Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.01.2023 21:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| 602:sta on näköjään kumipyörät veks. | ||||
|
05.01.2023 20:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jarno, vastaus: - kyllä oli, Höyryveturit valtionrautateillä - kirjan mukaan. Se tuotiin Virosta marraskuussa 1943 ja palautettiin neukkulaan 1944/45. Lisähuomautuksena mainittiin samassa kirjassa: - "veturit 324 ... 467 (7 veturia) saattavat olla EVR, LG tai LVD Pkd-sarjoja". Tulkitsin noiden tunnusten tarkoittaneen neuvostoanastajien sieppaamien Baltian maiden rautatielaitosten tunnuslyhenteitä. |
||||
|
05.01.2023 18:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistavaa, herra Erkki! Mielenkiintoinen historiatieto, josta jälleen kerran ilmenee se, kuinka puuhakas olento ihminen onkaan. Toisekseen, aika on luikua ainetta, kuten Stephen Hawkingkin sanoi. | ||||
|
05.01.2023 01:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmanpuoleiselle kaverille sopisi luppoajan kulumisen nopeuttamiseksi kitara, miten olisi blues - kitara tai Martin D-16? "I'm a poor wayfaring Stranger, wandrin' thru this world of woe. And there's no toil no sickness, in that land, which I go." |
||||
|
04.01.2023 23:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Grand Canyon Express...? Aikamoista, on muuten hyvin ideoitu kuva, jollaista täällä pääkaupungissa ei helposti otetakaan! |
||||
|
|
04.01.2023 23:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä lisäisin, että ennustukset ovat ennustuksia vasta kun jotain edes vähän sinne päin tapahtuu. Ei hikoilla. Markku, voisin lisätä lohdutukseksi: - kiitos siitä että elät! |
||||
|
04.01.2023 23:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei kuvan juna olisikin Sjuna 8, eli "Alarik"...? Päällikkölääkäri Alarik Jahkolan mukaan. Sjunassa olleen hoitajattaren, Ruth Erikssonin muistelmakirjan "Jorden runt med Alarik" mukaan Alarikissa olisi juuri ollut Jumbo 941, kuljettajan kutsumanimi: " Pikku-Matti". Järkeilläkseni: Jumbo olisi riittävän voimakas pitkän Sjunan vetämiseen ja silti sen nopeus oli hyväksyttävissä myös. |
||||
|
04.01.2023 11:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis 1977 vielä Geebeetä käytössä? Aikamoista, sanoisin. "Yhdessä hujauksessa" Gb:t pistettiin noihin aikoihin virkatarvevaunuiksi. Itse näin viimeisen Gb:n normikäytössä syksyllä 1975, kun Mäntästä tulleessa roikassa sellainen oli. Matka jatkui sitten kohti Tamperetta T3410:ssä. |
||||
|
04.01.2023 00:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| On sitten imelän vihreää! Hampaita alkaa särkeä, vähemmälläkin...! | ||||
|
04.01.2023 00:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvasta näkee, kuinka tärkeää olisi valmiin kuvan taakse merkitä vähintään päiväys! Vasemmalla oleva jannu rähinäremmeineen ei vaikuta ollenkaan suomalaiselta. Eikä saksalaiseltakaan, koska näillä rähinäremmit olivat aika harvinaisia. Asetakin pituutta kannattaa verrata vaunua lastaavien suomipoikien M/36 - asetakkiin. Suikan malli tuo mieleen, että ukkeli olisikin ruotsalainen! Saksalaisten "Schiffchenit" eli suikat olivat ihan erinäköisiä. Sairasjunillahan reissattiin myös Tornioon. Ja tästäkin tulee ajatusvinksahdus kuvan ajoittamisesta: syksyltä 1944? Paarit ovat niin kapoisia, että mihinkä "potilaat" kätensä laittaisivat? Ei sivuille eikä ole tilaa taskubiljardin pelaamiseenkaan...! Asiaan: vaunu Ei 22073 valmistui vuonna 1924 numerona 2918. Numerointia muutettiin vuonna 1931. Se hylättiin vuonna 1968. Korin raato lojui Kilon aseman lähellä pöheikössä ja hävisi siinä vaiheessa, kun niiltä kohdin johdettiin Kilonkartanontie radan alitse, siinä 1990-luvun alkupuoliskolla. 22073:n raadossa oli ollut tavalliset terveysikkunat, joten alaslaskettavat on vaihdettu siitä pois jossain vaiheessa. |
