Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.04.2022 04:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Murteista: minäkin aikoinaan anoppilassa perunannostossa opetin ex-avokkia siitä, mikä on kuokka ja mikä perunakräkky. | ||||
|
09.04.2022 22:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eiköhän mainituilla Eestinraukoilla tahti hiljene viimeistään siinä vaiheessa, kun istuvat lääkärin vastaanoton odotushuoneessa...? Ysk! Köh! | ||||
|
|
09.04.2022 18:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja tuonaikaiset purkajat lienevät hautausmailla ylösnousemusta odottamassa, asbestin "terveellisyyden" tappamina...? | ||||
|
09.04.2022 18:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturin oikeassa alakulmassa lievästi zoomattuna näyttäisi oleva Pr2:n sylinteriryhmän muotoa. | ||||
|
|
09.04.2022 18:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko kaakin vedettäväksi sälytetty puupalikoita? | ||||
|
09.04.2022 18:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä suoriin housuihin tulee, niin nykyisin ne kuuluvat "kirjastovirkailijoiden" - anteeksi - romanimiesten virkapukuun. Täällä päin Malmi - Sörnäinen - paikallisliikenteen liikennöinnin tuloksena näkee romanimuotiakin. Farmareita ei heillä ikinä näe. Niin ja "pubiruusu" - univormujakin täällä on nähtävissä naisilla riittävässä määrin, aistikkaan Kouvola - tukan kruunatessa kokonaisuuden. |
||||
|
08.04.2022 23:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin itävaltalaisvetureissa näkyi työkalut ja CCCP-tekstiä. | ||||
|
08.04.2022 21:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Postivaunu näyttää olevan normaalipituinen kahdella pussihuoneella. Pikavilkaisulla näytti ihan siltä kuin postivaunu olisi ollut lyhyempää mallia oleva 9991. | ||||
|
|
08.04.2022 21:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä liittoutuneiden Itävallan-miehitykseen (1945 - 1955) tulee, niin kyllä siellä CCCP huseerasi päällimmäisenä! | ||||
|
07.04.2022 21:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se vaan, että "tyttöjengillä" on rasitteenaan maailmanlaajuisen koronapandemian ja Ukrainan sodan aihettamia ongelmia. Ellei näitä olisi, niin...? Toinen tosiasia: valtioiden lainat ovat täysin eri asia kuin rahvaan asunto- tai autolainat. Kolmanneksi: miksi aikuisia karvapersenaisia pitää koko ajan tytötellä? Ovatko he jotenkin halpa-arvoisempia? Vaadin reilua peliä. |
||||
|
07.04.2022 00:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rainer, Pikkalan kaapelitehtaalla oli tietotaitoa ja kapasiteettia, no, vaikkapa nyt ajolangan valmistamiseen. Se tapahtui vetotekniikalla erityisen "kiven" läpi. Sopivaa konekantaakin siellä oli. | ||||
|
|
06.04.2022 13:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Björn Westerlundin kutsumanimi oli Nalle. Kari Kairamo oli tunnettu poikkeuksellisen kovasta työtahdistaan. Sillä kuitenkin oli hintansa ja hän päätyi kuolemaan oman käden kautta joulukuussa 1988. |
||||
|
|
06.04.2022 09:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuka tai mikä tämän Kana-junanpätkän nykyisin omistaa? Alueella oleva alumiinitehdas siirtyi pois Nokian omistuksesta 1996 ja suunnilleen samoihin aikoihin kaapelitehdaskin siirtyi toiselle omistajalle. | ||||
|
