Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.10.2022 03:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Remontin jäljiltä hieman kliinin näköinen. | ||||
|
05.10.2022 03:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tämän ratapihan kutsumanimenä ollutkin "Korttio"? | ||||
|
04.10.2022 21:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lohdutukseksi riittänee jallua piloillaan tai pennuille jaffaa. Lasikukon teki Kuukerin Nelli!? Asuessaan Närvänkylässä. | ||||
|
04.10.2022 21:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Korjausjunia oli aikoinaan jokaisella isommalla risteysasemalla. Niitä kyllä käytettiin myös raivauksiin onnettomuuksien yhteydessä. Haapamäellä oli varikon korjausjunassa BG 040021 (ex Ei 90 P m/1912) ja BG 04713 (ex Ga). Rataosaston korjausvaununa oli BG 04885 (ex F). Haapamäen palojunahan on jo kuuluisa: BF, palokalustovaunu ja pari vesisäiliö-BG:tä. |
||||
|
04.10.2022 15:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Laakeripesän ohjaimessa näkyvä valkoinen viiru tarkoittaa, että vaunu saa kulkea laskumäen yli. | ||||
|
|
04.10.2022 15:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| BG 040034 oli entinen Fo 22524 vuodelta 1929. Muutostyö BG:ksi tehty suunnilleen 1960-luvun puolevälin tienoilla. Takana näkyvän vaunun käsijohteet ovat eripariset. Onko se ex-Äffä? |
||||
|
04.10.2022 14:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lada Nivassa oli joka nurkassa kierrejousitus. Ratkaisu, jota ei suinkaan löytynyt ihan kaikista läntisistä ja kaukoitäkilpailijoista. | ||||
|
|
04.10.2022 13:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vertti, myrskyn jälkeen: ruskaa parsimaan, hah hah! | ||||
|
04.10.2022 13:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja lisää: Perjantai 5.1.1989: IC 35: (runko Helsingistä lähdettäessä) Sr1 3055 (IC-värityksessä) + Cx 26106 + Ex 26211 + 26202 + 26215 + Rkt 23834 + Ex 26216 (nämä jatkoivat Sk - Ol junana 53) / Ex 26302 + 26208 + 26210 + Rx 26702 + Cx 26111 + 26103 (nämä menivät Sk - Vs). Vielä kerran: P 128: Dr13 2316 + CEit 2670 + Eit 23199 + Rkt 23838 + Eit 23041 + EFit 23563 + Eit 23158. H395: Dv12 2717 + EFit 23530 + Ei 22771. (pikku zoukki junapituuksista!) |
||||
|
|
04.10.2022 13:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| P 67:stä irrotettiin Seinäjoella Eit ja Eht, jotka sitten sahasivat Seinäjoki - Vaasa - henkilöjunissa. Ne palasivat seuraavana päivänä Helsinkiin siten, että "H 5jotain" lähti Vaasasta iltapäivällä kolmen maissa Deeverin vetämänä Seinäjoelle, jossa H5jotain oli jokseenkin ajoissa, ja puoli viiden kieppeillä liitettiin P 68:n perään (Eit ja Eht, jälkimmäisessä oli yksi hytti varattu kipparille). Seinäjoella oli jokseenkin touhukasta, kun 16.35 lähti myös Porkkana P44 Haapamäen kautta Helsinkiin. Ennen 1978 toukokuun loppua P44 oli puuvaunuista koottu sunnuntaijuna, johon kolme vaunua oli tullut edellisenä perjantai-iltana P43:lla. Esimerkkejä junien pituudesta: (rasat korvilta, nyt jymäjää pitkästi!). Lauantai 4.5.1985: P 69: Sr1 3019 + Eit 23252 + 23221 + Eift 23409 + Eit 23222 + Rkt 23819 + Eit 23218 + CEhit 26009 + Cht 2367. Lauantai 25.5.1985: P 1: Sr1 