Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.11.2022 19:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Höyryturbiini on kuvattu ainakin havainnollisesti (oikealla alhaalla) ja tulitorvikattilaa esittävä kuva on erinomainen! Höyryveturikattilan tulipesärakenne on tietääkseni käytännön (niin, ja itse Stephensoninkin) sanelema. Veturipuolella tulitorvikattila ei yleistynyt. |
||||
|
29.11.2022 23:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itseni, systerin ja pikkubroidin käytössä (1957 - 1968) oli samanlainen, puinen, joka oli tuhrittu Miranolin siniseksi. Nuo kylkitörmäysraudat tosin puuttuivat. Rattaat olivat puurakenteisia, akselit tekivät mutkan pyörien vieressä ja olivat kierrejousitettuja. Kuvan rattaan väri on natsi-Saksan Luftwaffen RLM 02:ta (= RLM-harmaa) kiusallisen lähellä. |
||||
|
29.11.2022 03:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ollessani päiväpostinkantajana 6. kantopiirissä Mäntässä, kuului Pilvilinna piiriini. Olin niin kaponen kärpässarjalainen niihin aikoihin (kesällä 1975, kahdeksantoistiaana), että minun piti hyppiä täyden postilaukun kanssa Pilvilinnan hississä, valon sytyttämiseksi! Hissin lattian alla oli valokatkaisija, joka reagoi tai oli reagoimatta hissimatkustajan painoon. Samanlainen keksintö oli Mäntän pääpostin yleisöpuhelinkopissa. Viime kesänä käydessäni Mäntässä, Pilvilinnassa oleva kampaamo Chez Marie oli vielä olemassa ja omistajarouva jotenkin muisti minut. Muistelisin paperitehtaan irtisanoneen raidesopimuksensa vähän aikaa sitten...? |
||||
|
29.11.2022 03:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohjaamon tienoilla oleva kaarimerkki risteineen kieltää ajamasta tätä laitetta laskumäen yli. Merkki on kopsattu ainakin saksalaisilta. | ||||
|
29.11.2022 03:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tästä eteenpäin tulleet Plasserit olivat kasvaneet kokoa ja nimityksiäkin oli tullut: Mainliner, 07 - 16, Duomatic jne... | ||||
|
29.11.2022 03:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yksi kysymys (ajatellen sivuston nuorempia osallistujia): - minkä maalainen valmistaja Plasser & Theurer oli/on? Entä Matisa? |
||||
|
27.11.2022 13:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suonperä avattu liikenteelle, asiasta annettu määräys 12.3.1889 päivätyllä Cirkuläärillä nro 12/919. 1.4.1889 alkaen se on oleva laituri, liikennöintitapana HilTp, eli henkilöliikenne ilman lipunmyyntiä, ja pikkutavaraliikenteelle ( yksittäisen tavaralähetyksen suurin sallittu paino 100 kg). Suonperän laituri alennetaan 1.7.1953 lukien seisakkeeksi (pikkutavaraliikenne lakkautetaan). Srä on edelleenkin Kälviän aseman alaisuudessa (Klv 5 km, Pnä 45 km, Yv 67 km). (KL27/53-3) Srä lakkautettu 23.5.1971 lukien (VT15/71-2). Riipan seisahduslaiturin luona avataan samanniminen vaihde tavaraliikenteelle ilman painorajoitusta tästä päivästä lukien (Cirk. 39/11111, 16./29.12.1904). Riipan liikennöintitapaan tulee muutos: H -> Hrl, eli täydellisestä henkilöliikenteestä rajoitettuun lipunmyyntiin (Epäitsenäiset liikennepaikat 1930, lisäys 12, 14.6.1934). Riippa, lisäys liikennöintitapamerkintään: R (rahtimaksut voidaan