Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.08.2022 00:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vulcan Iron Works, Wilkes - Barre, Pennsylvania lukee valm.laatassa. Meidän Wilski Tv2:n kanssa samoja ikiä. Huomatkaa "preeriavisla" höyrykuvun päällä! |
||||
|
30.08.2022 00:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohhoh! Tällainen se siis oli ollut. | ||||
|
30.08.2022 00:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomalainen linja-auto mallia "Apatia-Ajokki" rinnalle, niin ei elämä enää hymyile...! | ||||
|
28.08.2022 20:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Vaan siivetönnä en voi lentää, vanki olen maan..." | ||||
|
28.08.2022 20:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tällaisessa moottorissa oli veturikäytössä joitakin jäähdytykseen liittyviä ongelmia. Laivakäytössähän (lue: sukellusveneessä) jäähdytys hoituu suoraan merivedellä. Näin sanottiin wikipediassa. |
||||
|
28.08.2022 13:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikohan Vapitilla isommat välykset? Sen pääasiallinen käyttö oli muistaakseni vaihtotöissä. Aiheuttaisi matkustusmukavuuden heikkenemistä nykäisyillä...? |
||||
|
28.08.2022 06:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos kolmonen kaadetaan selälleen, siitä tulee omega. 4-Oo? Dreivierling? (= kolmosnelikkö) |
||||
|
27.08.2022 22:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jouni H.: Ojajärvellä vaunut kellahtivat järveen, kun ratapenkka petti junan alla. Veturi kaatui menosuunnassa vasemmalle, pysyen kuivilla. Vaunut kaatuivat oikealle ja plumpsahtivat järveen. En usko vaunujen olleen noston jälkeen käyttökelpoisia, sillä muun muassa fyllingit seinien sisässä kastuivat pahanpäiväisesti. |
||||
|
|
26.08.2022 18:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ovat vissiinkin dieselsähköisiä? | ||||
|
26.08.2022 09:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ranneke? Museojunaan? Tivolitouhua! Itseltäni jäi koko show tyystin käymättä juuri rannekevaatimuksen takia. Paremminkin voisi toimia asiassa. Minä 65-kesäisenä fossiilina en alkuunkaan osannut katsoa miten se ranneke päätyy tabletin ruudulta ranteeseeni. Olisiko viisaustelefoonissani pitänyt olla joku ihme äppi/appi, jota näyttämällä voi hakea rannekkeen (1/lurjus) Pasilan poliisitalolta virka-aikana? Kello 16.15:een mennessä? Koko touhu keitti näköjään yli. Kuka neropatti-Schweinehund on mennyt unohtamaan vanhat kunnon Edmondson-pahviliput? Tai edes Edmondsonin väriset A4-paperiliput? Täydennyksenä rannekemyynnille olisi voinut laittaa piletinmyöjän junaan? Nimittäin porukoita itkettämällä se museojunaliikenteen suosio nousee ja kohisten... Nämä ihmiset eivät unohda! Jos esimerkiksi Waltteri-juna on liian lyhyt kysyntään nähden, niin eikö tilannetta voi ennakoida ja kytkeä siihen lisää vaunuja? |
||||
|
25.08.2022 17:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Juhani. | ||||
|
25.08.2022 17:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kivaa, Eljas, suomentelenpa kirvesmenetelmällä näitä merkintöjä: g = tasavirta, d = kolmivaihevaihtovirta, k = kampikäyttö ilman välivaihteistoa (näissä yleensä oli kytkinkanget muiden vetopyöräkertojen käyttämiseksi), e = yksittäisakselikäyttö (eli yksi ratamoottori per akseli), jossa on ylös aluskehykseen laakeroitu ratamoottori, t = yksittäisakselikäyttö akselilla (akseli on yleensä ontto, putkimainen) olevalla tassulaakeroidulla moottorilla ja gf = teliin laakeroitu, pyöräkertaan joustavasti kiinnitetty ratamoottori (tässä on yleensä käytetty ns. tanssivia renkaita, kuten Dr13:ssa). u = kampikäyttö, jossa on alennusvaihteisto. Niin ja Wechselstrom tarkoittaa yleensä yksivaihevaihtovirtaa, sellaista jota töpselistä saa. |
||||
|
|
25.08.2022 17:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, onko tuo esine raiteiden välissä eräänlainen "kevytkankiasetinlaite"? Näyttää kuin olisi. |
||||
|
25.08.2022 12:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| FMP 1996:n mukaan Sr1 3100 on vuodelta 1983. Kauheata, onko siitä jo niin kauan...! |
