|
|
30.12.2022 10:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22133 on 100-paikkainen ja valmistunut vuonna 1931. Vuonna 1969 siitä tuli BT 01321. BT majaili aika tiiviisti Riihimäellä. Vuonna 1986 siitä tuli XT 01615. | ||||
|
|
30.12.2022 10:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puolakan UUZ-750: alusta Volvo B11R, auton vuosimalli 2013. Kori on Volvon 9700H UG. Istumapaikkoja on 51. Volvon moottorina 10,8 litran turboahdettu suora kuutonen, tehot versiosta riippuen 380 - 460 hv. Savonlinjan 482, rek. GMK-933: alusta Scania K410 IB 6x2 vuosimallia 2016. Sen korimalli on 63-paikkainen Scania Interlink HD. Scanian moottori on sekin suora kuutonen, turboahdettu 13-litrainen, jonka teho on 410 hv. Kummankin bussin ovisysteeminä 10+, eli edessä sisäänkäyntiovi ja aivan takana toinen ovi. Tällaista takaovea käytetään enimmäkseen matkustavan väen päästämiseen tienvarsipissalle. Kummankin "junan" tiedot on haettu Bussidatasta. |
||||
|
|
29.12.2022 21:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa ei näy, mutta ilmassa kuitenkin liihottelee maailman pahin petoeläin: hyttynen! Haluten levittää malariaaaaaahhh... | ||||
|
|
29.12.2022 21:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niin, ja Englannissa olleet "saksalaisjuuriset" Battenbergit muuttivat nimensä Mountbatteniksi, myöskin I maailmansodan aikana. Yksi tunnetuimmista Mountbatteneista, lordi ja amiraali Louis kohtasi tiensä pään pommiattentaatissa, Irlannissa elokuussa 1979. Edinburghin herttua, prinssi Philip ("Enklannin-Pettin" mies) oli hänen sisarenpoikansa. Edit: kirjörgrhe. |
||||
|
|
29.12.2022 20:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä ollutkaan, herra Erkki. Sachsen - Coburg - Gothan residenssi oli Coburgissa, näin kertoo edessäni pöydällä auki oleva vuoden 1912 valtiokalenteri. Siinä Venäjän hovin kohdalla on: Keisari Nikolai II:n täti, v. 1853 syntynyt Maria Aleksandrovna, joka oli jäänyt leskeksi heinäkuussa 1900: miesvainajansa oli ollut herttua Alfred von Sachsen - Coburg - Gotha. Keisarin sedän leski, Mecklenburg - Schwerinin prinsessa Maria Pavlovna, jonka poika suurherttua Kirill Vladimirovitsh oli naimisissa Iso-Britannian ja Irlannin prinsessan Viktoria Fjodorovna Saksi - Coburg - Gothan kanssa (vuodesta 1905). Romaniassa oli kruununperijänä prinssi Ferdinand, jonka vaimo, Iso-Britannian ja Irlannin prinsessa Maria Alexandra Victoria (syntynyt lokakuussa 1875), joka oli myös Saksi - Coburg - Gotha - sukua ja jonka vanhin poika oli lokakuussa 1893 syntynyt Carol. Saksan keisari Wilhelm II:n "keittiövääpeli" alias vaimo oli Englannin Viktorian tytär Augusta Viktoria Friederike Luise Feodora Jenny, syntynyt lokakuussa 1858, heillä oli 7 lasta, joista yksi oli tytär. Eli voidaan ajatella että avioitumisten myötä tultiin Saksi - Coburg - Gothaksi tai siitä poiskin. Tämä siis vuonna 1912, jolloin kenraalikuvernöörin kanslian johtajana (Helsingissä) oli valtioneuvos Mikael Borovitinoff, Porvoon yksityisellä rautatiellä Hindhårin asemapäällikkönä oli Artur Leonard Nylund, syntynyt 1881, virassa 1905 alkaen. Valtionrautatiellä Vilppulan asemapäällikkönä oli Frithiof Arnkil, syntynyt 1854 ja ollut virassa 1883 alkaen. Vilppulan