Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.04.2022 19:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikein vekkuli Jaappanin-Iita! Tosi hieno peli! Domo arigatoo gozaimasu takusan, Eljas kuvasta. |
||||
|
26.04.2022 19:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taitaa olla vaihtokone, kun tenderissä on viistottu takaosa...? Vai jaappaninpaikkuko se siinä? Ja perässä 200-paikkaiset JEi:t...? | ||||
|
26.04.2022 19:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pupujunasta mehiläismuumijunaksi (?)with one easy step! | ||||
|
25.04.2022 17:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yleisesti vierintälaakereiden voiteluaineena käytetään vedetöntä vaseliinia. Sitä on käytetty maailman sivu ja toimii yhä! Öljyvoiteluakin käytetään. |
||||
|
24.04.2022 13:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pitkiä nuo vaihteenopastinlyhtyjen varret - lienee lumisten talvien varalta. | ||||
|
23.04.2022 13:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Petri, puuvaunujen mukavuus myös helteillä perustui torpedoventtiilien olemassaoloon, ainakin omasta mielestäni. Hyvä keksintö, vörkkii ilman liikkuvia osia koko ajan. Teräsvaunujen seistessä ratapihoilla oli niissä kaikki laitteet sammuksissa. |
||||
|
22.04.2022 22:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ymmärsinkö oikein? Siis EI FriedrichsfaFen, vaan -haGen ja Berliinissä. Friedrichshafenhan on siellä kaukana Bodenseen eli Genevenjärven rantamilla ja muun muassa Zeppeliinien koti. |
||||
|
22.04.2022 16:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sivuraide-vaunulistan linkki ei löydä listaa enää. | ||||
|
22.04.2022 13:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olli KeskiRa, WC-nappulan painaminen kyllä luonnistuu, mutta Samsung-tabletissa CC-nappi on hiukan hakusessa...? Tekstityksessä oman kokemukseni mukaan pitää mennä jonnekin huut Nakugulaan, mustaan Afrikkaan kaivamaan sitä malmia, josta tekstityslaite väsättäisiin. |
||||
|
|
21.04.2022 22:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Panu, tuo linkkaamasi kuva on kuvan tietojen mukaan vaunusta 2608. Kuitenkin, siinä oleva 1. luokan sisustus on uusittua mallia, ja oletan penkkien värin olevan harmaanvihreä. Modernisoinnista kertoo sekin, että poikittaiset hattuhyllyt loistavat poissaolollaan. Itse asiassa, samanlainen modernisoidun 1. luokan osastosta otettu kuva löytyy Valtionrautatiet 1937 - 1962 - kirjasta, sivulta 303, kuva 46. Edelleen: matkatavarahyllyt ovat ainoastaan sivuseinillä. Sama kuva löytyy muuten 100-vuotisjuhlan merkeissä julkaistusta henkilövaunukuvastovihkosesta. Meil-mentolisavukkeita näkyy mainostetun välioven yläpuolisessa mainostaulussa. Hoh hoijaa, ensimmäinen polttamani savuke oli juuri Meil-merkkinen syksyllä 1969. 2608:ssa oli myös 2. luokassa putkirunkoiset istuimet. Modernisointityöt tehtiin 1960 alkaen. 2608 valmistui vuonna 1938. Se luovutti aluskehyksensä, jolle tehtiin autovaunu Oe 71'936 vuonna 1970. 