suorittaa tällä liikennepaikalla) 1.1.1948 lukien (KL56/47-13). Uusi liikennöintitapamerkintä: HrlTt (henkilöliikenne rajoitetulla lipunmyynnillä, tavaraliikenne täysin vaunukuormin) 1.10.1976 lukien. (VT39/76) Tavan muutos: henkilöliikenne lakkautettu, tavaraliikennettä.täysin vaunukuormin, 1.4.1980 lukien. VT13/80. Jälleen muutos: Tt liikennepiirin päällikön luvalla 1.12.1980 lukien. VT47/80. Edellinen merkintä poistettu 25.9.1983 lukien. VT36/83. Liikennepaikka lakkautettu 1.1.1984. VT50/83. |
||||
|
27.11.2022 13:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nimi Storå saanut rinnalleen suomenkielisen nimen ISOJOKI 1.6.1925 lukien. Cirk.21/384, 14.5.1925. Isojoen liikennöintitapaa muutettiin: ollut HilT (= henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä, täydellinen tavaraliikenne). Uudeksi tavaksi tuli HrlT, eli nyt tuli rajoitettu lipunmyynti henkilöliikenteessä tavaraliikenteen pysyessä ennallaan. (Epäitsenäiset liikennepaikat 1926, lisäys 10, 15.5.1929.) Nimenmuutos: Isojoki -> Rimmi 1.1.1934 lukien. (Epäitsenäiset liikennepaikat 1930, lisäys 11, 11.11.1933.) Liikennöintitapa on oleva HrlT. (Epäitsenäiset liikennepaikat 1930, lisäys 12, 14.6.1934.) Lisätään liikennöintitapamerkintään: R (= liikennepaikalla rahtimaksut voidaan suorittaa tällä liikennepaikalla) 1.1.1948 lukien. (KL56/47-13) Rimmi alennetaan 26.5.1968 lukien seisakkeeksi, henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä (tapa Hil), päällystöasemana Kokkola. (KL13/68-8) Rimmi, nro 746, Säy 646, poistetaan VR 2669 - koodinuettelosta. (KL19/68-5) Seisake lakkautettu 1.1.1982 lukien. (VT52-53/81) |
||||
|
27.11.2022 12:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomi - valimo ja Jokelan valimo toimittivat GAS pumpputehtaalle Mänttään teräs - ja isompia valurautavaluja 1970 - luvulla. T. nimimerkki: valutavaravarastoa järjestelemässä ja trukinkuljettajana ollut. |
||||
|
27.11.2022 05:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| evp = elää vaimonsa palkalla...? | ||||
|
27.11.2022 05:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ach so, Jorma, kiitokseni asian korjaamisesta. Kun tuota aikaa on päässyt kulumaan kesistä 1979 ja 1980, kun jonkun kerran pääsin mukaan Hurun ohjaamoon Mänttä - Vilppula - radalla. | ||||
|
|
26.11.2022 20:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ovesta voi erottaa koneapulaisen polven menoksi suunnitellun lämpöpatterin sijoituksen. | ||||
|
26.11.2022 20:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onhan se niinkin, että.dieselin pakokaasusta osa on käyttämättä jäänyttä ilmaa. Asia riippunee siitä, miten säädöt on tehty, pakokaasuanalysaattorin avulla tai ilman. | ||||
|
25.11.2022 23:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämän kommentin kirjoitin vastauksena herra Mikko Herpmanille: Kyllä, Mäntän rautatiellä matkustajajunat ainakin kulkivat aikataulujen mukaan. Seuraavaksi ote kirjasta "Kapeat kiskot", sivulta 137: "Liikenteen alusta eli vuodesta 1897 lähtien matkustajajunapareja oli iltapäivisin kulussa kaksi. Esimerkiksi 16.5.1899 alkaneella aikataulukaudella junat kulkivat seuraavasti: km 0: Mäntästä 12.45, km 1: Koskela 