Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.01.2023 00:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asematalon ulkomuoto tuo mieleen ranskalaiset rautatieasemat. Arkkitehdit jotenkin päätyneet samanlaiseen lopputulokseen...? Nurkkien korostaminen kertonee 1920-luvun uusklassismista. Samanlaista nurkkien korostamista harrastettiin Suomessakin 1920-luvulla. Tästä johtui oman arviointini 20-lukuisesta. Suomalaiset erityisolosuhteet määräsivät kylläkin, että puurakenteiset tulivat enemmistöksi. |
||||
|
18.01.2023 17:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa, että konnarin pitkä työura rautateillä? Johan on maailman ihme, ettei konnaria ole heitetty työttömyyskortistoon "tuotannollisista ja taloudellisista" syistä liian kallispalkkaisena työntekijänä ikälisineen kaikkineen! Siinähän on kvartaalitulokseen vahvaa pöhinää? Voi sääksmäkeläisen säämiskähousut, millaiseksi maailma on mennyt! |
||||
|
16.01.2023 22:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun mielestäni savutorven mitoitus on yleisesti veturi- tai ainakin kattilakohtainen, mitä tulee hiilipiippuihin. Vaikuttavina tekijöinä on muun muassa: Vetopuhaltimen aukon halkaisija, vetopuhaltimen aukon sijainti korkeussuunnassa: jos liian matalalla, kattilan yläosan tuliputkien alipaine ei ole riittävä. Jos taas liian korkealla, niin vastaavasti alaosan tuliputkien "alipaine" (lue: vedon aiheuttama imu) samoin jää vajaaksi. Vetosuppiloiden vaikutus on myös olemassa! Tämä vaikuttaa siihen, miten "hyvin" palokaasut tulipesästä matkatessaan luovuttaa lämpösisältöään kattilaveteen, eli siis palokaasujen virtausnopeus on oikeastaan hyvinkin ratkaiseva. Vetopuhaltimesta tulevan poistohöyrysuihkun muoto on myös määräävä, muistetaan vanha sanonta kuuden tuuman paskan mahtumisesta tuuman putkeen. Poistohöyryn paineellakin on merkitystä. Ajonopeudella ja tehon säädöllä on myös vaikutusta, miten suuri alipaine tuliputkistoon tulee. Melkein voisi rehvastella, että mitä nopeammin höyryveturi kulkee, sitä voimakkaammin kattila höyryttää. Käytännössähän tämä jää lähinnä teoretisoinniksi, koska radan mäkisyys tehontarpeen vaihteluineen vaikuttaa hyvinkin selvästi. Savutorven kartiokkuudella on myös väliä, jos se on liian "ahdas", niin savu ja poistohöyry eivät poistu riittävän nopeasti savupesästä eli nokikaapista. Ilmiön nimi on virtausvastus. Vesijohdoissa 90 asteen mutkakin aiheuttaa tätä. Sitten kirjahyllystä Henschel - Taschenbuch (vuodelta 1935) käteen ja sivulta 109 näemme laskukaavoja, joita on muodostettu Deutsche Reichsbahnin tutkimusten ja kokeilujen perusteella: Vetopuhaltimen halkaisija: f = 40 + 0,62 kertaa Hv, tulos on neliösenttimetreinä ja Hv tarkoittaa kattilan tulenkoskettamaa höyrytyspinta-alaa neliömetreinä. Savutorven mitoitus: (D - d)/h = 1/(8 - 0,019 kertaa edellisen kaavan f). D = savutorven aukon suurin halkaisija, d = savutorven pienin halkaisija ja h = mitta vetopuhaltimen aukosta korkeussuunnassa savutorven yläreunaan. Huomattakoon, että savutorvi ei ole tämän mittainen kokonaisuudessaan vaan lyhyempi, jaettuna osiin: hu ja ho. Untere ja obere, eli alempi ja ylempi mitta, jossa ylempi on itse savutorven pituus. Joitakin lisätietoja: 1 kivihiilikilon polttaminen vaatii noin 11 kg raitista ilmaa, eli noin 9 kuutiometriä. Yhdestä kivihiilikilosta syntyy savukaasua noin 13 - 14 kg, eli noin 10,8 - 11,7 kuutiometriä. Ilmaylimäärä