Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.06.2023 18:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, menikö Sisun kolumbialainen viritys Sideco sitten mihin? Ihan kuin tämä nyt murhetta nostattaisi, mutta sinulla näyttää olevan asiasta erinomaiset tiedot. |
||||
|
07.06.2023 13:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1970-luvun jälkipuoliskolla koksijunan lähtöaika Kouvolasta oli perjantaisin klo 18.20. Juna tunnettiin myös nimellä "Rasputin". Yhdenkin kerran Kouvolassa katselin kun lastissa oleva Rasputin teki lähtöä, oli siinä Alsthomilla työtä! Rautalangalla ripustetut loppuopastelyhdyt senkun heiluivat ympäri ympäri, vilkuttaen vuoroin punaista vuoroin valkoista taaksepäin pimenevässä syksyillassa.... |
||||
|
06.06.2023 20:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Virkalakit ovat pukukaudelta 1929 - 1950. | ||||
|
06.06.2023 17:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Telirakenne ei näytä kovin monimutkaiselta...? | ||||
|
06.06.2023 17:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomalaisista erityisolosuhteista ja niiden vaikutuksesta veturinsuunnitteluun: - voisin ajatella, että suuriruhtinaskunta-aikana suunnitteluspekseihin vaikutti vahvasti koko ajan vilkastuva Pietarin - Walkeasaari - Wiipurin lähiliikenne. Ja miksei muutenkin matkustajaliikenne Helsingin ja Pietarin välillä. Vaihdos Moguleista (2-6-0) Ten-Wheelereihin (4-6-0) oli johdonmukainen ja noihin aikoihin henkilöliikenteessä oikeastaan riittäväkin. Samaa tapahtui myös muuallakin, mainitsenpa tässä yhteydessä USA:n isoimmat rautatieyhtiöt erityisesti. Tavarajunavetureissa vastaavaa "aiheutti" Consolidation-tyypin (2-8-0) käyttöön otto. Mainittu Pietarin lähiliikenne söi resursseja aika tavalla ja sillä oli oma vaikutuksensa muualla Suomessa tarvittaviin rautatiehankkeisiin (= modernisointeihin ja laajentamisiin. Veto- ja vaunukaluston puolesta asia hoitui lukumääriä säätelemällä). Herra Petri, kaksiakselisen etutelin käyttö matkustajahöyryvetureissa johtui suuremmasta kulkunopeudesta, jolloin mainittu teli aikaansaa mukavammat kulkuominaisuudet. Yleisesti kaksiakselinen johtoteli on paitsi kiertyvä, niin myös erityisellä ripustussysteemillä se saadaan vielä heilahtavaksi, sivuittaissuunnassa. Eikä heilahdusliikkeen palauttamiseen "keskelle" tarvita jousia (kuten tavarajunavetureiden Krauss-Helmholtzin telissä) vaan juuri ripustusvivut hoitavat asian, ajettaessa esim. Pekalla kaarteesta suoralle. Rakenne on suht simppeli.ja pyöräkertojen jousituksellekin jää hyvin tilaa, esim. Hv1-2-3:ssa. Ivalon kirjassa on asiasta piirroskuvia. Dieselvehkeissä ei heilahdusliikkeelle tarvista ole, koska asia johtunee aika ratkaisevasti höyryvetureiden vetopyöräkertojen sivusuunnassa jäykästä laakeroinnista aluskehykseen. Kaarreajossa höyryveturin keskimmäisen vetopyöräkerran laipattomuus tai ohennetut laipat auttavat hyvin. |
||||
|
06.06.2023 05:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Keltainen nuolimerkki ilmaisee vaunun ruuvijarrupään. Kuten kuvasta näkyy. |
||||
|
06.06.2023 05:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuleeko sillan viereen väistöraide pukkisillalla? Ellei, niin mitenkäs matkustavaiset huomioidaan? Bussikyydillä? | ||||
|
