Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.11.2022 09:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomainen kuva, värisävyineen ja vetureineen kaikkineen! | ||||
|
14.11.2022 09:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Betoninharmaus oikein korostuu kuvassa näkyvillä Lätän veripunaisilla auralevyillä. | ||||
|
14.11.2022 09:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kai, kuvailemasi valokirjavuus juuri on tätä moternia nykyaikaa. | ||||
|
14.11.2022 09:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä tykkään ja, että loistava kuva! Ja myös ajaton, ellei tietäisi 4207:n kuuluvan PMR:lle kuvan ottohetkellä. Tulee mieleen H906 kesäiltana Keuruun - Haapamäen välillä siltä ajalta, kun olin nuori jauhojulppi. Tai H511 lähtenyt juuri Vilppulasta ja rientää juuri Rostinkorven tasoristeyksen yli... |
||||
|
13.11.2022 23:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko juttu niin, että VR:n talousosastolla alkaa itku ja hammasten kiristys jokaikinen kerta, kun armeijasta soitetaan sotilasjunan tilaamista koskeva puhelu? En ihmettelisi. |
||||
|
13.11.2022 22:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vielä parempi "käytettävyys" saavutettaisiin oikealla elävällä piletinmyöjällä. Informaation virheettömyysastekin paranisi huomattavasti. Pääkaupungissa ollaan ja leikitellään rikki menevillä vehkeillä...? "Kun ei ole varaa..." - nyyhkis! Kun ei johtajistossa edes viitsitä, osata eikä haluta! Istutaan vaan nahjusmaisena pomojaan peläten klemmareita oikoen tahvananpäivästä jouluun! Tietokone auki toimistopöydällä näyttämässä Jenna Jamesonia tekemässä suuhunottoa! Ja bonukset virtaavat: sitä enemmän, mitä pienempi herne siellä fyyrerin kallon sisällä kalisee! |
||||
|
13.11.2022 16:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muutoin tuon voisi tulkita virhenäyttämäksi. Ennen vanhaan Jt:n mukaan virheellinen tai viallinen opaste piti tulkita "vaara"-opasteeksi. Nykyaikaista sanontaa käyttämällä: hätäpunainen. |
||||
|
12.11.2022 20:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tätä puomia ei puunpurijoina kunnostautuneet kaakit jyrsineet. Vai onko hirsi vaihdettu? | ||||
|
12.11.2022 17:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, vekkuli idea, joka on mahdollinen. Hyötysuhde taitaa asiassa painaa painokkaasti. Ja junapaino myös?9 |
||||
|
12.11.2022 17:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni H.: minulla on sellainen hytinä, että angliatakaikkuna on muotoilulainaa 1950 - luvun "Conniesta" eli jumalattoman isosta Lincoln Continentalista. Myös toisessakin Ford - konsernin automallissa sitä käytettiin, eli saman ajanjakson Mercuryssa (1957 Turnpike Cruiserissa?). En tällä sekunnilla pysty tarkistamaan asiaa autokirjoistani, I'm five hundred miles away from Home. Niin ja 404 - pössöö on itsensä Pininfarinan muotoilema. Nätti kaara vielä tänäänkin. Sillä taitaa olla jotain etäistä muotoilusukulaisuutta 1960 - luvun alun Austin Cambridgeen? |
||||
|
12.11.2022 13:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun mielestäni veturi 2744 pitäisi säästää käänteisenä Flying Scotsmanina. (4472) | ||||
|