||||
|
04.01.2023 00:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kylkiasentoon asettuneet sotilaat eivät ole vain haavoittuneita, vaan myös äärettömän väsyneitä. | ||||
|
04.01.2023 00:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistava kuva, tunnelmaksi nousee - 22 astetta pakkasta ja hienoinen pureva viima. | ||||
|
03.01.2023 11:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eurooppalaisittain tarkasteltuna täällä ei boosterille suurta tarvetta arvioitu olevan. Saksassa kyllä kokeiltiin vetotenderillä, yksi BR 38 sai sellaisen peräänsä (T38 3255) vuonna 1927. Kokeen tarkoituksena tosin oli laajentaa työskentelevän höyryn lämpösisällön hyödyntämistä, eikä niinkään vetovoiman lisäystä, mikä tällöin tuli "lahjaksi" mukaan. Vielä tärkeämpänä kokeilun tavoitteena oli katsoa miten mäntähöyrykone ja poistohöyryturbiini toimisivat yhdistelmänä. Saatu hyöty ei ollut tosiaankaan "liian" suuri, aavistuksen verran polttoaineen säästöä ja vetotehokin parani huimat 10 prosenttia (!). |
||||
|
|
02.01.2023 21:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on sellainen hytinä, että boosteria olisi käytetty enimmäkseen liikkeellelähtöapuna. Sen aiheuttama höyrynkulutuslisä oli sitä luokkaa, että jatkuvasti boosteria käytettäessä uhkasi köyhyys vääjäämättä. Vähän samaan tapaan kuin suihkukoneiden jälkipoltin, jonka aiheuttama pyörre polttoainetankissa oli aikamoinen. |
||||
|
02.01.2023 12:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rautatiehallituksen kirjastossa oli aikoinaan myös Hollannin rautateiden (NS) "JT". Siitä jäi mieleen yksi lause, jonka itsekin ymmärsin: "Snelheid vermindeeren" eli vähennä nopeutta. Saksaksi se on "Geschwindigkeit verringern." Hollannin nykystatus on peräisin "Wienin tanssivasta kongressista" vuodelta 1815 (Napoleonin tappion jälkeen). Silloin muodostettiin Alankomaiden kuningaskunta. Alue oli ollut jopa jonkin aikaa (1477 ->) Habsburgien omistuksessa ja sekin sopivan avioliiton myötä. 30-vuotisen sodan päättäneessä Westfalenin rauhassa v. 1648 Saksa ja Espanja tunnustivat Alankomaat itsenäiseksi valtioksi. |
||||
|
01.01.2023 15:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä siinä on monen monta kertaa kilikali raikunut, kun tulevaisuudentoivot ovat näitä abstraktikuvioitaan suihkineet! Ehdotus keksinnöksi, vaikkapa nyt kehittelyä varten: kontaktimuovia vaununseiniin ja suihkis-"työn" jälkeen repäisy pois. |
||||
|
01.01.2023 09:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeanpuoleisen auton tuulilasin kehyssysteemi vie ajatukset Dearbornin suuntaan: T - mallin Hoppa? | ||||
|
01.01.2023 09:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etualan setä, selkä kuvaajaan päin on poliisi, ilmiselvästi. Vasemmalla oleva herra Mahakas on hänen virkaveljensä. Konstaapeli Mahakkaan asetakki on vaaleanharmaa, jollaiset otettiin käyttöön juuri olympiavuonna, vieraskoreuden tähden... | ||||
