Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.10.2022 14:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puhuuko tässä "yritystalous" vai onko joku pikkunilkkifyyreri leikkinyt paskantärkeää työpöytänsä takana? | ||||
|
11.10.2022 14:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä muita DDR - läisiä pienoisrautatievalmistajia oli? Piko ja Schicht nyt ainakin ja itse muistan lukeneeni jostakin alan kirjasta Hruska-nimestä. |
||||
|
11.10.2022 14:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo etualan kiviaita on nälkäaikana rakennettu kärsivien ihmisten työllä. Suomelle tarjottiin ulkomailta rahaa lainaksi nälkäajan uhrien hyväksi. Mutta mitä tekikään suurmiehenä kovasti juhlittu J. V. Snellman? Hän kieltäytyi avusta jyrkästi, pelätessään Suomen velkaantuvan ulkomaille! |
||||
|
10.10.2022 22:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kevätturistin 1967 (voimassa 1.3. - 27.5.1967) mukaan H308 lähtöaika Huopalahdesta oli kello 8.07. Juna oli kulussa arkipäivisin. Se kolusi joka pysähdyspaikan, Strömbergiä lukuunottamatta. Espoon tunneli oli uunituore! 10.10.1966 oli maanantai. |
||||
|
10.10.2022 22:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sanotaan nyt, että en ole nähnyt mainintoja vanhemman Eis - sarjan pehmeistä penkristä, niissähän oli ollut tavanmukainen 2 + 3 - istuinjako. Uudemman Eis - ja Ei 72 - sarjan penkkien erona oli ainoastaan väri: edellisessä oli lämpimämmän punainen (ruskeaan aavistuksen verran sävyttynyt) Istuinplyyshiverhoilu. Eis - sarjan käyttötarve alkoi vähentyä, kunhan Suomi alkoi saada maanteitään pikkuhiljaa kuntoon 1950 - ja 1960 - lukujen aikana ja kuluessa. Tällöin sairaskuljetukset esimerkiksi sairaaloiden välillä voitiin hoitaa sairasautoilla. Junathan olivat aina aikatauluihin sidottuja, mitä pidettiin sairaskuljetusten suhteen puutteena. Eis - sarjalle tosin oli tarvis olemassa, epidemiana herkästi tarttuva keuhkotauti vielä 1950 - luvun alkupuolella. Muun muassa edesmenneen äitini tyttöaikaisessa valokuva-albumissa on valokuvia hänen teini-ikäisinä keuhkotautiin kuolleista ystävättäristään Leilasta ja Anna-Maijasta. Jälkimmäinen edesmeni päivää vaille 13-vuotiaana syyskuussa 1949. Mänttäläinen Leila oli kuollut Tampereella sairaalassa joulukuussa 1952 ja varsin todennäköisesti oli tehnyt viimeisen matkansa (Män - Vlp - Tpe) elävänä aiemmin juuri sairasosastovaunussa. Jossain muinaisessa "Poliisi kertoo' - kirjassa eräs konstaapeli kertoi, kuinka hän oli saanut tehtäväkseen saattaa mieleltään järkkyneen nuoren naisen kotipaikkakunnaltaan sairaalaan juuri junakyydillä. Nainen oli niellyt hakaneuloja ja osa niistä oli auennut. Konstaapeli kertoi, kuinka hänen piti kääntää naisrukkaa kyljeltä toiselle äärimmäisen varovasti. Haastava homma junassa! |
||||
|
|