toisena bokhållarena oli Eino Onni Yrjö Strang, synt. 1885, virassa 1911 alkaen. Helsingissä aapeena oli Emil Barsokevitsh, synt. 1859, virassa 1900 ->. Asemapäällikönadjutanttina Pekka von Nandelstadh s. 1859, virassa 1909-> ja asemakassöörinä Thure Adolf Wessberg. Valtionrautatiellä oli myös neljä omaa pappia, sijoituspaikkoina Helsinki, Viipuri, Gamla Karleby ja Nakkila. Töfsala (!) eli Taivassalo: khra Emil Alfred Sarasto, s. 1863. Mäntän postin hoitaja (Vilppulan expeditionin alaisena): Hugo Richard Blåfield, entinen asemapäällikkö, synt. 1872, virassa 1899->. |
||||
|
|
29.12.2022 20:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eljas, samoin minullakaan ei ole selvää käsitystä siitä, miksei muutokset juosseet numerojärjestyksessä, mutta koetan avata syitä omalla teknillisellä kokemuksellani: - aluskehyksen tarkastuksen seurauksena kunnostuksessa tullut esiin jotain perusteellisemmin korjattavaa, - vaunuja on käsketty toimittaa määräajassa konepajalle, mutta sopivaa junaa tai rakoa aikataulussa ei ollut helppo järjestää, - Pasilan sijasta Pieksämäki? - jotakin valmistuksessa tarvittavaa tarviketta puuttui, tilaus tehty, toimittajalla lievää vaikeutta, - pajan henkilöstöä sairaslomalla? - piirustukset aiheuttivat rutinaa verstaalla (ei mitenkään harvinaista!), tarkistamiset viivyttivät työtä hiukan, Eikös tammikuussa 1963 kova talvi aiheuttanutkin runsasta liikennettä kohti Hangon satamaa, joten senkin hoitaminen vaikutti priorisointiin? Virkatarvevaunut joutivat odottamaan vähän aikaa? Kuten hyvin tiedetään, paholainen piileksii detaljeissa ja mr. Murphy on aina muistuttamassa olemassaolostaan. Kaikille lienee tuttua autonkorjaajan ensimmäinen aksiooma: - Tarvitessasi jotain työkalua, se putoaa ja vierii auton maantieteelliselle keskikohdalle siten että kädensija on sinusta poispäin ja kätesi osuu juuri siihen vasta terottamaasi työkalun osaan, aiheuttaen kiusallisen haavan. |
||||
|
|
29.12.2022 17:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01185, suunnilleen 1960-luvun alkupuoliskolta oli entinen CEm 2442 vuodelta 1928. 1920-luvulla suomalainen vaunutuotanto työnsi vauhdilla uusia vaunuja radoillemme, kunnes kirotun ahneuden siivittämänä keinottelijoiden osakepeli keitti pahemman kerran yli lokakuussa 1929 ja maailma syöksyi syvälle lamaan. Näiden ahneiden paskiaisten tekosten seurauksena maailma sai ristikseen äärioikeistokouhotuksen natseineen, lapuanliikkeineen kaikkineen. |
||||
|
|
29.12.2022 01:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Gotha - tehtaan tuotteista kuuluisimpia olivat I maailmansodan aikaiset raskaat pommikoneet. II maailmansodan aikana firma teki muun muassa rynnäkköliitokoneita ja maailman ensimmäisen Stealth - hävittäjäkoneen, Gotha Go 229:n, melkein lentokuntoiseksi. Oli vekkuli kapistus, lentävä siipi, jossa kaksi suihkumoottoria ja MK 103 - konetykit (30 mm kaliiberia, hirmuinen ase, yksi osuma riitti pudottamaan Boeing B-17 Lentävän Linnoituksen. Oli hypoteettisenä koneena Secret Weapons of the Luftwaffe - ilmataistelu-PC-pelissä. Varsin onnistunut simulaatio, sanoisin. On pakkauksineen ja ohjekirjoineen minulla vieläkin tallessa. |
||||
|
|
