Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.07.2022 14:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lassen kommentissaan esittämän teknisen erittelyn perusteella Kuplaa nimitettin myös "pyörillä kulkevaksi kaasukammioksi". Ilmiö oli minullekin kiusallisen tuttu, kun eräänäkin kylmänä syyskuun aamuna 1970 käännettiin vm. 1955 vihreän Ovalwindow 1200:n keula kohti Pohjanmaata. Koko perhe, koiraa myöten puhalsi aamiaiset Hauhuun - Monoskylän välillä tienposkeen - mahtavien yökkäysten kera! |
||||
|
17.07.2022 11:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hurun puolapyöriä kutsuttiin "Postipankin pyöriksi". Mainitun pankin logossa oli juuri puolapyörää muistuttava pyöreä kuvio. | ||||
|
|
16.07.2022 17:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kai te kaikki Kansanautoon tutustuneet tiedätte, miten natsitervehdys (eli nykykielellä: kainalotuuletus) keksittiin? Ojentamalla oikea käsivarsi viistosti eteen, tunnustelemaan tuleeko tuulilasin alapuolella olevista "lämmin"-ilmasuuttimista lämpöä! |
||||
|
16.07.2022 12:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika laaja ratapiha Rapasaaressa oli ollut. | ||||
|
|
16.07.2022 12:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hitlerin kosto, etuovi kutsuvasti auki...? | ||||
|
16.07.2022 12:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai tällaiseksi meni Urjala / Urdiala. Edellinen turvalaitos 1980-luvun alussa oli kampiasetinlaite siipiopastimineen. Siihen maailmanaikaan Urjalassa oli esiopastimet. | ||||
|
16.07.2022 02:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| No vot! Tätä voisi jo kutsua realistiseksi malliksi! | ||||
|
15.07.2022 17:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ristimäen entinen laite siellä nyt ainakin on. Se oli kunnostettu Rautatieopistoa varten, olisiko ollut 1970 - 80 - lukujen taitteessa. Ropistosta se oli heitetty museolle, ja hyvä niin! |
||||
|
14.07.2022 18:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Monet kiitokset, Jimi! Säynäjärven laiturivaihderakennus oli "lähisukua" Sitikkalalle, ellei peräti samankaltainen! |
||||
|
|
14.07.2022 12:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisiko kellään elävällä sielulla kuvaa Sitikkalan asematalosta, tai linkkiä Finnaan? | ||||
|
13.07.2022 23:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pasila - Kirkkonummi kaksoisraide oli valmis vuonna 1966. Esimerkiksi Espoon 2-raiteinen tunneli avattiin liikenteelle 1.3.1966 ja Mankin oikaisu valmistui 1.10.1966. Kauniainen - Espoo kaksoisraide oli valmis 21.6.1961. Jorvas oli Porkkalan vuokra-ajan jälkeen miehittämätön seisakevaihde. Se ylennettiin laiturivaihteeksi 28.5.1961 ja miehitys poistettiin 1.3.1968. |
||||
|
|
13.07.2022 14:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| On myös todennäköistä että saapuvan järjestelyjunan konduktööri miehistöineen hoiti vaihtotyöt ja vaunujen irrottamisen/kytkemisen ym. Jorvaksessa. Tällöin: - hon arbetade endast vid biljettförsäljning. |
||||
|
13.07.2022 02:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ol. Vankka oli aikoinaan vilppulalaisen E-liikkeen nimitys. Mäntän puolella taas ol Ol Mänty. | ||||
|
13.07.2022 02:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suunnilleen ensimmäisen vaunun kohdilla oli ennenvanhaan Vilppulan eteläinen tulosiipiopastin. | ||||
