Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.07.2022 14:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miten olisi tällainen esimerkki: - oletkin Carl Ström, joka on asunut Kyrkslättissä aikoinaan Kantvikissa, Lindalissa ja sitten Gesterbyssä. Eräänä kauniina päivänä Carl Ström menee junaan Kyrkslättin asemalla ja matkustaa Fredriksbergin kautta Åggelbyhyn ostaakseen tuttavalleen tuliaisia, ennenkuin hän jatkaa matkaansa Åggelbystä Sandkullaan...? Eli Kalle Virta Kirkkonummelta, joka on asunut Kantalahdessa, Pellavalaaksossa ja sittemmin Kestilässä...? Tuo Kantalahti-Pellavalaakso-Kestilä - juttu oli peräisin eräältä kirkkonummelaiselta kokoomuksen kunnallispoliitikolta, joka oli kapteeniluutnantti evp ja vihaamalla vihasi svedupettereitä. Oli vielä mestariluokan pistooliampuja. |
||||
|
11.07.2022 10:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio hyvä, valitettavasti kuvatekstissäsi on virhe. Po 9835 sai aluskehyksensä vaunusta 9809, joka juuri oli se Hä-Kas - välillä palanut vaunu. 9809 oli valmistunut vuonna 1945, ja sen suurin pituus oli 20 800 mm. 9835:n teli oli mallia A11, kuten kuvassa näkyy. Se toinen Hirsilässä tuhkaksi muuttunut vaunu oli 9903 vuodelta 1929. 9908 taasen oli valmistunut vuonna 1931. Se muutettiin sanomalehtipostin kuljetusvaunuksi vuonna 1965. Sen telit olivat mallia A7 ja pituus 18 680 mm. Hylkäys koitti 1976. |
||||
|
|
11.07.2022 04:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä meni oikein, Rainer veliseni. 1883 ei ollut Virallisia tiedotuksia, oli vain kiertokirjeitä eli cirkuläärejä. Ei ollut rantarataa, eikä Suupohjan rataakaan. Oulun rata (Jepua - Kokkola) oli vasta tekeillä. |
||||
|
|
10.07.2022 21:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| VR:n Virallisia tiedotuksia - lehti nro 8/1983: " Ruotsinkielisiä ovat seuraavat rataosat haara- ja sivuratoineen sekä asemineen: Helsinki - Kerava, Kerava - Porvoo, Pasila - Perniö, Loviisan satama - Myrskylä, Hanko - Lohja, Turku - Lauste, Turku - Maaria, Vaasa - Tuovila, Kaskinen - Närpiö ja Jepua - Kokkola". |
||||
|
10.07.2022 21:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös EFi 22375 olekin Nurmeksessa, Tapani Laaksomiehen kalustossa? | ||||
|
10.07.2022 21:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näkyy olevan lähtöisin Turku - Toijala - rataosalta. Lähimmän kammen kyltissä lukee "Aurasta". | ||||
|
10.07.2022 16:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Harrikoihin juuttuneet herrat ja hidalgot kutsuivat aikoinaan Gold Wingiä nimellä "Linja-auto". Joo, tällä iällä minulle kyllä kelpaisi loistavasti moinen "bussi" ja täydestä syystä. Jäykkäperäisellä Harrikasta muutetulla chopperilla särkee takuuvarmasti selkänikamansa poikittaisissa asfaltin saumoissa ja välilevyjä saisi noukkia talteen tienposkilta. |
||||
|
|