05.04.2022 13:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Jukka, monet kiitokset linkityksestäsi! Kuinkahan monta kertaa onkaan isoissa laulukilpailuissa nähty/kuultu akustista 12-kielistä kitaraa? Nicolen soittotyyli on samanlainen kuin omani, avosoinnuilla siis. Ein bißchen Frieden, tarvitsemme sitä koko ajan, tälläkin hetkellä. Vaikka se Venäjän santarmivääpeli Putler halveksiikin sitä lännen heikkouden merkkinä! |
||||
|
05.04.2022 12:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Arvoisat lajitoverini, kuvatkaa toki Deevereitä. Onhan niiden "count-down" ollut jo käynnissä jo jonkin aikaa! | ||||
|
04.04.2022 22:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös ne 1:1-mittakaavaisetkin siipparit olleet käsikäyttöisiä, enemmän tai vähemmän? Paitsi Pasilassa etelän suunnan lähtöopastimet, nehän olivat moottoroituja, silloin ennen sähköistystä. |
||||
|
|
04.04.2022 10:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Todella hieno malli! Ach, mein Gott, Latowski-soittokellokin veturin hytin katolla on just! Onko tuo oikeassa reunassa näkyvä siipiopastin toimiva? |
||||
|
03.04.2022 12:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo ympyriäinen rakennus on surullinen muistomerkki siitä, kun herra maksustapurjehtija Harkimo halusi hevostella suurilla rahoillaan. Ja täydestä meni kansaan, ainakin vähän aikaa. |
||||
|
02.04.2022 22:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuten hyvä, mutta suosittelisin Steiffin valmistamia nalleja. Niistä voisi aivan surutta ottaa hintaa sen toisenkin kympin; aina satkuihin asti. Näin turpoaisi museolle tuleva kassavirta ihan päättömästi...! |
||||
|
02.04.2022 22:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun mielestäni koko veturin etupää - ajattelu on peräisin höyryvetureista, joissa etupää oli hyvinkin selvästi hahmotettavissa. | ||||
|
02.04.2022 16:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olet oikeassa, herra Timo. | ||||
|
|
02.04.2022 13:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos ilma on ainetta, niin on sitä aikakin. Eikä tähän päätelmään tarvita muuta kuin Stephen Hawkingin - ei Kingin! - kirjoihin tutustuminen. | ||||
|
02.04.2022 05:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luvan kanssa kuvaamaan? No se on OK. Ilman lupaa maalaamaankin näköjään pääsee...? |
||||
|
01.04.2022 13:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomen keveimmällä asemalla oli myös Suomen pienin poliisi! | ||||
|
01.04.2022 13:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jukka, onko kuvassa myös HR-12? | ||||
|
01.04.2022 12:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olin tehnyt vintillä arkeologisia kaivauksia ja teinkin löydön: - muistikirjojen kertomaa: (eli hajanaisia havaintoja): - siis nähty: Vetovaunu Dm7 4142: Toijalan ratapihalla 13.6.1976, 4020, 4057, 4142, 4151, 4172, 11598 ja 11636, Juna H515 (Tpe-Hpk) 18.2.1977, nähty Vilppulassa, junassa oli 4046 + 4142 + 11559 + 4061, kohtasi junan P106 (Dm9 + Dm8), Juna P98 (pikalättä Hpk-Tpe) 18.2.1977: runko: 4096 + 4142 + 4193, myöhässä 45 minuuttia Vilppulassa. 