|
|
13.07.2022 02:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jimin linkittämässä kahdessa kuvassa näkyy olevan "fruntimmer", jonka virkalakissa on ainoastaan kokardi, mutta ei siipipyörämerkkiä. Toisin sanoen, kyseinen nainen oli epäpätevä, mitä tuli liikenteenhoidollisiin tehtäviin. Vahva oletukseni onkin, että kuvan nainen olisi ollut piletinmyöjä. Liikenneosaston peruskurssin suorittamisen jälkeen hän sitten saattoi kiinnittää tjänstmössaansa siipipyörämerkin (eli ns. tekohampaat). |
||||
|
11.07.2022 23:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näkyy olevan "matkustajatulva"...? | ||||
|
11.07.2022 23:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivankuin näkymä ei olisikaan täältä Finljandijasta...? | ||||
|
11.07.2022 23:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| John Brüderchen, kyllä kuvan "Motala-bussissa" näkyy olevan Carlssonin vakiomallinen matkatavarateline. Se on vasemmassa päässä kuljetusasennossa. Kuvassa sen taustalla erottuu Kovjoen kampiasetinlaite, joka hiukan sotkee . Raju zoomaus tosin on avuksi. Oikeastaan erona ruotsalaisten ja VR:n rälsbussien välillä on tuo ylävalonheitin. Niin ja raideleveys tietysti. John, saammeko odottaa kuvaa pienoismalli-Motala-bussistasi? |
||||
|
11.07.2022 23:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Auto kuuluu rekkarista päätellen Wehrmachtin eli maavoimien inventaarioluetteloon. Vasemmanpuoleisimman sotaherran hihanatsa kertoo jannun olevan arvoltaan Gefreiter eli suomeksi korpraali. Vaunun aluskehyksestä erottuu zoomaamalla merkintä 10.41, eli revisio tehty lokakuussa 1941. Toinen ukko vasemmalla: hänellä on kovasti kirkasvärinen valtakunnanpulu rintapielessään, eikä ukko vaikuta ulkoasultaan olevan upseerikastia. Oikeanpuoleisimmalla jannulla näyttää olevan vyö "Gott mit uns"- vyönsolkineen. Kaikilla käryää "Juno" tai "Attika Auslese" sormissa; keuhkoahtaumatauti palkintona tulevaisuudessa, ellei Talliinin Joopin musikat kerkiä ensin poistamaan näitä parkoja muonavahvuudesta...? |
||||
|
11.07.2022 19:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| 332 valmistui vuonna 1936 rälsbussisarjaan Yd. Vuonna 1939 sarjamerkki muuttui: nyt siitä tuli Y6b. Seuraavana vuonna taas muutos: Y6g. Viimein 1943 sen litteraksi tuli Y. Numero säilyi 332:na koko ajan. 332:een ei oltu asennettu vessaa. 1940 vaunu oli ollut sijoitettuna Bodeniin. Kesäkuun lopulla 1943 se oli malmiradalla, Kiiruna/Abiskossa. Siirto Söderforsiin seurasi tammikuussa 1946. Vaunu 332 hylättiin 1956 ja 1959 se muutettiin ruotsinteeteeveeksi ELRB 397 (= Elrevisionsbuss). Vuonna 1984 se siirrettiin Norrbottens Järnvägsmuseumille. Joitakin Y-vaunuja muutettiin myös ratakuorma-autoiksi litteralla MTR53 (aluksi), eli motortralla tai lasttralla. Lumiaurarälsbussejakin väsäiltiin näistä kaksiakselisista. Kehitys kehittyi, aikanaan tuli pitempiä neliakselisia rälsbusseja. Sama kehityskulku koski kapearaiteisiakin. Yksityisille rautatieyhtiöille tällaiset rälsbussit kelpasivat oikein hyvin! Jotkut bussit olivat myös sähkövetoisia, mutta se on eri juttu se. Y 332: moottori (suora kuutonen) Scania - Vabis 1664, teho 130 hv. Vaihteisto oli mekaaninen. Korin pituus 9 250 mm.Paino työkunnossa 6,7 tonnia, eli höyhensarjan vaunu se oli! Istumapaikkaluku 24. Suurin sallittu ajonopeus 80 km/t. Akselijärjestys oli A A. Valmistajana Hilding Carlssons Mekaniska Verkstad i Umeå. Juho, mistä keksit nimetä tämä Bugatiksi? |