10.10.2022 09:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| BG 040041 vuodelta 1967 oli entinen Eis 22705. Entinen numero vuoteen 1952 oli ollut 22111 ja vuoteen 1931 nro oli 2964. Alkuperäinen sarjamerkki oli ollut Ei. Sarjamerkkiin oli lisätty s - kirjain olympiavuonna, kun uudempi Eis - sarja oli otettu käyttöön.. Vanhempi Eis - sarja oli 86 + 8 - paikkainen, numerot 22701 - 22710, ennen lopullista numeromuutosta numerot: 22107 - 22116. 1950- ja 1960-lukujen taitteessa lämmitysjärjestelmänä oli ollut Vapor - höyrylämmitys ja valaistuksena Pintsch - korkeapainekaasuhehkuvalaistus. Alkuperäinen numerointi: 2959, 2961 - 2969. Telimallina A7. Valmistusvuodeksi oli merkitty 1929. Uudempi Eis - sarja oli 60 + 7 - paikkainen, valmistusvuosi 1951. Numerosarja: 22721 - 22735. Lämmityksenä tavallinen vesilämmitys höyryvastavirtajärjestelmä sekä kamina. Valaistuksena sähkövalo yksittäisjärjestelmällä. Telimallina A12. Kumpikin sarja aika tarkoin "joutui" virkatarvevaunuiksi, BG - ja BT - sarjoihin. 22709:stä tuli vuonna 1968 erikoistyövaunu Etv - Rto 153, mutta melko pian se muutettiin vaunuksi BG 040024. Vaunut 22708 (hylätty 1969), 22722 (hylätty 1974) ja 22725 [hylätty Vammalan onnettomuudessa (pengersortuma) vaurioituneena 1965] eivät siis joutuneet virkatarvevaunuiksi. |
||||
|
09.10.2022 11:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| No, nythän Tapio on laittanut silmäkarkkia! Mahtavaa! | ||||
|
09.10.2022 11:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kääntöpöytä on näemmä laitettu ylösalaisin. | ||||
|
08.10.2022 23:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fundeeraillaanpa vähän: tavallisen mallisia I luokan puuvaunuja: - ensimmäiset I luokan päivävaunut ilmestyivät vuonna 1915, Ci - sarjaa, - makuuvaunuja alkoi tulla vuonna 1917. - II luokan Di - vaunut vuodesta 1921 alkaen. - lisää Ci - vaunuja 1922 ja myös 1932 (nrosarja kokonaisuudessaan 2226 - 2251), "paraatikalustona". - pitää muistaa myös 2 - akseliset D - vaunut vv. 1926 - 1927. Ja samoihin aikoihin oli III - luokan Ei - sarjaa tulossa ja runsaasti: 1912 alkaen. Puhumattakaan Ek:sta vuosina 1925 - 1927. Ynnä muuta: DEi, F, Fo, DEm (CEm), Em, DR, postivaunutkin. Ge - matkatavaravaunuissakin oli suuressa osassa sarjaa ikkunat sivuseinillä. Tässä syy, miksi ikkunalasitavaraa tilattiin ja paljon. En oikein kykene kuvittelemaan, että erikoismallisia ja fasettihiottuja olisi jo standardointi- ja hintasyistäkin huolimatta tilattu sadoittain...? Eikä tässä vielä kaikki, rikkoutuneet ruudut piti vaihtaa ehjiin, myös vanhamallisissakin vaunuissa. Jokseenkin hyvän käsityksen saa Jouni Eerolan Psl knp - historiikista sivulta 45: - ikkunalaseja 22 % alennuksella luettelohintoihin nähden, mikäli tilaukset tapahtuvat laatikoissa tehtaalta. (Tehdas oli Ferdinand Björklund Helsingissä). Lukumääriä tässä ei valitettavasti mainita, ja keissi on siis vuodelta 1908. Ja meni sitä lasia muillekin, ja paljon. |
||||
|
08.10.2022 17:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itse muistan Pku uusimman tunnelin tulleen käyttöön aikataulukauden vaihtuessa kesäkuun alussa 1991 rantaradan liikennekatkon jälkeen. | ||||
|
08.10.2022 17:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sitä laituria on voitu käyttää myös sotilasjunien kuormaamiseen. Karjalan kannaksen asemilla oli aika paljon vastaavia. | ||||
|
08.10.2022 16:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valkea karannut tulipesästä...? Tosiaankin hyvä kuva! |
||||
|