12.11.2022 12:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tuo taempana näkyvä pressutettu avovaunu sarjaa Hdkl? Lasihiekan kuljetukseen tarkoitettu ja Hdk:sta muutettu. |
||||
|
|
11.11.2022 20:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä Seppo! 404:stä näkyi hyvin niukasti, mutta ilmeisen riittävästi. Kumijalkamersu on myös siipimallinen, koneena 190 diesel, lisäksi se on pyöreälamppuinen. |
||||
|
|
11.11.2022 18:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Kurt. Anglian takasivuikkunan malli on eksoottisuudessaan hyvin vahva tunnistusapu. | ||||
|
11.11.2022 15:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Hyvinkään - Karkkilan rataa ehdoteltukin museoradaksi? Muistan Tapio Sunellin kirjoittaman artikkelin aiheesta muinaisessa Tekniikan Maailmassa. Purkajat vaan kerkesivät ensin... |
||||
|
11.11.2022 15:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näköjään ei Hyvinkään ylioppilaat monilukuisesti junaa saatelleet. Tosiaan, HKR 2 tosityössään - mahtavaaaaaa! SF-kilpinen auto (UYG-23) on Pössöö 403, eikä ponttooni-Mersu. |
||||
|
|
11.11.2022 14:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja VW Kuplassa istujilla "lämmin"...? Vekkuli yksityiskohta: vaihteen asettimen levy: "suoralle" vai ei? Kuvassa näkyy myös ainut kestävä Datsunin malli ikinä: Luupää eli Bluebird. Oikealla oleva pystylamppumersu (W111), eli 220S? Samanlaisella laivalla O. Vilkas taisteli Monte Carlon rallissa, (vaikka myös 300SE:lläkin), päästeli menemään nasta laudassa. |
||||
|
11.11.2022 11:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja asbestit senkun pöllysivät iloisesti! | ||||
|
11.11.2022 11:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö kirotut imperialistifasistit vieneet laudoitukset vaunusta...? | ||||
|
11.11.2022 10:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä sovi unohtaa ns. Reinin lakkoa eli voimalaitoslakkoa loppuvuodesta 1977. Vilppulassakin Mäntän päivystäjän vaunuja järjestellessä piti ratapihalla vaihteet kääntää käsiveivillä (vaihteenkääntömoottorit mykkinä!) Ja illalla vallitsi oikea Egyptin pimeys! |
||||
|
11.11.2022 10:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä homma, Hannu! Menestystä kirjahankkeellesi! | ||||
|
10.11.2022 21:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lämmittäjän "nimi": Herpertti Huoleton. Muita tunnettuja lämmittäjiä koko höyryveturikaudelta: Matalapaine - Huuko ja Vesipaine - Matti. |
||||
|
|
10.11.2022 21:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jukka P.T.: Mykket kraatsia, eli paljon kiitoksia. | ||||
|
10.11.2022 15:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Potta nyt ainakin toimii kuin junan vessa...? | ||||
|
|
10.11.2022 15:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei olisikin Kouvolan suunnan junia? Sähköistys sinne oli 1975 vielä vaiheessa. Mahdollista tietenkin on sekin että sähkön puolella olisi huoltokatkos, siinä yksi selitys Deeverille? Milloinkas Mommilassa kolahtikaan, EP ja järjestelijä? |
||||
|
Kuvasarja: Mänttä - Wilppula Rautatie |