2608:ssa oli muuten aika "eksoottinen" lämmityslaite: vesilämmitys, tavanmukaisen höyrylämmityksen lisäksi oli öljylämmitteinen Clorius-patteriventtiileillä. Tapio Keränen kirjoitti Junat - lehdessä 5 - 1986 artikkelin CEi-vaunusta. Mukana on paitsi valokuvia, myös piirustus nro 176, päivätty 14.11.1986. Piirustuksessa on kuvattu vaunu 2528 tarpeellisine kuvantoineen, myös sisustusta riittävässä laajuudessa, toisin sanoen ylemmän luokan sisustus istuimineen on kuvattu vanhemman mallisena kuin Finnan kuvassa. CEi 2628:ssa 1. luokan penkkien väri oli tummanpunainen ja ne oli päällystetty plyyshillä. Istuinosaa pystyi liikuttelemaan muutaman senttimetrin verran edestakaisin, tällöin selkänojan kallistus muuttui hieman (lähinnä nimellisesti, oman kokemukseni mukaan). Muistelisin, että joku vorgilaisista olisi linkannut kuvan CEi-metsävaunusta, jossa juuri oli alkuperäisen mallisia "samettiluokan" istuimia. Eikä tästä nyt niin hirveän kauaa ole...? |
||||
|
21.04.2022 21:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Talvituristi 1957:n mukaan 19 km Peipohjasta Rauman suuntaan. Rataosa on siis 47 km ja Peipohjan nimen ovat muuttaneet Kokemäeksi. | ||||
|
|
21.04.2022 20:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rainer, 25-sarjan CEi:t hylättiin aika rapsakasti 1960-luvun aikana. Virkatarvekäyttöön, BG-vaunuiksi niitä muunnettiin samoin 1960-luvun kuluessa. Monikin vaunu menetti korinsa, ja muuntui Oe-autojenkuljetusvaunuiksi melko tarkalleen vuoteen 1970 mennessä. Mulatitkin meni siinä samassa, mm. pari mulattia pistettiin BG:ksi Johdonvetojuna 1:een. Viimeinen 25-sarjan CEi oli 2576, jonka kori hylättiin 1968 ja aluskehys 1973. 26-sarjasta jäljellä olleita poistettiin 1977 ja viimeiset 1978 (nrot 2613, 2624, 2628, 2630 ja 2638). Vaunu 2630 ainakin oli alennettu pelkäksi 2. luokan vaunuksi, vorgissa olevan valokuvan mukaan. Uudet CEhit - sarjan teräsvaunut valmistettiin juuri näiden viimeisten puukoristen korvaamiseksi, juurikin vuonna 1977. Entiset Cik-kahvilaosastovaunut (vuodesta 1971: Eik) kokivat hylkäyksen 1977. Viimeiset 1. luokan olympiavuonna valmistetut Ci:tkin hävisivät yleisestä liikenteestä 1970-luvun alussa, neljä vaunua johdonvetojunaksi. Petri, oman kokemukseni mukaan penkit olivat väljempiä ja pehmeämpiä istua. Pyörät kolkuttivat palakiskoradalla demokraattisesti molemmissa luokissa samalla lailla, puukorin nitinän säestyksellä... |
||||
|
|
21.04.2022 16:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| CEi 2627 oli valmistunut vuonna 1939. Siinä oli putkikalusteet 2. luokassa. Vaunu hylättiin 1977. Mainittakoon, että 2627 oli ollut mukana VR:n maailman rautateiden 150-vuotisjuhlajunassa syyskuussa 1975, veturina Rulla-Risto Tr1 1096. |
||||
|
|
21.04.2022 16:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilkaisin tuon juutuupin, mutta huonokuuloisena luullun/kuullun ymmärtäminen on hankalaa, olenhan yli 60 vuotta lukenut huulilta. Videon alussa olevat sanat: "Wankstütze" lienee huojunnan estävä tuki monikossa ja "Schlingerdämpfer" on kiemurtelun vaimennin. Rautatiekalustossa on olemassa kolme eri liikemuotoa: nicken, stutzen ja wanken. Suomeksi: nyökyttely, nykiminen ja huojuminen. Englanniksihan wank on ihan tyystin muuta, viittaa itsetyydytykseen. |
||||
|
20.04.2022 16:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja tietysti kumpikin tiukasti lukossa...? Selvästikin museoituja, puuttuu vaan kyltti: Älä koske! | ||||
|