3078 + CEhit 26010 + Eit 23156 + Rkt 23803 + Eit 23065 + EFit 23528 + Eit 23163 + 23078 + 23124 + 23016 + 23157. P 68: Sr1 3030 + Cht 2370 + Eit 23089 + Rkt 23824 + Eit 23196 + EFit 23535 + Eht 23319 + Eit 23205 + 23030 + 23238 + 23221 + 23071 + 23270 + 23038 + Rkt 23802 + Eit 23077. Lauantai 1.6.1985: P 62: Sr1 3017 + Eit 23191 + CEmt 24069 + 24074 + 24017 + 24076 + 24057 + 24068 + Fot 23903 + Eikt 23611 + Eit 23022 + 23250 + 23041 + Pot 10008 + Gfot 31'032-6. Yöjunissa riitti pituutta! Perjantai 19.7.1985: P 68: Sr1 3036 + Cht 2375 + Eit 23054 + Rkt 23824 + Eit 23081 + EFit 23535 + Eht 23319 + Eit 23040 + 23068 + 23087 + 23000 + 23270 + Rkt 23802 + Eit 23158 + 23063 + Eht 23324. Maanantai 22.7.1985: EP 58 "Lapponia": Sr1 3019 + Cht 2363 + Rt 23703 + Eit 23241 + 23229 + Eift 24416 + Eit 23268 + 23272 + 23128. EP 83 "Savonia": 2xSr1 3012 + 3005 + Eift 23410 + Eit 23211 + 23200 + Rkt 23827 + CEhit 26001. Tiista 20.8.1985: EXP 35 "Botnia Express": Sr1 3051 + Chft 2360 + Cht 2366 + Rt 23702 + Eit 23234 + 23231. EXP 17 "Imatra Express": Sr1 3100 + Cht 2377 + Rt 23706 + 23271 + 23272. Perjantai 5.6.1987: P 75 ("Kalakukko"): Sr1 3081 + Nom 11002 + Eit 23076 + 23157 + 23215 + 23115 + 23028 + 23217 + Eht 23323 + EFit 23523 + Eit23222 + Rkt 23820 + Eit 23263 + CEhit 26016. Kalakukko oli pitkä juna muulloinkin kuin viikonloppuisin. Siinä oli vaunuja myös Iisalmeen. Tiistai 7.7.1987: P131: Dr13 2350 + EFit 23559 + Rkt 23821 + Eit 23122 + CEhit 26018. Rantaradan junat "tumppeja", joita kulki pitkin päivää. Lauantai 13.2.1988: EXP 18 "Imatra Express": Sr1 3020 + Eit 23271 + 23270 + 23234 + 23272 + Rt 23702 + CEhit 26018 + Chft 2360. EP 90 "Centria": Sr1 3021 + Cht 2374 + Rkt 23835 + Eit 23199 + EFit 23531 + Eit 23246. Merkillistä, EFit erikoispikajunassa? |
||||
|
|
03.10.2022 22:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| P 69 lauantaina 7.6.1986 (matkustin Hki - Kha koiranpentua katsomaan), edellisperjantaina oli Hanasaaren voimalaitoksen turbiinisalissa riehunut tulipalo. Sr1 3037 + Eit 23247 + 23093 + 23195 + EFit 23520 + Eit 23222 + Rkt 23810 + CEhit 26018 + CEit 2664 + Cht 2371. Taisi olla Provinssi-rock viikonloppuna. Ihmettelin CEit:n ja Cht:n läsnäoloa kyseisessä junassa. Cht:ssä oli pahan kuuloiset lovet pyörissä. |
||||
|
|
03.10.2022 20:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jumalattoman iso pienoisrautatie! Komeaa...! | ||||
|
03.10.2022 20:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin näyttää pysyneen ryhdissään. | ||||
|
03.10.2022 20:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Peltitiilikatto...! Ei silti, ei minulla mitään tuotakaan vastaan ole. Pysyypähän kunnossa. |
||||
|
03.10.2022 20:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nyt vain teettämään kyltit nykytrendin mukaisesti: - "Guys" ja "Dolls". | ||||
|
|
03.10.2022 15:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö ollut P 70? Sen kerran kun siinä matkustin 1980 syksyllä, siihen oli liitetty teräspostivaunukin. 1980-luvulla aamuisin seitsemän aikaan lähti P 69 Helsingistä kauas ylös pohjoiseen Parkanon tien kautta. Meni kuulemma niin ylös, että keittelivät kuulemma ravintolavaunussa kahvit revontulilla. |