||||
|
25.08.2022 12:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Matkustamisessa on 90 % toiveikasta odotusta ja 10 % muistelemista." - tuntemattomaksi jäänyt filosofeeraaja 1980-luvulla. | ||||
|
25.08.2022 12:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tekussa luokkakaveri oli Harjavalloista (from the States) kotoisin. | ||||
|
25.08.2022 12:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Mää oon Mänttästä". Tyylipuhdasta? |
||||
|
25.08.2022 12:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisi aika vekkulia saada tietää, että kuinkahan monta kertaa nimenomaan Huru 2216 aktiiviaikanaan kulki Hämeenlinnan kautta, kaikissa niissä pika- ja tavarajunissa ja myöskin pelkkänä veturina siirtoajossa. Kilometrejä taatusti kertyi vuodesta 1960 hylkäämisajankohtaan asti...? Erityisesti aikana ennen sähköistystä. |
||||
|
|
24.08.2022 23:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pohojalaasittaan: Alaurelle. | ||||
|
|
24.08.2022 03:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Menossa Valtojen öljykentille, heko heko. | ||||
|
24.08.2022 03:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jotenkin linja-automainen tuon veturin tuulilasien muotokieli. On siinä lasikuitua muotoiltu sievästi. Lieneekö etupään lamput (kiskovalot/puskinlyhdyt) olleet alunperin keulan mustan kentän molemmissa päädyissä olleissa ulokkeissa? |
||||
|
24.08.2022 03:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno homma, John! Vr2 958 Ankka oli VR:n höyrykauden viimeinen virallinen käytössä ollut höyryveturi. Kuopio, tiistaina 30.9.1975, kuljettajana R. Vänttinen ja lämmittäjänä J. Toivanen. Illalla kuljettajana oli K. Luukkonen ja lämmittäjänä V. Jaatinen. Kello oli jo yli puolenyön, alkavaa keskiviikkoa, lokakuun 1. päivänä, kun 958 ajettiin työn päätteeksi talliin. 1978 syksyllä Ankka 958 oli Leppälahdessa romujonossa seisomassa. Sen kohtalo päättyi romutukseen Jyväskylässä 1978. |
||||
|
24.08.2022 02:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luin tuon teknisen selostuksen. Ei mennyt yli hilseen, eikä ali jalkasienestä. Toisin sanoen, oman saksantaitoni avulla sain riittävän hyvin selvää. Saksankieli on ollut minun mielenkiintoni kohteena jo 1960-luvulta lähtien television "Sie Sahen" - kielenopetusohjelman myötä, "Da steht eine Kirche. Ja, da steht eine Kirche", niksmannikielenopettajien matkustaessa junassa. Ohjaamokuvasta on nähtävissä sekin, kuinka kuskinpenkki ei suinkaan ollut Bremshey tai Vogel, heko heko. Ihmettelin Tapion mainintaa AEG-Kleinow-telistä, kunnes DDR-läinen Ellok-Archiv - kirja (Bäzold/Fiebig), ei mainittua painatusvuotta, kertoo telien olleen Krauss - Helmholtzin mallia, AEG-muunnoksena. Muunnoksen lienee suunnitellut juuri der Herr Kleinow. E 18:n suunnittelun lähtökohtana oli ollut veturiteknisesti sarja E 17 ja sähköteknisesti sarja E 04. Niin, ja E 18 kykeni nykäisemään 392 tonnisen junan paikaltaan neljässä minuutissa ja 52,8 sekunnissa 7 km matkalla 165 km/t:n nopeuteen. Voimaa riitti: maksimiteho oli 4 530 kW. E 17: samanlaiset telit kuin E 18:ssa. E 19:ssä myös. Tehonsäätöjärjestelmän valssikytkimet olivat sähköisesti ohjattuja, omalla sähkömoottorillaan. |
||||
|
23.08.2022 18:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Görlitz III Schwer - mallissa myös oli akseliväli 3 600 mm. | ||||
|
|
23.08.2022 11:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on sellainen hytinä, että kuvan postivaunu olisi saksalaista alkuperää. Telit ovat mallia Görlitz III, koska akseliväli näyttäisi olevan 3000 mm. | ||||
|
23.08.2022 00:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kuvatorpan mutka", kun sen niminen elokuvateatteri olì tuossa taustan talossa. Näillä main oli myös Kolhon pohjoinen tulosiipiopastin. Ravinteli Ukonselkä oli myös eräässä taustan talossa. Mutkassa oli nopeusrajoitus, siis junille, sn 80. Nopeusmerkki oli Kaarelan seisakkeen kohdalla. |
||||
|