10.11.2022 00:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mänttäläinen historian ekspertti oli Karl - Emil Lindblad, muistaakseni toiminut tehtaalla konemestarina. Eikä enää ole elävien kirjoissa... Hänellä oli kerrassaan mahtava kokoelma vanha Mänttä - aiheisia valokuvia. Myös kappeesta! |
||||
|
10.11.2022 00:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturi nro 5 on Orenstein & Koppel 6685/1920, ja tyypiltään 0 - 6 - 0 T. Siinä on näemmä tasoluistit ja kaasuvalo. Ettei kuljettaja olisikin Benjamin Tarttanen? Veturista on muistona jäljellä kylkinumero 5 eräällä mänttäläisellä keräilijällä. Ei suostu myymään! |
||||
|
10.11.2022 00:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mäntän asemalla tapahtui vanhaan aikaan skandaali: postimestari Hugo Blåfieldin vaimo kavalsi aseman kassasta rahaa tyttärensä koulumenoihin. Vaimo vieritti syyn teosta asemamies Arvid Raiskinmäen niskoille. Raiskinmäki osoittautui syyttömäksi ja rouva Blåfield joutui joksikin aikaa telkien taakse. (Arvid harrasti kilpapyöräilyä ja valokuvausta.) Herra Hugo B. muisti tapahtumaa pahalla ja teloitti Arvidin Lietunniemessä maaliskuussa 1918, kahden muun punikin lisäksi. Toinen punikki oli ollut kotkalainen muurari, joka oli ollut rakentamassa sellutehdasta. Arvidilta jäi leski ja kaksi poikaa, Paavo ja Pekka. Paavo kaatui talvisodassa ja Pekan tunsin vanhana miehenä, asui Hakatalossa, Etelätie 2:ssa. Eräs Blåfieldin tyttäristä oli nuorehkona kuollut näyttelijätär Heidi Blåfield. Lähde: Kunto Ruokolainen: Mäntän sankarit. (Ruokolaista uhkailtiin kirjan tekemisestä. Mäntän seurakunta lupasi tukea kirjoittajaa, mikäli juttua tulee.) |
||||
|
09.11.2022 23:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mäntän asematalo oli 1970-luvulla Punaisen Ristin kerhotalona. Se oli aika vekkulisti sijoitettu ratapihaan nähden. Siitä hiukan oikealle ja "ylös" on Pajula. Aseman vierestä "ylös" menee Laivarannankatu. Tehtaalla taivasta tavoittelevat spriitorni (vasen) ja siitä hieman oikealle happotorni. Etualan vaaleassa talossa (kolmioikkunat vintillä) asui pumpputehtaan koneistamon työnjohtaja L. Ojala perheineen, 1970-luvulla. Tästä talosta vasemmalle on Kaivokatu. Vinolan kattoa näkyy juuri ja juuri osittain, alareunassa. Lahden takana on Pättiniemen työväenasunnot. Niissä oli asukkaita vielä 1975. |
||||
|
09.11.2022 23:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirkon tällä puolella olevan kuusikon kohdalla on nykyisin seurakuntatalo. Kapearaiteinen kulkee nykyisen Kirkkopuiston läpi. Kuvan oikeassa alanurkassa on asuintalo: Varala. Äitini asui siinä perheineen, ennen kuin muuttivat Tammikankaalle. Varalan kellarissa säilytettiin punavankeja vuonna 1918. Äitini kertoi, että kun Neuvostoliiton pommikoneet yrittivät osua tehtaaseen tammikuussa 1940, pommit menivät lahden yli Pättiniemeen. Mikäli pommit olisivatkin pudonneet lahden tälle puolelle, olisi Varalaan osunut. Kuvassa, kirkosta noin klo 10 suuntaan on talo, jossa on vaaleat nurkkalaudat. Sen paikalle rakennettiin 1930-luvulla Ol Männyn kauppatalo. Siitä vasemmalle, linja-auton kohdalle valmistui sittemmin KOP-pankin talo asuntoineen. Se on jo pitkään ollut myytävänä. Pääkonttorin kohdilla oli ollut ennen talo, jonka kutsumanimi oli Leuna, Plevnassa taistelleiden mänttäläisten asuttama siis. Koskelanlammen takana näkyy vaalea sairaalarakennus selvästi. Yhtiön ammattikoulussa koneopin tunnilla 1975 kerran laskettiin että kauanko kestäisi, jos pumpputehtaan isoimmalla U-pumpulla tyhjennettäisiin koko lampi (edellyttäen, ettei lampeen tule uutta vettä Virtasalmesta). Vastaus: kahdeksan tuntia. |