poltettaessa käsittää noin 30 - 70 % palamisen vaatimasta ilmamäärästä. Kivihiiltä poltettaessa: arinan lämpötila on noin 1840 astetta C. tulipesän lämpötila on noin 1500 - 1600 astetta C. savukaasujen lämpötila on savupesän tuliputkilevyn kohdalla 315 - 410 ast. C, kun kattilan kuormitus on 57 kghöyryä tulipinnan neliömetriä kohden tunnissa. keskimääräinen savukaasujen virtausnopeus tuliputkissa on noin 30 - 40 metriä sekunnissa. polttoilman virtausnopeus arinan kentissä on noin 4 - 6 m/sek. alipaine tuhkalaatikossa on 5 - 20 mm vesipatsasta. alipaine tulipesässä tuliputkilevyn lähellä on 25 - 65 mm vesipatsasta. alipaine savupesässä on 70 - 130 mm vesipatsasta. vetopuhaltimen paineen vaikutus savupesän alipaineeseen on noin 0,2 ilmakehää. Sanotaanpa vielä: 12 kg/cm2 kattilapaineella kylläisen höyryn lämpötila on 187 ast.C, tulistettuna 300 ast.C. Tällöin yhden höyrykilon tilavuusnon 0,219 m3/kg ja paino 4,566 kg/m3. |
||||
|
16.01.2023 11:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa-a, herra Timo, luulin pitkään että "Ploirin" Nasse-setä olisi ollut hänen uransa huipentuma...? Katsoin eilen DVD:ltä "Kaksipäisen kotkan varjossa", Loiri veti roolinsa siinä hyvin, ei ollut pettymys. Ei alkuunkaan! |
||||
|
16.01.2023 11:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vakituisen liikenteen "Porkkanamakaroonipannukakun" maistelu loppui Haapamäen tiellä tyystin aikataulukauden vaihtuessa alkukesästä 1985. | ||||
|
15.01.2023 10:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Täyskorjattu Vaasan konepajalla tammikuussa 1971. Vaikuttaisi siltä, että Etv-Rto 45 olisi moottoroitu silloin. Varikkotyönä muutos olisi hieman työläs tehdä, koska uskoisin piirustuskonttorilla jonkin aikaa kuluneen suunnittelutyöhön. Sopivan moottorin valintaa ei tehdä hihasta ravistelemalla (Porkkanasta yli jääneen Bredan heittäminen auran sisälle, aiottuun tarkoitukseen käyköön vitsistä?)... Valmet 311- diesel? Onko kyseessä koemalli, vai oliko moottoroituja laatikkolumiauroja enemmänkin? Aura värikin näyttää olevan muuta kuin perinteinen maalarinvalkoinen. |
||||
|
15.01.2023 03:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen kommentoinut tästä asiasta ennenkin: ehdotan veturin 2744 säilyttämistä, vaikkapa "Lentävänä Laihialaisena", eli "The Flying Penny-Pincher", eli suomeksi: lentävä kitupiikki! LNER-yhtiön veturinahan oli Sir Nigel Gresleyn suunnitteleman kolmisylinterisen A3-sarjan nro 4472, The Flying Scotsman. Silleen, pilan päiten...? |
||||
|
14.01.2023 19:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ehdotukseni herra Oulan palkitsemiseksi: toisen maailmansodan aikainen saksalainen "Winterschlacht im Osten 1941 - 42" - mitali, kutsumanimeltään "Jäätyneen lihan mitali". | ||||
|
14.01.2023 11:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loisteputkien sävyerot ovat tuttuja myös akvaarioharrastajillekin. Itsellänikin oli sellainen 1980-luvun jälkipuoliskolla. Yksikin kauppias onnistui myymään minulle "kovin suositulla" värilämpötilalla yhdenkin, jolla rotala-vesikasvit valaistuivat räikeänpunaisiksi ja kalatkin oli nyt kovin eksoottisen värisiä. Seuraavana päivänä vaihdoin takaisin tavalliseen lämpimänvalkoiseen. |
||||
|
13.01.2023 02:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kivaa Hannu, tietopläjäys Budd - moottorivaunusta, hyvin mielenkiintoinen kapistus. Mielestäni Budd olisi varsin käypäisä laite Dm12-soihtujen tilalle. |