08.10.2022 09:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Deeveri 2550 oli ollut Vilppulassa tyhjän rapujunan nokalla 20.7.2022 klo 14.20 aikoihin. | ||||
|
|
08.10.2022 09:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eims 21502 vuodelta 1962 oli entinen 1. luokan 56-paikkainen päivävaunu Ci 2302 vuodelta 1921. Eims:n valaistus oli järjestetty kynttilöillä ja lämmityslaitteena oli kaksiosainen konduktöörivaunun kamina. Hylätty vuonna 1979. Alkuperäinen sarjamerkki vuoteen 1956 oli ollut Di. Vaunusarja oli ollut lyhyttä mallia. |
||||
|
07.10.2022 15:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miten Rd-sarja on kehittynyt Rc-sarjasta? Mitä on muutettu? Muutenkin kuin numeroitu EVN-systeemillä? |
||||
|
07.10.2022 14:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos se bisneksen tekeminen on yksinomainen päämäärä ja keinoina historiallisten tosiasioiden "unohtaminen" tai sopiva "muokkaaminen" tarkoituksenmukaiseksi, se ei anna järin hyvää kuvaa bisnesosaamisesta. Tienaaminen veren maku suussa, tosiasioiden kustannuksella... joo. Nykyäänhän se Grosser on sentään esillä jossain Floridassa (?) SA-1 - kilvin. |
||||
|
|
07.10.2022 12:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Grosser oli jo kadonnut kauas pois maastamme, tullakseen mainostetuksi hölmöille norteamerikaanoille Hitlerin mersuna. | ||||
|
07.10.2022 12:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juha! Ne "tuoreet Sisut" ovat tosiaankin näkemiäni reilut parikymmentä vuotta sitten (Renault-ohjaamoineen). Anteeksi harhaanjohtava kommenttini, jossa päätarkoituksenani oli osoittaa pikemminkin Kallion pelastusaseman kaluston melko tiheästä vaihtuvuudesta uusiin. Hmm. Vikkelämmät sormet kuin jähmeä ajattelu...? |
||||
|
07.10.2022 01:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kukon kulkuominaisuudet taitavat tosin olla korostetusti erilaiset verrattuna Pikku-Jumboon? Ainakin mitä museoliikenteeseen tulee... Ytyä kyllä riittäisi vaikka kuinkan pitkän roikan vetämiseen. |
||||
|
|
06.10.2022 20:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Vaasan lääni. Valkoisissa rekisterilaatoissa tosiaankin harrastettiin läänikirjaimia melko tarkasti. Mustien rekkareiden aikaan muuttajien piti vaihtaa rekkarinsa uuden läänin mukaiseksi, valkoisissa muuttomuuttoa ei enää vaadittu. Systeemi oli sikäli hyvä, että vieraspaikkakuntalaiset tunnisti helposti, joten liikenteessä harhailut oli helpompi "antaa anteeksi". Jyväskyläkin yksisuuntaisine katuineen oli sellainen, että päästäkseen 200 m päähän piti ajaa 2 km lenkki. Paikalliset olivat selvillä tästä, vieraspaikkakuntalaiset yleensä ei. Lasse, miten hyökkäysautot? Täällä Kalliossa Pelastusasema Pelastusarmeijan naapurissa vaikuttaa hankkivan tuoreita Sisuja miehistöhytteineen. Kuvan auto näyttää olevan vesisäiliöauto, jonka saama sikapoljenta hälytysajossa ei ole sitä pahemmin kuluttanut tai särkenyt? |
||||
|