29.12.2022 00:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pikku-Jumbon perässä oleva Ei (83-paikkainen) on numeroltaan - niin mikä? Pikku-Jumbo on näköjään hukannut sylinterinsä etupäästä männänvarren suojuksen. Upeeta! Rappioromantiikkaa...! Tuhannesti kiitetty olkoon pyhä Euro ja ylipappinsa "Kauppakamarinulikka"! Vekkulia raidejärjestelyä eteläpäässä. |
||||
|
|
29.12.2022 00:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa matkustaja-"tulva" Haapamäellä! Missä kunnossa muuten Haapamäen muistomerkki-Ankka nykyisin on? Särjetty sisältä ja värimetalliosat pöllitty ja juotu? Onko Haapamäen kylätoimikunta koolla hautausmaalla ("kunnes Vapahtajamme Jeesus Kristus on sinut viimeisenä päivänä herättävä")...? |
||||
|
|
27.12.2022 16:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei, John L.! Komppaan sinua, jos tarkoitit nimenomaan H7/Hv4 - Heikkiä. Suomalaisen veturinsuunnittelutaidon hohtavin helmi se on! |
||||
|
|
23.12.2022 23:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvatekstiin vastauksena: taistelunsa lopettaneita sotilaita on kuljetettu ruumisjunissa, kunhan Kaatuneiden Evakuointikeskus on jotenkin arponut esimerkiksi tasaparit raajoja arkkuihin. Parhaassa tapauksessa on arkussa pelkästään satunnainen varvas yksinään...? | ||||
|
|
23.12.2022 12:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Elbing on nykyään Puolaa, joku ihme Elblakki? | ||||
|
|
22.12.2022 16:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| No, oletettavasti nämä tytskyt juuri sen takia valittiinkin! Tonttuilu kannattaa aina! |
||||
|
|
22.12.2022 08:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lienee Vaasaan menossa ollut MK 55...? | ||||
|
|
21.12.2022 16:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| E 1006 on vuodelta 1927 ja siitä tuli vuonna 1965 autovaunu Haa 105'940. Sittemmin se muutettiin kipparivaunuksi Fh 3301 (prototyyppivaunu, jonka kori poikkesi perus-Fh:sta). Hylätty joulukuussa 1981. Tätien vaatemuodin perusteella oletan kuvan olevan 1930 - luvulta. |
||||
|
|
21.12.2022 15:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikohan iltapäivää, sellaista klo 14 - 15 aikoihin...? Parkanon tie on jo käytössä ja sähköistys ulottui vain Keravalle, mutta Riksuun sähkö tuli reilun kuukauden päästä. 1974 kevätturistissa tällä aikaikkunalla sopiva juna olisi P 155 Tampereelle...? Kuvauspäivänä on maanantai, jouluviikolla. Junan ensimmäinen vaunu näyttäisi olevan satapaikkainen Ei. |
||||
|
|
20.12.2022 19:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ehkä vitsini oli silläkin paikallaan, koska Eugen itse vetää pitkää unta taustan mäellä. | ||||
|
|
20.12.2022 09:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| "On se sentään hyvä, että se Schauman ampui Bobrikoffin, eikä Sinebrykoffia!" | ||||
|
|
19.12.2022 19:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensimmäisiä "virkavaunuja" olivat muun muassa nämäkin kaksi vaunua: XGd 036'001 ja 036'002. Voitaneen helposti ymmärtää syyt, miksi niistä melko pian tuli tavanmukaisen XG - litteran alla olevia 04XXX - numeroituja vaunuja...? |
||||
|
|