20.04.2022 16:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Gb näyttää olevan ilmajarruton. Numeronkin melkein erottaa... | ||||
|
19.04.2022 04:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sydämellisesti tervetuloa, herra Katajisto! | ||||
|
18.04.2022 19:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Puolitoista kierrosta Äänisen ympäri ja sitten mennyt miinaan..." | ||||
|
18.04.2022 14:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirjamyyjä piletinmyyjän sijasta...? Eipä taida kuvan Kalakukko juoda vettä Kallasta...? Hitto, tällaiseksi fossiiliksiko olen muuntautunut? |
||||
|
18.04.2022 14:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mutta niiden kohtalona on joutua embleerin savipajoiksi... Sanovat sitä kehitykseksi. |
||||
|
18.04.2022 14:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyväkuntoisia Svärje-geebeetä siirrettiinkin suurin määrin virkatarvevaunuiksi. Heja, Gb! | ||||
|
|
18.04.2022 14:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tyyppiasematalohan (1920-luvulta) tämäkin, esiintyi rataverkolla melko runsaasti. Sisäänkäyntioven sijainti vaihteli. Näiden kaksikerrosten tyyppiasematalojen rakentaminen loppui, kun VR:llä joku osasi ajatella paloturvallisuussyitä. Montaakaan ei ilmeisesti ole jäljellä, täältäpäin katsoen lähin lienee Mommila (vuodelta 1923). Keskilohja tuhoutui tuhopoltossa, Ojakkala on revitty aikoja sitten, Koura siirretty jonnekin huut v***uun muunneltuna aika raskaalla kädellä. |
||||
|
17.04.2022 12:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alan miesten keskuudessa kuvan Mersu lajitovereineen kantaa nimeä: "Lerppahuuli". | ||||
|
Kuvasarja: Lättähattuja Toijalan seudulla |
16.04.2022 21:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Porkkanoiden Runnvika - Scharfenberg - vetokytkimissä oli myös herra Herpmanin kommentissaan mainitsema sähkökytkinrasia, kokoluokka vaan oli hiukan isompi. | ||||
|
16.04.2022 05:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hämärästi muistaisin, että koneapulainen olisi saanut kunnollisen istuimen virkansa menestyksellistä hoitamista varten. | ||||
|
16.04.2022 05:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| EFiabeissa kuormausovissa oli ollut kahta eri leveyttä. Kuvassa näyttää olevan vanhemman ikäinen vaunu kapeammalla liukuovella. | ||||
|
15.04.2022 21:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja Kiinassa on Maolaispendo!? | ||||
|
15.04.2022 21:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ammattitaitoa sano! Suunnitella tuota räystästä niin, että tiilijako menee tasan, ettei käy hassusti: - lopuksi joko oikein pieni tiili tai sitten yksi iso tiili! Niin, eikä osaava muurarikaan turha mies ole! Ainakin ovat rehellisiä: - eivät syö laastia eivätkä varasta tiiliä! |
||||
|
15.04.2022 21:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä kuva! Sikälikin että kuvan tilanne taisi olla aika harvinainen vakituisen lättäliikenteen aikana. Itse havaitsin aikoinaan 1970-luvulla sen, että jotkin Joensuun vaunut palasivat Turun konepajalta korjauksesta kotiinsa Haapamäen kautta vakijuniin liitettynä, kuitenkin yleisöltä lukittuna. Ja joskus eivät olleet lukittuna, ei ainakaan Pieksämäen vaunut. Seinäjoen/Oulun vaunut taisivat pöhkiä suoraan Parkanon tietä. |