||||
|
|
03.10.2022 11:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| EP:ssä (niissä kaikissa) oli AINA ravintolavaununa Rt. Poikkeuksiakin joskus harvoin oli. Jyväskylän Centriassa oli ravintelina vakituiseen Rkt. Kuvan junassa näkyy kaksi Rkt:tä. 67:n paluujuna oli P 68, joka saapui iltayhdeksältä Helsinkiin. |
||||
|
03.10.2022 04:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toivottavasti nuo torvet (lippalakki päässä) nauttivat torvien äänestä! | ||||
|
|
03.10.2022 04:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| P 67 lähti Helsingistä aamupäiväkymmeneltä ja oli Seinäjoella siinä klo 14 pintaan. | ||||
|
02.10.2022 13:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainoat "invat", joita koskaan olen noina aikoina nähnyt junissa matkustavan olin minä itse ( invaliditeettiprosentti 30% synnynnäisen huonokuuloisuuden takia) ja 1980 syksyllä Toijalan - Turun välillä P104:ssä eräs rouva, joka sai pahan epilepsiakohtauksen. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset invalidijunat olivat eri asia. Vasta EFiti-vaunujen myötä oli VR invalidiasiaan huomiotaan kiinnittänyt. |
||||
|
02.10.2022 03:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22557 valmistui 1952 ja hylättiin 1984. | ||||
|
|
02.10.2022 03:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22547 valmistui vuonna 1950 ja hylättiin 1987. Toukokuussa 1985 se seisoi jonossa Ilmalassa ja siinä oli merkintä j. 63/64. 16.6.1985 se oli "Viisujunassa" H391 välillä Helsinki - Karjaa. Junaa veti Pekka 1004 ja siinä oli 4 Ei72-vaunua. 25.6.1985 se taas oli junassa H397 (Kkn-Kr) Eit-vaunun ja Ei 22792:n mukana. Vet. Dv12 2714. 13.7.1985 se oli junassa H421 (Kr-Hy), + 4 Ei72 ja veturina Pekka 1004. Marraskuussa 1987 se jo toimi Kirkkonummen makasiinina entisen, jo poistetun vesitornin luona olleella naperoraiteella. Kkn makasiini joutui siirrettäväksi paikaltaan asematunnelityömaan takia. Fo 22547 oli merkitty hylätyksi 10.1987. Sen seurana oli XG 030184 (ex Gb 57'515). 22547 oli Kirkolla vielä alkukesästä 1991. 16.12.1988 kävin Kirkkonummen asemalla Milla-bernin kanssa. Kysyin junasuorittajalta, että saanko punnita koirani makasiinivaa'alla. Suorittaja (tummatukkainen rillipäämies, lyhyt varreltaan ja myös luonteeltaan) rupesi paasaamaan että VR ei ole sellaista palvelua varten! Minä:- Ai jaaha. Menin kuitenkin 22547-makasiinille, jossa asemamies tuumasi: "Punnitse vaan, aivan vapaasti". Millan paino: 50,5 kg, 2,5-vuotiaana berninarttuna. Aikaisemmat punnitukset oluvat vielä sujuneet kotona, koira syliin ja vaakaan. Sittemmin se työ kävi hankalaksi... 22547 jossain vaiheessa siirtyi Topparoikalle Lahteen. Lienee kunnostustyö vielä vaiheessa. |
||||
|
02.10.2022 02:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| DEi/CEi 2627 valmistui vuonna 1939. Siinä oli putkirunkoiset istuimet 2. luokassa. Hylätty 1977. |
||||
|
02.10.2022 02:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ci 2341 valmistui vuonna 1952, eli "Olympiavaunuksi". Siitä tuli BG 040088 vuonna 1972. | ||||
|
01.10.2022 22:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio, oliko tämä A 30 vielä sininen, kun kuvasit tämän? | ||||
