Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.09.2023 01:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tepon mainitsemaa kirjaa löytyy Antikvaari.fi - sivustolta neljä kappaletta. Hintaluokka on kuudesta 20:een euroa. Tilanne on siis tämänhetkinen. Kiinnostuneet: suosittelen kirjaa ja pitäkääkin kiirettä. |
||||
|
01.09.2023 23:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toisin sanoen: VR:n pääkonttorissa ei kenenkään perse nouse irti penkistä, mennäkseen katsomaan että miten kentällä menee. Oleilua ja näpertelyä tahvananpäivästä jouluaattoon. Eläköön Oblomov, kaikkien virkaherraoletettujen kruunaamaton esikuva! |
||||
|
01.09.2023 03:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Laihialla joskus vanhaan aikaan lämmitettiin sairaalan huoneita siirtämällä kuumepotilaita lämmitettävään huoneeseen. | ||||
|
|
30.08.2023 19:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Friedmann-poistohöyryimuri ei sinällään niin kovin "ime", vesi tenderistä tulee siihen omalla painollaan ja poistohöyry antaa sille vauhtia siinä määrin, että vesi nousee kattilaan vasten takaiskuventtiiliä ja kattilan painetta. Ahtaimmassa suppilossa, halk. about 5 mm, veden nopeus on noin 1500 metriä minuutissa, vastaten 90 km tunnissa. Vanhan veturimiesten sisäpiirivitsin mukaan veturinkuljettajakurssin pääsykokeessa kysyttiin aina poistohöyryimurin toimintaperiaatetta, aikaa vastaukseen 2 (kaksi) minuuttia. Jotkut pyrkineistä lämmittäjistä reputtivat, kun alkoivat puhua "muinaisista foinikialaisista". Oikea tapa vastata: - "Ensin se ruplattaa ja sitten se ottaa, jos vaan on vettä tenderissä." Taimmainen lyhyt putki on hukkavesiputki, josta vedet tulevat ulos, ellei höyryllä ole tarpeeksi painetta. Vasemmalla on lämpöeristetty poistohöyryputki, jonka alkupää on luistikaapissa. Veden- ja öljynerotin kuuluvat myös asiaan. |
||||
|
30.08.2023 14:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Että rullaati rullaa vaan...? | ||||
|
|
30.08.2023 14:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tallimiehellä näyttää olevan "verikauhan" tyylinen kevyt virkalakki. Erona "kauhaan" oli musta kiiltävä lippa ja se ettei korvuksia napituksineen ollut. Niin ja väri oli tumman sininen. | ||||
|
29.08.2023 13:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uskoakseni virolaiset kyllä muistavat venäläisiä - eikä mitenkään hyvällä, kuten miehittäjiä pitääkin. Jos tämä poistetaan, nostavatkohan venäläiset samanlaisen metelin kuin pronssisotilaan tapauksessa? |
||||
|
29.08.2023 08:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| VR 1912 - 1937 osa II, sivu 392: "Koska uuden asematalon sijoittamista ei silloin vielä oltu ratkaistu, rakennettiin keskilaiturille toistaiseksi odotussuoja, jossa oli myöskin pieni toimistohuone. Tämä suoja näyttäytyi heti liian ahtaaksi ja hankalaksi. Näitä epäkohtia lieventämään asetettiin lisäodotushuoneeksi vanha pyörätön työläisvaunu." Finnasta löytyi valokuva, jossa tämän työläisvaunun sarja ja numero oli T 1241. Muuten, eikös possunokka-Transiitissa ollut hieman ulkonevampi nokka, juoruten isommasta moottorista? Kuvassa näkyy perus-Transiitti, jollaisia oli satamiljoonaa kappaletta käytössä sinivuokoilla miekkataksina? (Asiasana: Tamperelainen poliisikomediasarja Hardwickainen - eikun tuota ööö, anteeksi - Reinikainen, niin maan perusteellisesti.) |
||||
|
