Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.10.2023 16:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoinen raideleveys. Englannin Great Westernkö lahjoittanut ylimääräiset pyöräkertansa...? | ||||
|
04.10.2023 16:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Komeat puskimet! Käyvät melkein ilmoitustaulusta, heko heko. | ||||
|
04.10.2023 16:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei herra Hannu. T3 (DRG BR89) eli "Teckel" (= mäyräkoiran yksi kutsumanimistä) oli/on normaaliraiteinen. Kuvan "mäyriksenpentu" on ilmiselvästi kapearaiteinen. Kone taitaa olla Puolan pojan omaa kehittelyä. En löytänyt vastaavaa saksalaista Dampflok-Archiv 4 (BR97, 98 ja 99) - kirjastani. |
||||
|
04.10.2023 14:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sehr geehrter Herr Uwe! Ei venäläisten militarismia tarvinnut harppisaksalaisille erityisesti kylvää, sen kun muistuttivat vanhan Preussin velvoittamasta perinteen ylläpitämisestä. Ja sehän sopi kuin suutari Gerhardin nyrkki räätäli Erwinin silmään! Ja mikäs, entiset ammattinsa hallinneet Wehrmachtin sotasedät tilasivat univormunsa entisen kuosin mallisina, tosin ilman natsikotkaa. Niin ja pitihän sitä kypäränkin mallia vähän viilailla, niin johan vot! Sturmgewehr 44:n tilalle Avtomat Kalashnikov, niin johan taas alkoi pelittää. Ja niin perinteikäs "Die grosse Zapfenstreich" sujui kuin vanhasta muistista. Hymyhuulin! Se mitä venäläiset veivät "Mitteldeutschlandissa" turhan pitkälle, oli NKVD:n tuominen sinne Stasiksi. Onhan "eine Kartoffeldeutsche" ihmisenä tyystin erilainen kuin "Nitshevoo"-kasvatuksen saanut laiskanpulskea neukku tai ryssä, ihan mitenkä vain! Eipä silti, "vanha kunnon Reini-setä" alias Reinhard Heydrich ja Heinrich "Heini-setä" Himmler olivat tehneet omat alustavat pohjatyönsä (SS ja RSHA), ikään kuin odottamaan tulevaisuutta. Joka sitten tulikin. |
||||
|
04.10.2023 14:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan "Nebenbahn-Verbrennungstriebwagen" (= sivuratojen moottorivaunu) näyttää ulkonäkönsä puolesta muistuttavan aika lailla ns. sanottua "Wismar-kiskobussia". Sitä valmistettiin myös eri raideleveyksille. Moottorit olivat pääasiassa Deutz-dieseleitä, alkaen 50 hv "suur'-tehoisesta alkaen. Voimansiirto oli mekaaninen. Moottorin ja vaihteiston hallinta oli samanlaista kuin linja-autoilla, kytkimenkin puolesta. Viimeinen Bundesbahn-Wismar-vaunu liikennöi vuoteen 1969. Kuvan vaunun neljä sivufönaria vie ajatukset vuonna 1934 Saarbahnille toimitettuihin Wismar-vaunuihin. Nämä tosin olivat kaksimoottorisia, kummallakin nokalla pyöri dieseli, 50 "hummaa" per nokka. Ajonopeus maksimissaan 60 kilsaa tunnissa. Kuvan vaunu on yksimoottorinen. Kaksiakselisia vaunuja ei voi mitenkään liian vuolaasti kiitellä miellyttävistä kulkuominaisuuksista. Vapaa lenkkiakseliripustus kyllä tunnettiin noihin aikoihin. Se tarkoittaa että alustan sarvirautojen ja laakeripesien välille oli järjestetty välystä, jolloin kaarteissa ajettaessa pyöräkerran akseli kykeni enemmässä tai vähemmässä mäårin asettumaan kaarteen säteen suuntaiseksi. Näin oli menetelty täällä