19.12.2022 09:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei olisi sairasjuna? Tulin ajatelleeksi vuosiluvun perusteella ja siksikin kun vaunun ikkunat ovat alaslaskettavaa mallia. Niistä oli kätevää lastata paaripotilaita junaan. |
||||
|
|
18.12.2022 04:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistava kuva muuten! Sisältää lupauksen talvipäivän seisauksen lähenemisestä ja sitten taas eletään kohti juhannusta, immer wieder! Kiertokulku jatkuu, kuin veturin pyörän ikuinen liike, kierros kierrokselta. |
||||
|
|
18.12.2022 04:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| En oikein usko keskimmäisen rakennuksen sivurakennusrooliin - takuuvarmasti vatsataudin iskiessä sen tärkeys korostuu, kun ovi käy kuin käkikellon luukku...? | ||||
|
|
18.12.2022 00:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Elokuva-alan ammattilaisille varmasti tuttua kauraa. Tuskin Titanic-leffaankaan (v. 1997) olisi kannattanut ihan oikeaa Titanic II:ta väsätä ja jysäyttää sitä jäävuoreen aidolla tapahtumapaikalla...? Siinäkin leffassa illuusio oli luotu erinomaisen vaikuttavasti. |
||||
|
|
17.12.2022 03:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, herra Jarno, sitähän se. Gpl - litteralla tarkoitettiin myös lantavaunuja. Ymmärrettävää, noina ulkohuussien kultaisina vuosina. Vaikka kyseinen luonnontuote saikin melko keisarillista huomionantoa osakseen, kun oikein umpivaunuissa "sitä ihtiään" kuljetettiin... Ettei nyt haiskahtaisi...? Vaunuissa näyttää lisäksi olleen pelkästään läpikulkeva jarrujohto, ovat siis ilman jarrulaitteita. Kun kuvan vaunut eivät kovin lahoilta näytä. |
||||
|
|
17.12.2022 02:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eilisessä pitäjänlehdessä (KMV-lehti, maksumuurin takana) väläyteltiin Haapamäen tien (Tpe-Hpk-Sk) ja Hpk-Jy-radan sähköistyksen suunnittelutyöhön osoitetusta määrärahasta. Samassa numerossa päätoimittajatar valitti kiskobussiliikenteen hoitamisesta maantiebusseilla. |
||||
|
|
16.12.2022 19:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jukka, olet aivan oikeassa, Presarin säätimien alla olevan metallilevyn muoto on selvästi erilainen kuin Jazzbassossa. Kiitos. |
||||
|
|
15.12.2022 11:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Punikki - Nieuportit oli osin hävittäjiä (Nieuport 17) ja osin kaksipaikkaisia tiedustelukoneita. Olivat venäläisten lisenssillä valmistamia. Mitä Hyrskymurron hyrskynmyrskyyn Suinulassa tulee, niin punikit ja lahtarit olivat päässeet sopimukseen tulitauosta ja haavoittuneiden siirtämisestä hoidettavaksi, kun Hyrskymurron lentävä osasto saapui paikalle ja niin homma karkasi käsistä. Taisi siellä joku kuumakalle laukaista aseensa tuosta noin vain. Tuomas Hyrskymurto oli turkulainen kauppias ennen noita aikoja. |
||||
|
|
15.12.2022 11:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itsekin olen joskus syyllistynyt kovin "nopeaan" työntekoon: työaika loppui neljältä ja olin kotona jo kolmelta, hah hah! | ||||
|
|
15.12.2022 10:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jukka, epäilen, että tällaista maalarinvalkoista Valtionrautatiet oli saanut säiliövaunuittain halvalla, kun juuri laatikkolumiaurat, jäähdytysvaunut ja miljoona asemataloa sekä muitakin rakennuksia oli sudittu sillä...? | ||||
|
|