28.08.2023 18:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmalla, T 1128-roikassa, rautavaltioherran kohdilla (kolmas vaunu) on vaunu, jossa on ikkunat ja ovessa ilmeisesti jotain tekstiä maalattuna. Virkatarvevaunujen merkinnöistä annettiin määräys cirkuläärillä 20/1224, pvm. 31.5.1922: "Kun Valtion Rautateillä on paljon sellaisia vaunuja, joita käytetään VR:n omiin tarpeisiin, on niihin maalattu numeron eteen nolla ja kirjainten eteen "X". Lisäksi on vaunun korin vasempaan alanurkkaan merkitty asianosaisen asian nimi. Matkustajavaunuihin mustalla ja muihin punaisella. Edelleen niihin on tehty käyttötarkoituksen ilmoittavia merkintöjä. Näitä vaunuja ei siis saa käyttää yleisessä liikenteessä." Taaempana, samalla raiteella on nähtävissä lanterniinikattoinen telimatkustajavaunu. Päätyoven sijainnin perusteella kyseessä on hyttivaunu (Ci tai makuuvaunu?). Lanterniinivaunun kanssa oleva tavallinen matkustajavaunu onkin sitten selvittämättömissä. Minkähän verran Kokkolasta oli henkilöliikennettä Yxpila/Ykspihlajaan? Radan varrella-kirja, sivu 149: "Ykspihlajaan ajettiin toisinaan myös henkiköliikennettä; liikenne oli kuitenkin lyhytaikaista; säännöllistä henkilöliikennettä tiedetään olleen vuosina 1909, 1921, 1928-1930 ja 1945-1948." |
||||
|
28.08.2023 07:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, miksi pienipyöräisempi ja siten nopeampi Zetor oli suosittu täällä? Peräkärryn kanssa (matkustajia) pääsi nopeammin lauantai-iltaisin "valssimyllylle" eikun tansseihin! Olihan sota-ajan tanssikielto vielä jotensakin muistissa... |
||||
|
27.08.2023 18:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö ollut korjaamisen jälkeen varastoituna konepajalla? Voisi sanoa, että siltahommia riitti 1918 sodan jälkien korjaamisesta niiden uusimisiin saakka. Puhumattakaan vilkkaasta ratojen rakennuskaudesta. Suurimpana syynä uusimisiin oli entistä raskaampien vetureiden (Hv1-2-3 ja Tv1 ja Tv2) käyttöön otto. VR 1912 - 1937 osa II, sivu 288: "Kaikkiaan särjettiin vapaussodassa 56 siltaa; niistä monessa oli useampia jänteitä." Sivu 292: "Pahankosken silta Porin radalla (km. 276 + 220 m) oli kaksijänteinen Schwedler-ristikko, jännemitoiltaan 44,54 + 44,54 m. Punakaartilaiset särkivät sillan 17.4.1918, jolloin virtapilarin pää ja neljä laakeria tuhoutui. Itäisen jänteen läntisestä päästä murskaantui 9 metriä, ja sillan pää putosi koskeen. [Jänteen muutkin osat vaurioituivat jonkin verran, vääntymiä ja nurjahduksia.] Läntinen jänne putosi noin metrin verran alas laakereiltaan, vahingoittuen hiukan. (Panokset nurkkien alla olivat räjähtäneet eri aikoihin.) Itäinen jänne romutettiin, läntistä lyhennettiin ja pantiin rataan Härmän soraraiteella. Pahankosken uusi, kaksiaukkoinen rautabetoniholvisilta valmistui v. 1918. Mainitusta laakerista: terässillan toinen pää on kiinteästi kiinni ja toinen pää pääsee hiukan liikkumaan lämpölaajenemisen takia. Liikkuvan pään alla on kuormaa kestäväksi mitoitetut lieriön muotoiset laakerirullat. |
||||
|
27.08.2023 18:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pyöränlaipan painaessa, tapinpäät painuvat "jähmeästi" alas. Vähän samaan tapaan kuin kenttätykkien rekyyliliikkeen hidastimet. Tarpeeksi monta tappijarrua, niin kyllä hidastuu! Lienevät olevan jonkin verran säädettävissä, eri painoisten vaunujen takia. Lisäksi näyttävät olevan hydraulisia. Kuvan vaihde, laskumäestä tullessa ensimmäinen, on ns. kuningasvaihde. |
||||
|
27.08.2023 17:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eli sisäpituus n. 18,3 metriä ja kokonaisuudessaan noin 19,7 metriä. Kiitokset, herra Hannu. |
||||
|
27.08.2023 16:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvaa zoomattaessa saa näkyviin "Porkkalan tunneli"-luukkujen kiskot puuvaunun seinässä. | ||||
|
|
27.08.2023 07:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkuli taustapeilien kannatinratkaisu. Minkähän vuotinen tuo "peltoveturi" tai "prötkötes" mahtaa olla? |
||||
|
27.08.2023 07:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onhan Lätässä polttoainemenekkiä. Jos ilma- ja vesi-Webastot ovat kunnossa ja niitä käytetään, ovat ne oma lisänsä kulutuksessa. | ||||