||||
|
15.04.2022 21:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Harjateräksen käytössä näkyy kustannusvastaavuusvaatimus alastomimmillaan! Eihän tällaista korjausta sentään tarvitse kullalla silata, mutta pientä ajatusta saisi käyttää siihenkin, miltä koko juttu näyttää maksavan yleisön silmissä. Vieraskoreutta saisivat nämä ulkoistuksen tuloksena valitut "pajat" harrastaa, kuin että räkivät hitsisaumaa parhaaseen "prostoi"-tyyliin, fyrkat pois - ajatuksen ollessa kuningasajatuksena! |
||||
|
15.04.2022 12:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jo on vekkulin näköinen vaihtoveturi! Vieläpä kankikone. Ilmeisesti ominaisuuksiltaan täysin riittävä. |
||||
|
|
14.04.2022 14:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ystävyysside: saksaksi: eine Finnlandisierungsbinde! Hah hah | ||||
|
Kuvasarja: Pukinmäen silta- ja laituriremontti 2021 |
14.04.2022 13:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jorma, näin suomalaisen virkamiesmentaliteetin keitiiöpsykologiseeraajana ja siivouskomerososiologina sanoisin kommenttiisi: Kun minulla on tietoa, on minulla myös valtaa! Enkä perkele vieköön anna minulla olevasta vallastani hitustakaan pois, sillä asemani byrokratialaatikostossa heikkenisi sietämättömiin! Voisi se johtaa myös siihen että kenkää tulisi, jos joku nyt sattuisi huomaamaan suhteellisen hyödyttömyyteni. Tästä juuri johtuu kaikki mainitsemasi tietokatkot eri toimijoiden välillä. Kokonaisuutta ei osata ikinä nähdä, eikä varsinkaan osata asettua toisen ihmisen asemaan (tämähän on akkamaista heikkoutta, enhän minä nyt perkele homo ole). |
||||
|
14.04.2022 12:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Po 9826 valmistui 1954. Vuonna 2016 se tuli Toijalan Veturimuseolle museoesineeksi. Se on ollut myös Postimuseon vaununa. Välikorjausmerkintä jää aluskehyksen "streivan" taakse piiloon. Täyskorjausmerkinnästä erottuu zoomaamalla ainakin vuosiluku: 71. Päädyssä, lähellä ylänurkkaa, on varoituskilpi sähköstä salamoineen. |
||||
|
13.04.2022 19:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Aavejuna", jossa aikoinaan matkustaneiden ihmisten haipuvat muistot kulkevat ikuiseen unohdukseen. "Tuuli käy heidän ylitseen, eikä heitä enää ole..." |
||||
|
13.04.2022 19:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Älä sure, Onni. Tämä kuva on paljon parempi kuin muistikuva, erityisesti ajan kuluttua kuvaushetkestä. | ||||
|
13.04.2022 16:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Eljas. "Tietoni" Motala-bussien häkäpönttöhistoriasta on nyt päivittynyt. Eikä aikaakaan mennyt kuin 43 vuotta, hah hah! | ||||
|
13.04.2022 13:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tuo pykälöity lausahdus toteutettavissa, vai onko se vain sanahelinää äänestäjien hämäämiseksi...? Hillotolppa kun on kovin maistuvainen... |
||||
|
|