13.00, km 8: Vilppulaan 13.25 ja Mäntästä: 16.00, Koskela: 16.15, Vilppulaan: 16.40. km 0: Vilppulasta 13.55, km 7: Koskela 14.20, km 8: Mänttään 14.30 ja Vilppulasta 17.10, Koskela 17.35, Mänttään 17.45. Mäntän ja Koskelan yhden kilometrin väliä varten oli aikataulussa varattu huomattavan paljon aikaa. Täytyy muistaa, että tämä osuus kulki tehdasalueen halki, jolloin nopeus oli alhainen ja aikataulu mahdollisti myös välillä tehtävät vaunujen mukaanotot ja jätöt. Tällä välillä olivat myös rautatien omistajan kauppaneuvos Serlachiuksen asuinlinna ja tehtaiden konttorit, eli jos tarvetta ilmeni, varmasti oli mahdollista pysähtyä ottamaan tulijoita. Kun oltiin päästy "oikealle" pääradalle, juna sai ajaa kahtakymppiä perille. Toukokuun 16. päivästä 1900 alkaen otettiin käyttöön aamupäivällä kulkenut kolmas junapari. Saman vuoden elokuun alusta tämä pari siirrettiin liikennöimään yöllä. Aikataulut oli sovitettu toimimaan VR:n junien jatkoyhteisvuoroina ja sama järjestelmä junalukumäärineen oli käytössä koko liikennöimisajan." Ote Jorma Rauhalan minulle lähettämästä faksista 18.10.1996: Aikataulu, voimassa 1.5. - 31.8.1913: Juna 1, Mäntästä klo 1.40, tulo Vilppulaan 2.20. Juna 2, lähtö Vilppulasta 3.46, tulo Mänttään 4.21. Juna 3, Mäntästä klo 10.35, tulo Vilppulaan 11.20. Juna 4, lähtö Vilppulasta 12.05, tulo Mänttään 12.40. Juna 5: Mäntästä klo 16.03, tulo Vilppulaan 16.48. Juna 6, lähtö Vilppulasta 17.20, tulo Mänttään 17.55. Ylimääräisten junien 351a ja 352a kulussa ollessa odotetaan niistä tulevat. Vuonna 1975 täytti Kuorevesi - Mänttä - Wilppula - lehti 50 vuotta. Juhlan kunniaksi jokaiselle tilaajalle jaettiin kotiin jäljennös lehden ensimmäisestä numerosta, eli n:osta 1, torstaina huhtikuun 30 p:nä 1925: Takasivulla on Juna-aikataulu. Mäntän rautatie: junat lähtevät: Mäntästä, klo 1.50 yöllä, 11.15 a.p., 4.40 i.p. Koskelasta, klo 1.55 yöllä, 11.20 a.p., 4.40 i.p. (ilmiselvä painovirhe!) Vilppulasta, klo 2.55 yöllä, 12.20 j.p.p., 5.45 i.p. junat saapuvat: Vilppulaan klo 2.20 yöllä, 11.45 a.p., 5.10 i.p. Mänttään klo 3.25 yöllä, 12.50 j.p.p., 6.15 ip. Samassa ilmoitettiin Valtion rautatien junien aikatauluista: Junat lähtevät Vilppulasta: Etelään: Klo 12.40 yöllä pikajuna Helsinkiin [Vaasasta] Klo 2.45 yöllä postijuna Helsinkiin [Torniosta] Klo 4.00 yöllä sekajuna Tampereelle Klo 12.10 päivällä postijuna Helsinkiin [Torniosta] Klo 7.13 i. sekajuna Tampereelle [Viipurista Haapamäen kautta] Pohjoiseen: Klo 2.44 yöllä postijuna Tornioon [Helsingistä] Klo 3.44 yöllä pikajuna Vaasaan [Helsingistä] Klo 11.28 päivällä sekajuna Viipuriin Haapamäen kautta [Tampereelta] Klo 5.32 i.p. postijuna Tornioon [Helsingistä] Samassa lehden numerossa oli merkki uuden ajan sarastamisesta: VILPPULAN AUTTO alottaa taasen säännölliset kulkuvuoronsa Vilppulan - Jämsän välillä maanantaista toukokuun 4 p:stä alkaen. Lähtee Vilppulasta joka arkipäivä klo 5.35 illalla Jämsään ja Jämsästä samoin joka arkiaamu klo 8 Vilppulaan. Ylimääräisiä ajoja suoritetaan. Hinnat kohtuulliset. Lähemmin puhelin 64 Vilppulasta. T. Murtomäki. |
||||
|
25.11.2022 22:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aero? "Anna Ensin Ryyppy Ohjaajalle". Ei mikään ihme, että nimi Finnair otettiin käyttöön...? |