||||
|
09.11.2022 23:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuolleselällä noin kilometrin verran pohjoiseen Vuollesalmesta on kaksi saarta: Pieni Tenkko ja Iso Tenkko. Niistä itään on Keurussaari. Veturitallin suunnitteli Mäntän "hoviarkkitehti" Heimo Kautonen. Talli uskoakseni valmistui noin vuonna 1949. |
||||
|
09.11.2022 23:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiusalan talo erottuu oikeassa reunassa, Tehtaankadun pohjoispuolella, oikealla. Siitä Tehtaankatua vasemmalle on rivi polkupyöräkatoksia (hävisivät 1970-luvun aikana). Sellutehtaan kuorimoa ei näemmä vielä ole. Koskelanlammen kaakkoisnurkassa näkyy kaksi rakennusta, joista isompi oli sairaala (isoisäni kuoli siellä elokuussa 1949). Sairaala toimi yhtiön poliklinikkana vielä 1980-luvulla. Pumpputehtaan myynnin (1986) ja pois siirtymisen jälkeen poliklinikka muutti pumpputehtaan entiseen konttorisiipeen. Mäntänkosken yläpäässä, vasemman puolen puoliympyrässä on "Metsäperkele" Gustaf Adolfin muistomerkki. Lammen lounaisnurkan lähellä on myös polkupyöräkatoksia. Alapuolinen vesialue on Mäntänlahti eli puhekielessä Massalahti. |
||||
|
09.11.2022 23:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyy oikein selvästi Asemanmutkan omakotitalot. Uudemmasta veturitallista oikealle on Mäntän mylly. Asematalo näkyy myös selvästi, sen vasemmalla puolella on asemapäällikön asunto. Oikealla taasen on rautatieläisten rivari ("kasarmi"). Myllystä oikealle on yhtiön varastoja. Leveäraiteisilla raiteilla oli Bender - vaihteenasettimia. Postin ja poliisin, "valtiontalo" on juuri ja juuri rajautunut kuvan alareunan ulkopuolelle. Mäntylinna - vuokrakerrostalo on kuvassa hyvin näkyvillä. Veturitalleilta noin kello 7:n suuntaan on kaksi kookasta taloa: ylempi on yhtiön ammattikoulutalo ja alempi oppilasasuntola (ainakin 1970-luvulla). Asuntolasta seuraava oikealle on asuintalo "Pajula". Aseman vasemmanpuoleisesta tasoristeyksestä lähtee alaspäin Kaivokatu. Seuraava oikealle, suurin piirtein saman suuntainen on Laivarannankatu. Postikatu kulkee alareunasta viistosti vasemmalle noin 30 ast kulmassa. Tällä alueella olen ollut päiväpostin kantajana 1975. |
||||
|
09.11.2022 22:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Piipun varjo osuu juuri niemeen: Rusinniemi. Sen takana on Rusinlahti, jossa oli jo kauan ollut uimaranta. Koskelanlammen talojen kohdalla oli myös voinut uida, siinä tosin on äkkisyvää. Kuvan Mänttä-sanan yläpuolella olevaan kohtaan rakennettiin myöhemmin yhtiön virkailijasauna. Aivankuin Virtasalmen rautatiesiltaa ei vielä olisi rakennettu? Rusinniemen tällä puolella rannassa lojui pitkään laho soutuveneen hylky. Se oli maalattu joskus muinoin vaalean turkoosinsiniseksi ja jotkut "vasenkätiset" olivat tuhrineet punaisella maalilla sen nimeksi Kulli I. |
||||
|