||||
|
13.01.2023 02:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Samariittitoiminnalla on sukulaisuutta hyväntekeväisyyden ja huolenpidonkin kanssa, viitaten "laupiaaseen samarialaiseen". (Niilläkin nykyään on PLO, joo.) Alkohologia on minulle aivan uusi termi. |
||||
|
|
12.01.2023 06:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eihän! Jo on loistavan hyvä kuva, sinänsä arkisesta ilmiöstä. | ||||
|
|
12.01.2023 06:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoinen työura! Tarvittaessa Valtionrautatiet koulutti vaikka kuinka pitkälle. Herra Jukan mainitsemat ylennykset ovat myös asianmukaisten kurssien jälkeen tehtyjä. Itse asiassa nimitykseen, eli eräässä mielessä virallistamiseen meni yleensä oma aikansa, vaikka olisikin vastaavissa tehtävissä jo ollut. Nimitys vaikutti myös palkkaluokkataulukossa ylenemiseen, omalla tavallaan. |
||||
|
12.01.2023 06:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tarkistetaanko enää jarrutönkkien pyöriin kiinni painumista enää? Silläkin tavalla, että kippari kävelee junan sivua päästä päähän ja katsoo vaunujen helmassa olevien auki/kiinni - ilmaisimien näyttämiä. Matkustajajunien jarruttavien akseleiden osuus kokonaisakseliluvusta on AINA oltava täysi 100 % (muinaisen Jt:n mukaan). |
||||
|
11.01.2023 18:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22548 valmistui vuonna 1950 ja hylättiin 1985. | ||||
|
|
11.01.2023 18:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kokardin ja "tekohammas"-siipipyörämerkin välillä ei näy tähteä. Hmm. Virkamies on siis kirjuri, mutta minkä luokan? Takin rintapielessä oleva embleemi on vanhaa mallia. |
||||
|
10.01.2023 20:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistelisin jossain vanhassa Resiinan artikkelissa avatun Pendolinon kallistustekniikkaa impulssinantajineen. Artikkelissa mainittiin virroittimen nimenomaan pysyvän suorassa, muun vaununkorin kallistuessa. | ||||
|
07.01.2023 09:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin vaaleankeltaisiksi? Uusi tieto minulle. Siis ei valkoinen! Viimeksi näin tämän värisen lämminvaunun sunnuntaina, helmikuun 1. päivänä 1976 Vilppulassa, jossa etelään matkalla ollut Hurun vetämä tavarajuna pysähtyi odottamaan vastaan tuleva Porkkanaa P 101 (Jyväskylään, Dm9 5112 - CEiv 5606 - Dm9 5111). Sen jälkeen ei Gg:tä vaaleana vaununa Vilppulassa nähty, yksi wanha virkatarve - BG tosin, mutta se on eri juttu. |
||||
|
07.01.2023 01:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Epookkirautatie, eikös oikeanlaisen kaluston hankkiminen viekin aikaa ja vaivaa? Muuten tuosta rantakivikosta: jos oikea kivikasa on liian painavaa, niin pähkinäpussista löytynee hyvää korviketta, muserrettunakin. Maaliruiskulla vähän sävyä päälle, kuivapensselimenetelmällä lievää tahrimista ja silleen... |
||||
|
06.01.2023 13:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Insinöörien ja kivimiesten taidonnäyte tuo kuvan viadukti, loistavaa...! | ||||
|
06.01.2023 13:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, etteivät nyt testaisi sitä, että tarvitseeko ajokahvan vartta pidentää tai häikäisysuojan väriä muuttaa..? Hah hah. Tosipuheessa: miten eri komponentit ja laitteet toimivat yhdessä, eri tilanteissa ja ajonopeuksissa. Kaupallisessa liikenteessä on kaiken toimittava moitteetta, ei silloin enää voi ruveta katselemaan, että pitäisikö vaunu vaihtaa takuuaikana uuteen, kun "Älä nojaa oveen ajon aikana"-tarran liima ei kestäkään käytössä. |