15.12.2022 10:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppulan asemalla joku (huom! En minä!) oli vaunukuvastoon Omu:n kohdalle, kuvan viereen kirjoittanut: - ruma. Eikös Omu-sarja aika pian laitettukin soravaunuiksi? |
||||
|
|
15.12.2022 02:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pikkukuvasta katselinkin, että onko Pikku-Jumbo ohjastettu Ruotsinmaalle. | ||||
|
Kuvasarja: Tankilla |
14.12.2022 20:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Richard. BG 040165 vuodelta 1983 oli entinen Em (entinen CEm) 2470 vuodelta 1955. Sillä oli ollut sarjana ja numerona XG 040409 myös. |
||||
|
Kuvasarja: Tankilla |
14.12.2022 09:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jassoo. Minua kyllä kiinnostaisi tuo kalustovaunu - BG:n numero. Äkkiseltään se näyttäisi entiseltä makuuvaunulta, mutta...? |
||||
|
|
14.12.2022 01:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kankikoneisto plus luistinohjaus näyttää Walschaertilta. Oletan kulissikiven asennon perusteella suunnanvaihdon olevan taaksepäin. Ihan kuin veturissa olisi vesitankki aluskehyksessä, eli tyyppinä "Well-tank". Luistinvarren ja männänvarren tiivistyksenä näyttää olevan perinteellinen tiivisteholkki. Sen sisällä on (esim.) talilla rasvattua asbestinarua tiukasti varren ympärille kierrettynä punoksena ja kiinnitysruuveilla tiivistystä on mahdollista kiristää tiukemmaksi. Samanlaisia tiivisteholkkeja olen G.A.S. ammattikoulussa sorvannut keskipakopumppujen akselitiivistyksiä varten "miljoonia". Ennätystangon vieressä näkyvä ristikappale näyttää olevan Reichsbahnin vakiomallisen pikkuveli. Tasoluisti vielä 1929 valmistuneessa koneessa, mielenkiintoista! Kraussin emäyhtiöhän oli Münchenissä, jos oikein muistan. Ettei olisikin Anton Hammel himself kirjoittanut nimikirjoituksensa kuvan veturin piirustuksen "Hyväksytty"-sarakkeeseen päiväyksen kanssa? Eksoottinen piirre kuvan veturissa on hra Timo Salon havainnoima rakenne: pyörästö kehyslevyjen sisäpuolella ja kangisto ulkopuolella vastapuntteineen. Englantilaisten muistan harrastaneen samanlaista järjestelyä vetureissaan. Savutorvi tuo mieleen Rihosek-tyyppisen kipinänsammuttajan, lieneeköhän se juuri sitä? Kattilan kyljessä näkyvä venttiili on syöttöveden tuloventtiili. Tulovesiputki tekee vekkulin mutkan juuri ennen ohjaamon etuseinää. Tulovesiventtiili on takaiskuventtiilimallinen, ettei kattilan paine puhalla vettä takaisin injektoreille, jolloin seuraisi pikku tukaluuksia. |
||||
|
|
14.12.2022 00:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikea ravintolakulttuuri oli oikeastaan aika tiukkaa 1960- ja myös 1970-luvullakin. Esimerkiksi naisen ei sopinut yksin mennä ravintolaan, heti oli päällä kuriyhteiskunnan oletus pokan hakijasta! Ja kravattipakko oli ankarampi kuin paineastialaki! En ainakaan itse epäile, etteikö silloinen kuriyhteiskuntamentaliteetti olisi ulottunut myös ravintolavaunuihin noihin aikoihin. Vaunuissa ei saanut oleilla liian kauaa, koska sen sanottiin olleen verrattavissa 1. luokan vaunuun. Näin heräteltiin huonoa omaatuntoa 2. luokan lipulla matkustavalle nälkäiselle (?) tai janoiselle. Samoin pöydässä piti istua suorana, haarukalla ei saanut kaivella hampaita, keskikurapullon seuraksi piti ostaa pakollinen sillivoileipä. Eikä ruoka suussa saanut puhua, vessatirkistelijää uhkailtiin, että tulee näärännäppy silmään ja rumia puheleva passitettiin pesemään suunsa saippualla! Piti pitää isänmaa, Jumala ja Kekkonen mielessä. Oi niitä aikoja, kun yhteiskunta ei kansalaiseensa luottanut! Tarvittiin ilmestyskirjan pedoksi luultu peruskoulu siihenkin. |
