Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.10.2023 10:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Hannu, näinä aikoina Ruotsissa vanhimmat käytössä olevat yöjunavaunut ovat makuuvaunutyyppi WL1 (30 P toisessa luokassa, 1964-1965 valmistuneita), entiset tanskalaiset lepovaunut Bc-t (60 P, valm.vuodet 1967 ja 1982), lepovaunut BC2 (48 P, 1970-luvulta) ja Bvcmz/Bvcmbz (entiset saksalaiset DB:n 1960-luvun lepovaunut, 60 ja 50 P vastaavasti). Tiedot ovat peräisin ruotsalaiselta Vagnguide - sivustolta. Ruotsissa näiden vaunujen käyttäjäyhtiöitä riittää. Lepovaunuissa voi matkustaa halvemmalla kuin vars. makuuvaunuissa. Niitä käytetään kansainvälisissä junissa ja niissä on kuusi paikkaa hyttiä kohden. Näitä vaunuja on tietenkin modernisoitu aikojen kuluessa. Ja nämä suomalaiset "erityisolosuhteet" johtivat muun muassa 1990-luvun InterCity-vaunujen tuhoamiseen romuttamolla! Ja selityksiä riitti: - "käyttöikänsä päässä"... Mitkä ovat nämä erityisolosuhteet, jokainen voi miettiä niitä ihan itse. Muuten, Vagnguide - konfiguraatio voisi olla hyvä idea kopioitavaksi käyttöön täällä Suomessakin. Aineistoa ja asiantuntijoita kyllä on. |
||||
|
18.10.2023 20:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jussi, ei siis makea, mutta tarvittaessa huuhdottavissa ja tehtävissä uudelleen, oman maun tai fiilingin mukaan. | ||||
|
18.10.2023 00:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hienoa, herra Petri ja monet kiitokset! | ||||
|
|
18.10.2023 00:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tosissaankin hieno kuva! Seinälipusta tuli mieleen antaa vihje: - kankaan tärkkääminen onnistuu kotonakin: paljon, siis toistan: - PALJON hienoa sokeria veteen, sekoitetaan liuokseksi. Kangas kastellaan tässä väkevässä sokerivedessä ja annetaan kuivua haluttuun muotoon muotoiltuna. Pätee lippuihin ja vaimojenne/naisystävienne alushameisiin, jos he nyt niitä enää käyttävät. |
||||
|
17.10.2023 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jokamiehen insinööritiedettä: - jokaisen ihmisen etusormi on täsmälleen hänen sieraimensa kokoinen. M.O.T. | ||||
|
17.10.2023 02:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tasoristeys ja ylikulkusilta melko lähekkäin? Onko näille vievällä tiellä mitään yhteistä? | ||||
|
|
16.10.2023 23:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, mikäli taustan juna olisikin P63, niin epäilystä herättää tuonaikainen Helsingin aseman lähtöraidekäytäntö. Mainittu käytäntöhän tarkoitti, että lähtevillä junilla raiteet olivat idänpuoleisia, saapuville oli lännenpuoleiset raiteet ja keskellä paikkureiden raiteet. Yöjuna seisomaan puoleksitoista tunniksi ahtaaseen paikkaan...? Ei tietenkään mahdotonta, mutta... Korostan, että en tämän kuvan ajankohtaan nähden (9-10-vuotiaana) ollut paikalla toteamassa asiaa itse, vaan ahkeraan valokuvien tutkimiseen, nimenomaan täällä vorgissa. Jäsenyyteni alkuaikoina katsoin kaikki kuvat läpi, toistan: - kaikki. Kevätturisti 1967 (voimassa 1.3. - 27.5.1967) kertoo: MP 37 -> Tku, klo 18.05. MP 11 -> Imr, klo 18.10. Junassa ei kuljeteta polkupyöriä. H 221 -> Ri, klo 18.15, veturijuna, 2. luokka. H 165 -> Tkl, klo 18.20, lättähattu. H 115 -> Ke, klo 18.30, veturijuna, 2. luokka. P 63 -> Kjä, klo 19.30. P 81 -> Jns, klo 20.25. Onko näistä apua? |
||||
|
16.10.2023 17:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä! Olin luullut nähneeni rautateiltä jo kaiken oleellisen, kunnes...! Veret seisauttava kuva! | ||||
|
16.10.2023 17:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rst ei tarkoita ruostumatonta terästä tässä yhteydessä, vaan on lyhennys sanasta "Resandetåg". T. nimimerkki: "kiitollinen pakkoruotsista." (Tre små troll, de leker med en boll... - äsch, kun pitää opetella ulkoa!) |