06.10.2022 16:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saksalainen nimitysversio "dispatcherista" on Fahrdienstleiter. Fahren = ajaa tai kuljettaa, Dienst = palvelu, Leiter = johtaja (siis sellainen johtaja, joka nimenomaan ohjaa toimintaa, eikä istu pönäkkänä perse penkissä johtamassa ja "vastuuta kantamassa"). Eli voisin sanoa: "kuljetussuoritteenohjaaja", siinä missä koto-Suomessa junanlähettäjä lähetti junan asemaltaan linjalle kohti "tuntematonta kohtaloa"! Junansuorittaja-nimitys vastasi paremmin todellisuutta... WSOY:n suomi-englanti-suomi sanakirja, vuodelta 2000: "dispatch" = lähettää matkaan, toimittaa, selvittää, suorittaa [loppuun] tehtävä ym. |
||||
|
06.10.2022 08:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Höyrynosturi, jossa on pystykattila? Höyryveturimallinen vissla erottuu katolta. | ||||
|
06.10.2022 08:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puukorisia neliakselisia virkatarvevaunuja "syntyi" ihan päättömästi noihin aikoihin. Tapsan kuva on yksi todiste tapahtuneesta. | ||||
|
06.10.2022 04:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| No, ainakin on raitiotie "leikisti" Mikkelin asukkailla koettavana. | ||||
|
05.10.2022 23:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mihin asentoon höyryveturin suunnanvaihto hinattaessa asetetaan? Kuvassa kulissikivi ei näytä olevan tiukasti keskellä. Voisin kyllä selailla Ivalon kirjaa, mutta näin "tyhmällä" kysymyksellä asia saadaan myös muidenkin tietoon. |
||||
|
05.10.2022 23:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä ja taidolla otettu kuva! | ||||
|
05.10.2022 23:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itse asiassa oikein hyvä että HMVY toimii kuitenkin, takavuosien "negatiivisesta pöhinästä" huolimatta. | ||||
|
05.10.2022 21:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai niin. Odottakaapa, kunhan "vantaanlaaksolaiset" eli "vandadalarna" eli vandaalit keksivät tämän... | ||||
|
05.10.2022 21:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko Turun aseman XOe jo atomeina? | ||||
|
05.10.2022 14:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| 2460 oli valmistunut olympiavuotena yhyrenksätoistasataaviisikymmentakaksi. Vaunu on tallessa HMVY:llä. |
||||
|
|
05.10.2022 14:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Markku, pääsööhän tuata Ameriikkahan laivallakin. Junalla Hankohon ja siältä laivalla Enklannin Hulliin. Liverpoolis sitten paattihin ja niin eres päin. Tuallaasia luin jo aikoja sitte Supperihin mennehen isoserän vanahoosta kirjehistä. Oli sinne menny veistelemhän puupuukoolla kultaa. |
||||
|
05.10.2022 03:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmanpuoleinen "kerrostalo" näyttää olevan VEB Waggonbau Görlitzin tekemä vanhassa iloisessa Daa-Daa-Räässä. | ||||
|
05.10.2022 03:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Remontin jäljiltä hieman kliinin näköinen. | ||||
|
05.10.2022 03:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tämän ratapihan kutsumanimenä ollutkin "Korttio"? | ||||
|
04.10.2022 21:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lohdutukseksi riittänee jallua piloillaan tai pennuille jaffaa. Lasikukon teki Kuukerin Nelli!? Asuessaan Närvänkylässä. | ||||
|