|
|
25.08.2023 09:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tuon ensimmäisen vaunun sivuovessa oleva musta "mutkarauta" se kuuluisa postisäkin sieppauslaitteen osa? Se oli kehitetty nappaamaan postisäkki junaan radan vieressä olleesta teliineestä ja vielä täydessä vauhdissa. Ilkka Teerijoki: Postivaunun matkassa - kirja (s. 98): - Yksinkertaisia postinsieppaajia oli käytetty Yhdysvalloissa 1860-luvulta lähtien. - [Suomessa] postinsieppaajien asentamiseen ryhdyttiin ilmeisesti vuoden 1898 lopulla. Sellaiset oli tarkoitus asentaa Helsingin-Pietarin radan postivaunuihin n:o 9997 - 10000 sekä kaikille asemille Pietarin ja Viipurin välille paitsi Kämärään, Terijoelle, Valkeasaareen ja Lanskajaan. Viipurin ja Helsingin välille sieppaajat suunniteltiin [asennettavaksi] Nurmeen, Uttiin, Korialle, Herralaan, Jokelaan, Järvenpäähän, Tikkurilaan ja Malmille. Hyvinkään-Hangon radalla junien nopeus ja tiheät asemavälit vaikeuttavat rengaspussien käyttöä ja postinsieppaajat tarvittiin Selkiin, Otalammelle, Ojakkalaan, Virkkalaan ja Kirkniemeen. Lisäjsi mukaan otettiin Käyrä Turun lähellä ja Munakka Seinäjoen-Vaasan radalla. Suurista odotuksista huolimatta postinsieppaajat havaittiin pian ilmeisen epäkäytännöllisiksi. Jo 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä uusia postivaunuja suunniteltaessa postihallitus mainitsi , etteivät ne vastanneet tarkoitustaan. Myöhemminkään postinsieppaajia ei otettu Suomessa käyttöön, vaikka ne kehittyivät maailmalla. Englantilaisissa postijunissa käytettiin postin sieppaajia , jotka vaihtoivat jopa parikymmentä säkkiä miltei täydessä vauhdissa. Rengaspussien käyttötapa oli saman tapainen kuin kohtauslappurenkailla, tosin junan nopeuden piti olla 15 km tunnissa. |
||||
|
24.08.2023 22:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| No niin. Tampereen yläpuolella on Kuru - niminen pitäjä. Lieneekö myös sen etymologinen historia samaa laatua? |
||||
|
24.08.2023 22:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistavaa, herra Sami. Itsekin muistan Star Trek next genereissönin. | ||||
|
24.08.2023 11:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuten hyvin tiedetään, juna on oma suljettu masilmansa, joka on tavallisen yhteiskunnallisen kontrollin ulkopuolella, tavoittamattomissa. Mitkään maailmat eivät voisi olla kauempana toisistaan kuin kaksiraiteisella rataosalla toistensa täydessä vauhdissa ohi kiitävät junat. Kiehtovampaa tämä onkin ajatella, kuin kuun pimeää puolta. |
||||
|
24.08.2023 11:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensimmäisen luokan naiset ja kolmannen luokan musikat? - Nitshevoo vaan! Todella mielenkiintoinen kuvasarja, jonka kommentointi suotakoon minulle anteeksi, syynä on Ukrainan tapahtumat. |
||||
|
24.08.2023 11:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uuni, tosiaankin tarpeellinen, - kahdessakin mielessä. Paitsi holotnan poissa pitämiseksi, niin myös sensuurivirkamiehen tarpeisiin. - Mitä, eikö muka? Hyi minua, kun kehtaan arvostella "Russkii Mir":in pyhää olemassaolon oikeutta? |
||||
|
24.08.2023 11:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voitelijan osasto? Hmm... Korruptiota vaiko vaunuöljyä? - Molempia epäilemättä, onhan "natsaju" ikivanha venäläinen käytäntö... Istuin "g", ilmiselvästi junasantarmeja varten, onhan toisinajattelu ollut paha uhka Vennäänmaalla, jo ruhtinas Rurikin ajoilta alkaen. |
||||
|
24.08.2023 11:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puiset jarrutönkät, eikö niin? | ||||
|
24.08.2023 11:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Pullovarasto"? Neuvostoliitossa oli "maanalainen" sanonta: sosialismin huipentuma - alkoholismi. Ja eikun paikallisjunaan Moskova - Petuski. |