23.08.2022 00:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Seuraava tasoristeys tästä Vlp päin oli Rostinkorven tasoristeys. Eräs tuntemani kaveri kuoli siinä jäätyään autoineen junan eteen, siinä keväällä 1980. Tasoristeys poistettiinkin pian tapahtuneen jälkeen. | ||||
|
23.08.2022 00:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Takana oleva maantiesilta on vuodelta 1962, tehty vanhan tilalle. Ai niin, koski ei enää lemahda jättimäiselle ilmavaivalle. Kertoivat lohenkin jo nousseen Mäntän alapuoliseen vesistöön. Tiedä sitten onko kyseessä oikea punalihakala vaiko suutarinlohi? |
||||
|
23.08.2022 00:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juna on kuvattu vähän matkaa Pynnöskylästä etelään. Se oli tuon mainitun sillan ja kaarteen takana. | ||||
|
23.08.2022 00:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitäpä sitä ajopeliä vaihtamaan, kun huolloista vaan pitää huolen. Pätee kumpaankin kuvassa näkyvään kulkun3uvoon. |
||||
|
23.08.2022 00:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuulilasin malli poikkeaa saksalaisesta mallista. Lieneekö tehty jonkin myöhemmän konepajakäynnin yhteydessä? | ||||
|
21.08.2022 17:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kimmo, olet ihan oikeassa, mutta kun siitä kvartaaliuskonnosta munkkilatinoineen on tehty ainoa sallittu, niin siksi minä olen sitä vastaan. Etenkin, kun se perustuu raadolliseen saalistamiseen ahneuden lietsomana. Vaihtoehdottomuus on epärehellisyyttä! |
||||
|
Kuvasarja: Eastern Maine Model Railroad Club - vierailu perinteisellä pienoisrautatiekerholla |
21.08.2022 17:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jesh, Hannu. Äärimmäisen mielenkiintoinen kuvasarja. Joitakin kuvia tuli katsottua pitkänkin ajan. | ||||
|
21.08.2022 17:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| No voi raakkules, menin laukalle! | ||||
|
21.08.2022 17:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö veturin hainhammas-maalauksen suunnitellut joku Lt.-Gen Claude Chennaultin entisistä American Volunteer Groupin Kiinassa taistelleista jenkkilentäjistä? Näiden kavereiden Curtiss P-40 Tomahawk - hävittäjäkoneiden keuloissa oli juuri samanlainen Sharkmouth-maalaus. Vai meninkö laukalle? |
||||
|
21.08.2022 17:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aaaah, mikä kuva! Kirkon vieressä ratakainalossa on näemmä allas, jossa lienee tapahtunut baptistiseurakunnan erään jäsenen (naispuolinen, valkoisessa asussa) kasterituaali. Pienoisrautatie maisemineen, sen tekemisessä täydelliseksi rajaton luovuus on välttämätön. Myös ymmärtämystä ihmisten tavallisesta elämästä on hyvä pitää mielessä. Esimerkkinä vaikka nyt sekin, että esimerkiksi Ruotsiin sijoittuvalle pienoisrautatielle menisin itse lisäämään kovasti paheksutun raggariauton! Kuvan paras anti on juuri tämä! |
||||
|
21.08.2022 12:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohhoh, kun hieno! Veturissa näyttää olevan ympäristöystävällistä tekniikkaa: katalysaattori ja ahdin, heko heko! Laaksosta puheen ollen: Johnny Quentin at San Cash 1969: https://NdxC68JLW2Q |
||||
|
21.08.2022 12:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Perusteluineen hyvin kelvollinen kuva. T. Harrastaja, jolta löytyy yhden - kahden hyllymetrin verran kirjoja jenkkiautoista, pääpaino '57 Letukassa. Aarteena piirimyyjille tarkoitettu kansio '58 Oldsmobilesta, upeine värikuvineen. Enkä suinkaan vierasta Kutter-mallisia bussejakaan. Ei kaikki ole niin vakavaa... Surkoon hevonen, sillä on isompi pää. |
||||
|
20.08.2022 20:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja sisältää junan odotuksen tunnelmaa, onnistuneesti! Wunderschön! |
||||
|
19.08.2022 14:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tässähän on sama näkemys toteutettuna sähkövedolla, kuin mitä oli Dhm1- suunnitelmassa tavoiteltu alunperin, (Dhm1 kehittyi Hr11:ksi). | ||||
|