06.06.2023 05:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisi oikeastaan kiva tietää, että säilytettiinkö T - Hopan eksoottinen planeettapyörävaihteisto polkimineen myös rata-autokäytössä? Peruutusvaihteella ajella turuutellen ehti kiireet loppua...? Luulisi suuntalaatikon olleen asialtaanen lisäys...? |
||||
|
06.06.2023 05:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pitkäksi meni Martinlaakson juna...? | ||||
|
06.06.2023 05:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kellotorni paljaana. Ei edes "pöytälaatikkofirmojen" mainosvaloja elävöittämässä. | ||||
|
06.06.2023 05:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tuo Kaalihäkkien leporaide ollutkin joskus maailmanaikaan autojenkuljetusvaunun kuormausraiteena? Ainakaan punaiseksi värjättyä XOe:ta ei kuvasta erota. |
||||
|
06.06.2023 05:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pyörätie asematunneliin? Ei hyvä! Kaikkien niiden Spandex-miesten vauhti (monta sataa kilometriä tunnissa!) yhdistettynä lapsiin ja mummokävelyvauhtiin! Höysteeksi suomalainen sarvikuonon asenne, joten voidaan takuuvarmasti odottaa mustelmia, ruhjeita ja luunmurtumia. |
||||
|
|
06.06.2023 05:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se mitä itse olen H6/Hk5-sarjasta lukenut, niin keveyttä tavoiteltaessa rakenteet olivat - sanoisinko - heiveröisiä ja sarjalle jouduttiin vahvistustöitä tekemään. Samoin esiintyi aprikointia siitä, että tämä veturi olisikin pitänyt suunnitella 4-8-0 - pyörästöiseksi. Tällöin akselipainot olisivat olleet toivotun tai oikeamminkin vaaditun suuruisia ja muuten rakenteet vahvempia. Selviö lienee, että lättäkaluston käyttöön otto syrjäytti tämän sarjan aika nopeasti. |
||||
|
05.06.2023 08:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkuli akkuna Kua asematalon pääykolmiossa. En olekaan ennen nähnyt tuollaista heitettynä Oulun rautatien pysäkkitaloon. | ||||
|
05.06.2023 08:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Wanhat valaisinkonsolit tallella. Kivaa! Tai, no, voivat olla reprojakin, mutta silti...! |
||||
|
Kuvasarja: Slovensko 2023 |
04.06.2023 04:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Otto, ja myöskin muut: Kosice oli kaksoismonarkian aikana nimeltään Kaschau. Sakut tosin käyttivät tätä nimeä viime maailmansodankin aikana, nieltyään koko Tsekkoslovakian sudeettialueryöstämisensä myötä. | ||||
|
03.06.2023 15:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| No, eihän se nyt kovin eksoottista ja vaikeaa ole tietää, että missä kohdassa rasitukset ovat nollassa ja muotoilla siihen kohtaan aukko...? | ||||
|
02.06.2023 22:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, ne kirjoitusvirheet olin ottanut täydestä todesta tätä ajoa uutisoineesta Rautatieuutiset-lehdestä. Es tut mir Leid... |
||||
|
|
02.06.2023 18:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ennenvanhaan P 108 oli Tampereelta klo 10 Turkuun lähtevä Porkkana ja iltapäivän neljän juna oli P 104. Muuten, Huru 13 nro 2314 on kuuluisuus: 28.8.1964 nopea ajo välillä Helsinki - Tampere. Veturina oli Hr 13 2314 ja vaunuina kaksi Eit - vaunua. Aikaa kului 1 tunti 42 minuuttia, eli klo 8.20 - 10.08. Järvenpään - Jokelan välillä nopeus kohosi 150 km:iin tunnissa. Ajon keskinopeus oli 104 km/t. Kuljettajana oli matkaneuvoja Karl - Olof Sjöblom. (Rautatieuutiset-lehti) |
||||
|