13.04.2022 13:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Jarno. Ruotsissa rajoitettiin autoliikennettä aika voimakkaasti sodan alettua polttoainepulan ja säännöstelyn vuoksi. Syksyn 1939 rälsbussiliikenne sujui SJ:llä jotenkin, mutta jo vuodenvaihteessa 1939 - 1940 häkäkaasun käyttöä alettiin suunnitella ja myös toteuttaa. 2-akseliset rälsbussit varustettiin häkäpöntöillä ensin, koska tehonalenema näillä oli siedettävämpi. Niissä käytettiin etupäässä Svedlund - hiilikaasugeneraattoria. Rälsbussijunien kulkuajat pitenivät noin 10 - 15 prosentilla. Neliakselisiin rälsbusseihin asennettiin Imbert - puukaasugeneraattoreita. Niissä tehonalenema oli jo pahempi. Ruotsissa sodanaikainen liikenne oli huomattavasti runsaampaa kuin ennen sotaa. Rasittumistahan ja ruuhkaantumisia se tiesi. Siellä harrastettiin myös rälsbussijunien kahdentamisia: veto-liite-junaa seurasi toinen, myös veto-liite muutaman sadan metrin etäisyydellä "på sikt" eli näköetäisyydellä. Peräänajoja ei pahemmin sattunut, koska loppuopastevalot vilkkuivat jarrutettaessa. Suomessakin suunniteltiin "Motala-bussien" eli Bm3 - sarjan kahden vaunun (nrot 21 ja 22) varustamista Imbert - häkäpöntöllä. Ei toteutettu, koska polttoainetilanteen parantumisen vuoksi asia jäi. Näin kertoi minulle Tku knp piirustuskonttorin päällikkö Osmo Saarinen. Turun konepajalla olin nähnyt muutostyöpiirustuksen asian tiimoilta. Apua, Eljas! Mitä sanovat sinun tietosi, toteutuiko vaiko ei? Bm2 nro 20 (Hilding Carlssonin valmistama 1938) sen sijaan kulki sota-aikana häkäpöntöllä varustettuna. Imbert - laite siinäkin oli. Tiedot: Veturit 2 ja Arne Hällqvistin Rälsbussar. |
||||
|
|
13.04.2022 02:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ai niin, tuo vaunussa oleva häkäpönttö näyttää olevan ns pyörähdyskappale muodoltaan, eli sorvissa helposti valmistettava. John Lindroth, mitä sanot? Olisiko dokumentoinnin paikka tekemällä tästä pienoismalli Ps1:senä H0-skaalassa...? |
||||
|
|
13.04.2022 01:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tietoja vuodesta 1945: Moottorivaunuilla ajettiin Vaasan radalla: 2 junaa 34 junakm. Vilppula - Mänttä: 3 922 junaa, 35 298 junakm, eli juuri 9 km per juna! Tuonna vuonna mottijunia ajettiin: Riihimäki - Kouvola, Lahti - Vesijärvi, Lahti - Kouvola, Lahti - Heinola, Kouvola - Voikkaa, Kouvola - Kymintehdas. Toijala - Valkeakoski - Säteri, Toijala - Valkeakoski, Pori - Mäntyluoto, Pori - Niinisalo, Pori - Pomarkku, Pori - Outokumpu Oy:n tehdas. Kokkola - Kälviä, Kokkola - Ykspihlaja. Joensuu - Ukkola, Joensuu - Kaltimo, Huutokoski - Joensuu, Outokumpu - Joensuu. Petäjävesi - Lievestuore, Petäjävesi - Jyväskylä, Jyväskylä - Hankasalmi, Jyväskylä - Lievestuore, Jyväskylä - Vaajakoski. Motteja oli sijoitettuna: Tampere, Seinäjoki, Pieksämäki, Kouvola ja Joensuu. |
||||
|
12.04.2022 22:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei nyt ratainsinöörillä olisikin ollut liikaa kiskoja ja käsketty laittaa kaikki rataan. ;-). Erinomainen kuva, muuten. |
||||
|
12.04.2022 19:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisipa vekkulia nähdä, millainen "virtuaalisilta" tämän purettavan tilalle rakennetaan...? | ||||
|
|