||||
|
25.11.2022 14:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Logo, eli "GAS:n pulu"! Myöhempi GAS:n lintulogo kantoi juuri tätä nimitystä. Iskä kerran kertoi herrakuskina ollessaan, että hävetti maailmalla, kun työasuun kuuluneessa koppalakissa ei ollut minkäänlaista firmanmerkkiä, "oltiin kuin mustalaiset!" Liikennepuolen pomo, Inkisen Pasi (joka toimi myös tehtaan soittokunnassa), kaivoi jostain tavaroistaan esiin messinkisen GAS:n pulun, joka oli ollut soittokunnan soittajien lakissa, noin 15 senttiä leveä... |
||||
|
25.11.2022 13:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| VT = Verbrennungs-Triebwagen, eli polttomoottorillinen moottorivaunu. | ||||
|
25.11.2022 13:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| KEis oli Olympiakiitojunavaunuston keskimmäinen vaunu. Siihen oli sijoitettu myös dieselgeneraattori sähkön tuottoa varten. KEis 22407 muutettiin vuonna 1976 Johdonvetojuna 4:n vaunuksi BG 040098. Jvv-4 hylättiin vuonna 1983. |
||||
|
25.11.2022 13:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Hei heipparallaa Helsinki, kaikkien riemujen kaupunki!" | ||||
|
25.11.2022 13:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä myös. Takaraivossa kummitteli muinaisen "Tekniikan voittokulku"- kirjan maininta Heilmann - höyrysähköhöyrysähköveturista! Kuukkelikin tietää kertoa jotain Heilmann - veturista, joka tavallaan oli "luolamiesesi-isä" dieselsähköveturille. |
||||
|
25.11.2022 13:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tuota veturia kutsuttukin joskus muinoin "Killiäiseksi"? | ||||
|
25.11.2022 13:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ehdottaisin "itärintamatunnuksen" maalaamista tähän veturityyppiin, toisin sanoen keltaista väriä nokkaan! | ||||
|
25.11.2022 13:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muotoilultaan paljon paremman näköinen, kuin se toinen tsekkiluomus: Dm12. Huomatkaa Pullahuru - malliset askelmat vaunun helmassa, ohjaamon oven alapuolella. |
||||
|
|
25.11.2022 13:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan 1970-luvun Aamulehdistä lukeneeni, kuinka kohtalottaret katkaisivat elämänlangat harva se päivä Rukkamäen tasoristeyksessä useiltakin sieluparoilta, käyttäen työkalunaan juuri junaa! Kuvasta näkee mainitun tasoristeyksen ominaisuudet; hirvittävän näköinen! Itse uskon kuvassa näkyvien (maanmittaajien) keppien olevan merkkinä siitä, että asiaan oli alettu kiinnittää joltisestikin huomiota. |
||||
|
24.11.2022 18:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Po 9956 muutettiin virkatarvevaunuksi BT 01345 vuonna 1976. | ||||
|
24.11.2022 01:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onhan vekkuli prötkötes, Pappa-Tunturi moporesiinana alias Moprena! Alkuperäkuvasta ei tosin erottanut, että oliko kapistuksen nimeä tankin kyljessä? Noussee mielleyhtymä eli assosiaatio tästä kuvasta, että mansikkarahkapurkin vierellä ohennepullo sopivalla etäisyydellä, hah hah! |
||||
|