4193 ilm. menossa Tku knp. Toijalan ratapihalla 9.4.1977, 4033, 4135, 4137, 4142, 11614 ja 11626, Juna H518 (Hpk-Tpe) 24.4.1977, junassa 4033 + 11591 + 4142, nähty Vilppulassa, kohtasi junan H511, Tampereen matkustajaratapihalla vaunujen 4131, 4143 ja 11621 kanssa 2.7.1977, Juna H484 (Tpe-Tl) 16.8.1977. Junassa 4143 + 11602 + 4142, Toijalan ratapihalla 22.10.1977 klo 4.30 yöllä: 4020, 4024, 4030, 4134, 4135, 4137, 10111, 4033, 4142, 4131, 12213, 4132, 11620, 11626 ja 11628. Juna H522 (Hpk-Tpe), junassa 4142 (jossa menin Hpk-Vlp) + 4143. Juna H513 (Tpe-Hpk), junassa 4129 + 4142 (jossa menin Vlp-Hpk) 2.7.1978, Juna H522 (Hpk-Tpe), junassa 4142 + 11604 + 4129, 2.7.1978. Juna H523 (Tpe-Hpk), junassa 4142 + 4140, juna oli välillä Tpe-Ov "pikalättä", kulkuaika puoli tuntia. Juna H522 (Hpk-Tpe), junassa 4142 + 4143, menin 4143:ssa Vilppulaan. Toijalan ratapihalla 24.9.1978: 4039, 4129, 4137, 4142, 4171, 11605, 11617, 11623 ja 11630. Haapamäen tallialueella 6.10.1978: 11596, 4142 ja 4134. Näistä 4134 + 4142 lähti junana H522 Tampereelle, klo 17.05. Turun varikolla 24.10.1978: 4039, 4142, 12213, 12214, 11637 ja 11639, Juna H544 (Tl-Tku) 2.11.1978, junassa 4144 + 11640 + 4142, Juna H451 (Ri-Tpe) 3.11.1978, junassa 4142 + 11629 + 4153 + 11612 + 4160, Juna H334 (Tku-Po) 8.11.1978, 4142, Juna H523 (Tpe-Hpk) 14.12.1978, 4142, Juna H518 (Hpk-Tpe) 15.12.1978, junassa 4142 + 11626. |
||||
|
31.03.2022 12:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lättähattu-kirjan mukaan VR/Postin postiliitevaunujen malli saatiin Ruotsista. Alla hiukan tietoja ruotsalaisista postiliitteistä: Hilding Carlssonin firma Uumajassa oli valmistanut ensimmäisen neliakselisen postiliitevaunun carlssonilaismallisten rälsbussien vedettäväksi vuonna 1946. Puukorisina niitä valmistui 11 vaunua SJ:lle ja kapearaiteisena 26 (luvussa mukana YP-kapsulättien teräsrakenteiset 9 liitevaunua). Ruotsinlätän mallisia postiliitteitä valmistui: UDFo20, nrot 1819 - 1826 (8 kpl) vuonna 1954. Nrot 1915 - 1922 (8 kpl), myös vuonna 1954, valmistajana ASJ Arlöv. UDFo15, nrot 2003 - 2014 (12 kpl) vuonna 1956, valm. Eksjöverket. Nrot 2055 - 2066 (12 kpl) vuonna 1958, valm. ASJ Arlöv. Näillä oli erona ainoastaan postiosaston koko, UDFo20:n ollessa hiukan tilavampi. Suurin osa vaunuista hylättiin tarpeettomina 1968, kun Ruotsin posti uudelleenorganisoi postinkuljetustaan postinumeroiden käyttöön oton yhteydessä. Jäljelle jääneistä vaunuista kolme hylättiin vuonna 1973. Viimeiset käytössä olleet vaunut, 1824 ja 1915 hylättiin 1975. Vuonna 1967 hylättiin vaunu UDFo15 nro 2004 ja se myytiin Tanskaan yksityiselle OHJ-rautatieyhtiölle (D 246). Siellä sitä käytettiin postin ja tavaran kuljetukseen. 1985 Svenska Motorvagnsklubben osti vaunun ja kuljetti sen takaisin Ruotsiin, se on käytössä nostalgialiikenteessä. Kaksi postiliitettä muutettiin tjänstevagneiksi (= virkatarvevaunuiksi), mutta ne eivät kovin kauaa siinäkään käytössä olleet. |
||||
|
31.03.2022 10:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Painijassa esiintyvä vaunu näyttää olevan muinainen Ge. | ||||
|
30.03.2022 21:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan kuin kuvassa oleva kaksikerrosvaunu olisi lähtöisin VEB Waggonbau Görlitzistä...? Vaihteenopastimen näyttämä ei oikein avaudu minulle. Kiskonkiinnitys muistuttaa saksalaista K-Oberbauta. |
||||
|
30.03.2022 16:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| ...moottoripyöräkerhoihin... | ||||
|
29.03.2022 14:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sillan rakensivat Keuruun varuskunnan pioneerit. | ||||
|
29.03.2022 14:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Austin Maxi - autoja kaxi! | ||||
|