02.06.2023 18:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onneksi klikkasin linkkiä, ettei mennyt ihan Neckarsulmiksi! (= siellä oli NSU-moottoripyörä ja - autotehdas.) | ||||
|
02.06.2023 18:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Vertti, Suomen kesä on lyhyt ja vähäluminen. Ja eikun villahousut käyttöön! | ||||
|
02.06.2023 18:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Panu, tätä virkalakkia kutsuttiin Vega - lakiksi, lakkitehtaan nimen mukaan. Puhekielessä "Veeka". | ||||
|
31.05.2023 15:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hävittäjäkoneiden maalauksesta Jatkosodassa: musta/oliivinvihreä sotamaalaus yläpinnoilla, alapinnoilla hopeanharmaa vuoteen 1942 asti. Niin sanottu DN-väri, eli RLM 65 - vaaleansininen otettiin käyttöön 1942, käytettiin vuoteen 1953 asti. Nimitys johtui vuoden 1942 alussa lahjaksi saatujen Dornier Do 17Z - pommikoneiden (ilmavoimien tunnus: DN) alapintojen vaaleansinisestä väristä, eli juuri RLM 65:stä. Messerschmitt Bf109 - hävittäjissä, joita alkoi tulla Suomeen kevättalvesta 1943 alkaen, oli RLM:n tavanmukainen kolmen harmaan naamiomaalaus, elikkä RLM 74/75/76. Nämä olivat tummanharmaa/keskiharmaa/vaalean siniharmaa. Tällainen yhdistelmä on muodissa vieläkin ympäri maailman. Katsokaapa vaikka Hornetteja! Luftwaffessa se tuli käyttöön jo Englannin-taistelun aikana 1940. Itärintamakeltaisina käytettiin Dicco 7 selluloosa-autoväriä (ainakin Brewstereissä) ja Unica 12 - öljyväriä. Itärintamatunnusten mittasuhteista oli olemassa omat määtäyksensä. |
||||
|
|
31.05.2023 08:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tässä koneessahan se Dr19:ään peräämäni "itärintamakeltainen" eli Reichsluftfahrtministeriumin värireferenssi numero 04 on käytössä. Sävyssä ehkä pikku heitto alkuperäiseen verrattuna. |
||||
|
30.05.2023 10:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistava kuva kuvaamaan VR:n nykytilaa! Valtava määrä työtunteja, työntekijöiden ponnisteluja, silloisen johdon suunnittelutyöt ja palaverit, kunnossapito ja vielä käytönaikaiset tapahtumat: - ne kaikki on johdatettu tällaiseen status quohon. Nyky - VR, jossa tuuli tuo ja tuuli vie "johtajia", on ilman kattoa. Katon nimi oli johdonmukaisuus. |
||||
|
30.05.2023 02:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Älä sure, herra Uwe. Kaikki on OK, kunhan sijamuodon nimeltä "aggressiivi" käyttö unohdetaan ab und zu. Itsekin olen omatekoinen "Deutschmeister", eikä minulla ole harmaintakaan hajua akkusatiivin ja datiivin välisestä erosta. Kunhan nyt joskus osaan jotakuta anteroa joskus "Schweinehundiksi" tituleerata...? Enimmäkseen "kunnioitan" puhelimitsekaupustelijoita näin. |
||||
|
29.05.2023 20:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturissa ilmastointilaitteena perinteinen torpedoventtiili! Ja suomikalustossa vaan ruma laatikko katolla. |
||||
|
29.05.2023 20:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja täällä annetaan Hr11:n maatua olemattomiin...! | ||||
|
29.05.2023 16:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näistä remonteista sen verran, että en ole ennen nähnyt raiteen 11 kiskoja pintaruosteessa, päätepuskurin luona. Juuri rde 11:ltä lähti Kirkkonummen paikut ja rantaradan pikajunatkin silloin joskus 1980-luvulla, aika säännöllisesti vieläpä. |
||||
|