|
|
01.01.2023 09:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raitiovaunu lienee Kummer-vaunu? | ||||
|
|
01.01.2023 09:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohhoh! Veturi näkyy otetun sen suuremmitta murheitta käyttöön: vettä kattilaan ja tulet pesään. Ellei sitten ohjaamossa olekin opetuskuljettajana toveri sotsialistitseskii normintäyttäjäsotavanki...? Veturin numero ei muuten ala 3:lla vaan se on kyrillinen E-kirjain. Veturi 4366 (valm. Nohab v. 1922) saatiin saaliiksi heinäkuussa 1941 ja seuraavassa kuussa se otettiin käyttöön, väliaikaisesti kunnostettuna. 4366 eli myöhemmin A1 sekä Tr2 nro 2000 sijoitettiin Riihimäelle, missä se veti tavarajunia Tampereelle ja Kouvostoliittoon - eikun Kouvolaan. 2000 palautettiin Neuvostoliitolle marraskuussa 1944. (Tiedot kirjasta Höyryveturit valtionrautateillä.) Henkilövaunu näyttää oleva DE. |
||||
|
01.01.2023 08:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hihhei, matka kirjahyllylle vei: Suomen Ilmavoimien lentokoneet 1918 - 1938. Kirja on vanha kuin taivas, mutta katsellaanpa, millä "Meidän Poikamme Ilmassa" liihottelivat noihin aikoihin, etenkin 2-paikkaisia. Lentosatama oli Santahaminassa, eikä Malmin lentoasemaa ainakaan ollut käytössä ennen vuotta 1936. Väkisinkin tulee esille ajatus I.V.L A22 Hansasta. Niitä oli paljon, Suomen Ilmailutarhalla eikun anteeksi - Ilmavoimilla 120 konetta käytössä, vuosina 1922 - 1936. Hansat olivat kellukekoneita ja touhusivat Merilentolaivueissa. Suomessa lisenssillä valmistetut Hansat perustuivat saksalaiseen Hansa-Brandenburg W.33-vesitasohävittäjään. Etteivät olleetkin itsensä Ernst Heinkelin suunnittelutyötä...? Maakoneista ajankohtaan osuisivat Fokker C V, joilla lennettiin 1927 - 1944 ja englantilainen Blackburn Ripon II F, joilla oli myös kelluke- ja pyörälaskutelineet. Niillä liihoteltiin vuosina 1929 - 1945. 1920-luvun vehkeistä olisi ehkä paikallaan mainita ranskalaista suunnittelua oleva 2-paikkainen Breguet 14.A2. Tämä tyyppi oli käytössä vuosina 1919 - 1927. Ja lievänä vitsailuna: "Insect Aerospace Factory" aikoinaan ylpeänä esitteli: VL Sääski (v. 1928), VL Kotka (v. 1931) ja VL Paarma (v.1931). Köyhän maan erityispiirre: haalia koneita mistä ikinä saakaan. Tyyppikirjavuus oli hirvittävä! Kuvasta on nähtävissä Pasilan alkuperäinen asematalo Toralinnan kyljessä. En tiennytkään tuosta eteläisen veturitallin kohdalla kulkeneesta henkilöliikenneraiteesta, että siinä oli tuollainen aika mittava kallioleikkaus. Rantarata kulkee näemmä tavararaiteiden yli siltoja pitkin. Auroran sairaala oli muistaakseni ennenvanhaan kulkutautisairaalana. Nythän siellä on "lataamo". Näkee selvästi, että Pasilan konfiguraation muuttaminen kuvassa olevan malliseksi (ja mitä se laajennettuna tänäänkin on), on vaatinut raakasti työtunteja! |
||||
|
31.12.2022 19:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä jo katsoin pikkukuvasta että vakioveikkauskuponkiko on siinä? Erittäin mielenkiintoinen aikataulu, ettei olisikin ensimmäinen laatuaan vorgissa...? Illinois, Wisconsin, ja mm. North Dakota, Montanakin osavaltioista tunnistettavissa. Juna 7 on parinsa kanssa nähtävästi yöjuna, matkaakin on: 2209 mailia Seattleen elikkä 3554 kilometriä, Oregonin Portlandiin pitempikin. |
||||
|
|
