Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.10.2022 04:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| P 67 lähti Helsingistä aamupäiväkymmeneltä ja oli Seinäjoella siinä klo 14 pintaan. | ||||
|
02.10.2022 13:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainoat "invat", joita koskaan olen noina aikoina nähnyt junissa matkustavan olin minä itse ( invaliditeettiprosentti 30% synnynnäisen huonokuuloisuuden takia) ja 1980 syksyllä Toijalan - Turun välillä P104:ssä eräs rouva, joka sai pahan epilepsiakohtauksen. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset invalidijunat olivat eri asia. Vasta EFiti-vaunujen myötä oli VR invalidiasiaan huomiotaan kiinnittänyt. |
||||
|
02.10.2022 03:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22557 valmistui 1952 ja hylättiin 1984. | ||||
|
|
02.10.2022 03:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22547 valmistui vuonna 1950 ja hylättiin 1987. Toukokuussa 1985 se seisoi jonossa Ilmalassa ja siinä oli merkintä j. 63/64. 16.6.1985 se oli "Viisujunassa" H391 välillä Helsinki - Karjaa. Junaa veti Pekka 1004 ja siinä oli 4 Ei72-vaunua. 25.6.1985 se taas oli junassa H397 (Kkn-Kr) Eit-vaunun ja Ei 22792:n mukana. Vet. Dv12 2714. 13.7.1985 se oli junassa H421 (Kr-Hy), + 4 Ei72 ja veturina Pekka 1004. Marraskuussa 1987 se jo toimi Kirkkonummen makasiinina entisen, jo poistetun vesitornin luona olleella naperoraiteella. Kkn makasiini joutui siirrettäväksi paikaltaan asematunnelityömaan takia. Fo 22547 oli merkitty hylätyksi 10.1987. Sen seurana oli XG 030184 (ex Gb 57'515). 22547 oli Kirkolla vielä alkukesästä 1991. 16.12.1988 kävin Kirkkonummen asemalla Milla-bernin kanssa. Kysyin junasuorittajalta, että saanko punnita koirani makasiinivaa'alla. Suorittaja (tummatukkainen rillipäämies, lyhyt varreltaan ja myös luonteeltaan) rupesi paasaamaan että VR ei ole sellaista palvelua varten! Minä:- Ai jaaha. Menin kuitenkin 22547-makasiinille, jossa asemamies tuumasi: "Punnitse vaan, aivan vapaasti". Millan paino: 50,5 kg, 2,5-vuotiaana berninarttuna. Aikaisemmat punnitukset oluvat vielä sujuneet kotona, koira syliin ja vaakaan. Sittemmin se työ kävi hankalaksi... 22547 jossain vaiheessa siirtyi Topparoikalle Lahteen. Lienee kunnostustyö vielä vaiheessa. |
||||
|
02.10.2022 02:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| DEi/CEi 2627 valmistui vuonna 1939. Siinä oli putkirunkoiset istuimet 2. luokassa. Hylätty 1977. |
||||
|
02.10.2022 02:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ci 2341 valmistui vuonna 1952, eli "Olympiavaunuksi". Siitä tuli BG 040088 vuonna 1972. | ||||
|
01.10.2022 22:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio, oliko tämä A 30 vielä sininen, kun kuvasit tämän? | ||||
|
01.10.2022 15:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Iso maa, isot toleranssit ja isot putket. Niin, ja ryyppyputket siellä vasta isoja onkin! | ||||
|
01.10.2022 05:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä, Jukka! Toisin sanoen: tekninen ratkaisu on jo olemassa. | ||||
|
|
30.09.2022 20:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Idea: hylätystä Kaalihäkistä irroitetaan ohjaamo varusteineen ja siitä rakennettaisiin junasimulaattori, vaikkapa nyt museolle! Simulaatttorissa pitäisi sitten olla herkkuna yöpikajunan kuljettaminen pimeän talviyön läpi, tavarajuna kesällä, ym...? En usko tehtävän olevan mahdoton! |