29.05.2023 08:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minusta näyttää siltä, että Moottori II:n vetovoimakäyriä on piirrelty laskeskelujen tuloksena. Todellisuushan on sitten ihan muuta, aina säätilasta, lämpötilasta, kuljettajan taidoista ym alkaen. Minkälaiset mittausvehkeet vaunussa A 24 oli niihin aikoihin, kun ensimmäiset Sv 12 - protot valmistuivat koeajoja varten? A 17:ää varten oli tuolloin vasta "malmit louhinnassa". |
||||
|
|
29.05.2023 05:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oli ilo kirjoitella, herra Jouni! | ||||
|
|
29.05.2023 05:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunujen välissä näköjään Jacobin teli. | ||||
|
|
29.05.2023 05:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaahas, kaivetaanpas hieroglyfiajan muinaisia savitauluja - eikun tuota , ööö -, Dieselveturit ja moottorivaunut osa II esiin. Veturi Vr12 eli Dr14 esittelyosa, eli kohta 1. Yleistä: "Dieselhydraulinen veturi Vr 12 on kahdella kaksiakselisella telillä varustettu vaihtoveturi. Se soveltuu raskaaseen vaihtotyöhön ja sen suunnittelussa on erikoisesti otettu huomioon laskumäkiveturille asetettavat vaatimukset. Aluevaihteen ansiosta sitä voidaan käyttää myös tavarajunaveturina." "Pyörästöjärjestelmä ........ B'B' Paino työkunnossa (lisäpainoin) ........ n. 86 ton Suurin akselipaino lisäpainoilla ........ n. 21,5 ton Ilman lisäpainoja ........ n. 19,5 ton Suurin nopeus ........ 43 / 75 km/h" Sivulla 179 on kuva 486. Vetovoimakäyrät Siinä Vr 12:n vetovoima Z liikkeelle lähdettäessä (nopeudella 0 km/h) V-vaihteella on yli 26 ton, ja nopeudessa 43 km/h Z = noin 5,5 ton. Edelleen T-vaihteella nopeudessa 0 km/h Z = 18 ton, ja nopeudessa 75 km/h noin 3 tonnin luokkaa. Fysiikasta muistamme, että lepokitka on suurempi kuin liikekitka, välillä huomattavastikin. Siirrytään kirjassa eteenpäin: Sv 12- ja Sr 12 - veturit, (sivulla 249) Sv 12 n:ot 2501 ... 2568 Sr 12 n:ot 2701 ... 2760 1. Yleistä "Telityyppiset Sv 12 - ja Sr 12 - veturit pystyvät aluevaihteensa ansiosta toimimaan linjaveturina sekä matkustaja - että tavarajunakäytössä. Veturia käytetään myös vaihto - ja järjestelyveturina ratapihoilla." Kuvassa 532 (sivulla 532) on Sv 12 - veturin vetovoimakäyrät: Siinä vetovoima Z on liikkeelle lähdettäessä (nopeudella 0 km/h) T-vaihteella on noin 27 ton ja nopeudella 85 km/h Z = n. 3 ton. M-vaihteella Z = noin 11,5 ton liikkeelle lähdettäessä ja nopeudella 125 km/h Z = n. 2 ton. 2. Teknillisiä tietoja Paino työkunnossa ........ Sv 12: n. 60 ton, Sr 12: n. 66 ton Suurin akselipaino ........ Sv 12: n. 15,5 ton, Sr 12: n. 16,5 ton Suurin nopeus ........85 / 125 km/h Kaikissa näissä vetureissa oleva aluevaihteisto voidaan vaihtaa vain veturin ollessa pysähdyksissä. Vr 12:n varsinainen hydraulinen vaihteistotyyppi on Voith L 206 rsb ja Sv 12 + Sr 12:ssa se on Voith L 216 rs. "Voith L 206 rsb on täysautomaattinen 2 - vaihteinen virtausvaihteisto, johon kuuluu kaksi hydraulista momentinmuunninta, nopeusaluevaihde sekä suunnanvaihtolaite. Kumpikin momentinmuunnin on tarkoitettu määrätylle nopeusalueelle [ajonopeudelle]. Vain yksi momentinmuunnin kerrallaan on öljyllä täytettynä. ... vaihteisto oleellisilta kohdiltaan on samanlainen kuin Sv 12-veturin vaihteisto ..." "Voith - virtausvaihteisto L 216 rs on 3 - vaihteinen vaihteisto, jossa on