||||
|
16.10.2023 11:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kerran teinipoikana, eräänä sunnuntaina veivasin tuota itsekin ympäri. (Pfui Teufel, ilkivaltaa!!!) | ||||
|
13.10.2023 21:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22197 vuodelta 1942 muutettiin virkatarvevaunuksi BT 01369 vuonna 1978. | ||||
|
13.10.2023 20:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos herra Jukka, sain sitten Tiwi-tietoni päivitettyä. Minun 1970-luvun aikaisen tyttökaverini siskonmies duunasi aikoinaan tiwiläisenä. Monenkin mänttäläisen omakotitalon sisäseiniin oli Tiwin lastulevyjä naulittu. Sairaan painavaa levyä, muuten. Lastulevy vaati ns. kampanauloja. |
||||
|
Kuvasarja: Tanskassa kesällä 1999 |
13.10.2023 16:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| VLTJ:n ruotsinlätistä: YBM D16: ex SJ Y7 nro 1252 (vuodelta 1959): Se oli tarkastettu Örebron konepajalla joulukuussa 1979, kun sen A-pää oli vaurioitunut (oli sattunut vaihtotyökäpsäys Kalmarissa huhtikuussa 1979) kolarissa. Lemvigbanen osti sen 4.12.1979. YBM 14:n (ex SJ Y6 828 vuodelta 1953) vetämänä se saapui Tanskaan seuraavassa tammikuussa. Vaunu korjattiin, maalattiin ja numeroitiin ennen liikenteeseen asettamista marraskuussa 1980. Tammikuussa 1982 YBM D16 kolarivaurioitui pahasti, palasi korjattuna liikenteeseen saman vuoden toukokuussa. Se hylättiin vuonna 2006 ja myytiin yksityishenkilölle. VLTJ:n YBM 17:ksi oli merkitty kolme eri ruotsinlättää. YBM 17 (1) oli SJ:n Y6 nro 756. Se tuli Tanskaan vuonna 1973, hylättiin 1977 ja romutettiin 1985. YBM 17 (2) taas oli SJ:n Y6 nro 1103. Tanskaan vuonna 1977 ja hylättii 1994. YBM 17 (3) oli OHJ:ltä ostettu S 48 (ex SJ Y6 nro 997, tullut Tanskaan 1980). VLTJ osti sen 1994. Hylätty 2006 ja myyty yksityiselle. VLTJ:llä oli myös ostettuna OHJ S 49 (vuonna 1994). Se hylättiin 1995 ja myytiin Skinnebusgrupp Himmerlandille. Romutettu v. 2001. OHJ S 49 oli entinen SJ Y6 nro 1012, joka oli tullut Tanskaan vuonna 1981, OHJ:lle. Mitä muihin tanskanruotsinlättiin tulee, niin Svenska Motorvagnsklubben osti VLTJ YBM 13:n vuonna 1988. Se oli ollut ex SJ Y6 nro 773. Tanskaan se oli tullut 1973. VNJ:n kaksi säilynyttä vaunua MB 52 ja 53 myytiin Tanskan rautatieseuralle (DJK) vuonna 2000. Ne ovat seisomassa Marslevissa. (Olivat ex SJ Y6 nrot 780 ja 769.) MB 54 (ex SJ Y6 nro 776) myytiin DJK:lle ja romutettiin vuonna 2001. Tanskaan se oli tullut 1973. Tässä tällainen historiapläjäys kirjoista: Svenska Motorvagnsfordon i Danmark (1988) Rälsbussar från Svenska Järnvägsverkstaderna och deras samtida (2008) Svenska Rälsbussar (2017) |
||||
|
12.10.2023 12:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, herra Ari-Pekka. Näitä katoksia ei suinkaan heitellä villisti paikoilleen, vaan kyllä jossakin määrin VR:llä on edes jotain tahdonilmaisuja asiaan. Tiedän kyllä, että Valtion Rautateiden hautajaiset vietettiin 1995. En vaan jaksa vieläkään ymmärtää strategisesti tärkeän laitoksen yhtiöittämistä, semminkin kun yhtiöiden ainoa (sallittu?) tavoite on voiton tuottaminen. Räikeäntörkeä esimerkki yhtiöhurmoksesta on posti. |
||||
|
12.10.2023 01:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sanotaan nyt, että ei se ravintolavaunun osakseen saama suosio nyt niin maankaatoihme ole...? | ||||
|
|
11.10.2023 20:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Keurusselän vesi on vielä puhdasta, mutta Tiwi sitä likaa urakalla. | ||||
|
|
11.10.2023 19:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valtavan iso asematalo, jonka rinnalla "kustannustietoisen" VR:n armollisesti pystyttämä odotuskatos on silkkaa vittuilua. | ||||
|
11.10.2023 15:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kansallisen Kiinan (eli Taiwanin eli Formosan) raitiovaunu, minä hämmästyn. Linjanumeron luulisi näkyvän sokealle Kreetallekin, Malemesiin saakka, hah hah. |