||||
|
30.09.2022 19:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Periaatteessa, Reijo hyvä. Kuvassa näkyvä kattopäällyste tunnettiin aikoinaan nimellä "Eternit", (nimellä korostettiin ikuisuutta). Sittemmin se sai suomalaisperäiseksi nimekseen "Mineriitti". Levy on asbestisementtiä. Ulkoseinäverhoiluna mineriitti oli suosiossa 1960- ja 1970-luvulla. Nyt siitä pyritään ponnekkaasti eroon. Varsinainen IKI-levy taas on korkeapainelaminaattia, kuuluisana esimerkkinä Kolhon IKI-levy. Sen kuvioinnille ei edes mielikuvitus aseta rajoja. |
||||
|
29.09.2022 15:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa on mahtavan hyvin saavutettu sivuradan pienen aseman tunnelma! Sataa. Pari harmaata varista lentää lenhottaa laiskoin siiveniskuin Tapion yli, kun hän tarkistaa kameransa asetukset. Hiljaista. Iltapäivä kuluu hiljalleen, kohti menneiden päivien ikuista ketjua... Paluulättään on vielä aikaa. Postimies on vielä kierroksellaan kylällä, kirjelaatikossa ei paljon tyhjentämistä ole. Sekuntiosoitin tiksuttaa Tapion rannekellossa. Tapio katsahtaa taivaalle: tasainen pilvikerros kertoo sateen jatkuvan vielä yöhön... Räps. Hetki on ikuistunut. |
||||
|
|
29.09.2022 15:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei, molemmat herra Mikot: myöhempi seisakkeiden harvennus (muun muassa jo 1948 aloitettuna ja 1990 päättyneenä) ja laiturivaihteidenkin osalta johtui mahdollisesti junien nopeuksien kasvamisesta. Näin ainakin päälinjoilla, muun muassa Mikko II:n mainitsemalla Haapamäen - Jyväskylän välillä, Oulun ja Savonkin radoilla. Nopeutumisen myötä, nämä liikennepaikat tavallaan tulivat "liian lähelle" toisiaan, siinä tapauksessa että junien nopeuksia tosiaankin nostettiin (huipentumana Pendolino), päämääränä Helsinki-keskeisyys. Eikä pidä unohtaa sitä kuuluisaa maaltapakoakaan, joka taatusti ja tunnetusti vei matkustajia pois junista. Eräs nopeutumisten syy oli myös se kun VR halusi säästellä Lättähattujen vaihteistojen jarruhihnoja. Kuulosta ehkä vitsiltä, mutta omien kokemusteni myötä silti mahdolliselta, siitä ei vain puhuttu. Joka tapauksessa, spekulointia tai ei, liikennepaikkojen lukumäärää ei suinkaan sotien jälkeen ole nimenomaan kasvatettu. |
||||
|
29.09.2022 09:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| En saata ymmärtää joka paikkaan tunkevaa anglisismia! Kyseessä on kuitenkin suurpääoman harrastama pakottaminen "yhdenmukaisuuteen", jotta ihmisiä olisi helpompi riistää ja "vapauttaa" heidät rahoistaan! Fleetcare (mänttäläisittäin: letkare) = laivasto-hoito. |
||||
|
|
28.09.2022 17:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräänlainen Rauhanasema se tämä. Toinenhan on Pasila/Pöölessä. | ||||
|
28.09.2022 15:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikin "Nortti on täyttä tupakkaa"-mainoksia. Vaikka tiämmä nykyiset tupakoivat keijukaiset sortuisivatkin kanveesiin ekan North State-henkosen seurauksena. Nykytupakat, höh, LM joka on yhtäkuin Lasten Malporo, eli Hiihtoliiton hyväksymää... |
||||
|