koti-Suomen Valtionrautateillä Ek-sarjaa rakennettaessa vuodesta 1925 alkaen. Kerrottakoon, että Ruotsissa Hilding Carlssonin kaksiakselisilla Y - rälsbusseilla matkustusmukavuus nousi päällimmäiseksi kysymykseksi, kun siellä kiskonpituus radoilla oli 9 metriä ja vaunujen akseliväli 4,5 metriä. Tietyllä nopeudella ajettaessa nämä rälsbussit "laukkasivat". Tosin niillä "kaahailtiin" kahdeksaakymppiä! Wismarit olivat selvästi hitaampia. Lääkkeeksi uumajalaiset keksivät vaunun pidentämisen ja niin syntyi telirälsbussi, vuonna 1938. Eläköön! Lättähatun historian alkukipinäähän se merkitsi. Ilmiselvästi! |
||||
|
02.10.2023 20:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ikkunat hajalla! Tunnettu tosiasiahan on että ehjät ikkunat ilkkuvat raskaasti niille pikku raukoille, joiden rikkonaiset sielut vaativat rikkinäisyyttä muiltakin! Ja tätä, loukkauksista törkeintä, pitää rangaista ottamalla kivenmusat kätösiin ja sinkauttaa ne ehjyydellään pöyhkeileviin esineisiin. Ja katso, vandaaleiden kunniakkaat perinteet kantavat vuosisatojen taa. Yksitoikkoista, sanoisin. - Joet virtaavat mereen, eikä meri siitä tule täyteen. |
||||
|
|
02.10.2023 19:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rennbahn = kilparata. | ||||
|
02.10.2023 09:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuliko Veivarille hiki? | ||||
|
02.10.2023 09:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onneksi tuolla on paksut tiiliseinät. Ei kuulu häjyilyn jytke ja tuskanhuudot ulkopuolelle, sanokaa minun sanoneen! |
||||
|
02.10.2023 09:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaasasta Hyrynsalmen kautta Karstulaan menevä postiauto...? Kait sitä on linjakilpien kertomaa sitten "uskottava". Miksi juuri Karstulaan? Ai niin - unohdin: postiauto vie sinne radion kello 12:n aikamerkin kirjeitse kahdesti viikossa... |
||||
|
02.10.2023 02:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko siellä tulet pesässä ja hookaksoota kattilassa? Vai nakkasiko joku savupanoksen nokikaappiin? | ||||
|
01.10.2023 21:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22066, joka muutettiin BG:ksi 040068, saikin kattolavan ja se liitettiin Johdonvetojuna 2:een. | ||||
|
|
30.09.2023 19:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22066 vuodelta 1922 (alkuperäiseltä numeroltaan 2911) muutettiin virkatarvevaunuksi BG 040068 vuonna 1969. BG hylättiin vuonna 1983. Ei:nä siinä oli Pintschin korkeapainekaasuvalaistus ja saman firman höyrylämmitys. Edelleen se kuului ensimmäisiin satapaikkaisiin. |
||||
|
29.09.2023 21:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä PoRhan kalustoon tulee niin kaivelempa jotain historiani hämäristä: Pe 9.4.1976: matkustin: juna H518 Dm7 4074, lähtö Vlp klo 15.25, tulo Tpe klo 17.10. Su 6.6.1976: Pihlajavesi - Haapamäki, juna H584, Dm7 4204. Pe 16.7.1976: Seinäjoki - Vaasa, juna H565, Dm7 4074, lähtö Sk klo 10.50. Paluu Vs-Sk H564, edelleen 4074. Su 13.3.1977: Keuruu - Haapamäki, juna H906, Dm7 4074, lähtö Keu klo 17.55. Su 2.7.1978: Vilppula - Haapamäki, juna H513, Dm7 4142. Pe 15.9.1978: Haapamäki - Vilppula, juna H522, Dm7 4142. Su 17.12.1978: Vilppula - Haapamäki, juna H513, Dm7 4142. To 18.1.1979: Vilppula - Tampere, juna H508, Dm7 4142. Havaintokirjan kertomaa: 13.6.1976: Tl ratapiha: 4020, 4057, 4142, 4151, 4172, 11598 ja 11636. 