|
01.10.2022 15:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Iso maa, isot toleranssit ja isot putket. Niin, ja ryyppyputket siellä vasta isoja onkin! | ||||
|
01.10.2022 05:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä, Jukka! Toisin sanoen: tekninen ratkaisu on jo olemassa. | ||||
|
|
30.09.2022 20:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Idea: hylätystä Kaalihäkistä irroitetaan ohjaamo varusteineen ja siitä rakennettaisiin junasimulaattori, vaikkapa nyt museolle! Simulaatttorissa pitäisi sitten olla herkkuna yöpikajunan kuljettaminen pimeän talviyön läpi, tavarajuna kesällä, ym...? En usko tehtävän olevan mahdoton! |
||||
|
30.09.2022 19:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Periaatteessa, Reijo hyvä. Kuvassa näkyvä kattopäällyste tunnettiin aikoinaan nimellä "Eternit", (nimellä korostettiin ikuisuutta). Sittemmin se sai suomalaisperäiseksi nimekseen "Mineriitti". Levy on asbestisementtiä. Ulkoseinäverhoiluna mineriitti oli suosiossa 1960- ja 1970-luvulla. Nyt siitä pyritään ponnekkaasti eroon. Varsinainen IKI-levy taas on korkeapainelaminaattia, kuuluisana esimerkkinä Kolhon IKI-levy. Sen kuvioinnille ei edes mielikuvitus aseta rajoja. |
||||
|
29.09.2022 15:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa on mahtavan hyvin saavutettu sivuradan pienen aseman tunnelma! Sataa. Pari harmaata varista lentää lenhottaa laiskoin siiveniskuin Tapion yli, kun hän tarkistaa kameransa asetukset. Hiljaista. Iltapäivä kuluu hiljalleen, kohti menneiden päivien ikuista ketjua... Paluulättään on vielä aikaa. Postimies on vielä kierroksellaan kylällä, kirjelaatikossa ei paljon tyhjentämistä ole. Sekuntiosoitin tiksuttaa Tapion rannekellossa. Tapio katsahtaa taivaalle: tasainen pilvikerros kertoo sateen jatkuvan vielä yöhön... Räps. Hetki on ikuistunut. |
||||
|
|
29.09.2022 15:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei, molemmat herra Mikot: myöhempi seisakkeiden harvennus (muun muassa jo 1948 aloitettuna ja 1990 päättyneenä) ja laiturivaihteidenkin osalta johtui mahdollisesti junien nopeuksien kasvamisesta. Näin ainakin päälinjoilla, muun muassa Mikko II:n mainitsemalla Haapamäen - Jyväskylän välillä, Oulun ja Savonkin radoilla. Nopeutumisen myötä, nämä liikennepaikat tavallaan tulivat "liian lähelle" toisiaan, siinä tapauksessa että junien nopeuksia tosiaankin nostettiin (huipentumana Pendolino), päämääränä Helsinki-keskeisyys. Eikä pidä unohtaa sitä kuuluisaa maaltapakoakaan, joka taatusti ja tunnetusti vei matkustajia pois junista. Eräs nopeutumisten syy oli myös se kun VR halusi säästellä Lättähattujen vaihteistojen jarruhihnoja. Kuulosta ehkä vitsiltä, mutta omien kokemusteni myötä silti mahdolliselta, siitä ei vain puhuttu. Joka tapauksessa, spekulointia tai ei, liikennepaikkojen lukumäärää ei suinkaan sotien jälkeen ole nimenomaan kasvatettu. |
||||
|
29.09.2022 09:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| En saata ymmärtää joka paikkaan tunkevaa anglisismia! Kyseessä on kuitenkin suurpääoman harrastama pakottaminen "yhdenmukaisuuteen", jotta ihmisiä olisi helpompi riistää ja "vapauttaa" heidät rahoistaan! Fleetcare (mänttäläisittäin: letkare) = laivasto-hoito. |