28.09.2022 15:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Petri. Ja myöskin yleistä rappeutumista ja lahoamista. Esimerkki: Dm2 nro 13, joka aikansa muhi museolla, sopii nykyisin lähinnä juhannuskokoksi Tyrisevänjärven rannalle. Entä Fo 22537 (toiselta kyljeltään 22637), joka apinan raivolla laitettiin siistiin kuntoon ja palautettiin vaunurekisteriin vuonna 1987, toivotonta! Not-vaunu pistää tuntemaan myötähäpeää ulkomaalaisten museovieraiden edessä. A 80? Sekin hävitetty! Kyllähän nämä suomalaiset "erityisolosuhteet" tunnetaan, päättäjiä ei kiinnosta pistää edes puolta palanutta puupenniä museokaluston hyväksi, eikä supisuomalainen nahjusmaisuus saa aikaan muuta kuin olankohautuksia ja polttopillimiehille työmaata (Bucyrus!). Muuten, edellä mainitsemani Vapor-höyrylämmitys oikeastaan vaati sen, että ne ensimmäiset Clayton-Sr12:t (nykyiset 27-sarjan Deeverit) tekivät debyyttinsä Hki ruuhka-aikojen puuvaunujunissa. |
||||
|
|
28.09.2022 13:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Jouni. Olipa se kerran käynyt läpi jonkinlaisen kunnostussessionkin. Kuvasta on selvästi nähtävillä, ettei vaunussa ole 22600-sarjaan 1970-luvun alkupuolella laitettua sähkölämmitysjärjestelmää, eikä muuten loistelamppuvalaistustakaan. Rautatiemuseolle tyypillinen säilytysmenetelmä oikein juhlii tässäkin vaunussa. Sarjassa oli alunperin valmistuessaan ollut Vapor-höyrylämmitys ja Pintsch-korkeapainekaasuvalaistus. |
||||
|
28.09.2022 00:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toden totta, Petri, kiitokseni täydennyksistä. MK 55/MK 93, lähtöaika klo 18.00 ja MP 37 kello 18.05. MK-junia ei rantaradalla mainittuna aikana näkynyt. Kuvauspäivä oli keskiviikko. |
||||
|
27.09.2022 23:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Noo, Eljas hyvä, porukka ja porukka, oli se sitten vaikka "Kamera-Kameraden" tai DB:n sisältä joku/jotkut asiaan vihityt. Korona lienee pysäyttänyt vastaavan liikenteen pitkin maailmaa, mikä on todettavissa. |
||||
|
27.09.2022 22:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sentään yksi asema, johon ei ole heitetty vikaherkkää lipunmyyntiautomaattia! Hatunnosto ja kumarrus kiitosmaininnalla! |
||||
|
27.09.2022 22:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Varastettua tavaraa ei kunnossa pidetä! | ||||
|
27.09.2022 22:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ek 1081 oli valmistunut vuonna 1945. Vuonna 1968 se muutettiin autojenkuljetusvaunuksi Hac 105'899. Myöhemmin Hac muuttui Fh-konduktöörivaunuksi nro 3345. Näiden vaunujen koreja jäi ylimääräisiksi monin kappalein. Mihin kaikkialle? Keurusselän itärannalle, suunnilleen Varpussalmen pohjoispuolelle oli päätynyt Ek 1035:n korin puolikas, väsättynä eräänlaisen perävaunuvirityksen päälle. Itse kävin sitä tutkimassa 1970-luvun puolenvälin tienoilla. Vaunun omistaja oli laittanut sen seinälle hirveän uhkauksen siitä, mitä hän tulee tekemään niille, jotka murtautuvat hänen vaunuunsa. Taisipa omistaja mainita jotain Vihtavuorivalmisteestakin... 1034:n kori taas oli Kotkassa, Jylpyn teollisuusalueella. |
||||
|
|
27.09.2022 22:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pekassa ei näy enää olevan etutelissä jarruja. Ei-vaunut näkyvät olevan tuoreemmasta päästä ja satapaikkaisia. Kulissikiven asemasta näkee, että H 221 on juuri pysäytetty lähtöraiteelleen. Aikaa lähtöön on vielä runsaasti. | ||||
|
|
27.09.2022 22:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ellei aikataulukauden vaihteessa 28.5.1967 nyt kovin radikaaleja muutoksia ole tehty, niin kevätturistista 1967 katsottuna Porkkana olisi kello 18.10 Imatralle lähtevä MP 11 ja Pekka-juna H 221 lähtisi Porkkanan perässä kello 18.15 kohti Riksua. H 221 pysähtyi lähdön jälkeen Pasila/Fredriksbergissä ja sen jälkeen Keravalla, koluten sen jälkeen pysähdyspaikkoja (Arolampea lukuunottamatta) Riihimäelle. Keravan jälkeen ässänä olivat Kytömaa, Kyrölä, Saunakallio, Huikko, Takoja ja Monni. Riihimäelle tuloaika oli 19.48. |