04.10.2022 21:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Korjausjunia oli aikoinaan jokaisella isommalla risteysasemalla. Niitä kyllä käytettiin myös raivauksiin onnettomuuksien yhteydessä. Haapamäellä oli varikon korjausjunassa BG 040021 (ex Ei 90 P m/1912) ja BG 04713 (ex Ga). Rataosaston korjausvaununa oli BG 04885 (ex F). Haapamäen palojunahan on jo kuuluisa: BF, palokalustovaunu ja pari vesisäiliö-BG:tä. |
||||
|
04.10.2022 15:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Laakeripesän ohjaimessa näkyvä valkoinen viiru tarkoittaa, että vaunu saa kulkea laskumäen yli. | ||||
|
|
04.10.2022 15:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| BG 040034 oli entinen Fo 22524 vuodelta 1929. Muutostyö BG:ksi tehty suunnilleen 1960-luvun puolevälin tienoilla. Takana näkyvän vaunun käsijohteet ovat eripariset. Onko se ex-Äffä? |
||||
|
04.10.2022 14:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lada Nivassa oli joka nurkassa kierrejousitus. Ratkaisu, jota ei suinkaan löytynyt ihan kaikista läntisistä ja kaukoitäkilpailijoista. | ||||
|
|
04.10.2022 13:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vertti, myrskyn jälkeen: ruskaa parsimaan, hah hah! | ||||
|
04.10.2022 13:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja lisää: Perjantai 5.1.1989: IC 35: (runko Helsingistä lähdettäessä) Sr1 3055 (IC-värityksessä) + Cx 26106 + Ex 26211 + 26202 + 26215 + Rkt 23834 + Ex 26216 (nämä jatkoivat Sk - Ol junana 53) / Ex 26302 + 26208 + 26210 + Rx 26702 + Cx 26111 + 26103 (nämä menivät Sk - Vs). Vielä kerran: P 128: Dr13 2316 + CEit 2670 + Eit 23199 + Rkt 23838 + Eit 23041 + EFit 23563 + Eit 23158. H395: Dv12 2717 + EFit 23530 + Ei 22771. (pikku zoukki junapituuksista!) |
||||
|
|
04.10.2022 13:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| P 67:stä irrotettiin Seinäjoella Eit ja Eht, jotka sitten sahasivat Seinäjoki - Vaasa - henkilöjunissa. Ne palasivat seuraavana päivänä Helsinkiin siten, että "H 5jotain" lähti Vaasasta iltapäivällä kolmen maissa Deeverin vetämänä Seinäjoelle, jossa H5jotain oli jokseenkin ajoissa, ja puoli viiden kieppeillä liitettiin P 68:n perään (Eit ja Eht, jälkimmäisessä oli yksi hytti varattu kipparille). Seinäjoella oli jokseenkin touhukasta, kun 16.35 lähti myös Porkkana P44 Haapamäen kautta Helsinkiin. Ennen 1978 toukokuun loppua P44 oli puuvaunuista koottu sunnuntaijuna, johon kolme vaunua oli tullut edellisenä perjantai-iltana P43:lla. Esimerkkejä junien pituudesta: (rasat korvilta, nyt jymäjää pitkästi!). Lauantai 4.5.1985: P 69: Sr1 3019 + Eit 23252 + 23221 + Eift 23409 + Eit 23222 + Rkt 23819 + Eit 23218 + CEhit 26009 + Cht 2367. Lauantai 25.5.1985: P 1: Sr1 3078 + CEhit 26010 + Eit 23156 + Rkt 23803 + Eit 23065 + EFit 23528 + Eit 23163 + 23078 + 23124 + 23016 + 23157. P 68: Sr1 3030 + Cht 2370 + Eit 23089 + Rkt 23824 + Eit 23196 + EFit 23535 + Eht 23319 + Eit 23205 + 23030 + 23238 + 23221 + 23071 + 23270 + 23038 + Rkt 23802 + Eit 23077. Lauantai 1.6.1985: P 62: Sr1 3017 + Eit 23191 + CEmt 24069 + 24074 + 24017 + 24076 + 24057 + 24068 + Fot 23903 + Eikt 23611 + Eit 23022 + 23250 + 23041 + Pot 10008 + Gfot 31'032-6. Yöjunissa riitti pituutta! Perjantai 19.7.1985: P 68: Sr1 3036 + Cht 2375 + Eit 23054 + Rkt 23824 + Eit 23081 + EFit 23535 + Eht 23319 + Eit 23040 + 23068 + 23087 + 23000 + 23270 + Rkt 23802 + Eit 23158 + 