisenä pula-aikana käyttöönotettuja vaunuja. 9816:n pituus puskimenpäitse: 20 800 mm. |
||||
|
05.02.2023 18:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohhoh! Että tällainenkin "konstruktio". Onko vaunun ylärakenne omatekemä ja ovi myös? Näyttäisi olevan. Tehdasvaunuissa on/oli myös jonkinlainen numerointisysteemi, ainakin GAS:llä Mäntässä. |
||||
|
05.02.2023 06:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Elikkäs tämä Eims oli muutettu entisestä 1. luokan avo-osastoisesta päivävaunusta, sarjaa Ci. | ||||
|
|
04.02.2023 12:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Höyryveturit valtionrautateillä - kirja esiin kirjahyllystä: K4 - veturien sijoitus käyttöön oton myötä (4.1918 - 12.1919): eniten niitä oli Pasilassa (9 kpl) ja Riihimäellä 6 veturia. Veturit 633 ja 634 Tampereella. 635 ja 636 Seinäjoella. Kuvan kone, 637, oli toukokuussa 1918 Pasilassa. Kylälä - lietsoin oli käytössä 6 veturissa 1918 - 1920. 637 oli yksi näistä. K4-sarjaan asennettiin poistohöyryimurit vuosina 1928 - 1934. Eli se laatikko lämmittäjän puolella ohjaamon alla. Vesi meni siihen omalla painollaan ja poistohöyryllä kiihdytettiin sen virtausnopeutta siten, että se meni takaiskuventtiilin kautta kattilaan, painetta vasten. Veden syöttö kattilaan oli tietenkin säädettävissä. Lisäksi veturit 631 - 637 olivat turvepolttoisia lyhyitä aikoja vuosina 1921 - 1935. Turpeella lämmittämistähän harrastettiin Seinäjoella nyt ainakin. Tammikuussa 1931 Wilsoneita oli Karjaalla, Turussa, Tampereella ja Vaasassa. Veturi 621 oli Viipurissa ja 634 Seinäjoella. Elokuussa 1939 kaikki sarjan koneet olivat Riihimäellä. |
||||
|
03.02.2023 21:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei rouvashenkilöoletettu olisikin pysäkin- tai laiturivaihteenhoitaja? Postiryökkynä? Vai onko jokun junan setämiesoletetuista lainannut virkalakkinsa tädille? | ||||
|
|
03.02.2023 21:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Halkopiipun tuulikaulus on sotaa edeltänyttä mallia. | ||||
|
03.02.2023 21:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| 27.6.1980 oli perjantai, joten siitä syystä lienee puuvaunu kytkettynä junaan. Tampereelta lähdettäessä puuvaunu oli junan viimeisenä vaununa. Kulkihan 104 nyt Jämsän kautta. |
||||
|
02.02.2023 19:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raideopastimet ("dvärgsignal") sijoitettu mielenkiintoisella tavalla. | ||||
|
02.02.2023 18:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat Hannu ja Timo, jazz-kitaristit improvisoivat ja joskus minäkin omalla kitarallani. Kattolavavaunuissa ilman muuta on työskennellessä irtokaiteet laitettuna paikalleen. Kuvan vaunu on lähtövalmidessa, koska kaiteet ylittävät "gabariitin" = aukean tilan ulottuman. Ensimmäinen Ttv, siis Ttv 3 (ex Dm7 4026) tuli käyttöön 1970, eli pari vuotta kuvan BG:n ja 04828:n jälkeen. Siinä kaiteet nyt ainakin olivat. Johdonvetojunissa kaiteet myös pakostikin olivat, joutuivathan lankatyökunnat välillä töihin yöaikaankin. Joitakin yksittäisiä neliakselisia kattolavavaunuja oli myös olemassa; ne eivät kuuluneet johdonvetojuniin, ainakaan virallisesti. |
||||
|
02.02.2023 15:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinä Magirus Deutz -rekkojen ohjautumisessa "notkoon" pahin vika oli ratin ja selkänojan välissä. Ja vaikka ajoneuvona olisi ollut GAZ, Jyry-Sisu, Kenworth tai Skaania - Vaappis, niin vika ei suinkaan ollut merkistä riippuvainen, ei ollenkaan...? |
||||
|
01.02.2023 22:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joo, herra Timo! Sähköpulan iskiessä VR:n ajolankoihin, lomautetaan kaikki kaljupäiset VR-läiset ja tukalliset pistetään syöttöasemalle kampaamaan tukkaansa sopivalla korvauksella kannustettuna...? | ||||
|
|
01.02.2023 15:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Noo, Rainer hyvä, kyseessä saattoi olla jokin viime hetken tarkistus, joka vaati maadotusta. Joka tapauksessa: - työsuojelukysymys. Minäkään en sähköstä kovin paljoa ymmärrä, muuta kuin sen että missä sitä on paljon, niin sormet pois! Onneksi kuulolaitteenpattereissa ei sentään ole 25 kilovolttia....? |
||||
|
|