31.12.2022 19:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1920-luvun alussa issikkoina toimi monikin bolshevikki-Venäjältä paennut emigranttivenäläinen. Näistä paenneista osa oli myös aatelisia, joilla ei nyt niin kovin valoisaa tulevaisuutta "proletariaatin diktatuurissa" ollut luvassa. Issikkaa tilattaessa kotosuomalaiset, joiden venäjänkielentaito oli luokkaa olematon, sanoivat: "Nietu pa-russki, hevonen ja kuski". |
||||
|
31.12.2022 12:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomen veturit 2.-osa kertoo 418:n valmistusvuodeksi 1963. Paikkana Saalasti/Turengin sokeritehdas. | ||||
|
31.12.2022 06:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuten hyvä, mutta veturi 315 EI OLE Sk2! Se ei sitä sarjatunnusta saanut, koska se myytiin Serlachius Oy:lle Mänttään vuonna 1937. Sen oikea sarjamerkki on G9. Mäntässä ollessaan sillä tosin oli etulyhtyinä T-mallin Hoppafoordin lyhdyt. |
||||
|
31.12.2022 06:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu Ei 22130 valmistui vuonna 1931. Se muutettiin vaunuksi BT 01325 vuonna 1969. Sittemmin siitä tuli XT 01618. Olinkin kuvitellut, että sairasjuniin olisi valittu nimenomaan alas laskettavilla ikkunoilla varustettuja Ei:tä, sellaisiakin tosin niissä oli. Huomatkaa, arvoisat kollegat, että vaunuissa EI OLE Punaisen ristin merkkejä. Syynä siihen on, että venäläiset hävittäjälentäjät raukkamaisesti tulittivat ko. merkeillä varustettuja vaunuja talvisodan aikana. (= sotarikos!) Mitä tulee tuohon "uffariin" lastausrampin edessä: - saksalaisilla vuoristojoukoilla oli housunlahkeet sidottuna nilkoissa ja jaloissa nimenomaan ne kuuluisat alppikengät. Lisäksi univormu oli vihertävän harmaa. Kuvasta ei erotu selvästi, että onko herralla I luokan rautaristi rintataskun kohdalla. Asetakin kauluksen pitäisi olla tumman vihreä. Lakissa ("Bergmütze") ei näytä olevan metallista Edelweiss-alppikukkatunnusta. Ja jos kuvan Fritzi olisi rähjännyt edellisvuonna pohjois-Norjassa, niin hänellähän pitäisi olla hihamerkkinä näkösällä Narvikin kilpi. Ettei jannu olisikin suojeluskuntalainen? Saksalainen sotilas Savonmualla? Ei mahdottomuus, mutta kumminkin. |
||||
|
30.12.2022 10:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tako Oy oli/on Tampereen keskustassa sijaitseva kartonkitehdas. Teki mm. rakennustöissä välttämätöntä pinkopahvia. Tako Oy oli aikanaan osana G. A. Serlachius Oy:tä. Näin ollen Mäntässäkin tuli tutuksi suunnilleen A6-kokoiset valkoiset kartonkiset Tako-kortit muistiinpanoja varten. Omaa rautatieharrastustani aloitellessa liimasin ottamiani erikokoisia valokuvia juuri Tako-korteille. Takasivulle kirjoitin lisätietoja. Niitä kortteja sai työsuhde-etuna, puukuviopainettu rasiallinen tällaisia kortteja oli kätevää pitää lankapuhelimen (meillä 47120) vierellä. Nämä valokuvat ovat Rautatiemuseolla, olleet jo vuosia. |
||||
|
30.12.2022 10:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22133 on 100-paikkainen ja valmistunut vuonna 1931. Vuonna 1969 siitä tuli BT 01321. BT majaili aika tiiviisti Riihimäellä. Vuonna 1986 siitä tuli XT 01615. | ||||
|