kaksi hydraulista vääntömomentinmuunninta ja yksi hydraulinen virtauskytkin [nestekytkin] sekä vaihteiston yhteyteen rakennettu suunnanvaihtolaite ja nopeusaluevaihde." Sr 12:ssa aikoinaan oli Clayton-höyrylämmityslaite junan lämmittämiseksi. Kun vaunuissa alkoi yksikkölämmityslaitteet yleistyä, purettiin Claytonit tarpeettomina pois 1970 - luvun puolenvälin tienoilta alkaen. Tällöin Sr 12 - ja Sv 12 - sarjat voitiinkin yhdistää 1976 alussa Dv 12:ksi. Mitä momentinmuuntimeen tulee, niin kyseessä on autokäytöstä tuttu automaattivaihteiston tärkein komponentti. Keveämmässä kalustossa, kuten juuri autoissa, vaihteiston periaatteena on momentinmuunnin plus jälkivaihteita. Tämä täsmäsi myös Hr11- ja Dm8/9-kalustossa. Veturikäytössä kuormitukset ovat siinä määrin suurempia, että usempi momentinmuunnin on osoittautunut hyvin kelvolliseksi ratkaisuksi. Momentinmuunnin eroaa nestekytkimestä siten että nestekytkimessä on turbiinipyörä ja pumppupyörä. Kytkin ei muuta momenttia, vaan välittää sitä, pienellä luistolla tosin. Sen toimintaperiaatetta voisi kuvailla siten, että laitetaan kaksi pöytätuuletinta lähelle toisiaan. Toinen tuuletin kun käynnistetään, sen ilmavirta alkaa pyörittää toista tuuletinta. Momentinmuuntimessa on kolme pääosaa: pumppupyörä, turbiinipyörä ja johtopyörä (englanniksi Pump, Turbine and Stator). Pumppupyörän muotoilu on likimain samantyylinen kuin keskipakopumpuissa. Luiston vaihtelu on isompi. 2600 - sarjan veturit on hiukan modernimpi näkemys Sv 12:sta. Näitä vetureitahan on jonkin verran modernisoitu (etenkin 2500-sarjaa) ja kehitelty muutenkin aikojen kuluessa. Täyttäähän vanhimmat sarjan veturit tänä vuonna jo 60 vuotta! Niin, momenttihan on voiman varsi. Kiinnostuneille tiedoksi: Antikvaari-sivustolta löytyy viisi kappaletta Dieselveturit ja moottorivaunut 1 - 2 ja pelkästään kakkososaa 7 kpl. Hintaluokat ovat 8 - 50 ee, vaikka omasta mielestäni viidenkympin pyytäminen 1-2 - osista muistuttaa maantierosvousta. Tosin kirjojen kunnolla on vaikutuksensa hintaan, ei siinä mitään. |
||||
|
28.05.2023 20:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä tavaravaunujen osoitelapuissa luki? Harjavalta, Nakkila, Tampere...? Vai siitäkin pitemmälle? | ||||
|
|
27.05.2023 20:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Bolsukumouksellisista Stalin kävi marraskuussa 1917 Siltasaaressa: "Yrittäkää nyt edes näyttää vallankumouksellisilta. Muuten ei hyvä heilu!" (Oma vapaa tulkintani Koban yllytysreissusta Hakaniemeen.) Porvariston vastustus itsenäistymistä vastaan johtui siitä, että bisnekset Venäjän kanssa kärsivät ja pahasti. Kaikkein järkyttävin seuraus koko kauden 1917 - 1918 tapahtumista oli se, kun eliittirouvien suureksi pettymykseksi ei Suomesta tullutkaan kuningaskuntaa! Näin ollen jäivät hienot silkkileningit ilman käyttöä ja kreivittären ja herttuattaren arvonimet saamatta, kun haaveet kuningas Väinö ensimmäisen tanssiaisgaalajuhlista osoittautuivat turhiksi. Taatusti rouvat muistivat asiasta mainita herroille miehilleen ja kauan. Alli Paasikivestä alkaen, mitenkään epäilemättä! |
||||
|
27.05.2023 20:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinä taitaisi nestekytkimen öljyt kuumeta ja kardaanit mennä rusetille, eikä vielä olisi saanut Alsthommia edes liikkeelle... | ||||
|