||||
|
|
14.12.2022 00:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jo on hienoa! Tulee Alsthomien aktiiviaika mieleen silloin ennenvanhaan Kouvostoliitossa, kun asemalla palloilin junia katselemassa v. 1974! |
||||
|
|
13.12.2022 02:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Punikeilla oli about pari venäläistä Nieuport - kaksitasoa venäläisine lentäjineen jo aiemmin kuin lahtareilla. Siis talvella 1918. Tietääkseni vanjapilotit lentelivät Tampereelta käsin, helmikuussa 1918. Olivatpa ulottaneet tiedustelulennon Vilppulaan asti. |
||||
|
|
13.12.2022 02:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mahtavaa! Minäkin luulin tätä oikeaksi. Todella hienoa työtä! | ||||
|
|
12.12.2022 22:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se on vaan hyvä, että minun puolivahingossa laittamani heitot saavat osaajat liikkeelle (mm. maininta Claytonista). Lienee paikallaan mainita vielä vanhempien höyrylämmitysjärjestelmien pääperiaate: höyry kiersi vaunun lämmitysputkissa ja pattereissa, kunnes jäähdyttyään ja lauhduttuaan poistui ulos. Muistaakseni Pintschin systeemissä oli lämpöä haistelemassa spriirasia. |
||||
|
|
11.12.2022 15:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eljas hyvä, minulle nousee mieleen kysymys: - Esslinkereillä ilmiselvästi tehtiin koeajoja riittävässä määrin, että täyttävätkö ne niihin asetetut odotukset. Miten Pasilan omatekemät "Paslinkerit" sitten? Uskon oman teknisen kokemukseni myötä, että niitäkin testattiin ennen yleiseen liikenteeseen luovuttamista. Siitäkin huolimatta, että saksalaisia työ-, raaka-aine- ja tarkastusmenetelmiä ja - määräyksiä olisi seurattu piinallisen tarkasti. Perusasiana pohjalla kuitenkin on oman isoäitini toteamus: "- vain Luojan työ on täydellistä." |
||||
|
|
11.12.2022 11:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikealla oleva siipiään levittävä muistomerkki juhlisti "Suomen Ilmailutarhan" perustamista 1918. Taisi vissiinkin kreivi von Rosen liihotella Thulin Parasol - "jumbojetin esi-isällä" juuri näille main, maaliskuussa 1918. Reissunsa oli aloittanut Uumajasta. Thulin oli Parasolin väsännyt Moranen lisenssillä. Vähän samanlaisella vehkeellä oli englantilainen laivaston lentäjäupseeri J. Warneford pudottanut etelä-Englannin yläpuolella saksalaisen ilmalaivan ensimmäisen maailmansodan aikana. Kyseisestä sotaurotyöstä, joka oli ensimmäinen laatuaan, sai mister Warneford Viktorian Ristin. |
||||
|
|