23.11.2022 17:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sinivalo ennenvanhaan tarkoitti, että sen ohittaminen oli sallittua enintään 15 km/t nopeudella ("aja varovasti"), koska tuleva juna ajoi raiteelle vaunuja vasten. Edelleen sen tolpassa oleva lähtöopastimen esiopastin oli sammuksissa, kuten kuvasta näkyy. Juttu johtui Dm8-9 Porkkanoista ja myös sähköjunista, joita matkan varrella liitettiin pitempimatkaisiin juniin. Hyvänä esimerkkinä oli juuri Tampere, jossa Jyväskylästä tuleva Porkkana - P 94 sai lisärungon, ennenkuin jatkoi reissuaan kohti tasavaltamme pääkaupunkia. 1970-luvun puolenvälin tienoilla se lisärunko oli Vaasasta Parkanon kautta tullut P 34. Tapahtuma tapahtui aamulla, ennen kymmentä. Aiemmin vaunuja vasten ajosta varoitettiin asiaan kuuluvien junien kuljettajanaikatauluissa, tuloraidemerkinnän yhteydessä. Siinä vaiheessa kun porkkanoiden kanssa rinnakkain ajettiin muulla kalustolla, aikataulussa olevan merkinnän tarkoituksenmukaisuus tuli kysymyksen alaiseksi. Tästä syystä itse oletan sinivalo-opastimen tulleen käyttöön. |
||||
|
23.11.2022 13:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nimenmuutoshistoriaa netin syövereistä, mitä Kauhavan sotilasilmailuhistoriaan tulee: Ilmailukoulu vuoteen 1937. Ilmasotakoulu vuosina 1938 - 1941. Lentosotakoulu vuosina 1942 - 1951. Ilmasotakoulu vuosina 1952 - 2004. Lentosotakoulu vuosina 2004 - 2014 lopulle, jolloin lakkautettiin. Nykyisin Ilmasotakoulu on siirtyneenä Tikkakoskelle, vuodesta 2014 alkaen. Mitä Paukkanevaan tulee, niin karttaselain-sivustolla olevassa ajantasaisessa kartassa Seinäjoen ja Nurmon välillä, radan länsipuolella oleva suo- ja turvetuotantoalue on merkitty nimellä "Paukaneva". |
||||
|
23.11.2022 05:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hj. Heimolainen toimi sittemmin GAS:n Mäntän tehtaiden liikennepäällikkönä. | ||||
|
23.11.2022 03:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Paukkaneva: synkkä nimi maamme historiassa, vuonna 1918 valkoiset teloittivat vangiksi otettuja punaisia siellä. Paukkanevan laituri on luettava Nurmon aseman alaisuuteen. (Cirk.78/1042, 4.11.1911) Epäitsenäiset liikennepaikat 1926: Pva vaihde, liikennöidään täysin vaunukuormin. Paukkaneva on mukana Epäitsenäiset liikennepaikat 1930, lisäys 7 seisakeluettelossa, 1.4.1932 lukien. Seisake lakkautettu 1.6.1948 lukien, vaihde jää käyttöön (KL29/48-2). Nurmon pysäkin alainen Paukkanevan vaihde on purettu (31.5.1964?), joten sitä koskevat merkinnät on poistettava. (KL21/64-2). |
||||
|
|
23.11.2022 03:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Härmän soraraiteen nimi muutettu Kaupin raiteeksi, Epäitsenäiset liikennepaikat 1930, lisäys 5, 15.5.1933. Erkanemisvaihde aikataulukauden 128 (voimassa 28.5.1961 lukien) rataosaselostuksen mukaan kohdassa km 470 + 550. Kaupin seisake poistetaan 14.6.1934 alkaen. Kauppi: laiturivaihde, liikennöintitapa: henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä, täydellinen tavaraliikenne. Päällystöasemana Hm 9 km, Kaupinkankaalle 1 ja Sk 64 km. (Liikennepaikkojen välimatkat 1942). Kaupin laiturivaihde alennettu seisakevaihteeksi, tapana: henkilöliikenne ilman lipunmyyntiä, tavaraliikenne täysin vaunukuormin, Ylihärmän pysäkin liikenteelle avaamisen johdosta 1.10.1951 lukien (KL42/51-3). Seisake lakkautettu 14.12.1953, vaihdetta liikennöidään edelleenkin, tapana tavaraliikenne täysin vaunukuormin. (KL50/53-7) Kaupin liik.tapa muutettu: tavaraliikenne täysin vaunukuormin ja pikkutavaraliikenteelle, jossa yksittäisen lähetyksen paino saa olla enintään 100 kg. (KL13/65-4), siis vuonna 1965. Sijainti aikataulun 128 mukaan km:llä 477 + 203. Kauppi lakkautettu 1.12.1981 lukien (VT47/81). Kaupinkangas on mainittu seisakeluettelossa, Epäitsenäiset liikennepaikat 1930, lisäys 7, 1.4.1932 lukien. Kaupinkankaan seisake poistetaan 1.10.1951 (KL42/51-3). Ylihärmä avataan pysäkkinä liikenteelle 1.10.1951 lukien (KL42/51-3). Sijainti: km 480 + 019 (aikataulu 128). Ylihärmän pysäkin liik.tapa on oleva 1.2.1954 lukien T, eli täydellinen tavaraliikenne. (KL4/54-5) Yhm asemalla on liikenneosaston pukkinosturi K - 2491. Sen nostokyky on enintään 3 tonnia, eikä sillä voi käsitellä 20 jalan pituisia kontteja. Nosturi on tyypiltään kiinteä pukkinosturi nostimella (VT18/75-10 olevan luettelon mukaan). Yhm tapamerkintä on 1.10.1976 alkaen oleva Tt, eli tavaraliikenne täysin vaunukuormin (VT39/76). Ylihärmä on lakkautettu 1.1.1985 lukien (VT51/84). |
||||
|
23.11.2022 02:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olipa kerran suomenruotsalainen tutkimusmatkailija, joka matkaili Jepualta Lapuan kautta Papualle. Ruotsiksi: "Från Jeppo, via Lappo till Pappo." |
||||
|
|
23.11.2022 02:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kauhava: "Ilmailukoulun raide otettu käyttöön, täysin vaunukuormin, Kha 2 km." Epäitsenäiset liikennepaikat 1926, lisäys 4, 2.5.1927. Liikennepaikkojen välimatkat 1942: "Lentosotakoulun raide, Kha 2, Tt, Puolustuslaitosta varten." Liikennepaikkojen välimatkat 1954: "Ilmasotakoulun raide, Kha 2, Tt, Puolustuslaitosta varten." Mainittu raide oli ilmavoimien lentobensiinisäiliövaunuliikennettä varten. |
||||
|
Kuvasarja: Ratapihakaavioita ja korkeusprofiileita rataosittain |
22.11.2022 20:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaista, Panu. Monet kiitokseni! | ||||
|
22.11.2022 19:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, vastaus kysymykseesi on kyllä, ensimmäisiä nokattomia kutsuttiin "Bulldog"-busseiksi ja moottori oli niissä tosiaankin edessä. Bulldogit nousivat suosioon aika helposti, moottorikoppa oli nyt sisäpuolella. Sen vieressä, oikealla oleva tilakin saatiin siten "tienaamaan", kun siihen sai vaikkapa vain yhden matkustajanistuimen. Nokattomat bussit olivat jo 1950-luvun kuluessa syrjäyttäneet perinteiset nokkabussit. Jokunen nokkabussi korjattiinkin bulldogiksi, uskokaa tai älkää. Eikä se ohjausjärjestelmän vipujen entraaminen tällöin suinkaan tekemätön paikka ollut, vaikka äkkiseltään siltä näyttäisi. Mitä takatuuppariin tulee, Suomessa ensimmäinen sellainen oli Onni Vilkkaan #27 (RO-92) vuodelta 1955. Sen alustana oli Mersu OH 321H. Ensimmäistä kertaa Suomessa siinä oli ovi etuakselin etupuolella, ajopiirturi, edessä kierrejouset ja takana ilmajousitus. Ikkunat olivat sinistä lasia, jolloin auringonpaahde ei päässyt sisään. Uutuutena siinä oli myös istuinpaikkakohtaiset lukuvalot. Vilkkaan auto huomioitiin myös