||||
|
11.07.2022 14:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miten olisi tällainen esimerkki: - oletkin Carl Ström, joka on asunut Kyrkslättissä aikoinaan Kantvikissa, Lindalissa ja sitten Gesterbyssä. Eräänä kauniina päivänä Carl Ström menee junaan Kyrkslättin asemalla ja matkustaa Fredriksbergin kautta Åggelbyhyn ostaakseen tuttavalleen tuliaisia, ennenkuin hän jatkaa matkaansa Åggelbystä Sandkullaan...? Eli Kalle Virta Kirkkonummelta, joka on asunut Kantalahdessa, Pellavalaaksossa ja sittemmin Kestilässä...? Tuo Kantalahti-Pellavalaakso-Kestilä - juttu oli peräisin eräältä kirkkonummelaiselta kokoomuksen kunnallispoliitikolta, joka oli kapteeniluutnantti evp ja vihaamalla vihasi svedupettereitä. Oli vielä mestariluokan pistooliampuja. |
||||
|
11.07.2022 10:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio hyvä, valitettavasti kuvatekstissäsi on virhe. Po 9835 sai aluskehyksensä vaunusta 9809, joka juuri oli se Hä-Kas - välillä palanut vaunu. 9809 oli valmistunut vuonna 1945, ja sen suurin pituus oli 20 800 mm. 9835:n teli oli mallia A11, kuten kuvassa näkyy. Se toinen Hirsilässä tuhkaksi muuttunut vaunu oli 9903 vuodelta 1929. 9908 taasen oli valmistunut vuonna 1931. Se muutettiin sanomalehtipostin kuljetusvaunuksi vuonna 1965. Sen telit olivat mallia A7 ja pituus 18 680 mm. Hylkäys koitti 1976. |
||||
|
|
11.07.2022 04:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä meni oikein, Rainer veliseni. 1883 ei ollut Virallisia tiedotuksia, oli vain kiertokirjeitä eli cirkuläärejä. Ei ollut rantarataa, eikä Suupohjan rataakaan. Oulun rata (Jepua - Kokkola) oli vasta tekeillä. |
||||
|
|
10.07.2022 21:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| VR:n Virallisia tiedotuksia - lehti nro 8/1983: " Ruotsinkielisiä ovat seuraavat rataosat haara- ja sivuratoineen sekä asemineen: Helsinki - Kerava, Kerava - Porvoo, Pasila - Perniö, Loviisan satama - Myrskylä, Hanko - Lohja, Turku - Lauste, Turku - Maaria, Vaasa - Tuovila, Kaskinen - Närpiö ja Jepua - Kokkola". |
||||
|
10.07.2022 21:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös EFi 22375 olekin Nurmeksessa, Tapani Laaksomiehen kalustossa? | ||||
|
|
10.07.2022 21:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näkyy olevan lähtöisin Turku - Toijala - rataosalta. Lähimmän kammen kyltissä lukee "Aurasta". | ||||
|
10.07.2022 16:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Harrikoihin juuttuneet herrat ja hidalgot kutsuivat aikoinaan Gold Wingiä nimellä "Linja-auto". Joo, tällä iällä minulle kyllä kelpaisi loistavasti moinen "bussi" ja täydestä syystä. Jäykkäperäisellä Harrikasta muutetulla chopperilla särkee takuuvarmasti selkänikamansa poikittaisissa asfaltin saumoissa ja välilevyjä saisi noukkia talteen tienposkilta. |
||||
|
|