||||
|
24.08.2023 11:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lämmitys ilmiselvästi samaan tapaan kuin täällä Suomessakin rautatien alkuaikoina: kuumennettua hiekkaa penkkien alla, ulkopuolelta sujautetuissa laatikoissa. Vaunu näyttää olevan jarruton. Siis Venäjällä junannopeudet eivät suuria noihin aikoihin olleet. Olikohan sielläkin vaunuluokkien eroa korostettu ulkoseinien eri väreillä? Tehdaskuvaa varten kun on aika helppoa pistää pohjamaalattu vaunu poseeraamaan. |
||||
|
24.08.2023 11:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Älä suotta sure, herra Kurt. Historiansa ja miksei myös sijaintinsakin puolesta Preussi ja Saksa ovat Euroopan "siamilaiset" kaksoset. Toista ei olisi ilman toista. | ||||
|
24.08.2023 00:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Varhaisemmat MiG-21:t ja MiG-15UTI:t tulivat metallipintaisina, toisin sanoen maalaamattomina. | ||||
|
23.08.2023 13:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuoden 1969 Jt:ssa oli Hr12:lle määrätty ajonopeudeksi Mäntän ratapihalla 25 km/t. Ettei Valkeakoskellakin olisi ollut sama rajoitus voimassa...? |
||||
|
|
21.08.2023 16:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toimitettiinko "aatteen miehille" tarkat värireferenssit siinä mielessä, että sekoittavat itse? Vaiko säiliövaunuissa valmista maalia Tikkurila - Novotsherkassk - junilla? Klassinen lausahdus - "iso maa, isot toleranssit" pitänee paikkansa Sr1 Kaalihäkin väreistä keskusteltaessa...? |
||||
|
20.08.2023 13:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Meni mielenkiintoiseksi, vaikka hämäännyin aluksi. Tarkemmin katsottuna lättä olikin "pyörättömän" matala. Olisiko mahdollista saada pyytää lisää kuvia "Kainolasta"? |
||||
|
20.08.2023 13:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, vastaus kysymykseesi: - ei ole. | ||||
|
20.08.2023 00:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valkoinen ja musta väri, etenkin autoissa takaa sen, että niistä ei ikinä riittävän puhtaan näköisiä saa. | ||||
|
|
19.08.2023 16:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaaha. Jotenkin tulee ajatuskoneistoon pikkiriikkinen sähköimpulssi muistin aktivoitumisesta, että sähkökaluston värisävyn nimeksi olisi mainittu "kardinaalinpunainen". Ja tämän vuoksi sainkin kosmisen struktuurin balanssihäiriön: - 1978 Saab 99 Finlandiaa oli mahdollista tilata kardinaalinpunaisena. Ja tietenkin tämä metallinhohtoisena oli täysin erilainen kuin sähkökaluston "Cardinal Red". 99 Turbo 3-d Combi Coupe samana mallivuotena sai saman värin. |
||||
|
18.08.2023 17:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Täytyy sanoa, että silmä vähän sairastaa E 857:n väriä. Raaputtivatko entisöijät pohjamaaliin saakka ja tekivät tulkintansa näkemänsä perusteella? Kun itse näin tämän tämän vaunun kerran Tampereella Lv - Rto 156:na kauan sitten, se oli punaiseksi maalattu. Lisäksi siinä oli kaksiosainen kuormausovi sivuseinällä. |
||||
|
16.08.2023 12:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Peipohjan alkuperäinen asematalo paloi sisällissodan aikana 1918. Tämä valmistui vielä saman vuoden aikana. Palovaurion 1929 yhteydessä tämä sai kuvassa näkyvän ilmiasunsa. Kokemäki - nimensä se sai alkukesästä1984. |
||||
|
16.08.2023 12:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kolmiakselisena myös siten, että vaunun toisessa päässä oli teli. | ||||
|
16.08.2023 12:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Mas - vaunuihinkin käytetty Ga - aluskehyksiä? | ||||
|
16.08.2023 12:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olette täysin oikeassa, arvoisat harrastajakollegat. | ||||
|