10.07.2022 16:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rantaruotsalaisista pitäjistä kyllä tuli aikoinaan (miten nykyisin?) muun muassa ruotsinkielisiä veturimiehiä. Olihan näillä jopa oma yhdistyksensäkin. Joitakin viikkoja sitten rupesin järjestelemään omia rautatiepuolen muistiinpanojani. Satsiin kuului myös Rautatieuutiset - lehden Pohjanmaan rataa koskevia artikkeleita. Ruotsinkielestä sen verran että tammikuussa 1983 uutisoitiin ruotsittumisen vaikutuksesta Valtionrautateihin. Valtioneuvosto oli tehnyt päätöksen virka- ja itsehallintokuntien kielellisestä jaotuksesta vuosina 1983 - 1992. Tämä aiheutti muutoksia myös VR:nkin toimintaan. Muun muassa 13 liikennepaikalla otettiin uudet ruotsinkieliset einnakkaisnimet käyttöön. Esimerkiksi Eurajoki - Euraåminne, Kajaani - Kajana jne. Sitä vaan ihmettelin että mikähän mahtoi olla perustelu Ilomantsin ruotsinkieliselle nimelle Ilomants? Lievä off-topichan tämä, puhehan oli 1800-luvusta. |
||||
|
10.07.2022 13:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rainer, viittaan omaan kokemukseeni joskus muinoin Turussa (kommenttini 4.3.2017 klo 15:38). Kuvassa on Dr12 2241 Toijalassa. | ||||
|
10.07.2022 11:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko kuvassa kaksiakselinen puukorinen rälsbussi? Kovin montaa neliakselista ei vissiin ole säästynyt? Vekkuli tuo matkatavaratelinehäkkyrä. |
||||
|
10.07.2022 11:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rälsbussi 1234, sarjaa Y7 valmistui Eksjöverketiltä joulukuussa 1958. Pääasiallisen työuransa se oli tehnyt Vännäsissä. Hylättiin lokakuussa 1989 ja samana vuonna DVVJ sai sen kalustoonsa. Y7:ää alettiin toimittaa SJ:lle syyskuusta 1957 alkaen. Erona Y6:een oli sisustuksessa. Ensimmäinen säännöllisen liikenteen Y6 (silloin YCo6) - rälsbussivuoro ajettin välillä Boden - Haaparanta 10.6.1953. (Sopivasti sen jälkeen, kun Vissarionovits eli Talliinin Joopi oli heittänyt lusikkansa nurkkaan?) |
||||
|
|
10.07.2022 11:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Teemu, yksikertaisesti sanottuna alkoholilaki. Saman lain nojalla oli aikoinaan kielletty Märklinin valmistamien olutvaunujen pienoismallien tuonti Suomeen. Merkillistä. Ensin valtio edellyttää, että Oy Alkoholiliike Ab (mikä lie Atlia nykyisin) tuottaa voittoa, ja samaan hengenvetoon vaatii, ettei kansa dokaisi silti liikaa. Kun dokaamisesta johtuviin haittoihin kumminkin joutuu laittamaan rahaa ja paljon...? |
||||
|
09.07.2022 10:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Englantilaisilla oli käytössä terästankoja välittämässä liikkeitä asetinlaitteiden ja vaihteiden välillä. Toisekseen, näistä Signal Boxeista oli kyllä riittävän hyvä näkyvyys vaihteisiin ja siipiopastimiin myös. Edit: kirotusjvihttre. | ||||
|
09.07.2022 10:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jukan kommentti ansaitsee tämän: Konginkangas 19.3.2004 aamuyöstä. Hirvittää välillä ajatella sitä kuinka rekkakuskit ajavat, ajavat, ajavat työaikalaeista piittaamatta (työnantaja: - aika on rahaa!) pelkän nahistuneen ja ylihintaisen juustosämpylän antamin voimin... Ellei suomalaiskuskeja ole jo yyteetetty työttömiksi, niin bulvanialaiskuskit kyllä ajavat banaanipalkalla! |
||||
|
09.07.2022 10:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä off-topicina: Neuvostoliiton ydinohjukset olivat rauhanohjuksia ja niistä lapset saivat rautaa, maksaa ja vitamiineja. Sekä kukkia kaikille maailman rauhaarakastaville lapsille! |
||||
|
07.07.2022 20:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Numeron alleviivaus tarkoitti, että vaunua ei saa käyttää itäisessä yhdysliikenteessä. | ||||