23063 + Eht 23324. Maanantai 22.7.1985: EP 58 "Lapponia": Sr1 3019 + Cht 2363 + Rt 23703 + Eit 23241 + 23229 + Eift 24416 + Eit 23268 + 23272 + 23128. EP 83 "Savonia": 2xSr1 3012 + 3005 + Eift 23410 + Eit 23211 + 23200 + Rkt 23827 + CEhit 26001. Tiista 20.8.1985: EXP 35 "Botnia Express": Sr1 3051 + Chft 2360 + Cht 2366 + Rt 23702 + Eit 23234 + 23231. EXP 17 "Imatra Express": Sr1 3100 + Cht 2377 + Rt 23706 + 23271 + 23272. Perjantai 5.6.1987: P 75 ("Kalakukko"): Sr1 3081 + Nom 11002 + Eit 23076 + 23157 + 23215 + 23115 + 23028 + 23217 + Eht 23323 + EFit 23523 + Eit23222 + Rkt 23820 + Eit 23263 + CEhit 26016. Kalakukko oli pitkä juna muulloinkin kuin viikonloppuisin. Siinä oli vaunuja myös Iisalmeen. Tiistai 7.7.1987: P131: Dr13 2350 + EFit 23559 + Rkt 23821 + Eit 23122 + CEhit 26018. Rantaradan junat "tumppeja", joita kulki pitkin päivää. Lauantai 13.2.1988: EXP 18 "Imatra Express": Sr1 3020 + Eit 23271 + 23270 + 23234 + 23272 + Rt 23702 + CEhit 26018 + Chft 2360. EP 90 "Centria": Sr1 3021 + Cht 2374 + Rkt 23835 + Eit 23199 + EFit 23531 + Eit 23246. Merkillistä, EFit erikoispikajunassa? |
||||
|
|
03.10.2022 22:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| P 69 lauantaina 7.6.1986 (matkustin Hki - Kha koiranpentua katsomaan), edellisperjantaina oli Hanasaaren voimalaitoksen turbiinisalissa riehunut tulipalo. Sr1 3037 + Eit 23247 + 23093 + 23195 + EFit 23520 + Eit 23222 + Rkt 23810 + CEhit 26018 + CEit 2664 + Cht 2371. Taisi olla Provinssi-rock viikonloppuna. Ihmettelin CEit:n ja Cht:n läsnäoloa kyseisessä junassa. Cht:ssä oli pahan kuuloiset lovet pyörissä. |
||||
|
|
03.10.2022 20:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jumalattoman iso pienoisrautatie! Komeaa...! | ||||
|
03.10.2022 20:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin näyttää pysyneen ryhdissään. | ||||
|
03.10.2022 20:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Peltitiilikatto...! Ei silti, ei minulla mitään tuotakaan vastaan ole. Pysyypähän kunnossa. |
||||
|
03.10.2022 20:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nyt vain teettämään kyltit nykytrendin mukaisesti: - "Guys" ja "Dolls". | ||||
|
|
03.10.2022 15:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö ollut P 70? Sen kerran kun siinä matkustin 1980 syksyllä, siihen oli liitetty teräspostivaunukin. 1980-luvulla aamuisin seitsemän aikaan lähti P 69 Helsingistä kauas ylös pohjoiseen Parkanon tien kautta. Meni kuulemma niin ylös, että keittelivät kuulemma ravintolavaunussa kahvit revontulilla. |
||||
|
|
03.10.2022 11:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| EP:ssä (niissä kaikissa) oli AINA ravintolavaununa Rt. Poikkeuksiakin joskus harvoin oli. Jyväskylän Centriassa oli ravintelina vakituiseen Rkt. Kuvan junassa näkyy kaksi Rkt:tä. 67:n paluujuna oli P 68, joka saapui iltayhdeksältä Helsinkiin. |
||||
|
03.10.2022 04:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toivottavasti nuo torvet (lippalakki päässä) nauttivat torvien äänestä! | ||||
|
|
03.10.2022 04:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| P 67 lähti Helsingistä aamupäiväkymmeneltä ja oli Seinäjoella siinä klo 14 pintaan. | ||||