10.07.2022 16:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rantaruotsalaisista pitäjistä kyllä tuli aikoinaan (miten nykyisin?) muun muassa ruotsinkielisiä veturimiehiä. Olihan näillä jopa oma yhdistyksensäkin. Joitakin viikkoja sitten rupesin järjestelemään omia rautatiepuolen muistiinpanojani. Satsiin kuului myös Rautatieuutiset - lehden Pohjanmaan rataa koskevia artikkeleita. Ruotsinkielestä sen verran että tammikuussa 1983 uutisoitiin ruotsittumisen vaikutuksesta Valtionrautateihin. Valtioneuvosto oli tehnyt päätöksen virka- ja itsehallintokuntien kielellisestä jaotuksesta vuosina 1983 - 1992. Tämä aiheutti muutoksia myös VR:nkin toimintaan. Muun muassa 13 liikennepaikalla otettiin uudet ruotsinkieliset einnakkaisnimet käyttöön. Esimerkiksi Eurajoki - Euraåminne, Kajaani - Kajana jne. Sitä vaan ihmettelin että mikähän mahtoi olla perustelu Ilomantsin ruotsinkieliselle nimelle Ilomants? Lievä off-topichan tämä, puhehan oli 1800-luvusta. |
||||
|
10.07.2022 13:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rainer, viittaan omaan kokemukseeni joskus muinoin Turussa (kommenttini 4.3.2017 klo 15:38). Kuvassa on Dr12 2241 Toijalassa. | ||||
|
|
10.07.2022 11:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko kuvassa kaksiakselinen puukorinen rälsbussi? Kovin montaa neliakselista ei vissiin ole säästynyt? Vekkuli tuo matkatavaratelinehäkkyrä. |
||||
|
10.07.2022 11:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rälsbussi 1234, sarjaa Y7 valmistui Eksjöverketiltä joulukuussa 1958. Pääasiallisen työuransa se oli tehnyt Vännäsissä. Hylättiin lokakuussa 1989 ja samana vuonna DVVJ sai sen kalustoonsa. Y7:ää alettiin toimittaa SJ:lle syyskuusta 1957 alkaen. Erona Y6:een oli sisustuksessa. Ensimmäinen säännöllisen liikenteen Y6 (silloin YCo6) - rälsbussivuoro ajettin välillä Boden - Haaparanta 10.6.1953. (Sopivasti sen jälkeen, kun Vissarionovits eli Talliinin Joopi oli heittänyt lusikkansa nurkkaan?) |
||||
|
|
10.07.2022 11:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Teemu, yksikertaisesti sanottuna alkoholilaki. Saman lain nojalla oli aikoinaan kielletty Märklinin valmistamien olutvaunujen pienoismallien tuonti Suomeen. Merkillistä. Ensin valtio edellyttää, että Oy Alkoholiliike Ab (mikä lie Atlia nykyisin) tuottaa voittoa, ja samaan hengenvetoon vaatii, ettei kansa dokaisi silti liikaa. Kun dokaamisesta johtuviin haittoihin kumminkin joutuu laittamaan rahaa ja paljon...? |
||||
|
09.07.2022 10:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Englantilaisilla oli käytössä terästankoja välittämässä liikkeitä asetinlaitteiden ja vaihteiden välillä. Toisekseen, näistä Signal Boxeista oli kyllä riittävän hyvä näkyvyys vaihteisiin ja siipiopastimiin myös. Edit: kirotusjvihttre. | ||||
|
09.07.2022 10:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jukan kommentti ansaitsee tämän: Konginkangas 19.3.2004 aamuyöstä. Hirvittää välillä ajatella sitä kuinka rekkakuskit ajavat, ajavat, ajavat työaikalaeista piittaamatta (työnantaja: - aika on rahaa!) pelkän nahistuneen ja ylihintaisen juustosämpylän antamin voimin... Ellei suomalaiskuskeja ole jo yyteetetty työttömiksi, niin bulvanialaiskuskit kyllä ajavat banaanipalkalla! |
||||
|
09.07.2022 10:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä off-topicina: Neuvostoliiton ydinohjukset olivat rauhanohjuksia ja niistä lapset saivat rautaa, maksaa ja vitamiineja. Sekä kukkia kaikille maailman rauhaarakastaville lapsille! |
||||
|
07.07.2022 20:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Numeron alleviivaus tarkoitti, että vaunua ei saa käyttää itäisessä yhdysliikenteessä. | ||||