18.2.1977: juna H515 (Tpe-Hpk) 4046 + 4142 + 11559 + 4061. Samana päivänä: juna P98 (Hpk-Tpe) 4096 + 4142 + 4193 (myöhässä 45 min Vilppulassa, muistaakseni H98:ssä jarruvika, kaksi eri lättärunkoa kulki: Pm-Hpk ma-la ja Hpk-Tpe perjantaisin). 9.4.1977: Tl ratapiha: 4033, 4135, 4137, 4142, 11614 ja 11626. 24.4.1977: juna H518 (Hpk-Tpe) 4033 + 11591 + 4142. 2.7.1977: Tpe matkustajaratapihalla: 4131, 4142, 4143 ja 11621. 16.8.1977: juna H484 (Tpe-Tl) 4143 + 11602 + 4142. 22.10.1977: Tl ratapiha: 4020, 4024, 4029, 4134, 4135, 4137, 10111, 4033, 4142, 4131, 12213, 4132, 11620, 11626 ja 11628 (yöllä klo 4.30). 9.6.1978: juna H522 (Hpk-Tpe) 4143 + 4142. 2.7.1978: juna H522: 4142 + 11604 + 4129. 24.9.1978: Tl ratapiha: 4039, 4129, 4137, 4142, 4171, 11605, 11617, 11623 ja 11630. 6.10.1978: Hpk tallialue: 11596, 4142 ja 4134. (Molemmat vetovaunut lähtivät Tampereelle junana H522, klo 17.05.) 24.10.1978: Tku tallialue: 4039, 4142, 12213, 12214, 11637 ja 11639. 2.11.1978: juna H544 (Tl-Tku) 4144 + 11640 + 4142. 3.11.1978: juna H451 (Ri-Tpe) 4142 + 11629 + 4153 + 11612 + 4160. 8.11.1978: juna H334 (Tku-Po) 4142. 14.12.1978: juna H523 (Tpe-Hpk) 4142. 15.12.1978: juna H518 (Hpk-Tpe) 4142 + 11626. Edit: lisätty junan 98 erikoisuudet helmikuussa 1977. |
||||
|
29.09.2023 20:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaiko Länsikeskuksen itäpuolella? Heko heko. | ||||
|
29.09.2023 20:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eli ilmeisesti ykkösvaihteella "kaahaamista"...? | ||||
|
29.09.2023 20:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raja railona aukeaa, edessä Aasia, Itä... Takana länttä, Eurooppaa (jne). En uskonut, että olisin joutunut nämä sanat kirjoittamaan näkösälle... |
||||
|
29.09.2023 15:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| *Syvä huokaus* myös täältä, pikkusieluisen Volodja Volodjanpojan harhaisen maailmankuvan takia! V. V.:hän oli koulutettu KGB:n (Kontora Grubii Banditov eli raakojen roistojen toimisto) agentiksi. Siten jokaikinen täällä lännessä isestäänselvänä pidetty piirre: - ystävällinen virkahdus, hymy, kannustava kädenheilautus, pään nyökkäys, ovatkin hänestä vihollisen taistelutaktiikkaa "suuren, mahtavan ja edistyksellisen" tuhoamiseksi. Hänen vanhentuessaan ja hapantuessaan ajatusjumit senkun pahenevat. Mutta: mitä voidaankaan odottaa maasta, jonka korkeimmaksi ihanteeksi nostettiin Pavlik Morozov - niminen pikkupoika. Pavlik ilmiantoi vanhempansa salaiselle poliisille kulakkeina, kun ei saanut lupaa mennä katsomaan potkupallopeliä. Eikä Pavlik vanhaksi elänytkään, oma isoisänsä päästi poitsun päiviltä. Ensin oli Rasputin, nyt huseeraa Putin... |
||||
|