12.04.2022 11:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, eipä vainenkaan. Pikemminkin Ds2- ja Ds3-sarjojen kaltainen. Edellisen koneistona oli MAN - moottorit ja AEG - sähkövehkeet. Jälkimmäisesssä taas motti oli Tampella - Frichs ja sähköpuoli Römpältä, eli siis kotimaista tuotantoa. Ps1:n mylly oli kotimainen Ares - petrolimoottori ja sähkölaitteet Strömbergiltä, vuosina 1933 - 1936. Ps1 muutettiin Ds3 - sarjaan vaihtamalla sen moottori Tampella - Frichs - dieseliin, numeron pysyessä ennallaan eli 11:nä. Dm1:n osastojärjestely kyllä oli hiukan sinnepäin kuin mitä kuvan vaunussa, Dm2:ssa taasen oli kaksi eteistä. Ds3:n ja Dm2:n moottorit olivat samoja kuusisylinterisiä. Ps1:n Ares oli kahdeksikko. Nämä tiedot ovat Veturit kakkosesta. Tjaa, kaivelenpa hiukan Pohjanmaan rata - muistiinpanojani, joita kokosin aikanaan VR:n vuositilastokirjoista. [Suhtautukaa ystävät näihin kuin tilastoihin!] Vuosi 1930: Moottorivaunujunia ajettiin rataosilla Lohja - Karjaa, Lohja - Lohjan kauppala, Vilppula - Mänttä, Turku - Naantali, Raisio - Naantali, Raahe - Oulu, Raahe - Lappi (myöh. Tuomioja), Pori - Mäntyluoto, Tyrvää (myöh. Vammala) - Pori ja Kaislahti - Uuras. Moottorivaunujen sarjamerkintöinä tilastokirjassa tuona vuonna oli: Diesel (3 kpl) ja AEG (2 kpl). Jälkimmäinen tarkoittaa kaksiakselista bensiinimoottorivaunua. Sijoitus: Tampere 1 Diesel ja 1 AEG, Turku 1 Diesel, Oulu 1 Diesel ja Wiipuri 1 AEG. (Sivuhyppynä vuosi 1932: VR:n omistuksessa oli 5 henkilöautomobiilia, 23 kuorma-automobiilia, 3 linja-automobiilia, tavallisia resiinoita 596 ja pumppuresiinoita 358. Edelleen: yksi moottorivene (!), 5 sähkökäyttöistä lipunpainokonetta, yksi lipunhävittämiskone ja kaksi kirjanpitokonetta.) Vuosi 1934: vasta vuonna 1934 moottorivaunut saivat sarjamerkit. Puukaasumoottorivaunusta tuli Ps1. Moottorivaunuilla ajettiin Vaasan radalla: Seinäjoki - Vaasa 2 junaa yht. 148 junakm. Tampere - Mänttä 343 junaa 33 614 junakm, Tampere - Oripohja 374 junaa 17 578 junakm, Tampere - Orivesi 280 junaa 11 760 junakm ja Vilppula - Mänttä 4 518 junaa 40 668 junakm. Moottorijunia kulki toki muillakin radoilla: Viipurin ympäristössä, Turusta Piikkiöön, Kyröön ja Uuteenkaupunkiin. Oulu - Raahe, - Ruukki sekä Raahe - Lappi. Tampere - Tyrvää, sekä Porin alueella Kankaanpäähän, Mäntyluotoon ja Nakkilaan. Mottien sijoitus: Turussa 2 Diesel, Tampere 4 Diesel, Oulussa, Viipurissa ja Sortavalassa kussakin yksi Diesel. Tampereella kaksi bensiinivaunua. Yksi puukaasumotti Seinäjoella. Puukaasumotilla lienee ajettu: Seinäjoki - Kainasto 2 junaa 128 junakm, Seinäjoki - Kauhajoki 2 junaa 108 junakm ja Seinäjoki - Lohiluoma 1 juna 45 junakm. Oletettavasti nämä olivat yleistä liikennöintiä. Puukaasumoottorivaunu kulki vuonna 1934 kaikkiaan 1 124 km. Vuosi 1935: tilastossa mainitaan jo Dm1. Ps1:n sn 52 km/h, Ds2 ja 3 sn on 75 km/h. Dm1:llä sn on 90 km/h. Nyt ilmoitettiin motilla ajetun: Seinäjoki - Haapamäki 9 junaa ja Seinäjoki - Kokkola 422 junaa. Puukaasumotilla oli 1935 ajettu 3 317 km. Seinäjoelle oli sijoitettuna Ps1 ja Bm1. Vuosi 1936: Puukaasumotti muutettiin dieselmotiksi. Aikataulun 104 lisäys 3 (1.1.1936 alkaen) lisäsi moottorijunaparin välille Seinäjoki - Haapamäki. Vuosi 1937: Seinäjoen varikolla oli kolme moottorivaunua, Oulun varikolla yksi. Vaasan radalla ajettiin moottorivaunujunia vuonna 1937: Sk-Vs 974 junaa 72 076 junakm, Hpk-Sk 358 junaa 42 244 junakm, Vlp-Män 622 junaa 5 598 junakm, Tpe-Hpk 232 junaa 26 448 junakm, Tpe-Män 668 junaa 65 464 junakm, Tpe-Hä 66 junaa 3 498 junskm, Tpe-Oja 184 junaa 8 648 junakm ja muita 7 junaa 123 junakm. Vaasan radan kaikista junista (myös tavarajunista) ajettiin moteilla 13,2 % eli junakilometreistä 