||||
|
05.01.2023 21:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikealla olevan talon yläosassa oli aikoinaan Klubi 7 - röökimiesvalomainos. Nythän sellaisesta nousisi hirveä mielensäpahoittamissessio ja parvijärkytys! |
||||
|
05.01.2023 21:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tämä häkkyrä eräänlainen "Last - Generation - Teeteevee"...? | ||||
|
05.01.2023 21:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| 602:sta on näköjään kumipyörät veks. | ||||
|
05.01.2023 20:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jarno, vastaus: - kyllä oli, Höyryveturit valtionrautateillä - kirjan mukaan. Se tuotiin Virosta marraskuussa 1943 ja palautettiin neukkulaan 1944/45. Lisähuomautuksena mainittiin samassa kirjassa: - "veturit 324 ... 467 (7 veturia) saattavat olla EVR, LG tai LVD Pkd-sarjoja". Tulkitsin noiden tunnusten tarkoittaneen neuvostoanastajien sieppaamien Baltian maiden rautatielaitosten tunnuslyhenteitä. |
||||
|
05.01.2023 18:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistavaa, herra Erkki! Mielenkiintoinen historiatieto, josta jälleen kerran ilmenee se, kuinka puuhakas olento ihminen onkaan. Toisekseen, aika on luikua ainetta, kuten Stephen Hawkingkin sanoi. | ||||
|
05.01.2023 01:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmanpuoleiselle kaverille sopisi luppoajan kulumisen nopeuttamiseksi kitara, miten olisi blues - kitara tai Martin D-16? "I'm a poor wayfaring Stranger, wandrin' thru this world of woe. And there's no toil no sickness, in that land, which I go." |
||||
|
04.01.2023 23:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Grand Canyon Express...? Aikamoista, on muuten hyvin ideoitu kuva, jollaista täällä pääkaupungissa ei helposti otetakaan! |
||||
|
|
04.01.2023 23:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä lisäisin, että ennustukset ovat ennustuksia vasta kun jotain edes vähän sinne päin tapahtuu. Ei hikoilla. Markku, voisin lisätä lohdutukseksi: - kiitos siitä että elät! |
||||
|
04.01.2023 23:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei kuvan juna olisikin Sjuna 8, eli "Alarik"...? Päällikkölääkäri Alarik Jahkolan mukaan. Sjunassa olleen hoitajattaren, Ruth Erikssonin muistelmakirjan "Jorden runt med Alarik" mukaan Alarikissa olisi juuri ollut Jumbo 941, kuljettajan kutsumanimi: " Pikku-Matti". Järkeilläkseni: Jumbo olisi riittävän voimakas pitkän Sjunan vetämiseen ja silti sen nopeus oli hyväksyttävissä myös. |
||||
|
04.01.2023 11:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis 1977 vielä Geebeetä käytössä? Aikamoista, sanoisin. "Yhdessä hujauksessa" Gb:t pistettiin noihin aikoihin virkatarvevaunuiksi. Itse näin viimeisen Gb:n normikäytössä syksyllä 1975, kun Mäntästä tulleessa roikassa sellainen oli. Matka jatkui sitten kohti Tamperetta T3410:ssä. |
||||
|
04.01.2023 00:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| On sitten imelän vihreää! Hampaita alkaa särkeä, vähemmälläkin...! | ||||
|