19.08.2022 14:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vetopyörien halkaisijoiden ero tosiaan korostui Dm7 - Dm6 - yhdistelmällä ajettaessa. Liikkeelle lähdettäessä vetokytkimien kestokyky oli koetuksella. Rautalangasta väännettynä: kuutonen hyökkäsi liikkeelle ripeämmin kuin seiska. Päivänselvää: 613 mm versus 790 mm. Mielestäni tärkein syy kuutosten korien nostaminen samalle korkeudelle seiskojen kanssa oli kalustokiertojen järjestelemisessä. Pelkästään kuutosjunilla operoiminen ei olisi ollut kannattavaa enää siinä vaiheessa kun seiskoja liitevaunuineen oli konejaksoilla/varikoilla "miljoonia". |
||||
|
|
19.08.2022 10:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sylinterin suojapellitys olisi syytä puhdistaa. Vai maksaako se liikaa? Tuntuu muutenkin siltä, että 1021:n pitäminen ajokuntoisena on armonosoitus nostalgiaan taipuvaiselle rahvaalle. Jos jotain nyt tehdään, niin tehtäisiin sitten kunnolla! Ihme, että Pekka 1021 on ylipäätään läpäissyt kvartaalipellementaliteetin? |
||||
|
19.08.2022 10:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| EFi 22380 valmistui muutostyönä vuonna 1954 ja sen perusvaunu oli ollut 100-paikkainen Ei 22256. Se taas oli vuodelta 1947. | ||||
|
19.08.2022 10:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hurun tankkiin mahtui 4 200 litraa dieselpolttoöljyä. Lätän tankki on 300-litrainen. | ||||
|
|
18.08.2022 06:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen ollut siinä harhaisessa käsityksessä, että ajokahvoja olisi ollut yksi vetovaunua kohden. Ja että sitä säilytettiin moottoripäässä, samassa kaapissa, missä ovat käynnistys- ja öljynpainevahdin ohitusnappulat. | ||||
|
17.08.2022 18:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tällaisena kolmiakselisena minä muistan Mäntässä käyneet Sfc:t. Niiden väritys 1970-luvulla oli erilainen kuin kuvassa: ruskea runko, kermanvaalea säiliö, jossa oranssi pitkittäisraita ja FC:n logo hyvin tummalla sinisellä. |
||||
|
17.08.2022 17:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiva kuva! Vaihdepiiriin "Keski" kuuluva englantilaisvaihde hauskasti sommiteltuna kuvassa mukana. Kuvan dokumenttiarvo on valtava! |
||||
|
|
17.08.2022 17:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaikeaksi meni myös, jos tehonsäätökahvan varsi katkesi (esim. ainesvika). Veto-liite-junassa meni odottelemiseksi, kun taas veto-liite-veto - junassa senkun otti kolmioavaimen mukaansa ja haki kahvan takapään vetovaunusta. | ||||
|
17.08.2022 10:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Käytössä on ollut myös kaksoisvahtitupia, ne tietenkin olivat isompia verrattuna yhden ratavartijan asunnoksi. | ||||
|
17.08.2022 03:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat Jimi ja Teppo: kaavio on Valtionrautatiet 1912 - 1937 - teoksen II osassa, sivulla 289 oleva kuva 204. Sivulla 291 mainitaan, että Aurajoen silta Toijalan - Turun radalla (km. 243 + 739 m) oli jatkuva levysilta, sen jännemitat olivat 14,10 + 17,82 + 14.10, välipilarit valurautaa. Sillan räjäyttivät punaiset 15.4.1918. Särkynyt pilari korvattiin väliaikaisesti puupukeilla. [Jännemittojen ilmaisutapa on ajalta, jolloin Suomessa EI OLLUT vielä metrijärjestelmää. VR rakentaessaan ratoja käytti englannin tuumaa (25,4 mm). Vanha ruotsin vallan aikainen tuuma oli ollut nykymitassa 24,74 mm. Venäjän vallan aikana oli tullut käyttöön venäläinen tuuma, joka oli yhtä suuri kuin englantilainen. Metrijärjestelmästä annettiin asetus vuonna 1886.] "Suurin raudoittamaton, betoninen ratasilta on v. 1923 suunniteltu ja rakennettu Auran aseman lähellä. Sen holvin aukon leveys on 26,0 m ja korkeus 6,74 m. Rakennettaessa tehdyn suunnitelmasta poikkeamisen johdosta suoritettujen tarkistuslaskelmien mukaan voi tässä holvissa syntyä aina 34 kg/cm2:n vetojännitys lämpötilan alenemisesta. Tähän mennessä ei kuitenkaan siinä ole ollut havaittavissa paljaalla silmällä näkyviä halkeamia. Kun holvi on raudoittamaton, ei halkeamankaan syntyminen siihen vielä merkitse rakenteelle välitöntä vaaraa." (mts. 245) |
||||
|
16.08.2022 19:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohhoh! Kapea eteinen kapeimmillaan kapearaiteisella. | ||||