27.05.2023 07:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voi vain vähin aavistella, kuinka dieselveturit saivat turbot punaisina huutaen ponnistella raskaiden yöjunien ja tietysti myös tavarajunien kanssa Rahkolan mäkeä ylös, matkallaan Seinäjoelta etelään. Puhumattakaan höyryvetureiden lämmittäjien heittämistä miljoonista hiililapiollisista tulipesiin. Tie näyttää suoralta, vaikka onkin maaston muotojen mukaan aika kurttuista. Halkopoltolla ajettaessa ei tarvinnut erikseen valikoida käyriä puita pesään, heko heko! |
||||
|
|
27.05.2023 07:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika vekkuli piirre koko SFP/RKP:ssä on sekin, että se olisi ollut merkityksetön kahden rantaruotsalaisedustajan muodostama pikkupuolue ilman Amos Andersonin säätiön valtavia rahavaroja. | ||||
|
|
26.05.2023 20:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, se miksi otin oletuksekseni "bättre-folkin"- suojelun pahoilta finjääveleiltä johtuu kahdesta omasta kokemuksestani. Toinen oli se kun, suursatamaa suunniteltiin etelärannikolle (toteutui Vuosaaressa), niin vaihtoehtoina olivat muun muassa Inkoo, jossa sijaitsevan voimalaitoksen tiimoilta oli jo satama olemassa. Sitä ei olisi tarvinnut kuin "pikkuusen" laajentaa, niin siinä ratkaisu. Inkoolaiset svedupetteripoliitikot kielsivät ajattelemastakaan koko juttua. Toisena vaihtoehtona oli Båtvik, jossa oli Porkkalan vuokraajien jäljiltä myös oli satamarakenteita, Kantvikin/Pikkalan alueen teollisuuslaitosten (Suomen Sokeri, Gyproc, Nokian Kaapeli ja Alumiini) hyväksi. Upinniemi/Obbnäs-laivastoasema tosin naapurina! Näihin kumpaankin satamaan johti ihan käypäisä meriväylä. Båtvikiin oli jo olemassa rautatieyhteys rantaradalta, eikä Inkoo olisi ollut maastollisesti hankala yhteysraidetta ajatellen. Kirkkonummi kaatoi Båtvikin suursatamahankkeen luontoarvoihin vetoamalla. Hmm, no miksei, rannikko on Båtvikissa rikkonaisempaa kuin Inkoossa. Ja kuinkas kävikään, mitenkähän laaja työntekijäparvi nytkin Vuosaaressa työjelee? Yksi kokemus vielä: 1983 lopulla Alumiini haki talousosastolle toimihenkilöä. Silloinen avokkini tuli valituksi, koska hänellä oli ruotsinkielinen sukunimi. Jos hän olisikin ollut Maija Mölsä nimeltään, olisi takuuvarmasti häneltä noussut tie pystyyn |
||||
|
|
26.05.2023 15:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, kertomasi perusteella voisin päätellä, että Partek-Taxellia ei alkuunkaan kiinnostanut suomalaisen tuotteen menestys maailmalla, koska hänen agendansa nimenomaan oli "Bättre Folkin" etujen edistäminen. Eikä tällaiseen yksinkertaisesti mahdu työpaikkojen lisääminen ruotsinkielisellä Uudellamaalla. Satans sentään, RKP menettäisi johtoasemansa SKP:lle ja kuinka silloin kävisi käsipalloilulle...? (Fy fittan!) Niin kuin kuvittelinkin demokratian olevan kelvollinen yleisen edun edistäjänä, niin kaikkien näiden touhujen takia alkaa valistunut diktatuuri kiinnostaa. Siitäkin huolimatta, ettei sitä ihmiset koskaan pysty toteuttamaan (muinainen roomalainen maanviljelijä Cincinnatus oli poikkeus!). |
||||
|
25.05.2023 22:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, jonkin verran merkittävää Jykylän ratapihan parannustyöskentelyä tehtiin siinä 1977 - 1978 tienoilla ja mennessä, liittyen juuri Jämsän oikoradan henkilöliikenteelle avaamiseen. Tavaraliikennehän siellä alkoi 1977 marraskuun alussa. | ||||