30.12.2022 10:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puolakan UUZ-750: alusta Volvo B11R, auton vuosimalli 2013. Kori on Volvon 9700H UG. Istumapaikkoja on 51. Volvon moottorina 10,8 litran turboahdettu suora kuutonen, tehot versiosta riippuen 380 - 460 hv. Savonlinjan 482, rek. GMK-933: alusta Scania K410 IB 6x2 vuosimallia 2016. Sen korimalli on 63-paikkainen Scania Interlink HD. Scanian moottori on sekin suora kuutonen, turboahdettu 13-litrainen, jonka teho on 410 hv. Kummankin bussin ovisysteeminä 10+, eli edessä sisäänkäyntiovi ja aivan takana toinen ovi. Tällaista takaovea käytetään enimmäkseen matkustavan väen päästämiseen tienvarsipissalle. Kummankin "junan" tiedot on haettu Bussidatasta. |
||||
|
29.12.2022 21:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa ei näy, mutta ilmassa kuitenkin liihottelee maailman pahin petoeläin: hyttynen! Haluten levittää malariaaaaaahhh... | ||||
|
29.12.2022 21:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niin, ja Englannissa olleet "saksalaisjuuriset" Battenbergit muuttivat nimensä Mountbatteniksi, myöskin I maailmansodan aikana. Yksi tunnetuimmista Mountbatteneista, lordi ja amiraali Louis kohtasi tiensä pään pommiattentaatissa, Irlannissa elokuussa 1979. Edinburghin herttua, prinssi Philip ("Enklannin-Pettin" mies) oli hänen sisarenpoikansa. Edit: kirjörgrhe. |
||||
|
|
29.12.2022 20:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä ollutkaan, herra Erkki. Sachsen - Coburg - Gothan residenssi oli Coburgissa, näin kertoo edessäni pöydällä auki oleva vuoden 1912 valtiokalenteri. Siinä Venäjän hovin kohdalla on: Keisari Nikolai II:n täti, v. 1853 syntynyt Maria Aleksandrovna, joka oli jäänyt leskeksi heinäkuussa 1900: miesvainajansa oli ollut herttua Alfred von Sachsen - Coburg - Gotha. Keisarin sedän leski, Mecklenburg - Schwerinin prinsessa Maria Pavlovna, jonka poika suurherttua Kirill Vladimirovitsh oli naimisissa Iso-Britannian ja Irlannin prinsessan Viktoria Fjodorovna Saksi - Coburg - Gothan kanssa (vuodesta 1905). Romaniassa oli kruununperijänä prinssi Ferdinand, jonka vaimo, Iso-Britannian ja Irlannin prinsessa Maria Alexandra Victoria (syntynyt lokakuussa 1875), joka oli myös Saksi - Coburg - Gotha - sukua ja jonka vanhin poika oli lokakuussa 1893 syntynyt Carol. Saksan keisari Wilhelm II:n "keittiövääpeli" alias vaimo oli Englannin Viktorian tytär Augusta Viktoria Friederike Luise Feodora Jenny, syntynyt lokakuussa 1858, heillä oli 7 lasta, joista yksi oli tytär. Eli voidaan ajatella että avioitumisten myötä tultiin Saksi - Coburg - Gothaksi tai siitä poiskin. Tämä siis vuonna 1912, jolloin kenraalikuvernöörin kanslian johtajana (Helsingissä) oli valtioneuvos Mikael Borovitinoff, Porvoon yksityisellä rautatiellä Hindhårin asemapäällikkönä oli Artur Leonard Nylund, syntynyt 1881, virassa 1905 alkaen. Valtionrautatiellä Vilppulan asemapäällikkönä oli Frithiof Arnkil, syntynyt 1854 ja ollut virassa 1883 alkaen. Vilppulan toisena bokhållarena oli Eino Onni Yrjö Strang, synt. 1885, virassa 1911 alkaen. Helsingissä aapeena oli Emil Barsokevitsh, synt. 1859, virassa 1900 ->. Asemapäällikönadjutanttina Pekka von Nandelstadh s. 1859, virassa 1909-> ja asemakassöörinä Thure Adolf Wessberg. Valtionrautatiellä oli myös neljä omaa pappia, sijoituspaikkoina Helsinki, Viipuri, Gamla Karleby ja Nakkila. Töfsala (!) eli Taivassalo: khra Emil Alfred Sarasto, s. 1863. Mäntän postin hoitaja (Vilppulan expeditionin alaisena): Hugo Richard Blåfield, entinen asemapäällikkö, synt. 1872, virassa 1899->. |
||||
|