|
06.07.2022 17:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1976 junassa P41 oli kyllä postin kuljetusta, mutta se oli Fo - vaunun postiosastossa. Noihin aikoihin Vilppulan postin mies tuli laituriautollaan postitalosta hakemaan postisäkkiä (1 - 2 kpl) Fo:sta. Lähtevää postisäkkiä en koskaan havainnut, joten postiosastossa selvästikään ei ollut ketään lajittelemassa. Not pohjoiseen kulki 41:ssä tiistaisin ja perjantaisin. Kyllä niilläkin "kilteillä pojilla" oli vastaanottajansa; miekkataksi - Transiitti aseman välilaiturilla, noukkivat näitä käräjille. Tampereelta lähdettäessä 41:ssä oli perjantaisin puuvaunut junan perässä. Keulilla oli Huru 12:n perässä Not (kulkupäivinään), sitten Fo, CEit, ja loput. Arkisin Tampereelle oli kulussa myös yksittäinen Eit veturin perässä. Junassa oli usein Eikt, mutta myös Rkt:äkin välillä oli. Kesällä 1980, yhtenä lauantaina P41:ssä oli Dv12:n perässä Po 9826, ennen muita vaunuja, Po oli ilmeisesti siirrossa. Muistan sen hyvin, koska Deeverin ratissa oli ilmiselvästi urheilumies, sillä 41 lähti Vilppulasta kuin tuli hännän alla. 1980 oli Fo jo korvattu EFit:llä, eikä Vilppulassa enää tehty postinvaihtoja. Varsinaisesta rautatiepostiliikenteestä Vilpussa huolehtivat yöjunat P51/P52, kunnes nekin lakkasivat kulkemasta toukokuun lopulla 1978. |
||||
|
06.07.2022 11:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aikamoinen kotkankatse piti autoilijalla ollakin, jotta näkisi tuon varoitusvalon huomautuksen kahdesta junasta...? | ||||
|
|
06.07.2022 10:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai onko kyseessä EP ollenkaan? Se vähä, mitä zoomaamalla näkyisi kahden ensimmäisen vaunun määränpääkylttien kohdilta, kuvassa ei näy mitään. Erikoispikajunissa oli oma kyltistönsä, joissa oli myös niiden nimet. Toisekseen, mihin aikaan päivästä kuva on otettu? Lapponian lähtöaika Helsingistä oli iltapäivällä klo 16 pintaan, EP 7 Karelia lähti samoihin aikoihin. Polarialle tuli "aika ja väri" aamuseitsemältä ja Savonian vuoro tuli keskipäivällä. Centriaa ei kuvan ottopäivänä ollut olemassakaan. Eipä silti, joskus saattoi nähdä tilausvaunujakin Eepeehen kytkettynä, mutta niissäkin piti olla asiasta maininta, ettei yleisö olisi mennyt vaunuja tilanneen excursioporukan sekaan. Muistikirjojen kertomaa: Maanantai 10.12.1984: EP 57: Sr1 3062, Eit 23240 + Eift 23402 + Eit 23123 + Rt 23704 + Cht 2363 ja 2367. Perjantai 18.1.1985: EP 7: Sr1 3023, Eit 23013 + 23199 + 23033 + Eift 23408 + Eit 23223 + 23157 + Rt 23701 + Cht 2370. Tiistai 16.4.1985: EP 57: Sr1 3095, [Hankkijan tilausvaunut Eit 23173 + Eift 23412 + Eit 23184 + 23257 + 23197] + Eit 23028 + Eift 23404 + Eit 23255 + 23074 + Rt 23701 + Cht 2361 (+ 2363, kilvitetty Tampereelle). |
||||
|
05.07.2022 21:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkulina "pelin politiikkana" oli saksalaisten junailema Leninin matka sinetöidyssä junanvaunussa Sveitsistä Venäjälle. Saksan taka-ajatuksena oli ollut, että Lenin "rauhanapostolina" irroittaisi Venäjän sodasta, jolloin suuroffensiivia lännestä voisi alkaa suunnittelemaan. Brest-Litovskin rauhansopimus sen mahdollistikin. Toisaalta, Lenin ei suinkaan pragmaatikkona aikonut tanssia Saksa - teatterikuiskaajan pillin mukaan. Saksan länsioffensiivin karahtaminen kiville todisti sen, ettei kaikkein militaristisin valtio voita sotaa, vaan sellainen, jolla on isoin teollisuuskapasiteetti. |