||||
|
|
27.09.2022 22:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eljas, mikä porukka museoliikennöi 1928 käyttöön otetuilla alkuperäisillä ja ihme kyllä vielä jäljellä olevilla kerma/purppuransinisillä Rheingold-loistosalonkivaunuilla? | ||||
|
26.09.2022 21:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei välttämättä, Jarno. Jotkut etelässä paremmin viihtyvät kasvit tykkäävät myös riittävästä ilmankosteudesta, josta höyryveturit pitivät osaltaan huolta (poistohöyry). Niin, ja kasvit hengittävät hiilidioksidia. Olen edellisessä elämässä ollut siirtolapuutarhaviljelijänäkin. |
||||
|
26.09.2022 21:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sinun kirkas lahjakkuutesi on siunauksellisesti tunnustettu isänmaamme kunniaksi. Säätymme kunniaksi Itävaltalainen insinööri- ja arkkitehtiyhdistys Toukokuu 1904 [Juhlallista kieltä - piti miettiä vähän aikaa, miten sen lapiolla kääntäisi! Ei helppoa. Heller = raha (siis isolla hoolla), heller taas on vaaleampi tai kirkkaampi.] |
||||
|
26.09.2022 16:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| BG 04947 oli entinen Gb 54'001. Vuonna 1989 siitä tuli XG 031153. Tuo neliakselisen virkatarvevaunun ikkunajako tuo mieleen muinaisen CEi:n. Telimallina on A7. Mikähän mahtoikaan olla littera ja numero? |
||||
|
26.09.2022 16:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| BG 04621 vuodelta 1962, oli tosiaankin entinen Ge 30'318 vuodelta 1936. Sittemmin vaunu sai uuden litteran ja numeron: XG 031152, suunnilleen siinä 1990-luvun taitteessa. |
||||
|
26.09.2022 16:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toisin sanoen: Nikkilän "lataamon" asukit eivät olleet tärkeysjärjestykseltään lähelläkään yläluokkaa. Eräänlainen suomalainen versio natsien Aktion T4 - (tunnettu myös nimellä "Hadamar") ohjelmasta. | ||||
|
26.09.2022 12:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| BE 0687 vuodelta 1964 oli entinen Ek 1056 vuosimallia 1945. BE hylättiin vuonna 1983 ("kori laho ja aluskehys syöpynyt"). Viimeisessä vaiheessaan Ek:na sen paikkaluku oli 56. Lämmityslaitoksena oli ollut vesilämmitys höyry- ja kaminalämmitteisenä, lisämausteena nestekaasulämmitys Kosmos-merkkisellä laitteella. Minun nähdäkseni vesilämmityslaitos oli ollut samanlainen kuin telivaunuissa. Tämä siis selityksenä tikkaille. Katolla on lisäksi tavallinen puuvaunun kaminan savutorvi ja taitaa siellä pilkistellä vedentäyttösuppilokin. Valaistusgeneraattorikin on alustassa nähtävissä. Samanlainen lämmityslaitos oli ollut myös vaunussa 1079. Sen paikkalukuna oli ollut 58. Lienee ollut jonkinlaista kokeilua nämä molemmat. Vaunussa 1041 taas oli kokeiltu ilma-Webastoa. Ek-sarjassa oli pääasiassa käytössä ollut Laycock-höyrylämmitys. |
||||
|
26.09.2022 12:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan F 3953 oli valmistunut vuonna 1945, työläisvaunu T 1711 oli "lahjoittanut" aluskehyksensä sille. Hylätty vuonna 1987. | ||||
|
26.09.2022 12:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tommi veliseni, unohdit sähköpotkulaudat, nuo helvetistä lähteneet keksinnöt. | ||||