29.12.2022 20:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eljas, samoin minullakaan ei ole selvää käsitystä siitä, miksei muutokset juosseet numerojärjestyksessä, mutta koetan avata syitä omalla teknillisellä kokemuksellani: - aluskehyksen tarkastuksen seurauksena kunnostuksessa tullut esiin jotain perusteellisemmin korjattavaa, - vaunuja on käsketty toimittaa määräajassa konepajalle, mutta sopivaa junaa tai rakoa aikataulussa ei ollut helppo järjestää, - Pasilan sijasta Pieksämäki? - jotakin valmistuksessa tarvittavaa tarviketta puuttui, tilaus tehty, toimittajalla lievää vaikeutta, - pajan henkilöstöä sairaslomalla? - piirustukset aiheuttivat rutinaa verstaalla (ei mitenkään harvinaista!), tarkistamiset viivyttivät työtä hiukan, Eikös tammikuussa 1963 kova talvi aiheuttanutkin runsasta liikennettä kohti Hangon satamaa, joten senkin hoitaminen vaikutti priorisointiin? Virkatarvevaunut joutivat odottamaan vähän aikaa? Kuten hyvin tiedetään, paholainen piileksii detaljeissa ja mr. Murphy on aina muistuttamassa olemassaolostaan. Kaikille lienee tuttua autonkorjaajan ensimmäinen aksiooma: - Tarvitessasi jotain työkalua, se putoaa ja vierii auton maantieteelliselle keskikohdalle siten että kädensija on sinusta poispäin ja kätesi osuu juuri siihen vasta terottamaasi työkalun osaan, aiheuttaen kiusallisen haavan. |
||||
|
|
29.12.2022 17:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01185, suunnilleen 1960-luvun alkupuoliskolta oli entinen CEm 2442 vuodelta 1928. 1920-luvulla suomalainen vaunutuotanto työnsi vauhdilla uusia vaunuja radoillemme, kunnes kirotun ahneuden siivittämänä keinottelijoiden osakepeli keitti pahemman kerran yli lokakuussa 1929 ja maailma syöksyi syvälle lamaan. Näiden ahneiden paskiaisten tekosten seurauksena maailma sai ristikseen äärioikeistokouhotuksen natseineen, lapuanliikkeineen kaikkineen. |
||||
|
|
29.12.2022 01:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Gotha - tehtaan tuotteista kuuluisimpia olivat I maailmansodan aikaiset raskaat pommikoneet. II maailmansodan aikana firma teki muun muassa rynnäkköliitokoneita ja maailman ensimmäisen Stealth - hävittäjäkoneen, Gotha Go 229:n, melkein lentokuntoiseksi. Oli vekkuli kapistus, lentävä siipi, jossa kaksi suihkumoottoria ja MK 103 - konetykit (30 mm kaliiberia, hirmuinen ase, yksi osuma riitti pudottamaan Boeing B-17 Lentävän Linnoituksen. Oli hypoteettisenä koneena Secret Weapons of the Luftwaffe - ilmataistelu-PC-pelissä. Varsin onnistunut simulaatio, sanoisin. On pakkauksineen ja ohjekirjoineen minulla vieläkin tallessa. |
||||
|
29.12.2022 00:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pikku-Jumbon perässä oleva Ei (83-paikkainen) on numeroltaan - niin mikä? Pikku-Jumbo on näköjään hukannut sylinterinsä etupäästä männänvarren suojuksen. Upeeta! Rappioromantiikkaa...! Tuhannesti kiitetty olkoon pyhä Euro ja ylipappinsa "Kauppakamarinulikka"! Vekkulia raidejärjestelyä eteläpäässä. |
||||
|
29.12.2022 00:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa matkustaja-"tulva" Haapamäellä! Missä kunnossa muuten Haapamäen muistomerkki-Ankka nykyisin on? Särjetty sisältä ja värimetalliosat pöllitty ja juotu? Onko Haapamäen kylätoimikunta koolla hautausmaalla ("kunnes Vapahtajamme Jeesus Kristus on sinut viimeisenä päivänä herättävä")...? |
||||
|
27.12.2022 16:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei, John L.! Komppaan sinua, jos tarkoitit nimenomaan H7/Hv4 - Heikkiä. Suomalaisen veturinsuunnittelutaidon hohtavin helmi se on! |