autolehdissä. Kotkalainen päivälehtikin siitä kirjoitteli ihastelevin sävyin. Korin siihen oli tehnyt helsinkiläinen Autokorirakenne, mallina Kutter 1, vaikka keula oli Mersun omaa tekemää. Istumapaikkalukuna oli 32. Auton dieselmoottori oli 110 - hevosvoimainen ja akseliväli 4 180 mm. Moottori oli takana pystyssä pitkittäin. Vilkkaalta RO-92 poistui lokakuussa 1961 ja sen osti samoihin aikoihin kestiläläinen V & H Helander. Rekisteriksi tuli OO-427. Helander poisti tämän tuupparimersun marraskuussa 1967. Tiedot Bussidata-sivustolta, Vilkkaan historiikista ja Pula-ajan bussit-kirjasta. |
||||
|
22.11.2022 19:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| VR melko nopeasti luopui "kaksfooninkisten" asematalojen rakentamisesta, perusteluna pelastautumisen hankaluus tulipalon yllättäessä. Herra Tuomo, Kajaanissa vielä näkyy jälkiä kansallisromantiikasta: katonharjakoristusten päiden eläimenpääkoristeista. Toisin sanoen: Kajaanissa suomalaisnäkemys jugendista oli vasta alkutaipaleellaan. |
||||
|
22.11.2022 19:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Colt iskee miehen makuun" , vai oliko se "katuun"? Niitä aikoja, myivät monta sorttia, Kolttia ja Norttia... |
||||
|
Kuvasarja: JHMD - Jindřichohradecké místní dráhy |
21.11.2022 14:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Otto hyvä, eihän nyt toki! Perinteisten suomalaisten ärräpäiden lateleminen käynee hyvästä harjoituksesta...? | ||||
|
Kuvasarja: Ratapihakaavioita ja korkeusprofiileita rataosittain |
20.11.2022 21:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| 50-luvun kaavioista minua kiinnostaisi Vilppula ja Säynäjärvi. Ja sekin, oliko Pynttärissä tuohon aikaan mitään raiteita jäljellä. Pynttäri oli Alavuden ja Niinimaan välillä. | ||||
|
20.11.2022 19:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturin jälkeen on Ge matkatavaroita varten, sitten F. Ettei F:n jälkeen olisikin lyhyttä mallia oleva DEi? | ||||
|
19.11.2022 23:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos tosissaankin kova hätä tulee, niin kumisaappaan varsi taitettuna kaksinkerroin auttaa. Monenkin linja-automatkustajan käyttämä kikka tämä. En usko, että vessaan meneminen etupään ohjaamon kautta nyt johtaisi karkotettavaksi Siperiaan tai Vaasan linnaan tiilenpäitä laskemaan...? |
||||
|
19.11.2022 23:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa on tyypin III Platformskjul. | ||||
|
|
19.11.2022 21:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Dm7 - vetovaunuissa vessan sijainti vaihteli eri tilaussarjoissa. Valmet Lentokonetehtaan "Moottorivaunu Dm7 Rakenne, käyttö ja huolto" - kansioissa on vähintään kahden eri vetovaunutyypin pohjapiirrosta: TD 227853, jossa vessaan pääsi matkustamosta. Itse vessa oli sijoitettuna moottoripäähän. Muistelisin vaunun 4109 olleen tällainen. TD 433604, joka esitti uusimman tilaussarjan vaunua (nrot 4197 - 4216) lumiauroineen ja kiskojarruineen. Tässä mallissa WC oli akkupäässä ja ovi ohjaamossa. Dieselveturit ja moottorivaunut osa II:ssa ei pohjapiirrosta ole. Dm6:n kokoonpanopiirustuksessa (Valmet Lentokonetehdas KD 201417 piirretty 25.11.1952 Kalliola, leimattuna "Valtionrautatiet Turun konepaja 15.6.1959") vessa on moottoripäässä ja sen ovi on matkustamossa. Vessan oven sijoitukseen lienee enimmältään vaikuttanut sähkökaapin sijainti ja rakenne. |