||||
|
11.10.2023 15:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hauskaa! Stephensonin luistinohjaus ja tasoluistit! | ||||
|
11.10.2023 14:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa "virtaviivainen" eli ajoviimaa patoamaton loppuopastelevykonstruktio. | ||||
|
11.10.2023 14:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tämä tanskalaisten omaa suunnittelua? Minulla on sellainen hytinä, että Hollannissa oli myös vähän tämän näköisiä ohjausvaunuja. | ||||
|
11.10.2023 14:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mukavan näköinen vehje, tämä Nohab! | ||||
|
11.10.2023 14:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkos 1080 Jungin Risto? | ||||
|
Kuvasarja: Tanskassa kesällä 1999 |
11.10.2023 14:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olihan kiva ja mielenkiintoinen kuvasarja! Kiitos. Vanhoja ex-SJ rälsbusseja (Dadelaskar) ei tainnut enää näkyä missään. |
||||
|
11.10.2023 14:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä! Pystykattilaratkaisu vuodelta 1869! Ilmeisesti ns. voimaluku tai sen ei-suuruus oli vaatinut tällaisen mallin? Voimaluku = kattilan tulipinta-ala kertaa työpaine (vanhan systeemin mukaan). Luvun suuruudesta riippuu kattilanhoitajan pätevyysvaatimukset. |
||||
|
11.10.2023 14:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voi sininen, kun on punainen! Tuo vaunu siis. | ||||
|
11.10.2023 14:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja Hiiapilla nostetaan suistuneet takaisin kiskoille...? | ||||
|
11.10.2023 14:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1864 Tanska soti Preussin kanssa. | ||||
|
11.10.2023 14:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Opastin lienee raideopastin...? | ||||
|
11.10.2023 14:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä moottorivaunutyyppi kantoi kutsumanimeä "Lynette". Valmistajana saksalainen Uerdingen, eli sama joka ne Länsi-Saksan DB:n kaksiakseliset VT 95 - kiskobussit teki. Näiyä valmistettiin vielä 1980-luvun puolella. Joillekin tanskalaisille yksityisradoille Lynettet olivat liian kalliita, joten ratkaisuna oli ostaa Ruotsista Y6- ja Y7-rälsbusseja plus joitakin liitevaunuja. Ensimmäiset Ruotsinrälsbussit Tanskassa olivat SJ:n entiset Yo1 514 ja liite UCFo1 1549 (puukorisia HC-vaunuja) joulukuussa 1945. Tanskalaiset olivat myös itsekin valmistaneet näiden näköisiä "Skinnebusseja" A/S Scandialla vuosina 1947 ... 1952. Mitä teräskorisiin rälsbusseihin tulee, niin TGOJ myi Hilding Carlsson-valmisteiset YBos-rälsbussit liitevaunuineen tanskalaisille yksityisradoille vuosina 1962 -1963. Samoihin aikoihin SJ myös hankkiutui "kätevästi" eroon YBo4-rälsbusseistaan. Nämä vaunut juuri olivat niitä Dm6- ja Dm7-vaunujen "isoäitejä"! SJ kun suunnitteli itse omat vakiorälsbussinsa (Y6-perhe), eikä Hilding Carlssonin malli siten kelvannut (muuten kuin kapsuna), vaikka tyyppi oli jo olemassa käyttövalmiina. SJ:n omat vaunut olivat samaan aikaan vielä piirustuslautavaiheessa (1950-luvun alkupuolesta puhuttaessa.) Vuosina 1972 - 1974 SJ sitten myi 18 kpl Y6:ia ja kuusi liitevaunua Tanskaan. Vaurioituneiden tilalle tanskalaiset ostivat lisää vaunuja. Kaikkiaan SJ:ltä Tanskaan oli mennyt 30 kpl Y6/7:ää ja 7 liitevaunua. Ja suuri määrä varaosia myös. 1980-luvulla tanskalaisilla yksityisradoilla oli mahdollisuus saada lainarahaa kaluston modernisointia varten. Siten jotkut radoista ostivat Lynettejä. Neljä yhtiötä kuitenkin pitäytyi rälsbusseissaan. |
||||
|