10.12.2022 23:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Löysin puolivahingossa itselläni olevan listan teräsvaunuista. Lista on I. Arosillan minulle antama talvella 1979 Turun konepajalla. Toistan sen nyt tässä, joten teräsvaunutilanne selvinnee, sellaisena kuin mitä se 1960-luvun kuluessa oli (ja myöhemminkin). Mitä herra Petrin arvioon Eim-vaunujen käytöstä tulee, niin voisin sanoa niiden olleen "omialtaanen" ratkaisu luokkaretki- ym. porukoiden tilausmatkoille. Niitä harrastettiin aika tavalla noihin aikoihin. Ensiksi kuitenkin: Kevätturistissa 1963 kerrotaan lepovaunun kulkevan junissa P 65 ja P 66, välillä Helsinki - Oulu - Helsinki, se on 2. luokan vaunu, jonka nais-, mies- ja perheosastoissa on kuusi pehmustettua istuma/lepopaikkaa. Lepovaunun käyttöä varten on lunastettava lippukassasta tai junan konduktööriltä 4,- markan hintainen lepopaikkalippu kultakin vuoteelta. Lepopaikkalipun hintaan sisältyy konduktööriltä saatavan peitehuovan ja päällystetyn tyynyn vuokra ja se oikeuttaa käyttämään lepopaikkaa nukkumiseen junassa P 65 Hämeenlinnan - Ylivieskan ja junassa P 66 Kokkolan - Riihimäen välillä. Muuna aikana lepopaikkalippu oikeuttaa istumapaikkaan ko. vaunussa. Muilta kohdin noudatetaan makuupaikkalipuista annettuja määräyksiä. P 65: lähtö Hki klo 20.50, tulo Ouluun klo 11.15. P 66: lähtö Oulusta klo 17.20 ja tulo Stadiin klo 8.25. Junapari kulki tuolloin Haapamäen kautta. Retkeilyvaunuja, joissa on makuusijoja ilman vuodevaatteita 45 hengelle, voidaan kirjallisesti tilata kaikkien asemien kautta. Tilaus on osoitettava: Rautatiehallitus, Kuljetustoimisto, Helsinki. Maksua kannetaan 100 markkaa täydeltä vuorokaudelta, tarkoittaa tässä 24 tunnin ajanjaksoa, eikä kalenterivuorokautta, sekä vuorokauden yli menevältä alkavalta 12 tunnilta 50 mk. Maksu kannetaan vähintään yhdeltä vuorokaudelta. Tämän lisäksi on tilatulle matkalle lunastettava 2. luokan seuruelippu niin monelle henkilölle, kuin vaunussa matkustaa, kuitenkin vähintään 45 henkilölle. Vaunun vuoteet varustaa tilaaja tarvittavilla vuodevaatteilla. Sitten teräsvaunuista: (lista on päiväämätön, ja muokkasin sitä helpommin luettavaan muotoon) Eit 23001 ... 23010, Saksasta, [10 kpl], valmistunut n. 1961. CEit 2651 ... 2654, Saksasta, [4 kpl], valmistunut n. 1961. Cit 2351, Saksasta, [1 kpl], valmistunut n. 1961 (muutetaan CEit:ksi tai CEift:ksi) CEit 2655 ... 2659, työnro 13011/12, [5 kpl], valmistunut n. 1963. CEit 2660 ... 2663, työnro 13084/1, [4 kpl], valmistunut n. 1964 ... 1965 (muutettu CEift 2690 ... 2693) Eit 23011 ... 23030, työnro 12825/11, [20 kpl], valmistunut n. 1964. Eit 23031 ... 23042, työnro 13905/2, [12 kpl], valmistunut n. 1964 ... 1965. Eikt 23601 ... 23606, työnro 13156/37, [6 kpl], valmistunut n. 1964 ... 1966. EFit 23501 ... 23508, työnro 13155/36, [8 kpl], valmistunut n. 1965 ... 1966. Eit 23043 ... 23047, työnro 13192/65, [5 kpl], valmistunut n. 1966. CEit 2664 ... 2666, työnro 13278/29, [3 kpl], valmistunut n. 1967. Eit 23048 ... 23058, työnro 13277/28, [11 kpl], valmistunut n. 1967. 6 ens. muutettu Eift 23401 ... 23406. Eit 23059 ... 23068, työnro 13515/38, [10 kpl], valmistunut n. 1968. CEit 2667 ... 2668, työnro 13516/39, [2 kpl], valmistunut n. 1968. EFit 23509 ... 23511, työnro 13517/40, [3 kpl], valmistunut n. 1968. Eit 23069 ... 23078, työnro 113650, [10 kpl], valmistunut n. 1969. Eikt 23607 ... 23608, työnro sama kuin ed. [2 kpl], valmistunut n. 1969. CEit 2669 ... 2671, työnro sama kuin ed. [3 kpl], valmistunut n. 1969. Eit 23079 ... 23090, työnro 113837, [12 kpl], valmistunut 1969. EFit 23512 ... 