|
25.09.2022 23:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Rautateiden myötä katosivat etäisyydet. Aineellisia tarvikkeita tuli kuljetettavaksi. Kulttuuria kohotettua ja levitettyä." | ||||
|
25.09.2022 16:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Takana olevan mäen harja sijainnee kilometrillä 407 (pituusprofiilikaavion mukaan). Demari lienee kuvattu paikassa, jossa muinoin ilmoitettiin olevan "ny vexel, km 411 + 151". | ||||
|
|
25.09.2022 16:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tätä raidelinjaa pitkin pääsi aikoinaan Hakaniemen torille asti, Hakiksen kauppahallin viereen. | ||||
|
25.09.2022 02:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruskan palettia tulee, kun on ruskaa pakkasella! Terveisin: Patinoitunut runomies, joka tarjoaa viskiä tutuille, tuima napsu mukitolkulla! Päivälliseksi: hinkattua ruohoa ja kuivattua velliä. | ||||
|
24.09.2022 22:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Enklannin-Betti heitti lusikkansa nurkkaan, joten: - Tsaalz tö tööd iits vözötöbls! Antero eiku Äändrjuu otti Bettin koirat hoitoonsa. Kielitoimisto "uskaliaisuuttaan" julisti v. 2002 ettei kuninkaallisten nimiä enää suomenneltaisi! |
||||
|
24.09.2022 12:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, vaunun henkilökunta oli neukkuja ja neukuttaria, omien havaintojeni mukaan. Junan lähtöajan lähestyessä henkilöstön jäseniä näki hipsivän junaansa Stockmannin ja Sokoksen pulleat muovikassit mukanaan. Väitän lisäksi, että vaunun henkilöstössä oli myös KGB:n (Kontora Grubii Banditov) palkkalistoilla oleva operatiivivaltuutettu ja punasolun "polititseskii instruktor" (= politrukki) valvomassa muun henkilökunnan ideologisen tietoisuuden puhtautta ja tekemässä korjaavia toimenpiteitä poikkeamia havaittuaan! Ja takuuvarmasti junan saavuttua perille Moskovaan, operatiivivaltuutettu piti antifasistisen taisteluluennon aatteen elähdyttämän henkilökunnan taisteluvalmiuden ja tietoisuuden vahvistamiseksi. Eikä se poikkeama suinkaan tarkoittanut rikki palanutta jääkaapin merkkilamppua. |
||||
|
23.09.2022 11:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa, että kuka soittaa? Vastaus: mmäää-äää-äää. (Porukalla). | ||||
|
23.09.2022 11:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Koira näyttää olevan bordercollie. Loistava valinta radantarkastukseen ja lampaiden paimentamiseen. | ||||
|
22.09.2022 21:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juna säästää huomiseksi kun se ei kulje, eikä kuljeta. Viime heinäkuussa käydessäni äitini haudalla Mäntässä, oli täysin turhaa yrittää etsiä minkäänlaista aikataulua Vlp:stä, muuta kuin silkkaa vittuilua tyyliin: "etsi netistä tai itket ja etsit"! Odotuskatos oli alkanut lahoamisensa ja sinne oli kirjoitettu tussilla hoono soomi: "afrosuomalaiset henkilöt (naisoletetun) ulkoiseen synnytinelimeen!" (muokattu versio). Asemarakennuksen kuistin kaiteet olivat kadonneet. Odotushuoneen oven päällä oli järeä salparauta nyrkinkokoisella munalukolla lukittuna. Oi niitä aikoja, jolloin yksi Vlp suorittajista huolehti aikataulukon ajantasaistamisesta siististi ja taidokkaasti maalaamalla, olihan Vilpussa 24 h junasuoritus. Päällikkötason surkea nahjusmaisuus ja ikuiset rahanielut (lue: konsultit) ovat syypäitä Vilppulan alennustilaan! |
||||
|