|
06.07.2022 17:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1976 junassa P41 oli kyllä postin kuljetusta, mutta se oli Fo - vaunun postiosastossa. Noihin aikoihin Vilppulan postin mies tuli laituriautollaan postitalosta hakemaan postisäkkiä (1 - 2 kpl) Fo:sta. Lähtevää postisäkkiä en koskaan havainnut, joten postiosastossa selvästikään ei ollut ketään lajittelemassa. Not pohjoiseen kulki 41:ssä tiistaisin ja perjantaisin. Kyllä niilläkin "kilteillä pojilla" oli vastaanottajansa; miekkataksi - Transiitti aseman välilaiturilla, noukkivat näitä käräjille. Tampereelta lähdettäessä 41:ssä oli perjantaisin puuvaunut junan perässä. Keulilla oli Huru 12:n perässä Not (kulkupäivinään), sitten Fo, CEit, ja loput. Arkisin Tampereelle oli kulussa myös yksittäinen Eit veturin perässä. Junassa oli usein Eikt, mutta myös Rkt:äkin välillä oli. Kesällä 1980, yhtenä lauantaina P41:ssä oli Dv12:n perässä Po 9826, ennen muita vaunuja, Po oli ilmeisesti siirrossa. Muistan sen hyvin, koska Deeverin ratissa oli ilmiselvästi urheilumies, sillä 41 lähti Vilppulasta kuin tuli hännän alla. 1980 oli Fo jo korvattu EFit:llä, eikä Vilppulassa enää tehty postinvaihtoja. Varsinaisesta rautatiepostiliikenteestä Vilpussa huolehtivat yöjunat P51/P52, kunnes nekin lakkasivat kulkemasta toukokuun lopulla 1978. |
||||
|
06.07.2022 11:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aikamoinen kotkankatse piti autoilijalla ollakin, jotta näkisi tuon varoitusvalon huomautuksen kahdesta junasta...? | ||||
|
|
06.07.2022 10:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai onko kyseessä EP ollenkaan? Se vähä, mitä zoomaamalla näkyisi kahden ensimmäisen vaunun määränpääkylttien kohdilta, kuvassa ei näy mitään. Erikoispikajunissa oli oma kyltistönsä, joissa oli myös niiden nimet. Toisekseen, mihin aikaan päivästä kuva on otettu? Lapponian lähtöaika Helsingistä oli iltapäivällä klo 16 pintaan, EP 7 Karelia lähti samoihin aikoihin. Polarialle tuli "aika ja väri" aamuseitsemältä ja Savonian vuoro tuli keskipäivällä. Centriaa ei kuvan ottopäivänä ollut olemassakaan. Eipä silti, joskus saattoi nähdä tilausvaunujakin Eepeehen kytkettynä, mutta niissäkin piti olla asiasta maininta, ettei yleisö olisi mennyt vaunuja tilanneen excursioporukan sekaan. Muistikirjojen kertomaa: Maanantai 10.12.1984: EP 57: Sr1 3062, Eit 23240 + Eift 23402 + Eit 23123 + Rt 23704 + Cht 2363 ja 2367. Perjantai 18.1.1985: EP 7: Sr1 3023, Eit 23013 + 23199 + 23033 + Eift 23408 + Eit 23223 + 23157 + Rt 23701 + Cht 2370. Tiistai 16.4.1985: EP 57: Sr1 3095, [Hankkijan tilausvaunut Eit 23173 + Eift 23412 + Eit 23184 + 23257 + 23197] + Eit 23028 + Eift 23404 + Eit 23255 + 23074 + Rt 23701 + Cht 2361 (+ 2363, kilvitetty Tampereelle). |
||||
|
05.07.2022 21:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkulina "pelin politiikkana" oli saksalaisten junailema Leninin matka sinetöidyssä junanvaunussa Sveitsistä Venäjälle. Saksan taka-ajatuksena oli ollut, että Lenin "rauhanapostolina" irroittaisi Venäjän sodasta, jolloin suuroffensiivia lännestä voisi alkaa suunnittelemaan. Brest-Litovskin rauhansopimus sen mahdollistikin. Toisaalta, Lenin ei suinkaan pragmaatikkona aikonut tanssia Saksa - teatterikuiskaajan pillin mukaan. Saksan länsioffensiivin karahtaminen kiville todisti sen, ettei kaikkein militaristisin valtio voita sotaa, vaan sellainen, jolla on isoin teollisuuskapasiteetti. |