29.09.2023 15:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, herra Petri. Lähettäjä/suorittaja oli ainakin loppuaikoina tässä. Asemarakennuksessa itsessään oli erilaisia toimintoja: piletinkauppa, matkatavaratoiminnot, vaihdemiesten esimiehen konttori, asemamiesten esimiehen konttori, liikenne- ja ratapiirien toimistotkin, yms. Asematalon laajentaminen oikeastaan oli jo tiensä päässä. Se että Sk uutta asemaa kaipasi, ei ollut ihme. Eikä vain uuden ja "dynaamisen" oikoradan koristeeksi. |
||||
|
|
29.09.2023 11:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tässä rakennuksessa oli myös junanlähettäjän toimisto. | ||||
|
28.09.2023 10:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joo, herra Jarno! Ilmeisesti peseminen maksaa liikaa... ? | ||||
|
27.09.2023 13:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kari, ne parisen vetyvappupallon yllättävää paukahtamista (eivät johtuneet puhkeamisista!) umpinaisen henkilöauton sisätiloissa ajon aikana joskus 1970-luvulla ainakin pullauttivat auton kattoa ja veivät kuulon matkustajilta. Aamulehtihän näistä uutisoi joskus |
||||
|
|
26.09.2023 17:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoista pohdiskelua. Puhtaan vedyn palamistuotehan on vesi. Mihin onkaan jäänyt muinaisaikainen innostus MHD-generaattorista? Herra Erkki, sinun tietämyksesi ja kokemuksesi ansaitsee syvän kumarruksen, mitä siis voit sanoa MHD:stä? (Tähän väliin?) |
||||
|
26.09.2023 14:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Heikki, ainakin saksalaisissa 52 Kon - vetureissa oli poistohöyryn pyörittämä turbiini savupesän yläosassa lietsoimena. Siten poistohöyry mahdollisimman tarkoin johdettiin lauhdutustenderiin. Sysyteemi ei ollut ihan sataprosenttinen, tenderissä oli myös "tuoreelle" vedelle säiliö. Siis Eljaksen kommentin pikakirveskäännöksenä |
||||
|
26.09.2023 10:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se vaan, että täällä Suomessa piirit (asiaan liittyen) ovat sairaan pienet, ja erityisen surkeaa on sekin, että myös joidenkin ihmisten sielutkin on surkean pieniä! On turhaa verrata Haapamäen sadetta Hyvinkään sateeseen, kun tuloksena on KUITENKIN Bucyrus-kohtalo: "ei rautatiehistoriallista arvoa" ja sen jälkeen soitto polttopillimiehille. Kuvaavaa on myöskin se tapahtumaketju, jonka johdosta Dm9-runko Haavassa ruostuu keskeneräisenä, kun miljoonat työtunnit vedettiin pikkusielujen voimin vessasta alas. Ynnä muuta vastaavaa. Joutavanpäiväistä parranpärinää. Eikä syylliset kuitenkaan mene itseensä tutkimaan, että miten niinku meni omasta mielestä? Olli Keski-Ra on oikeassa, mutta... |
||||
|
25.09.2023 09:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuulian muotoilu vie ajatukset väkisinkin ruotsalaisten aurausvetureihin Tb ja Tc. Kukakohan on käynyt kopiokoneella, vaikka ruotsinpojan näkemys olikin isompi ja yksipäinen (ohjaamo vain toisessa päässä, hökötyksessä kääntövehkeet samaan tapaan kuin rata-autoissa)...? |
||||
|
|
25.09.2023 09:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Meneeköhän kehitys siihen, että museossa oleva Korvensuu - autokin sähköistetään...? Hauska auto sähköisenä olisi kuulu Christinekin. | ||||
|
|
24.09.2023 19:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hr11:n kanssa tämä KCik rautatiemuseolle, lieneekö joskus ollut jotain mainintaa tai unennäköä...? | ||||