23514, työnro sama kuin ed. [3 kpl], valmistunut 1969. CEmt 24001 ... 24010, työnro 6140900, [10 kpl], valmistunut 1970. Eit 23091 ... 23103, työnro 6379900, [13 kpl], valmistunut 1970. Eikt 23609 ... 23617, työnro 6378900, [9 kpl], valmistunut 1970. CEmt 24011 ... 24020, työnro 6511000, [10 kpl], valmistunut 1971. CEmt 24021 ... 24030, työnro 6003100, [10 kpl], valmistunut 1972. Cht 2360 ... 2366, työnro 6729000, [7 kpl], valmistunut 1972. Eift 23407 ... 23413, työnro 6940100, [7 kpl], valmistunut 1973. CEmt 24031 ... 24040, työnro 6151200, [10 kpl], valmistunut 1973. Eit 23104 ... 23108, työnro 6658200, [5 kpl], valmistunut 1974. Eift 23414 ... 23417, työnro sama kuin ed. [4 kpl], valmistunut 1974. Eit 23109 ... 23120, työnro 6291300, [12 kpl], valmistunut 1974. Eit 23121 ... 23126, työnro 6795300, [6 kpl], valmistunut 1974. Eht 23301 ... 23306, työnro 6045400, [6 kpl], vqlmistunut 1975. (6 ens. muutetaan Cht 2367 ... 2372 v. 1978.) Rkt 23801 ... 23820, työnro 6060400, [20 kpl], valmistunut 1975 ... 1976. Rt 23701 ... 23706, Valmet Oy:ltä, [6 kpl], valmistunut 1972. Eht 23307 ... 23328, työnro 6136500, [22 kpl], valmistunut 1976. Listassa olleet valmistumismäärät on hakasulkeissa sekaantumien välttämiseksi. Yhteensä listan vaunuja oli valmistunut 291 kpl. Edit: lisätty maininta: Cit 2351 muutettiin vuonna 1980 vaunuksi Eit 23000. |
||||
|
|
10.12.2022 12:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa, että ratakuorma-auto on ylennetty dieselveturiksi...? | ||||
|
|
10.12.2022 03:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minua onkin naurattanut kovasti, kuinka ryssä uhoaa vapauttavansa Ukrainan natseista, ja juuri natsilaisuudella! Sillä mitä muuta Z - kirjain on kuin puoliksi piirretty hakaristi...? Uunot ja sumutetut pölvästit asialla. |
||||
|
|
09.12.2022 15:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taustan vaaleissa kivikennotaloissa itsemurhayksiöitä? | ||||
|
|
09.12.2022 15:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niin voimallisen vihreä väri, että hampaita alkaa särkeä! Ihan kuin Petäjäveden asemalla 1970 - luvun lopulla... | ||||
|
|
09.12.2022 15:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu näyttää aika tavalla saksalaismalliselta. Minden-Deutz - teliäkin päivitetty lisäiskunvaimentimella. | ||||
|
|
09.12.2022 15:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| SJ:n logo tuo mieleen Buddha-patsaan naaman, jonka otsaan on tatuoitu SJ. Edit: lisätty yksi sana. |
||||
|
|
09.12.2022 15:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu näyttää olevan EFi. | ||||
|
|
08.12.2022 22:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, höyrylämmitysjärjestelmän loppua merkitsi se, kun junien pidentyessä ei Hurun eikä Sr12:n (27-sarjan Dv12) Clayton - höyrynkehittimien teho tahtonut riittää. Höyryveturiaikana höyrylämmitys puolusti paikkaansa, koska silloin veturin poistohöyry pistettiin töihin. Puuvaunuissa aika rapsakasti otettiinkin yksittäisjärjestelmä käyttöön, so. vesilämmitys kaminalla. Teräsvaunuissa sitten oli Hagenuk - öljypoltinkattiloita, Porkkanoissa Autocalorit oikkuilivat ja Lätissä sirisivät Webastot. Käyttökoulutus tuli tositarpeeseen, vaunumiehille ja konduktööreille. |
||||