04.01.2023 00:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvasta näkee, kuinka tärkeää olisi valmiin kuvan taakse merkitä vähintään päiväys! Vasemmalla oleva jannu rähinäremmeineen ei vaikuta ollenkaan suomalaiselta. Eikä saksalaiseltakaan, koska näillä rähinäremmit olivat aika harvinaisia. Asetakin pituutta kannattaa verrata vaunua lastaavien suomipoikien M/36 - asetakkiin. Suikan malli tuo mieleen, että ukkeli olisikin ruotsalainen! Saksalaisten "Schiffchenit" eli suikat olivat ihan erinäköisiä. Sairasjunillahan reissattiin myös Tornioon. Ja tästäkin tulee ajatusvinksahdus kuvan ajoittamisesta: syksyltä 1944? Paarit ovat niin kapoisia, että mihinkä "potilaat" kätensä laittaisivat? Ei sivuille eikä ole tilaa taskubiljardin pelaamiseenkaan...! Asiaan: vaunu Ei 22073 valmistui vuonna 1924 numerona 2918. Numerointia muutettiin vuonna 1931. Se hylättiin vuonna 1968. Korin raato lojui Kilon aseman lähellä pöheikössä ja hävisi siinä vaiheessa, kun niiltä kohdin johdettiin Kilonkartanontie radan alitse, siinä 1990-luvun alkupuoliskolla. 22073:n raadossa oli ollut tavalliset terveysikkunat, joten alaslaskettavat on vaihdettu siitä pois jossain vaiheessa. |
||||
|
04.01.2023 00:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kylkiasentoon asettuneet sotilaat eivät ole vain haavoittuneita, vaan myös äärettömän väsyneitä. | ||||
|
04.01.2023 00:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistava kuva, tunnelmaksi nousee - 22 astetta pakkasta ja hienoinen pureva viima. | ||||
|
03.01.2023 11:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eurooppalaisittain tarkasteltuna täällä ei boosterille suurta tarvetta arvioitu olevan. Saksassa kyllä kokeiltiin vetotenderillä, yksi BR 38 sai sellaisen peräänsä (T38 3255) vuonna 1927. Kokeen tarkoituksena tosin oli laajentaa työskentelevän höyryn lämpösisällön hyödyntämistä, eikä niinkään vetovoiman lisäystä, mikä tällöin tuli "lahjaksi" mukaan. Vielä tärkeämpänä kokeilun tavoitteena oli katsoa miten mäntähöyrykone ja poistohöyryturbiini toimisivat yhdistelmänä. Saatu hyöty ei ollut tosiaankaan "liian" suuri, aavistuksen verran polttoaineen säästöä ja vetotehokin parani huimat 10 prosenttia (!). |
||||
|
|
02.01.2023 21:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on sellainen hytinä, että boosteria olisi käytetty enimmäkseen liikkeellelähtöapuna. Sen aiheuttama höyrynkulutuslisä oli sitä luokkaa, että jatkuvasti boosteria käytettäessä uhkasi köyhyys vääjäämättä. Vähän samaan tapaan kuin suihkukoneiden jälkipoltin, jonka aiheuttama pyörre polttoainetankissa oli aikamoinen. |
||||
|
02.01.2023 12:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rautatiehallituksen kirjastossa oli aikoinaan myös Hollannin rautateiden (NS) "JT". Siitä jäi mieleen yksi lause, jonka itsekin ymmärsin: "Snelheid vermindeeren" eli vähennä nopeutta. Saksaksi se on "Geschwindigkeit verringern." Hollannin nykystatus on peräisin "Wienin tanssivasta kongressista" vuodelta 1815 (Napoleonin tappion jälkeen). Silloin muodostettiin Alankomaiden kuningaskunta. Alue oli ollut jopa jonkin aikaa (1477 ->) Habsburgien omistuksessa ja sekin sopivan avioliiton myötä. 30-vuotisen sodan päättäneessä Westfalenin rauhassa v. 1648 Saksa ja Espanja tunnustivat Alankomaat itsenäiseksi valtioksi. |
||||
|
01.01.2023 15:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä siinä on monen monta kertaa kilikali raikunut, kun tulevaisuudentoivot ovat näitä abstraktikuvioitaan suihkineet! Ehdotus keksinnöksi, vaikkapa nyt kehittelyä varten: kontaktimuovia vaununseiniin ja suihkis-"työn" jälkeen repäisy pois. |
||||
|