09.11.2022 22:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan veturi MWR:n 4 oli "Amerikaanari" (Baldwin 16113/1898). Se oli ollut Nyykaarpyyn radan numero 1. Kuvasta näkyy, kuinka se on ns. satulatankkiveturi. Mänttään se saapui vuonna 1916. Tyypiltään nro 4 oli 0 - 4 - 2 ST. Se olikin varsin sopiva radan matkustajajunaveturiksi. Sitten kun radan matkustajajunaliikenne loppui vsltion radan valmistumisen myötä, niin Kaanari jäi ilman työtä. Kaanarin perässä on Mäntän rautatien pakaasivaunu. Veturi on ikuistettu pienoismalliksi: vaunut.org/kuvat/68755. Tiedot kirjasta "Kapeat kiskot", 1993. |
||||
|
09.11.2022 22:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin mielenkiintoinen kuva Malmilta! Vihellysmerkkikin kuvassa! Olikohan Malmin klassiset lähtölupaopastimet L1 ja L2 vielä kuvaushetkellä käytössä? Niistä on selostus VR 1937 osa II - historiikissa, sivuilla 349 ja 350. |
||||
|
09.11.2022 22:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lättäjunasta näkee selvästi, ettei vaunujen koreja ole vielä nostettu Dm7-vetokytkinkorkeudelle. Yhtenä tuntomerkkinä on vetovaunujen sisäänkäyntiovien alareunat: ne ovat suorat. Dm6- ja liitevaunujen korotus tehtiin 1959, joten näinkin kuvan ajoitus täsmää. Etummaista kuutosta ohjastetaan moottoripäästä, näemmä. Kuvan taustan vaalea vaunu on tosiaankin postivaunu, ainakin minun mielestäni. Niissä vanhoissa Ggh- ja Ggp-vaunuissa oli tavalliset eteiset päädyissä, kun niiden perusvaunuina oli ollut Dk. Postivaunu lienee kaksiakselinen, kuvaushetkellä muutaman vuoden ikäinen P - vaunu. |
||||
|
09.11.2022 10:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| BG 040056 vuodelta 1966 oli entinen vuonna 1937 valmistunut DEi (vuodesta 1956 CEi) 2606. Vaunun paikkaluku oli ollut 16/69. Toisin sanoen: kuvassa on entinen Mulatti - CEi. Yksinkertaisimmillaan virkatarvevaunu syntyi siten, että heitettiin penkit menemään. Samoin valaistuskin sai mennä, mitä muuta pitkän aikaa ratapihojen laidalla seisova vaunu ilman akkujen latausmahdollisuutta tarvitseekaan kuin roikkajohdon? Vilppulassa kuvan BG:tä näki joitakin kertoja Sellun raiteella yhdessä BT 01144:n tai 01149:n kanssa. Mukana myös pari entistä Ge:tä tai myöhemmin Gb:tä BG:ksi litteroituna. Olen kerran käynyt tämän vaunun sisällä: pari työpöytää, pylväsporakone nurkassa, jokunen hylly. Entisen 1. luokan puolella oli valkoisiksi emaloidut tuhkiksetkin riivitty pois. Lämmitys kaminalla, jonka savutorvi näkyy kuvassa Talvella 1995 tämä BG oli Salossa. |
||||
|
08.11.2022 21:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joitakin puuvaunujunia iltapäiväisestä Helsingistä: Torstai 8.8.1985: R -> Riksu: Sr1 3003 + Ei 22641 + 22333 + 22659 + 22654 + 22310 + 22317 + 22651 + EFi 22372 + Ei 22316 + 22634 + 22314 + 22294 + 22610. K -> Kerava: Sr1 3042 + Ei 22618 + 22616 + 22655 + 22311 + 22621 + EFit 23503 + Ei 22631 + 22330 + 22308. Ja junia lähti ennenvanhaan iltapäiväneljän aikoihin paljon: Lapponia EP57, Karelia EP7, P129, R, K, Y-junakin Kirkolle klo 16.17, E jne. Tikkurilan suorallakin kolme junaa pohjoiseen (kaksi EP:tä!) linjasuojastusopastimien erottelemana. Eteläänkin tulossa mm. P2 Joensuusta, Helsingissä tuloaika puoli viideltä. Torstaina 3.10.1985: aamun R-juna Riksusta Helsinkiin: Sr1 3028 + Ei 22613 + 22652 + 22337 + 22319 + 22618 + 22311 + 22655 + 22318 + 22633 + EFi 22376 + Ei 22631 + 22638 + 22313. Lauantaina 26.10.1985 junan P141 ikkunasta nähtynä Riihimäellä "Peltolan tarhassa": Ei 22610 + 22294 + 22314 + 22303 + 22330 + EFi 22372 + Ei 22317. Korttiossa samalla nähty Eims 21511. Perjantaina 29.11.1985: iltapäivän riihimäkeläinen: Sr1 3028 + Ei 22608 + 22624 + 22653 + 22634 + 22623 + 22641 + 22654 + 22310 + 22317 + 22651 + EFi 22381 + Ei 22332 + 22330 + 22303 + 22314 + 22294 + 22610. Lopuksi kuriositeettina maanantaiaamun 2.12.1985 häpnaadi Kirkkonummelta: Aamun Sm-junan piti aikataulun mukaan lähteä kello 5.52. Lähtikin kello 7.25, koska lähtöpään vaihde oli jäässä! Junassa Sm1 6038 × Eio 6238 + Sm1 6035 x Eio 6235. Toinen kuriositeetti: torstaina 12.12.1985, kävin töiden jälkeen tapaamassa tuttavaa. Illalla klo 23.17 Kirkolle lähtenyt L-juna: Dv12 2540 + Eift 23408 + Eit 23134. Maanantai 20.1.1986: H-juna Riksuun, lähtöaika klo 16.10: Sr1 3031 + Ei 22654 + 22310 + 22317 + 22651 + EFi 22381 + Ei 22332 + 22303 + 22314 + 22294 + 22652. Samana päivänä, R-juna, samoin Riksuun, lähtöaika klo 16.15: Sr1 3098 + Eilf 25201 + Eil 25012 + 25004 + 25001 + 25010 + 25002 + Eilf 23204 + Eil 25003 + 25009 + 25011 + 25005 + 25007. |
||||
|
Kuvasarja: Mänttä - Wilppula Rautatie |
07.11.2022 11:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| No johan on! Mäntän poika kiittää ja kumartaa! | ||||
|
06.11.2022 14:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Koppivaunun sarjamerkki tuo FUCK? Äffällä kun alkaa, heko heko. | ||||
|
05.11.2022 23:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tero, siis Charvel Jackson hiukka paksummalla kielisatsilla, otaksun? | ||||
|
|
05.11.2022 18:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ibanezin nykyinen akustinen 12-kielinen PF1512 (elektroakkariversioineen)on myös sen omaa suunnittelua ja suosittu, päätellen siitä, että se on ollut valmistusohjelmassa jo todella kauan. Täysin pätevä kapistus, kokeiltuani sitä eikä ole hinnankiroissa. Suosittelen. Ibanezin JEM - sähkiksen suosio on myös perusteltu. Muun muassa Stevie Vai suosii yksinomaan Ibanezin sähkökitaraa. |
||||
|
|
05.11.2022 15:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tuomo, muistan nähneeni joskus 1970-kuvulla Apu-lehdessä kuvan parivaljakosta Alatalo - J. Leskinen kitaroineen. Mikolla on todellakin Ibanez, punakeltainen Gibson Humminbirdin kopio ja nimenomaan Twelverinä, merkiltään Ibanez 684/12. Mainittu Ibanez tunnettiin ns. Lawsuit - eli oikeusjuttumalllina Yhdysvalloissa. 1960- ja 1970-luvuilla amerikkalaiset kitaranvalmistajat huomasivat, että maahan tulvi heidän huippumalliensa näköispainoksia. Nämä olivat edullisia ja hyvin tehtyjä, joten suosio oli taattu. Gibson uhkasi Ibanezia oikeusjutulla korvausvaatimuksen kera, ellei Ibanez tee pientä muutosta omissa kitaroissaan. Ibanez teki vaaditun muutoksen ja käräjiltä vältyttiin. Niinpä vuonna 1978 Ibanez Hummingbirdiä sai vielä, mutta lavan pään muoto oli nyt erilainen. Lawsuit - kitaroita olivat muutkin jaappanialaiset kitaratehtaat tehneet. Nykyäänkin tunnettu Takamine muun