||||
|
|
05.07.2022 21:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lapponian vaunusto oli arkisin aika tyypillisesti: Eift + Eit + Eit (tai kuten kuvassa Eht) + Rt + Cht. Viikonloppuisin vaunuja oli lisätty; pari Eit:tä. Polaria, Savonia ja Kareliakin olivat aika lailla samoissa kokoonpanoissa. Centriassa oli näkynyt myös CEhit:iä. Joskus saattoi ravintolana tilapäisesti olla Rkt:kin, Centriassa sitä näki joskus useamminkin. Alkuvuosinaan Centriaa veti Dr12, Tampereelta eteenpäin. |
||||
|
05.07.2022 09:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa, että ensi kuun vaihteessa VR:n tzydeemit sekoavat taas ja busseja tarvitaan paikkaamaan...? | ||||
|
04.07.2022 08:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Vertti. | ||||
|
04.07.2022 08:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ma 828 on vuodelta 1953. Sen suurin sallittu ajonopeus on 100 km/t. | ||||
|
|
04.07.2022 00:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ajopöydän varustus lienee muuttunut moneen kertaan, ensimmäinen Dm valmistui 1953 ja Dm3 vuonna 1960. Missä jarrun kuljettajaventtiili? Ei liene Knorrin D2b...? |
||||
|
04.07.2022 00:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan veturi Dm 1248 on vuodelta 1970. Dm3 on tyo keskiosaveturi ohjaamovetureiden välissä. Näiden vehkeiden rakentamiseen osallistuivat: ASEA, Ab SJ Falun (ex Vagn och Maskinfabriken i Falun), Ab NOHAB Trollhättan, Motala Verkstad Ab. Nopeus on max. 75 km/t ja paino työkunnossa 190,0 tonnia. Ratamoottoreita on 4 per veturi. |
||||
|
04.07.2022 00:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kattilan halkaisijamitta näyttää aika suurelta, tällä lienee tavoiteltu isoa höyryttävää pinta-alaa...? (Lue: enemmän tuli- ja lieskaputkia. Eikä iso vesitila kovin äkkiä "köyhdy".) | ||||
|
02.07.2022 12:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pekka kuuluu kyllä niihin esteettisimpiin vetureihin, ollen jonkin verran sukua muun muassa saksalaiselle BR 01:lle. Muuten mielipiteitä, mitkä ovat kauneimmat höyryveturit mielestänne? Minä nokittaisin baijerilaisella S3/6:lla, jonka jälkeläisiin kuului Saksan nelisylinterinen BR 18.4 - 6. Toiseksi missikisoissa tulisi alkuperäinen "Hiawatha" Chicago, Milwaukee & Minneapolis - yhtiön muistamisen arvoinen 2'B1' - kiituri vuosimallia 1935. Sir Nigel Gresleyn luomus 4468 Mallard (Heinäsorsa) on myös nätti. Haa! Southern Railwaysin kompakti 2'B eli Schools - luokka ihan namia. |
||||
|
30.06.2022 11:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johtuuko noiden vasemmapuoleisten semaforien siipien muoto jostain baijerilaisesta perinteestä? Ainakin Bayerische Staatsbahnin aikoina semaforit olivat erilsisia verrattuna keisarillisen Preussin rautatien semaforeihin. |
||||
|
29.06.2022 09:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo kärähtänyt Dm12:kin menossa paloitteluun...? Ymmärsinkö oikein? Muutenkin Dm12-kalustosta on "niukkuuden runsautta". |
||||
|
28.06.2022 17:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saksassa kattokorokekonduktöörivaunut olivatkin aika pitkään käytössä, kummallakin puolella, liittotasavallassa ja myös demokraattisessa tasavallassa. | ||||