|
23.09.2023 10:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1970-luvulla saattoi Agfamatic 2000 Pocket Sensorin omistajana vain haaveilla kuviensa teknisen tason yltämisestä niin korkealaatuiseksi kuin tässä kuvassa! Kuvakulmayritelmiä puolen peukalonkynnen kokoiselle negatiiville (110-koon 24 kuvan kasetilla!) saattoi toki kokeilla, mutta... Niinpä, aika on luikua ainetta, kuten Stephen Hawking meille opetti! |
||||
|
22.09.2023 18:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ahaa, ystävyysside on korvattu tuollaisella ratkaisulla. Ainakin tästä kuvasta se näkyy selvästi. | ||||
|
22.09.2023 18:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensimmäinen vaunu vaikuttaa olevan CEhit. | ||||
|
21.09.2023 22:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kauaakaan ei mene, kun vandaalit kiinnittävät huomionsa tähän...! | ||||
|
21.09.2023 20:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voisikohan ylimääräisyyteen liittyä työelämässä paljon käytetty nimitys: "heittosakki"? | ||||
|
21.09.2023 20:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä rasistisilta länsiliittoutuneiden lentokenraaleilta läytynyt ajatuksen kipinääkään pommittaa näitä kuolemanleireille vieviä ratoja! Toisena paikkana olisi sopinut Malkinia (Varsova - Bialystok - radan varrella). Sieltä johti lyhyt pätkä Treblinkaan. Boeing B-17 Fortressien lentomatka olisi riittänyt hyvin, kun kerran niillä tekivät sukkulalennot Englannista Schweinfurtin kautta pohjois-Afrikkaan. Ja yksikin operaatio oli sukkulana Englanti - Saksa - Neuvostoliitto ja takaisin. P-51B - saattohävittäjät lisätankkeineen olivat samoin sopivia "seitsemän peninkulman saappaineen"! Toisin sanoen: olivatko natsit veriruskeista synneistään huolimatta "sosiaalisesti läheisiä" vitivalkoisten jenkkien kanssa? Taitavat olla muuten vieläkin...! (Eräs rippileirinohjaaja Kuoreveden Eskolassa kesällä 1973: " - Vaikkei meillä kotona natsi-Saksassa kaikki asiat kunnossa olleetkaan, niin ei siellä sentään hiputusta sallittu!") Tätäkin olen miettinyt, kun savut sai nousta krematorioiden piipuista aivan rauhassa ja sodan jälkeen sopikin teeskennellä kauhistumista! Englantilaisten yläluokkakin oli jo kauan sitten unohtanut joukossaan olleen Benjamin Disraelin. |
||||
|
21.09.2023 19:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturin alkuperäinen numero oli ollut 52 3674. Numero muutettiin, kun DR vaihtoi 52:iinsa uudet 50.35-sarjan kattilat muunkin modernisoinnin ohella. | ||||
|
21.09.2023 18:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Talo on suomalainen näkemys "Flatironista". | ||||
|
21.09.2023 18:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puolassa, Hermann Göring-Werke - tehtaalla valmistettiin aluskehykset. Korinsa nämä Gb:t saivat VEB Waggonbau Pasilassa. | ||||
|