||||
|
19.11.2022 00:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Poste restante on rangaistusvankien suosikki. | ||||
|
|
18.11.2022 20:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kansainvälinen postiliitto tunnettiin/taan nimellä Union Postale Universelle. | ||||
|
|
18.11.2022 16:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Leino lajittelee näköjään "Sonta - Siionia" eli Maaseudun Tulevaisuutta... | ||||
|
18.11.2022 16:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, ja te muutkin: kahden vaunun kytkentä tällä tyypillä oli siksi, että toisen vaunun generaattori toimitti valaistussähkön myös toiselle vaunulle. Kytkentä voitiin irrottaa vain konepajakäyntien yhteydessä. Käytäntö oli siis vähän saman tyylinen kuin VR:n sodan jälkeen valmistetussa Ek - sarjassa. Saman tyylistä modernisointia harrasti myös DDR:n Reichsbahn ns. Reko-vaunuissaan. Näitä Reko-vaunuja muunsi DR hiukan myöhemmin kuin kuvan Wirtschaftswunder-aikaan tehdyt vaunut. Reko-vaunut olivat kutakuinkin saman näköisiä kuin kuvan vaunut, paitsi että sisäänkäyntiovet eivät olleet ovisyvennyksissä. Lisäksi ovia oli vain yksi per sivuseinä. DR:n sarjamerkkinä oli esim. B3g. Näissä valaistus oli hehku- ja loistelampuilla kun lännessä harrastettiin pelkälti loistelamppuja. DR Rekotti myös konduktööri- ja postivaunujakin. Tiedot kirjasta Reisezugwagen-Archiv/ Wagner - Kroschwald - Wagner 1974. |
||||
|
17.11.2022 17:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vääräjoen luona ollut sivuraide avattiin tavaraliikenteelle 29.10.1909 alkaen, täysille vaunukuormille. Vääräjoella oli ollut vetureita varten vedenottopaikka. Sinne pystytettiin AGA-vilkkuvalolla varustettu levysignaali eteläpuolelle, 590 m päähän vesitornista. Otettiin käyttöön 5.3.1917. Vääräjoki määrättiin poistettavaksi Epäitsenäiset liikennepaikat 1920 - julkaisun lisäyksessä 12 (13.12.1922). Vääräjoen vedenottopaikalta poistettiin levysignaalit 11.1.1930. |
||||
|
|
17.11.2022 16:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppula tunnettiin vuonna 1883 (keskiajalla "Filpola") Filppulana, lennätinhuutona Fp. Keisarillisen senaatin suosituksesta rautatiehallitus päätti muuttaa Filppulan nimen Wilppulaksi (Wp). Muutos astui voimaan 1.5.1897. [1964 ilmoitettiin Wp alaisen Toivolan raiteen poistamisesta (KL48/64-4)]. Uusittu nimilyhenne "Vlp" otettiin käyttöön 30.5.1965 (KL15/65-5). "W"-kirjain jäi pois käytöstä. Lyhennettä Vp ei vilppulalaisen vaihtokonduktöörin kertoman mukaan voitu käyttää, koska se tarkoitti varastopiiriä. Samaan aikaan Viiala (Wa) sai uuden lyhenteen Va, kuin myös Kouvola (Kw -> Kv). Nämä siis esimerkkeinä. |
||||
|
15.11.2022 14:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kätevää! Tasoristeysliikennemerkit näyttävät riittävän moneen suuntaan, joten krapulaiset traktoristit tietävät varoa junaa! | ||||
|
14.11.2022 09:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomainen kuva, värisävyineen ja vetureineen kaikkineen! | ||||