9,3 %. Keskimäärin Vaasan radalla kukin juna kulki 102,6 km, mutta motit keskimäärin 72 km. Mottien sijoitus 1937: Turku 2 diesel, Tampere 4 diesel ja 2 bens., Viipuri yksi diesel, Sortavala 2 diesel, Seinäjoki 4 diesel, Oulu yksi diesel, Kouvola 2 diesel ja Pieksämäki yksi diesel. Vuosi 1938: (viimeinen ennen sotaa!) Uutena tullut neliakselinen bensiinimoottorivaunu Bm2, jonka mainittiin olleen keveärakenteinen ja josta 6. liikennejakso (Oulu) on huolehtinut. Suurin sallittu ajonopeus 80 km/h. |
||||
|
11.04.2022 15:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jounin linkittämä ilmakuva olikin äärettömän mielenkiintoinen! Suvilahden voimalaitoksen alueella näkyi olevan jonkin verran lapioitavaa hiilivuorineuvoksille (lue: polttoainetyöntekijöille). Piritori ei näytä vielä olevan paikkana, jossa harrastetaan kaupankäyntiä ilman arvonlisäveroa, heh heh. Helenan vanhainkoti (emigranttivenäläisille) näkyy toimineen jo tuohon aikaan. Hämeentien sillan oikealla puolella on juna menossa satamaan. Harmi, kun veturin numeroa ei erota! Harjutorilla on ilmeisesti myyntikojuja...? Talo, jossa asun, on muutaman vuoden ikäinen. Vankilan pihalla ei näy liikettä, vangithan olivat kuvan ottoaikaan kiristelemässä hampaitaan Pärmin pataljoonassa siellä jossakin. Sisun autotehdaskin erottuu selvästi (Flemarilla). |
||||
|
|
11.04.2022 15:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valkoinen auto portin sisäpuolella on kyllä Opel Kadett, noin 1960 - luvun puolimaista. Farkun keula näyttää vahvasti Toyota Coronalta, suunnilleen samoilta ajoilta kuin Kateettikin. Farkku näyttää olevan lisäksi muodikkaasti ilman sivuikkunoita. Coronassa vielä pisaramalliset taustapeilit on jaappanialaiseen tapaan laitettu lokasuojien päälle. Ikkunat puhkomalla peltiseiniin oli yksi kikoista autoverottoman piilofarmarin aikaansaamiseksi. Pössöö 404:n takavalot olivat pystyt ja siipien yläosissa (tämä Jouni H.:lle tiedoksi). |
||||
|
10.04.2022 22:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika tilavan näköinen asematalo, verrattuna suomalaisiin noilla leveysasteilla. | ||||
|
10.04.2022 22:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan kolmen rungon porkkana lienee kuvattu illansuussa, 27.7.1986 oli sunnuntai. Ettei vaan olisikin P93/P33 yhteenkytkettynä, siis Helsingistä Vaasaan Parkanon kautta ja osa rungosta Tampereella erotettuna Jämsän kautta Pieksämäelle...? Lähtenyt Helsingistä iltakuuden kieppeillä. Viimeinen kolmen rungon porkkana aamujunana kulkenut P141 Helsingistä Poriin/Raumalle ja Haavan kautta Seinäjoelle kulki 1.6.1985, joten kuvan juna ei ainakaan ole se. |
||||
|
10.04.2022 19:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä ohjaustaulu ei ole "salamalaite" eli VR-76, näyttää pikemminkin Siemens-valmisteelta. | ||||
|
10.04.2022 11:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ykkösraiteella on näköjään juna menossa Jyväskylän suuntaan. Onko kakkosella moottorivaunu kohtaamassa...? Niin, ja onko kääntösillan lähellä vaihdekoppi tulovaihteelle? | ||||
|
10.04.2022 04:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Murteista: minäkin aikoinaan anoppilassa perunannostossa opetin ex-avokkia siitä, mikä on kuokka ja mikä perunakräkky. | ||||