21.09.2023 17:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmanpuoleinen vaunu on näemmä Ei72:sta muutettu kattolavavaunu. Mahdollisia olisivat: BG 040175 vuodelta 1985 (ex Ei 22770) tai BG 040176 (ex Ei 22787) vuodelta 1985. Kuvausvuoden perusteella tämä ei täsmää. Kuvausvuosi ja vaunujen valmistumisvuodet läiskivät toisiaan poskille enemmän tai vähemmän kiivaasti...? Johdonvetojunia tarkastellessa hämäännyin ensiksi, josko vas.puol. vaunu olisi ollut Jvv-3:sta (entisiä Olympia-Ci:tä nrot 2337, 2338, 2342 ja 2343). Ei täsmännyt: ikkunajako ja Jvv-3:ssa kuormausovet olivat poikkeuksetta lähempänä päätyä. Lisäksi sen teleiksi oli vaihdettu A7:t. Jvv-3 hylättiin vuonna 1986. Jvv-4 ja -5 olivat entisiä kiitojunarunkoja. Jvv-6 ja -7 entisistä Em (CEm) -makuuvaunuista muutettuja. Nämä voi varmasti poissulkea (6:ssa ja 7:ssä ikkunajako!). Oikeanpuoleisen kattolavavaunun oletan BG 040068 (ex Ei 22066 vuodelta 1922), olevan peräisin Jvv-2:sta (koroke-Fo-vaunuista koottu!). Siinä on wanhan satapaikkaisen tuntomerkit sekä telimallina A7. Johdonvetojuna 2 hylättiin 1983. |
||||
|
|
21.09.2023 15:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirjureilla "luokkatietoisuuden" pohjana lähinnä palkkaluokkaerot ja jossain määrin myös vastuu- tai oikeamminkin tehtäväalueet. | ||||
|
20.09.2023 21:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Home, sweet home...! | ||||
|
20.09.2023 21:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Gottardo - nimi kertoo, että juna kulki nimenomaan Gotthardin radalla, juuri siinä, missä on se Espoon tunnelia jonkin verran pitempi tunneli... | ||||
|
20.09.2023 21:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuona päivänä minusta tuli 30-vuotias. | ||||
|
|
20.09.2023 10:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaivelin hiukan lisätietoja: - Herra Tapion mainitsemat virtajärjestelmät tällä junatyypillä olivat: 1500 V tasavirta 3000 V tasavirta 1,5 kV 16,7 Hz vaihtovirta ja 25 kV 50 Hz vaihtovirta. Ensimmäiset neljä junaa valmistuivat 1961 (mm. SIG) viisivaunuisina. Sarjamerkkinä: RAe TEE II, numerot 1051 - 1055. Ne pidennettiin kuusivaunuisiksi vuonna 1966 ja vielä yksi juna valmistui vuonna 1967. Niillä ajettiin rataosilla: TEE Gottardo (Zürich - Milano), TEE Cisalpin (Milano - Pariisi) ja TEE Ticino (Milano - Zürich). Välistä reittejä muutettiin: Zürichistä Baseliin. Vuodesta 1974 niillä edelleen ajettiin: TEE Edelweiss (Zürich - Bryssel - Amsterdam) ja TEE Iris (Zürich - Bryssel). Syyskuussa 1988 ne "alennettiin" EuroCity-palvelukseen toukokuuhun 1995 asti, silloin niistä tuli InterCityjä. EC-junia varten niihin laitettiin 2. luokan istumapaikat myös ja ne maalattiin harmaiksi. Kutsumanimekseen saivat vääräleuoilta "Graue Maus" eli harmaa hiiri. Uudeksi sarjamerkiksi tuli siten RABe EC. EC-junina niillä ajettiin Zürich - Milano ja Geneve/Lausanne - Milano - reiteillä. Ei - EC-junina niillä ajettiin Bernistä Ranskan Frasneen. 