11.10.2023 13:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin itse muistan yhden Radiomikron "haalin" olleen Niittykummussa, Länsiväylän pohjoispuolella. Aina sieltä tuli jotain ostettua, muun muassa varsin kelvollisen pienikokoisen viisarityyppisen yleismittarin noin kymmenellä markalla. Ensimmäisen Philips-videonauhurinikin sieltä ostin. Ei Hopi-Hooli vielä silloin mitään... Masalassa ollutta Oriflame-kauppaa kutsuttiin "naisväen Radiomikroksi". Kaikenlaista meikkitarviketta ja "ötökööliä" siellä myynnissä. Korujakin. |
||||
|
11.10.2023 06:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pituusprofiilista katsottuna tämä vahtitupa ei ole Nikolainkaupungin rautatien alkuperäinen, vaikka asian voi todeta sokea Reettakin otsallaan. Vinoneliöikkuna on Bruno Granholmin omialtaanen ja vekkuli jippo. Teveisiä Kallion kuvataidelukion naapurista Kallion vahtituvalle. |
||||
|
11.10.2023 06:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kummasti näyttää Tekari 7:n vetovoima kelpaavan hyvin kahden Paslinkerin vetämiseen. Vieläkö Tekarin konepellin alla veisataan Södertäljen kansallislaulua a la Scanian 14 -litrainen veekahdeksan-dieseli? |
||||
|
11.10.2023 06:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin ikäero on koneilla huomattavan iso... | ||||
|
11.10.2023 06:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaakunassa on muistettu perinteisiä rantaruotsalaisia minkinviljelijöitäkin. Että Noiruttu Pohojam' maa! Eikun Rehupiikles soimaan! |
||||
|
11.10.2023 05:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvasin saman vaunun 13.7.1985 ja kuulin, että paikalliset Alkon mannekiinit olivat päästäneet Punaisen Kukon irti, kuvassa näkyvin seurauksin. | ||||
|
|
11.10.2023 05:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Antenni näyttää likimain samanlaiselta kuin se, minkä ostin 1987 Radiomikrosta (Espoossa) saadakseni näkyviin lumisateella höystetyn kolmoskanavan. Moinen kanava oli silloin aivan uusi. | ||||
|
10.10.2023 22:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja myös salaiset agentit...? | ||||
|
09.10.2023 14:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olin itse EFi 22378:ssa (junan viimeinen vaunu), entisessä tupakkaosastossa, kun pamahti ja kuului raapivaa ääntä. Osastossa ei sen kummemmin, muuta kuin joukkohätkähdys. Isommassa, tupakoimattomien osastossa, menosuunnassa oikealla puolella yhteen ikkunaan sälähti noin puolen kämmenen kokoinen reikä. Ihmisille ei käynyt mitään, mutta osasto tyhjennettiin silti matkustajista loppumatkan ajaksi. Syynä arvioitiin olevan edellispäivän myrskytuulen puolittain kaataneen radanvarressa olleen puun ja junan tärinän viimein "irroittaneen" juuripaakun lopullisesti. |
||||
|
09.10.2023 14:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Parakdoksaalista on sekin, miten hävinneissä valtioissa tapahtui 1950-luvulla talousihme, nimenomaan länsi-Saksassa ja Jaappaniassa. Ilmeisesti ihmiset ottivat itseään niskasta kiinni, ja eikun hihat heilumaan. Englanti sen sijaan nyykähti ja syvälle. Amerikkalaiset kotiin palanneet sotilaat tarvitsivat asuntoja, työpaikkoja ja autoja, mutta en ole USA:n kehitystä nähnyt missään kehuttavan talousihmeeksi, baby boom (makuuhuoneissa kuhisi peittojen alla!) siellä sentään oli huipulla. Neuvostoliitolla oli kova kiire rangaista "liiaksi länsimaiden ihailuun" "syyllistyneitä" kansalaisiaan, heittämällä lännessä sotavangeiksi joutuneita neukkuparkoja Gulagin nieluun! Suomelle oli iso apu sotakorvausten lietsomasta metalliteollisuudesta, siitäkin huolimatta, että rintamamiesasuinalueilla öisin sotaveteraanit huusivat kauhusta painajaisissaan, yö yön jälkeen. Mitä VH -vaunuun tulee, niin vaunukortissa se merkintä oli. Olin/olen hämmästyksissäni, merkintä tarkoitti neukkuavovaunua, eikä katettua. Kuvan vaunun korin yksityiskohdat jotenkin täsmäävät G10:n kanssa, enkä usko VEB Waggonbau Pasilan nimenomaan geekympismiä harrastaneen. Silti se oli liitetty Gd-sarjaan. |