22.09.2022 00:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä lienee aikoinaan rakennettu samoilla piirustuksilla kuin Tammisaari ja Hyvinkää (Hankopaanan asema). Kummassa päädyssä se korkeampi osa oli? |
||||
|
22.09.2022 00:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lenin tokaisu Venäjästä: - Kansojen vankila. | ||||
|
|
21.09.2022 21:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Piirustuksen keskellä näkyvä ristinmuotoinen rakennus on vankila. Ettei nyt olisi pahamaineinen "Kresty"? | ||||
|
21.09.2022 13:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Om alla grön, me myös grön!" - Kirkkonummelainen kunnallispoliitikko, joka oli RKP:n jäsen. Tapahtui vuonna 1985. | ||||
|
21.09.2022 11:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Konekanta siellä: epäkeskoprässejä, jokunen porakone (EI säteisporakoneita!), pari manuaalijyrsinkonetta sekä joitakin Kitamura- ja Bridgeport- NC-jyrsinkoneita, täyden palvelun hitsaamo (kaapelihyllyjä varten hitsausautomaatti), sahaamo ja valaisinpylväitä varten painosorvi ja pulverimaalaamo, ja sekin kosketinkiskoja varten. Anodisointilaitoskin pitää mainita (siellä ollut porukka oli lähinnä sellaista, joilla sisäsiisteyskasvatus oli epäonnistunut) analyysilaboratorioineen. Erikoisuutena vielä koneistusemulsion puhdistussysteemi, sekä mittalaitteet emulsion bakteeritason tutkimiseksi. Uudenkaupungin Saab-Valmet-tehtaan vaatimuksesta Mitutoyo F805 tietokoneella täydennetty 3-D mittauskone omassa ilmastoidussa huoneessaan. Levytöitä tehtiin kerran linja-autoihin tarkoitettujen istuimien selkänojiin kokoonpanohitsauksessa. Levyaihiot tulivat alihankintana. Lisäksi parisen erikokoista teollisuuspesulaitetta (osien puhdistamiseksi) ja täristimiä jäysteiden poistoa varten. Ainoa kärkisorvi oli prototyyppiverstaan nurkkauksessa. Pakkaamo/lähettämö mummonruhmuineen oli asia erikseen. Sekä yksi puolijauhoinen mittalaitetarkastaja (kalibroija), joka 1995 syyskuun alusta siirtyi tuotesuunnittelijaksi. Nykyisin haahuilee kommentoimassa vorgissa. En nyt menisi käyttämään koko PiB3-osastosta niinkin suurellista nimitystä kuin konepaja. Pelkkä paja riittää, ja myöhemmin kissa nosti häntäänsä ottamalla käyttöön "Komponenttitehdas"-nimityksen, pilkkakirveet kutsuivat "kompostikombinaatiksi". Nykyisin siellä duunataan pelkkää kosketinkiskoa, eikä muuta. |
||||
|
21.09.2022 10:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| A7-telit alkuperäisten tilalla. Siinä oli Pintsch-korkeapainekaasuvalaistus ja tavallinen vesilämmitys kaminalla ja höyrylämmityksellä. Pituus puskimineen oli 15 980 mm. Vaunussa oli neljä makuupaikkaa. |
||||
|
|
21.09.2022 10:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nokian alumiinilevyillä, mielenkiintoista. Itse aloittaessani Nokia Alumiinissa lokakuussa 1988 en nähnyt minkäänlaista vihjettäkään levyvalssaamosta. Ainoa tietämäni valssaamo siellä oli nykyisen anodisointilaitoksen tiloissa ollut kuparilankavalssaamo kaapelitehtaan tarpeiksi. Tässä kupariharkot hehkutettuina valssattiin noin sormenvahvuiseksi kaapelilanka-aihioksi. Ette muuten usko, miten pitkälti lankaa saakaan noin metrin mittaisesta harkosta. |
||||
|
21.09.2022 10:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taisi Huru 2241 olla viemässä "turvenuijaa" Naistenlahteen...? Vilppulassa aikoinaan turvejunaa (T 3408 ainakin) Myllymäeltä Tampereelle kunnioitettiin nimityksellä "turvenuija". |
||||