||||
|
23.12.2022 23:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvatekstiin vastauksena: taistelunsa lopettaneita sotilaita on kuljetettu ruumisjunissa, kunhan Kaatuneiden Evakuointikeskus on jotenkin arponut esimerkiksi tasaparit raajoja arkkuihin. Parhaassa tapauksessa on arkussa pelkästään satunnainen varvas yksinään...? | ||||
|
23.12.2022 12:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Elbing on nykyään Puolaa, joku ihme Elblakki? | ||||
|
22.12.2022 16:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| No, oletettavasti nämä tytskyt juuri sen takia valittiinkin! Tonttuilu kannattaa aina! |
||||
|
22.12.2022 08:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lienee Vaasaan menossa ollut MK 55...? | ||||
|
21.12.2022 16:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| E 1006 on vuodelta 1927 ja siitä tuli vuonna 1965 autovaunu Haa 105'940. Sittemmin se muutettiin kipparivaunuksi Fh 3301 (prototyyppivaunu, jonka kori poikkesi perus-Fh:sta). Hylätty joulukuussa 1981. Tätien vaatemuodin perusteella oletan kuvan olevan 1930 - luvulta. |
||||
|
21.12.2022 15:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikohan iltapäivää, sellaista klo 14 - 15 aikoihin...? Parkanon tie on jo käytössä ja sähköistys ulottui vain Keravalle, mutta Riksuun sähkö tuli reilun kuukauden päästä. 1974 kevätturistissa tällä aikaikkunalla sopiva juna olisi P 155 Tampereelle...? Kuvauspäivänä on maanantai, jouluviikolla. Junan ensimmäinen vaunu näyttäisi olevan satapaikkainen Ei. |
||||
|
20.12.2022 19:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ehkä vitsini oli silläkin paikallaan, koska Eugen itse vetää pitkää unta taustan mäellä. | ||||
|
|
20.12.2022 09:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| "On se sentään hyvä, että se Schauman ampui Bobrikoffin, eikä Sinebrykoffia!" | ||||
|
19.12.2022 19:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensimmäisiä "virkavaunuja" olivat muun muassa nämäkin kaksi vaunua: XGd 036'001 ja 036'002. Voitaneen helposti ymmärtää syyt, miksi niistä melko pian tuli tavanmukaisen XG - litteran alla olevia 04XXX - numeroituja vaunuja...? |
||||
|
19.12.2022 09:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei olisi sairasjuna? Tulin ajatelleeksi vuosiluvun perusteella ja siksikin kun vaunun ikkunat ovat alaslaskettavaa mallia. Niistä oli kätevää lastata paaripotilaita junaan. |
||||
|
18.12.2022 04:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistava kuva muuten! Sisältää lupauksen talvipäivän seisauksen lähenemisestä ja sitten taas eletään kohti juhannusta, immer wieder! Kiertokulku jatkuu, kuin veturin pyörän ikuinen liike, kierros kierrokselta. |
||||
|
18.12.2022 04:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| En oikein usko keskimmäisen rakennuksen sivurakennusrooliin - takuuvarmasti vatsataudin iskiessä sen tärkeys korostuu, kun ovi käy kuin käkikellon luukku...? | ||||
|
18.12.2022 00:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Elokuva-alan ammattilaisille varmasti tuttua kauraa. Tuskin Titanic-leffaankaan (v. 1997) olisi kannattanut ihan oikeaa Titanic II:ta väsätä ja jysäyttää sitä jäävuoreen aidolla tapahtumapaikalla...? Siinäkin leffassa illuusio oli luotu erinomaisen vaikuttavasti. |
||||