01.01.2023 09:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeanpuoleisen auton tuulilasin kehyssysteemi vie ajatukset Dearbornin suuntaan: T - mallin Hoppa? | ||||
|
01.01.2023 09:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etualan setä, selkä kuvaajaan päin on poliisi, ilmiselvästi. Vasemmalla oleva herra Mahakas on hänen virkaveljensä. Konstaapeli Mahakkaan asetakki on vaaleanharmaa, jollaiset otettiin käyttöön juuri olympiavuonna, vieraskoreuden tähden... | ||||
|
|
01.01.2023 09:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raitiovaunu lienee Kummer-vaunu? | ||||
|
|
01.01.2023 09:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohhoh! Veturi näkyy otetun sen suuremmitta murheitta käyttöön: vettä kattilaan ja tulet pesään. Ellei sitten ohjaamossa olekin opetuskuljettajana toveri sotsialistitseskii normintäyttäjäsotavanki...? Veturin numero ei muuten ala 3:lla vaan se on kyrillinen E-kirjain. Veturi 4366 (valm. Nohab v. 1922) saatiin saaliiksi heinäkuussa 1941 ja seuraavassa kuussa se otettiin käyttöön, väliaikaisesti kunnostettuna. 4366 eli myöhemmin A1 sekä Tr2 nro 2000 sijoitettiin Riihimäelle, missä se veti tavarajunia Tampereelle ja Kouvostoliittoon - eikun Kouvolaan. 2000 palautettiin Neuvostoliitolle marraskuussa 1944. (Tiedot kirjasta Höyryveturit valtionrautateillä.) Henkilövaunu näyttää oleva DE. |
||||
|
01.01.2023 08:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hihhei, matka kirjahyllylle vei: Suomen Ilmavoimien lentokoneet 1918 - 1938. Kirja on vanha kuin taivas, mutta katsellaanpa, millä "Meidän Poikamme Ilmassa" liihottelivat noihin aikoihin, etenkin 2-paikkaisia. Lentosatama oli Santahaminassa, eikä Malmin lentoasemaa ainakaan ollut käytössä ennen vuotta 1936. Väkisinkin tulee esille ajatus I.V.L A22 Hansasta. Niitä oli paljon, Suomen Ilmailutarhalla eikun anteeksi - Ilmavoimilla 120 konetta käytössä, vuosina 1922 - 1936. Hansat olivat kellukekoneita ja touhusivat Merilentolaivueissa. Suomessa lisenssillä valmistetut Hansat perustuivat saksalaiseen Hansa-Brandenburg W.33-vesitasohävittäjään. Etteivät olleetkin itsensä Ernst Heinkelin suunnittelutyötä...? Maakoneista ajankohtaan osuisivat Fokker C V, joilla lennettiin 1927 - 1944 ja englantilainen Blackburn Ripon II F, joilla oli myös kelluke- ja pyörälaskutelineet. Niillä liihoteltiin vuosina 1929 - 1945. 1920-luvun vehkeistä olisi ehkä paikallaan mainita ranskalaista suunnittelua oleva 2-paikkainen Breguet 14.A2. Tämä tyyppi oli käytössä vuosina 1919 - 1927. Ja lievänä vitsailuna: "Insect Aerospace Factory" aikoinaan ylpeänä esitteli: VL Sääski (v. 1928), VL Kotka (v. 1931) ja VL Paarma (v.1931). Köyhän maan erityispiirre: haalia koneita mistä ikinä saakaan. Tyyppikirjavuus oli hirvittävä! Kuvasta on nähtävissä Pasilan alkuperäinen asematalo Toralinnan kyljessä. En tiennytkään tuosta eteläisen veturitallin kohdalla kulkeneesta henkilöliikenneraiteesta, että siinä oli tuollainen aika mittava kallioleikkaus. Rantarata kulkee näemmä tavararaiteiden yli siltoja pitkin. Auroran sairaala oli muistaakseni ennenvanhaan kulkutautisairaalana. Nythän siellä on "lataamo". Näkee selvästi, että Pasilan konfiguraation muuttaminen kuvassa olevan malliseksi (ja mitä se laajennettuna tänäänkin on), on vaatinut raakasti työtunteja! |
||||
|