||||
|
|
09.10.2023 08:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvinkin mahdollista, herra Jorma. Siellä "luokkatietoinen" ruski poika ryösti minkä ennätti, aina paikalta kohtaamiensa naisoletettujen siveydestä (iät 5 - 100 vee!) alkaen Hermann Göringin vaaleansiniseen Mercedes 540 K:hon asti! Esimerkiksi taka-Baskirian musikoille sähkölamputkin olivat sellainen ihme, että niitä lähetettiin laatikkokaupalla Kaikkien Ivyjen Äitiin, vaikka eivät nämä vahvassa kännissä olleet raukat tajunneet, että niihin piti saada sähköäkin! Saattaapa joskus tulevaisuudessa arkeologit löytää kauksaa Siperian polsoi taigalta ihmeellisiä WC -istuimia, jotka eivät "tarvinneet" viemäröintiä ollenkaan. Nitshevoo! Hyvänä esimerkkinä myös tehtaista irrotetut tarkkuustyöstökoneet, joille ei muuta lopullista sijoituspaikkaa löytynyt kuin arolle, paljaan taivaan alle. Ja ruoste raiskasi ja koi söi nämä laitteet käyttökelvottomiksi. Saksalaisten sotavankien työvoimakin piti ryöstää aina vuoteen 1955 asti. Ja niin Koba sai tanssia lezginkaa Kremlissä maailmanpolitiikassa lisääntyneen arvovaltansa kunniaksi...! |
||||
|
09.10.2023 08:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, oletan SatLston takoittavan Satakunnan Lennostoa, joka oli yksi "puolisotilaallisen ilmailuklubin" osanen...? | ||||
|
|
07.10.2023 11:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katsonpa vakstuukikantiseen vihkooni koskien kuvan vaunua: Rto 179 Lv (eli rataosaston liitevaunu), entinen BG 04396. BG on entinen Gdt ja edelleen entinen Gd 40'802. Se on rakrnnettu entisen venäläisen VH 1758 - 687:n aluskehykselle. VH taasen oli valmistunut Breslaussa (nykyinen Puolan Wroclaw) Linke-Hofmannin tehtailla vuonna 1918. |
||||
|
05.10.2023 14:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaikkien kesävaunujen äiti. | ||||
|
05.10.2023 14:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Intiaanit vaan puuttuu, muuten hyvää pitkäsarvieksotiikkaa! | ||||
|
05.10.2023 14:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Räder müssen rollen..." | ||||
|
05.10.2023 04:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistavaa, herra Otto, kiitoksia! Mainitsemasi tehdas on kuuluisa veturintekijä. Sodan aikana siellä heiteltiin kokoon saksalaisten sotavetureita, pääasiassa BR52:aa. |
||||
|
04.10.2023 22:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä DDR:n tarvinnut mitenkään hävetä osaamistaan rautatietekniikassa; niin liikkuvassa kuin kiinteässäkin kalustossa. Siitäkin huolimatta, että elokuussa 1961 pystytetty "antifasistinen suojavalli" estikin länsipuolen osaajien tulvimista Ulbricht-valtakuntaan... |
||||
|
04.10.2023 22:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Josko nykyaikana jätettäisiin murrosikäisten "kapinoinnista" se alku-koo pois. Ennen niin sanottua "Diinarielokuvaa" eli James Deanin tähdittämää Nuori kapinallinen - leffaa, koko ilmiötä ei ollut olemassakaan. Ainakaan siinä laajuudessa kuin mitä se vielä 1970-luvulla ennen nuorison kesyyntymistä kuuntelemaan Stray Catsia, Pentti Perusjätkän tölhöillessä lavalla kaljaa päässään. Koko leffan paras anti oli suloinen Natalie Wood. Muut: hmmm, no jaa... Toinen yllytys ilmiölle oli ollut varhaisempi, Marlon Brandon pökkelöimä Hurjapäät (The Wild One), jonka jälkeen mopojonnet eivät enää malttaneet olla viilailematta IC 350 Planetaansa tai vaihtoehtoisesti Helkama Vaisujaan...! |
||||
|
|
04.10.2023 16:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, aprikoin itsekin asiaa kommentissani 2.10. klo 20.05, Tk3 1152 (Äms muistomerkkiveturi) - kuvassa. | ||||
|
04.10.2023 16:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoinen raideleveys. Englannin Great Westernkö lahjoittanut ylimääräiset pyöräkertansa...? | ||||