||||
|
|
05.07.2022 21:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lapponian vaunusto oli arkisin aika tyypillisesti: Eift + Eit + Eit (tai kuten kuvassa Eht) + Rt + Cht. Viikonloppuisin vaunuja oli lisätty; pari Eit:tä. Polaria, Savonia ja Kareliakin olivat aika lailla samoissa kokoonpanoissa. Centriassa oli näkynyt myös CEhit:iä. Joskus saattoi ravintolana tilapäisesti olla Rkt:kin, Centriassa sitä näki joskus useamminkin. Alkuvuosinaan Centriaa veti Dr12, Tampereelta eteenpäin. |
||||
|
05.07.2022 09:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa, että ensi kuun vaihteessa VR:n tzydeemit sekoavat taas ja busseja tarvitaan paikkaamaan...? | ||||
|
04.07.2022 08:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Vertti. | ||||
|
04.07.2022 08:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ma 828 on vuodelta 1953. Sen suurin sallittu ajonopeus on 100 km/t. | ||||
|
|
04.07.2022 00:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ajopöydän varustus lienee muuttunut moneen kertaan, ensimmäinen Dm valmistui 1953 ja Dm3 vuonna 1960. Missä jarrun kuljettajaventtiili? Ei liene Knorrin D2b...? |
||||
|
04.07.2022 00:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan veturi Dm 1248 on vuodelta 1970. Dm3 on tyo keskiosaveturi ohjaamovetureiden välissä. Näiden vehkeiden rakentamiseen osallistuivat: ASEA, Ab SJ Falun (ex Vagn och Maskinfabriken i Falun), Ab NOHAB Trollhättan, Motala Verkstad Ab. Nopeus on max. 75 km/t ja paino työkunnossa 190,0 tonnia. Ratamoottoreita on 4 per veturi. |
||||
|
04.07.2022 00:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kattilan halkaisijamitta näyttää aika suurelta, tällä lienee tavoiteltu isoa höyryttävää pinta-alaa...? (Lue: enemmän tuli- ja lieskaputkia. Eikä iso vesitila kovin äkkiä "köyhdy".) | ||||
|
02.07.2022 12:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pekka kuuluu kyllä niihin esteettisimpiin vetureihin, ollen jonkin verran sukua muun muassa saksalaiselle BR 01:lle. Muuten mielipiteitä, mitkä ovat kauneimmat höyryveturit mielestänne? Minä nokittaisin baijerilaisella S3/6:lla, jonka jälkeläisiin kuului Saksan nelisylinterinen BR 18.4 - 6. Toiseksi missikisoissa tulisi alkuperäinen "Hiawatha" Chicago, Milwaukee & Minneapolis - yhtiön muistamisen arvoinen 2'B1' - kiituri vuosimallia 1935. Sir Nigel Gresleyn luomus 4468 Mallard (Heinäsorsa) on myös nätti. Haa! Southern Railwaysin kompakti 2'B eli Schools - luokka ihan namia. |
||||
|
30.06.2022 11:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johtuuko noiden vasemmapuoleisten semaforien siipien muoto jostain baijerilaisesta perinteestä? Ainakin Bayerische Staatsbahnin aikoina semaforit olivat erilsisia verrattuna keisarillisen Preussin rautatien semaforeihin. |
||||
|
29.06.2022 09:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo kärähtänyt Dm12:kin menossa paloitteluun...? Ymmärsinkö oikein? Muutenkin Dm12-kalustosta on "niukkuuden runsautta". |
||||
|