16.08.2023 12:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suosittelen listan mahdolliselle tekijälle seuraavien opusten tutkimista: Valtionrautatiet 1912- 1937 osa II Valtionrautatiet 1937 - 1962 ja Jussi Iltanen: Radan varrella (2009). Avainsanaksi seuraavat arkkitehdit: Thure Hellström ja Jarl Ungern (ainakin aluksi). Muistakin rautatiepuolen kirjoista on apua, mutta näillä pääsee ainakin luonnostelemaan listaa alustavasti. Tyylillisesti nämä asemat kuuluisivat funktionalistiselle kaudelle. Se seurasi 1920-luvun klassisismia, tosin kausien siirtymäaikana harrastettiin kummankin tyylin piirteiden yhdistämistä. |
||||
|
14.08.2023 22:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| John hyvä, aika sopivasti natsaisi myös kaimasi John Denverin "Take me home, Country roads" vuoden 1971 tienoilla levytetty. | ||||
|
14.08.2023 16:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hienoa Hannu, Berner Eisenbahnsennenhund on loistava valinta, koska se on paimenkoira. Pysyttelee vierellä ja on vahvajalkainen. En silti halua mollata Spårhündcheniä, sillä on loistava havaintokyky, kuten pystykorvilla muutenkin. Kumpikin ilmoittelee lähialueella kulkijoista. Suosittelen urospuolista, koska berninaarailla (oman kokemukseni mukaan) on taipumusta valeraskauksiin. Tosiasia kuitenkin on, että narttua on helpompi kouluttaa. Uroksilla on aina se keskinäisten arvojärjestysten selvittely aika tärkeää. Nyt, kun rasismi nykyisin on aika tavalla esillä, niin itse tunnustaudun sellaiseksi: Einmal Berner Sennen, immer Berner Sennen! Ihmisiä tämä EI KOSKE, kaikkien veri on samalla tavalla punaista kuin omani (ainakin, kun vetäisin tämä aamuna vahingossa haavan poskeeni Gillettellä partaa ajaessani). |
||||
|
14.08.2023 03:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nyt on näkösällä E 857:n kattokalujen sijainti. 4216 näyttää yllättävää kyllä lyhköiseltä pätkältä tästä kulmasta. Huom. Mielensäpahoittajat! Käytin sentään sanaa "näyttää". |
||||
|
14.08.2023 03:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin "svengasi" Kuulakärki-Pekka museon svängbordilla! Homma hoitui ruispuuron voimin. | ||||
|
14.08.2023 02:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tosi kivaa nähdä 4216 tulilla! | ||||
|
|
14.08.2023 02:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hauskan näköinen kiverähäntä pikinokka! | ||||
|
13.08.2023 06:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| . | ||||
|
|
13.08.2023 06:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mustan auton kohdalla meni nyt vaikeaksi - Marmon, Locomobile, Viking, Oakland, Hudson? Pierce-Arrow se nyt ei ainakaan ole, siinä oli etulamput integroituna etulokasuojiin. (Merkki kuoli 1938.) |
||||
|
13.08.2023 06:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johan nyt! Nyt vain odottamaan, että suomipojan pienoisrautatielle ilmestyy (teeman ajankohdasta riippuen, tietenkin) "Vemma" (Vartiomoottorivene VMV-11) tai R-vene "Röyttä" kaksois-Sergei peräkannellaan? Tai äsh sentään, - soutuvene, nimenään pensselillä tuhrittu "Titanic III", kun kakkosia on Suomen venerannat täynnä! |
||||
|
13.08.2023 06:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoinen kuva! Autokannassa riitti katsomista, varhais-Corvette, ensimmäisen sukupolven Ukkoslintua, '57 Letukkaa, '57 Hoppa Fairlane, pinkki avo-Käkkylä... Namia! Huomatkaa myös kaksi lokkia paatin ruorihytin katolla! Bändi nimeltä "Good Ol' Singin' Boys" valmistautumassa laivakeikalle. |
||||
|
13.08.2023 00:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1950-luvun Jt:ssä on maininta sisä- ja ulkojunanlähettäjästä. Toinen hoiti puhelinviestiliikenteen ja kirjaukset junapäiväkirjaan, toisen viuhtoessa lähtöluvat laitureilla kulloisellekin junalle. | ||||