31.12.2022 19:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä jo katsoin pikkukuvasta että vakioveikkauskuponkiko on siinä? Erittäin mielenkiintoinen aikataulu, ettei olisikin ensimmäinen laatuaan vorgissa...? Illinois, Wisconsin, ja mm. North Dakota, Montanakin osavaltioista tunnistettavissa. Juna 7 on parinsa kanssa nähtävästi yöjuna, matkaakin on: 2209 mailia Seattleen elikkä 3554 kilometriä, Oregonin Portlandiin pitempikin. |
||||
|
|
31.12.2022 19:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1920-luvun alussa issikkoina toimi monikin bolshevikki-Venäjältä paennut emigranttivenäläinen. Näistä paenneista osa oli myös aatelisia, joilla ei nyt niin kovin valoisaa tulevaisuutta "proletariaatin diktatuurissa" ollut luvassa. Issikkaa tilattaessa kotosuomalaiset, joiden venäjänkielentaito oli luokkaa olematon, sanoivat: "Nietu pa-russki, hevonen ja kuski". |
||||
|
31.12.2022 12:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomen veturit 2.-osa kertoo 418:n valmistusvuodeksi 1963. Paikkana Saalasti/Turengin sokeritehdas. | ||||
|
31.12.2022 06:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuten hyvä, mutta veturi 315 EI OLE Sk2! Se ei sitä sarjatunnusta saanut, koska se myytiin Serlachius Oy:lle Mänttään vuonna 1937. Sen oikea sarjamerkki on G9. Mäntässä ollessaan sillä tosin oli etulyhtyinä T-mallin Hoppafoordin lyhdyt. |
||||
|
31.12.2022 06:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu Ei 22130 valmistui vuonna 1931. Se muutettiin vaunuksi BT 01325 vuonna 1969. Sittemmin siitä tuli XT 01618. Olinkin kuvitellut, että sairasjuniin olisi valittu nimenomaan alas laskettavilla ikkunoilla varustettuja Ei:tä, sellaisiakin tosin niissä oli. Huomatkaa, arvoisat kollegat, että vaunuissa EI OLE Punaisen ristin merkkejä. Syynä siihen on, että venäläiset hävittäjälentäjät raukkamaisesti tulittivat ko. merkeillä varustettuja vaunuja talvisodan aikana. (= sotarikos!) Mitä tulee tuohon "uffariin" lastausrampin edessä: - saksalaisilla vuoristojoukoilla oli housunlahkeet sidottuna nilkoissa ja jaloissa nimenomaan ne kuuluisat alppikengät. Lisäksi univormu oli vihertävän harmaa. Kuvasta ei erotu selvästi, että onko herralla I luokan rautaristi rintataskun kohdalla. Asetakin kauluksen pitäisi olla tumman vihreä. Lakissa ("Bergmütze") ei näytä olevan metallista Edelweiss-alppikukkatunnusta. Ja jos kuvan Fritzi olisi rähjännyt edellisvuonna pohjois-Norjassa, niin hänellähän pitäisi olla hihamerkkinä näkösällä Narvikin kilpi. Ettei jannu olisikin suojeluskuntalainen? Saksalainen sotilas Savonmualla? Ei mahdottomuus, mutta kumminkin. |
||||
|
30.12.2022 10:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tako Oy oli/on Tampereen keskustassa sijaitseva kartonkitehdas. Teki mm. rakennustöissä välttämätöntä pinkopahvia. Tako Oy oli aikanaan osana G. A. Serlachius Oy:tä. Näin ollen Mäntässäkin tuli tutuksi suunnilleen A6-kokoiset valkoiset kartonkiset Tako-kortit muistiinpanoja varten. Omaa rautatieharrastustani aloitellessa liimasin ottamiani erikokoisia valokuvia juuri Tako-korteille. Takasivulle kirjoitin lisätietoja. Niitä kortteja sai työsuhde-etuna, puukuviopainettu rasiallinen tällaisia kortteja oli kätevää pitää lankapuhelimen (meillä 47120) vierellä. Nämä valokuvat ovat Rautatiemuseolla, olleet jo vuosia. |
||||
|
30.12.2022 10:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22133 on 100-paikkainen ja valmistunut vuonna 1931. Vuonna 1969 siitä tuli BT 01321. BT majaili aika tiiviisti Riihimäellä. Vuonna 1986 siitä tuli XT 01615. | ||||