28.06.2022 17:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saksassa kattokorokekonduktöörivaunut olivatkin aika pitkään käytössä, kummallakin puolella, liittotasavallassa ja myös demokraattisessa tasavallassa. | ||||
|
28.06.2022 17:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taiteen määrittely ei olekaan helppoa: - eräskin "taide"-maalari veti maalaustelalla mustaa maalia öljyvärimaalauspohjalle, siis mustaa! Nimeksi tuli "Afrikkalainen yö", hintalappuun tuli se tärkein: 5 000 markkaa. Toiseen samanlaiseen (mustaan) jannu tuhersi valkoisella tikapuukuvion. Nimi: "Afrikkalainen kapakka". Samoin: 5 000 FIM. Jotenkin minulla on sellainen hytinä, etteivät nämä "arvotaulut" suinkaan päätyneet Ateneumiin tai Göstan taidemuseoon Mänttään...? Arvioitu työaika näden taulujen kimpussa: viisi minuuttia taulua kohden. Että silleen. |
||||
|
28.06.2022 15:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lassen kommenttiin viitaten: - mitähän tapahtui Dm8-9-porkkanoiden tuulilaseja kehystäneiden ja nokan kannen muodostaville lasikuituosille! | ||||
|
|
28.06.2022 12:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hmm, mitähän sanoisi? Mitenkään puolustelematta: - rautatiehistorian eräs sivulause se tämäkin. Ainakin vaivaa on nähty, ilman pelkoa vartijoista tai poliiseista. | ||||
|
|
28.06.2022 12:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kevennetään vähän pienellä vitsillä: - On vuosi 5239. Arkeologit tekevät kaivauksia muinaisen pyhän ja autioituneen kaupungin, Tampereen, raunioissa. Tekevät sensaatiomaisen löydön: soikean ja bakeliitinruskean renkaan, johon liittyy eräänlainen kansi saranamekanismilla. Rengas viedään yliopiston historialliselle osastolle arvioitavaksi ja analysoitavaksi. Lopputulos: sen arvellaan olleen muinaisen papiston virkapuvun osa, jossa rengasosa laitetaan kaulaan ja saranoidun kansiosan oletetaan toimineen esteenä sille, ettei pappisluokan ulkopuoliset ihmiset sitä koristautumistarkoituksessa käytä. Sitten tarkemmissa tutkimuksissa ilmeneekin, että se olikin Näsilinnankadulla sijainneessa kerrostalossa ollut WC-istuimen kansi! |
||||
|
|
28.06.2022 10:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun muistaakseni lähinnä mahdollisuus tarkkailla vaunujen kattoja odottamattoman varalta: - onko jäniksiä katolla, veturin kipinästä syttynyt kattopalo ym. Sitä en tiedä, oliko näillä korokkeilla eräänä selityksenä tilanne, että veturista yritettiin lipulla tiedottaa jotain...? Joka tapauksessa, korokkeella oli istuimet, joista tarkkailla näkymiä korokkeen ikkunoista. Korokeosassa lattia myös oli vastaavasti korkeammalla. |
||||
|
28.06.2022 05:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei nyt olisi Kalakukko pohjoiseen? Pohjanmaan radan P67 lähti Helsingistä kello kymmenen, 1970-luvun jälkipuoliskolla ja ihan samanlainen nälkävuoden pituinen juna sekin oli. P68 saapui Helsinkiin iltayhdeksältä. Siinä oli vaunuja mm. Vaasasta. Taisi olla Kokkolastakin....? |
||||
|
|