1993 ne kulkivat Zürichin - Stuttgartin välillä. Käyttö väheni heinäkuun 1994 sattuneen suistumisonnettomuuden takia. Syynä oli, ettei junan jousitus enää täyttänyt vaatimuksia. Viimeiset kaksi junaparia kulkivat välillä Bern - Frasne, vuoden 1996 alkuun. Lopulta ne poistettiin liikenteestä 1996. Hylkäys koitti 1999. Junarunko 1053 (vuodelta 1961) on säilytetty. Se on maalattu TEE:n punainen-kerma-väriseksi, mutta sisustus on EC-aikainen, jossa siis on myös 2. luokan paikkoja. Kunnostustyö oli tehty siinä 2003 -2004 vaiheilla ja juna on siis perinnejunakäytössä. TEE-junana tällä oli alkuun 1. luokan istumapaikkoja 126, lisävaunun myötä paikkaluku kasvoi 168:aan. Ravintolavaunussa paikkoja oli 56. EuroCitynä 1. luokan paikkoja oli 84 ja toisessa luokassa 108. Ravintolassa 39 paikkaa. Junan suurin pituus 5-vaunuisena oli noin 125 metriä ja kuusivaunuisena 149,8 m. Itseäni on juuri tämä TEE-junatyyppi kiinnostanut siksi, kun viisivuotiaana sain syntymäpäivälahjaksi peltisen kolmivaunuisen ja kumipyörillä varustetun eli juuri mainitun RAe TEE:n. Se tosin oli punainen-harmaa-värityksessä. Muistelisin päätyvaunun pituuden olleen siinä 30 - 40 sentin luokkaa...? Olisikohan eBayssä jäljellä pienoismalleja, välistä näkyy olevan huutokaupalla. |
||||
|
20.09.2023 09:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ennenvanhaan raiteensulun opastimissa oli merkintä Sp I tai Sp II. | ||||
|
20.09.2023 09:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Isot pojat kertoivat, että nopeusajon aikana virroitin kuumeni punahehkuiseksi. | ||||
|
|
20.09.2023 09:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä se vaan on kivaa, että taitavia kuvaajia on ja että heidän kuviaan tulee tänne. Nam - sano! | ||||
|
20.09.2023 00:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin löysin yhden tummanpunaisen (siis IFA-punaisen) IFA F9:n, pari kolme Volvo Duett-farmaria tai piilofarmaria, kaksivärinen Mosse 407 oli tunnistettavissa, samoin yksi zibale Renault Saviem-pakua. Ford Anglia löytyi ihan pakosta. Myös "Hitlerin kosto-kansanwaunut" loikkivat silmille. Junakeulavolkkari-pakut ovat selvää pässinlihaa (toinen on pakuvolkkarinsininen umpipaku valkoisella takapuskurilla). Oranssi kuorkki, paljas runko ohjaamon takana, lieneekö se Volvon "Snabbe", eli malliston kevyemmästä päästä? Ihan kuin sininen panoraamatuulilasinen Ooppeli Rekordkin olisi kuvassa, vai onkohan se 50-luvun lopun Hillman Minx? Talon yläpihalla oleva hailakansininen lyhytnokka, kusiais-Fiiattiko? (Fiat 600, neljä kirjainta ja kaikki viat.) |
||||
|
20.09.2023 00:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vantaankosken puutarhamyymälässä oli musta käsi-liikennemerkki kiinnitettynä verkkoaitaan vielä 1993 tienoilla. Osoite ollut Vantaankoskentie 24...? |
||||
|
17.09.2023 10:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tässä olleen Harjun siltajänteet laitettiin Porvoon radalla Nikkilän siltaan. Sekin silta tehtiin uusiksi, olisiko parisen vuotta sitten? | ||||
|
16.09.2023 23:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Es freut mich, dass ich ein bisschen Hilfe geben kannte, Herr Stefan. | ||||
|
16.09.2023 17:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Enkö minä arvannut? Kiitoksia teille, hyvät herrat, vaivannäöstänne. Sain ajatuksen: - mitä J. Eerolan Pasilan konepajahistoriikki (v. 2005) kertoo 57-sarjan Gb:stä? 57001 - 57600, valmistunut vuosina 1950-1952, 350 kpl, huomautuksena: rullalaakeroituja, peltikatto. Tästä on hyvä jatkaa. |
||||