muassa teki akustisia Martin - klooneja aina nimen fonttia myöten. Haasteen uhatessa sekin joutui hiukan viilailemaan kitaramallejaan. Takamine on nykyäänkin hyvin laadukas valmistaja ja hinnatkin sen mukaisia. Esimerkiksi Garth Brooks - malli. Oikeusjuttuvalmistajia oli monia muitakin: Aria, Greco (sen logo oli hämäännyttävästi Gibsonin logon näköinen!), Kiso Suzuki (lopettanut), Lyle, Morris, DIA, Tokai (jonka Stratocaster - kopio oli vielä parempana pidetty kuin alkuperäinen!). Yamaha ei sortunut kopiointeihin. Kiinan ja Korean Lawsuit-malleiksi väitetyt kitarat eivät ole oikeita Lawsuit-malleja ollenkaan. Suuret amerikaanokitaratehtaat ratkaisivat ongelmansa halvempia versioita valmistavilla tytäryhtiöillä: Gibsonilla Epiphone Kalamazoossa (vuodesta 1957) ja Fenderillä omat tehtaansa USA:ssa (kallis), Meksikossa (vähän halvempi) ja Kiinassa (Squier, hyvinkin edullinen). Martin puolestaan perusti omansa: Sigma vuonna 1970. Ja hyvin menee! Ebayssä näitä näkee joskus myytävän. |
||||
|
05.11.2022 07:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Omasta mielestäni woke - juttu syntyi ilmiselvästi tarpeeseen. On jokaisen oma asia, kokeeko sen omakseen vai ei. Sen vaikeampaa sen ei tarvitse olla...? |
||||
|
04.11.2022 13:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunussa on riittävän hyvin tuuletettu tupakkaosasto. Sedät avanneet Klubiaskin...? | ||||
|
04.11.2022 13:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lättähattujuna ilmiselvästi lienee saapunut Porin radan suunnasta. Runko näyttäisi olleen veto-liite. | ||||
|
04.11.2022 00:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Koneessa näkyvä alarungon pullistuma kätkee laskutelineet. Nokan alla on tutkakupu ja "nenässä" on säätutka. Kumma kun norteamericaanoilla ei ole omasuunniteltua tyyppiä valittu rannikkovartiostolle? Luulisi lentokonetehtaiden projektiporukoiden visionääreillä riittävän luonnoksia jos jonkinmoisista vehkeistä? |
||||
|
03.11.2022 14:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra OKeskiRa: usein sitä kunnossa olevaa korjataan siksi, että jotenkin seuraavan vuoden budjetin menoluokat pitää saada "selitetyiksi". Vaikka tarvetta ei olisikaan. |
||||
|
02.11.2022 14:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Korjausmerkinnässä on kehystettynä "Psl 3.74". Silti numeromaali on jo alkanut levitä! | ||||
|
02.11.2022 14:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikohan se muinainen hevosvoima ollutkin muinaisessa fysikaalisessa määritelmässä voima, joka vaaditaan 75 kg painon nostamiseksi maasta yhden metrin korkeuteen yhden sekunnin aikana? Erkki - herran kommentissaan mainitsema Sisu oli viralliselta nimeltään Oy Suomen Autoteollisuus Ab. Oy Autokoriteollisuus Ab Tapanilassa oli se "Virtasen koritehdas", josta historia aikanaan loihti esiin Oy Wiima Ab:n. Oy Helsingin Autokoritehdas Ab tunnettiin myöhemmin nimellä Helko ("Helisten kolisten kulkee Helko."). Pitääpä mainita vielä 1937 olemassa ollut viipurilainen Tienhaaran Auto Oy, joka myös toimi omalta osaltaan autonkorivalmistajan ominaisuudessa. Seinäjokelainen Penko Oy ja nääs Ajokki Oy:kin olivat vielä "olemattomuudessa"... |
||||