01.02.2023 13:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio ystäväiseni, hauskaa miten jaksat aina yllättää minut ja muutkin kuvillasi! Mahtavaa! | ||||
|
01.02.2023 05:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Päätyikkunoista näkee, kuinka Kalvitsan makasiini oli lähisukua Oulun rautatien makasiinille. Vaasan radan makasiinista ikkunajärjestelyineen paras esimerkki on Suinulassa, tosin laajennettuna sekin. Vekkuli juttu oli se, kun makasiinin tavaraoven kynnyksen korkeus maanpinnasta oli aikoinaan määrätty sovitettavaksi paikkakuntalaisten hevoskärryjen pohjan korkeudelle. Todellisuudessa mainittu mitta taisikin olla suuressa määrin vakio. Ovi näkyy poikkileikkauksessa oikealla. Hyvä, kun laitoit mittapiirustuksen näkösälle, herra Panu, joten tackar och pockar. |
||||
|
01.02.2023 05:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uskoisin rautatien palveluskunnan jäsenten elelleen varsin sopuisasti tällaisessa miljöössä, siitä todisti aikanaan voimakas yhteishengen ylläpito. Toralinna-ilmiö syntyi isommasta porukasta, henkilökemioiden vaatiessa välillä aikamoista säätämistä. Työväenasumuksissa (esimerkiksi Mäntän Pättiniemessä ja miksei myös Karhulan Sunilassakin) sovut yhteiskeittiössä saattoi hyvinkin olla koetuksella. |
||||
|
01.02.2023 05:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Knut Nylander kuoli 1886, joten hänen aikaisempia ratoja (pääasiassa Oulun radan) varten laatimiaan piirustuksia käytettiin vielä vuosien ajan, muun muassa Viipuri - Sortavala - Joensuu, Kotka - Kouvola ja vielä Tampere - Pori - radalla. Ja kuten kuvassa mainitaan, niin Savon radalla myös käytettiin Nylanderin piirustuksia. Rakennusmestarit saattoivat pikkuvillailua yksityiskohdissa harrastaakin, riippuen tekijöiden ja ainespuiden saatavuudesta ja laadusta. |
||||
|
01.02.2023 05:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asuinrakennuksen ikkunat ovat ilmiselvästi Vaasan radan vahtituvan mallisia. Oikein hauskaa, sillä se kertoo ajasta, jolloin kvartaalihyypiöitä ei päästetty hyppimään silmille. | ||||
|
01.02.2023 05:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä minä niin mieleni pahoitin tuon rautakauppatusinaikkunan takia! | ||||
|
01.02.2023 05:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiva miljöö! Nappisilmä-Lada erikoisvanteilla! Hauskaa, että "Rutiloff" katsotaan säilyttämisen arvoiseksi. Maakellari vasemmalla näyttää omatekoiselta. Oikeanpuoleisen talon tyylistä päätellen arvelen sen olevan 1920-luvulta. |
||||
|
31.01.2023 22:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Takana oleva kattolava+virroitinvaunu on BG 04898 vuodelta 1968. Alunperin se oli Ek 1041 vuodelta 1945.Torpedotuulettimesta päätellen se on takuuvarmasti sodanjälkeiseen Ek-sarjaan kuulunut. Se toinen 2-akselinen kattolavavaunu oli "nollateeteevee" BG 04828 eli ent. F 3629. Muita kaksiakselisia kattolavavaunuja en tiedä olleen olemassa. Mitäpä Eljas tuumailee? Onko näin? |
||||
|
31.01.2023 22:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Älä nyt ihmeessä Erkki perhana manaa Isoon Omenan vartionatsia hätiin, voi lähteä henki...? | ||||
|
29.01.2023 21:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Punainen esine: - ristillä koristettu kynttilä vaiko narusaippua? | ||||
|
29.01.2023 21:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Savupiipusta päätellen laajennus sisältää lämpimän tavarasuojan. Muuten makasiini on vekkulin näköinen perusmakasiini. |
||||
|
29.01.2023 13:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tosin tuohon herra Jarnon mainitsemaan "linjattomuuteen" saattaa olla syypäänä sekin, kuinka monta lihavaa matkustajaa istuu vaunun toisella sivulla olevilla penkeillä...? "Tonnijunasta tonnikeijujunaksi"...? |
||||
|
28.01.2023 20:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Gb-pohjaiset XG:t taitavat olla aika harvinaisia VR:llä...? | ||||
|
28.01.2023 05:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| En tiennytkään, että Lapin Kulta - nimellä siunattua ruumiinpesuvettä kunnioitetaan "ravinto" - nimityksellä... Aina sitä oppii jotain uutta. |
||||