28.06.2022 05:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Timo Salo: - Kyllä, vaikka se oikeastaan oli kangasta ristiin rastiin. Väri oli pinnalta ruskea, ja "rätti" keltaista. Siitä sai aikaan muun muassa pieniä rissoja eli hihnapyöriä. Sähköäkin se eristi hyvin. Hartsi kyllä murenee "väkivaltaa" käytettäessä. Muistan kun äiti aikoinaan tiivisti täyttyneitä marjamehupulloja tavallisella tummanpunaisella hartsilla. Home pysyi poissa. Lasse Reunanen: - Nimitys muovi tuli yleiseen käyttöön kuvaamaan muovien helppoa muokattavuutta. Oikeastaan aiemmin käytetty nimitys "plastikka" ei tuonut tätä puolta asiasta esille. Monet kiitokseni Erkille! |
||||
|
27.06.2022 19:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niitä kauneimpia vegetariaaneja Suomessa. | ||||
|
|
27.06.2022 19:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Konetekniikasta on tuttu "Vulcascot"-kauppanimellä aikoinaan myyty ns. rättibakeliitti. Sitä koneistettaessa nenään "hunajoi" reipas kusenhaju. Pienellä "nippelisorvilla" (CCCP-valmiste IK 616) sain useinkin tehtäväkseni sorvailla pieniä pyörähdyskappaleita niihin aikoihin, kun G. A. Serlachius Oy:n konepajalla oli omaa pakkauskonetutotantoa (Serla Glolok) keskipakopumppujen väsäämisen ohella. |
||||
|
26.06.2022 12:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tuossa oikealla, hakkeenkuormauslaiturissa veturin ajokieltomerkki? Sen mittasuhteet hiukan poikkeavat JT 1957:ssä olevasta kuvasta. |
||||
|
26.06.2022 12:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vajan koko? Lieneekö ollut More säilytyksessä? Kolmipyöräisen tavallisen resiinan pistää nyt vaikka kyljelleen nojaamaan...? |
||||
|
26.06.2022 12:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jarrupölystä, kiskoteräksen koostumuksesta ja ilman kosteudesta. | ||||
|
Kuvasarja: Kyle Line – Skotlannin kaunein rautatielinja |
26.06.2022 11:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Arvoisat herrat: - Go raibh maith agat! (Iiriä, eli Irlannin gaelia, näin pakan sekoittamiseksi ja tietysti kieli poskella!) Suomeksi: kiitoksia. |
||||
|
Kuvasarja: Juhannusaattona Pasilassa 1971 |
25.06.2022 17:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin mielenkiintoinen kuvasarja rautatiehäpnaadista. Kiitos, Tapsa! | ||||
|
25.06.2022 17:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmanpuoleisen sedän turvavaruste: rukkaspari! | ||||
|
|
25.06.2022 16:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan kuin veturin jälkeen olevan Ei:n numero olisi 22315? Siis pari vuotta ennen lähiliikenteen vaunuksi muuttamistaan. | ||||
|
25.06.2022 16:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rautatiesetien takana näkyy vaunu, onkohan se XE 0608, eli myöhemmin Rto 149 Lv? Aluskehyksessä oli hädin tuskin erotettavissa maalin alta "7". F. Ringhofferin tuote n:o 17858 (?) vuodelta 1875 Smichowista, Prahan läheltä... Vaunu hylättiin 1985 ja huhuttiin myydyn kesämökiksi. Haloo, kuka tietää tarkemmin, ja onko myöhempää kuvaa? Vaunu muuten oli mukana elokuvassa "Reds". |
||||
|
25.06.2022 16:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mäntässä, kun noita jarrusillallisia neukun vaunuja näki; ne olivat aika kiehtovia: - ajatus matkustaa jäniksenä pitkin suurta ja mahtavaa...? | ||||
|
25.06.2022 16:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Naapurin eloaitan sisällä taisi haju olla melkoisen pahaa haisteltavaksi? | ||||
|
25.06.2022 16:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Teppo, onko se Topparoikan vaunun numero 22315? | ||||