28.03.2022 23:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ns. jääkärikuosi oli käytössä 1919 - 1929. Puvun pääväri oli vihreänharmaa, materiaalina villakangas. Rautatieläispiireissä se koettiin turhan sotilaallisena. Pystykauluskaan ei ollut järin mukava. Sisätiloissa palvelevien mielestä se oli aivan liian kuuma. Ylempien viranhoitajien mielestä se oli liian "tasa-arvoinen". Lakin kopan malliakin arvosteltiin. Tällä virkapukukaudella otettiin käyttöön junanlähettäjien lakin punainen väri, siis Suomessa. Tätä virkapukumallia käyttivät myös naisvirkailijat, riittävän pitkän hameen kanssa. Koko virkapukukauden ajan virkailijat vaativat siviilimäisempää puvustusta. Tämä toteutettiinkin seuraavalla virkapukukaudella (1929 - 1950). |
||||
|
|
28.03.2022 17:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kipparilla jääkärikuosinen virkapuku, joka ei ollut ylen suosittu. | ||||
|
28.03.2022 17:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeanpuoleisessa raadossa näkyy stokerin putki selvästi. | ||||
|
28.03.2022 17:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lättähattu-kirjan mukaan tavaralättäjunien loppu koitti alkukesästä 1978. Olen itse nähnyt alkukesällä (toukokuussa) 1979 DmG7 4146:n Haapamäellä, Seinäjoelle menevän aamuhenkilöjunan keulilla. Heinäkuussa 1979 näin 4146:n seisovan lättien Seinäjoella tavararatapihan sivussa hylkyjonossa. Samassa jonossa olivat muun muassa myös Dm7 4064 ja Eiab 12004, näin pikapikaa muistellakseni. Edelleen lättäkirjan mukaan tavaravedot hylättiin 6.10.1981. Edelleen muut tavaravedot (4145 ja 4147) olisi saman kirjan mukaan siirretty Turkuun 1978. Ensimmäisenä sijoituspaikkana tavaravedoilla oli ollut Riihimäki. Edelleen: 4145 myyty Loimaalle 1982, 4146 myyty romutettavaksi Seinäjoella 1982 ja 4147 myyty Turussa samana vuonna romutettavaksi. |
||||
|
25.03.2022 17:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sen stokerin käyttämättömyyteen joskus (useinkin?) riitti hiilen seassa ollut kivenmurikka. Se katkaisi syöttöruuvin, joten siinä tapauksessa oli turvautuminen suomalaiseen ruisleipäkäyttöiseen stokeriin: lapio heilumaan vaan! Siinä yksi syy apulämmittäjään Trumaneissa. | ||||
|
25.03.2022 13:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensimmäinen vaunu on näemmä EFi. Geebeet alkoivat aika rapsakasti poistua 1970-luvun kuluessa. |
||||
|
25.03.2022 12:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensimmäiset veturit näiltä eurooppalaisilta veturitehtailta oliva suoraan Norrisin mallin mukaan tehtyjä: (vaikkakaan eivät paljoa kyselleet Norrisilta minkäänlaista lupaa!) Steg, v. 1841, Guenther, v. 1842, Sigl, v. 1842, Borsig, v. 1841, Esslingen, v. 1847 ja Henschel v. 1848. Norris oli myös ensimmäinen suurista veturinvalmistajista, jolla oli myös vientitoimintaa ulkomaille. Esimerkiksi vuoden 1840 lopussa 30 % siihenastisesta veturituotannosta oli mennyt ulkomaille, kokonaislukumäärän ollessa tuona ajankohtana 135 veturia. 4-2-0-pyörästö nimenomaan liitettään Norris-veturitehtaaseen. Se kertoo siitä, että varhaiset junat olivat keveitä ja radat laskettu miten kuten. Se kertoo myös siitä, kuinka veturinrakennus uudella mantereella alkoi selvästi eriytyä eurooppalaisesta käytännöstä, toisin sanoen: etutelille oli kovasti tarvis. Norris-mallia seurasi jo vuonna 1839 4-4-0-tyyppi, kuuluisa "American" eli Villin lännen veturi. Norris kunnostautui muutenkin: ensimmäinen kymppipyörä eli 4-6-0 ikinä oli Norrisin "Chesapeake", joka valmistui maaliskuussa 1847 Philadelphia & Reading - rautatielle. Myös ensimmäiset Decapodit (2-10-0) olivat Norrisilta: veturit "Bee" ja "Ant" Lehigh Valleylle vuonna 1867. Norris-tehtaan toiminta hiipui sisällissodan jälkeen: puutteina oli osaavasta teknillisestä hallinnosta, taloudesta ja työn laatu oli myös laskenut, kattiloiden räjähtämisistä tuli valituksia. Toiminta loppui 1873, kub Baldwin otti tehdasalueen ja rakennukset omistukseensa. |