|
25.05.2023 22:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kurt, sen Dm8 Porkkana-junan kohtalo kertoo selvästi sen, kuinka pölvästimäinen sarvikuonomentaliteetti kukkii ja voi erinomaisen hyvin täällä rutsaisessa Suomessamme. Dm8 kunnostettiin pieteetillä hienoon kuntoon ja ajokelpoiseksi VR Turun konepajalla. Sitten se ajettiin omin konein Kaipiaisiin vaunuhalliin seisomaan. Kyseinen vaunuhallihan oli niiiiin hieno ja tiivisseinäinen, että karvalakin pystyi heittämään sen molempien sivuseinien läpi, yhdellä heitolla, jopa! Junaa ajaneen kuljettajan mielestä Dm8 5003 + CEikv 5502 + Dm8 5004 toimi matkalla oikein hienosti. Tarkoitushan oli käyttää sitä erikoistilaisuuksissa ja myöskin tilaus - ja juhlajunana. Siihen se olisi sopinut erittäin hyvin paikkalukunsa ja keittiöosastonsa puolesta. Mutta. Niinkin tarkoin, kuin Hesaria aina tähän iltapäivään asti luin, missään EI NÄKYNYT minkäänlaista mainostusta tai edes pikkuilmoitusta siitä, että nyt olisi tällainen juna arvoisten asiakkaitten käyttöön tilattavana. Valtakunnan päälehdessä, siis! Vai keittikö junan tilausajon hinnoittelu "vähän" yli? Epäilen tätä, koska vanhan Valtionrautateiden aikaan asiat osattiin, kun tilausiikennettä sentään oli... Ja vielä kun sen vaunuhallin kunnossapito ja vartiointi oli niin "hyvin" hoidettua ja "huolellista", niin hupsista - vähän lipsahti! Että voi Vantaanlaakso eikun Vandalen sentään! |
||||
|
25.05.2023 17:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Harri, realismin mainetta hieman heikensi niin sanottu "sosialistinen realismi"-taidesuuntaus tuolla inhan itäystävän tontilla. Se oli ylhäältä mahtikäskettyä ja taiteilijat siihen "suostuivat" Siperia-nimisen taide-"akatemian" uhalla. | ||||
|
|
25.05.2023 17:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, ennen Hakaniemen hallin remontin aloittamista vuonna 2018, tuollaisia nahkapipoja oli siellä yläkerrassa myynnissä. Värinä vaan oli iloisen musta, klassisen puuvaununruskean sijasta. | ||||
|
25.05.2023 12:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mustavalkoinen kuva, jossa on mainos "Agfacolor muistaa värit oikein". Kiva idea siitä kuinka läiskitään poskille - eikä tarvita muuta kuin sopiva ajoitus! | ||||
|
|
25.05.2023 11:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on sellainen aavistus, että "photorealism"-niminen taidesuuntaus EI OLE vuodelta 1864...? Omassa taidekirjakokoelmassani on yksi jumalattoman paksu kirja aiheesta. |
||||
|
24.05.2023 22:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| P 69:ssä vain toista luokkaa. Juna muuten oli ennen muinoin EP 53 "Polaria". | ||||
|
24.05.2023 22:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asematalon oikeassa päässä lukee: "Dias de los Muertos" eli vainajien päivät. Ulko-ovi on alkuperäisellä paikallaan ja näyttää alkuperäisen malliselta. |
||||
|
24.05.2023 22:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensimmäinen vaunu on EFi. Rungossa on näemmä myös makuuvaunuja, kolme nyt vähintään. | ||||
|
24.05.2023 20:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kalasatama - klooni! | ||||
|
24.05.2023 20:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ristipääruuvit keksittiin autotehtaiden tarpeeseen, niissä meisselinkärjet osuivat aina keskelle. | ||||