||||
|
24.03.2022 00:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Via asematalo ja makasiini purettiin 1999 ratapihan uudistamisen yhteydessä. (Radan varrella.) | ||||
|
23.03.2022 05:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kimmon mainitsema KHD = Klöckner - Humboldt - Deutz. Firma toimi tällä nimellä 1997 nimenmuutokseen asti. Uusi nimi on Deutz GmbH. Pääkonttori on Kölnissä. Firma on fuusointia harrastanut siinä määrin, että huonommilla on vanhentuneet tiedot asiasta. Lycomingin valmistamien suihkuturbiinien historia on kytköksessä Natsi-Saksan kanssa: suunnittelutiimiä johti mm. Anselm Franz, joka II mms:n loppupuolella kehitteli pääsuunnittelijana Junkers Jumo 004:ää. Jumo 004:ää käytettiin Messerschmitt Me 262 - suihkuhävittäjissä sekä suihkupommikoneessa Arado Ar 234. Moottori oli teknillisesti katsoen edistysaskel, mutta otettiin käyttöön täysin raakileena. KHD on vuodesta 1997 totellut nimeä Deutz AG. Deutzin ilmajäähdytteinen V-8-moottori on tuttu Veto-Jusseista eli Tve 1:sarjasta |
||||
|
23.03.2022 04:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Piti olla "Kiero", mutta kuinka ollakaan, ärrävika yllätti! | ||||
|
23.03.2022 04:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä kuva kuvastaa oikein loistavasti eri maista peräisin olevaa teräsrakenneosaamista. Aina kiskoista alkaen ylöspäin... | ||||
|
23.03.2022 04:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Torpparin aurinkohan" se siellä paistelee! | ||||
|
23.03.2022 04:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Stadilainen on se, joka on syntynyt vanhalla Kättärillä (= Kätilöopisto). Itse en ole sellainen, vaan Möbelwagenin tuoma. |
||||
|
23.03.2022 04:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| No, tästä ei kuva enää somene! Huippuotos! | ||||
|
23.03.2022 04:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoiset siipparit! Lienevätkö evoluutiota muinaisen Itävalta-Unkarin mallisista...? |
||||
|
Kuvasarja: VT 11.5 / BR 601 |
22.03.2022 16:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiva ja mielenkiintounen kuvasarja, kiitos! | ||||
|
22.03.2022 16:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Selvästikin kuvan München-Kassel on matalampi kuin muut tuohon aikaan käytössä olleet henkilövaunujen telit. | ||||
|
22.03.2022 16:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tulee miieleen näkymä porkkanan ohjaamosta, kun tuulilasin läpi katsoo. | ||||
|
|
22.03.2022 16:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan laite näyttää olevan ns. Turboshaft, eli periaatteessa samanlainen kuin potkuriturbiini, mutta ulosoton paikalla on potkurin sijasta akselintumppi. Kuvassa se "shaft" on vasemmassa päässä. Turboshaft on hyvin yleinen helikoptereissa. Valmistaja ja tyyppi olisi kiva tietää. Lieneekö tämä Pratt & Whitneyn joku JT-tyyppinen? Oli kuulu metelistään ja isosta janostaan. |
||||