||||
|
|
28.09.2022 17:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräänlainen Rauhanasema se tämä. Toinenhan on Pasila/Pöölessä. | ||||
|
28.09.2022 15:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikin "Nortti on täyttä tupakkaa"-mainoksia. Vaikka tiämmä nykyiset tupakoivat keijukaiset sortuisivatkin kanveesiin ekan North State-henkosen seurauksena. Nykytupakat, höh, LM joka on yhtäkuin Lasten Malporo, eli Hiihtoliiton hyväksymää... |
||||
|
28.09.2022 15:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Petri. Ja myöskin yleistä rappeutumista ja lahoamista. Esimerkki: Dm2 nro 13, joka aikansa muhi museolla, sopii nykyisin lähinnä juhannuskokoksi Tyrisevänjärven rannalle. Entä Fo 22537 (toiselta kyljeltään 22637), joka apinan raivolla laitettiin siistiin kuntoon ja palautettiin vaunurekisteriin vuonna 1987, toivotonta! Not-vaunu pistää tuntemaan myötähäpeää ulkomaalaisten museovieraiden edessä. A 80? Sekin hävitetty! Kyllähän nämä suomalaiset "erityisolosuhteet" tunnetaan, päättäjiä ei kiinnosta pistää edes puolta palanutta puupenniä museokaluston hyväksi, eikä supisuomalainen nahjusmaisuus saa aikaan muuta kuin olankohautuksia ja polttopillimiehille työmaata (Bucyrus!). Muuten, edellä mainitsemani Vapor-höyrylämmitys oikeastaan vaati sen, että ne ensimmäiset Clayton-Sr12:t (nykyiset 27-sarjan Deeverit) tekivät debyyttinsä Hki ruuhka-aikojen puuvaunujunissa. |
||||
|
|
28.09.2022 13:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Jouni. Olipa se kerran käynyt läpi jonkinlaisen kunnostussessionkin. Kuvasta on selvästi nähtävillä, ettei vaunussa ole 22600-sarjaan 1970-luvun alkupuolella laitettua sähkölämmitysjärjestelmää, eikä muuten loistelamppuvalaistustakaan. Rautatiemuseolle tyypillinen säilytysmenetelmä oikein juhlii tässäkin vaunussa. Sarjassa oli alunperin valmistuessaan ollut Vapor-höyrylämmitys ja Pintsch-korkeapainekaasuvalaistus. |
||||
|
28.09.2022 00:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toden totta, Petri, kiitokseni täydennyksistä. MK 55/MK 93, lähtöaika klo 18.00 ja MP 37 kello 18.05. MK-junia ei rantaradalla mainittuna aikana näkynyt. Kuvauspäivä oli keskiviikko. |
||||
|
27.09.2022 23:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Noo, Eljas hyvä, porukka ja porukka, oli se sitten vaikka "Kamera-Kameraden" tai DB:n sisältä joku/jotkut asiaan vihityt. Korona lienee pysäyttänyt vastaavan liikenteen pitkin maailmaa, mikä on todettavissa. |
||||
|
27.09.2022 22:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sentään yksi asema, johon ei ole heitetty vikaherkkää lipunmyyntiautomaattia! Hatunnosto ja kumarrus kiitosmaininnalla! |
||||
|
27.09.2022 22:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Varastettua tavaraa ei kunnossa pidetä! | ||||
|
27.09.2022 22:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ek 1081 oli valmistunut vuonna 1945. Vuonna 1968 se muutettiin autojenkuljetusvaunuksi Hac 105'899. Myöhemmin Hac muuttui Fh-konduktöörivaunuksi nro 3345. Näiden vaunujen koreja jäi ylimääräisiksi monin kappalein. Mihin kaikkialle? Keurusselän itärannalle, suunnilleen Varpussalmen pohjoispuolelle oli päätynyt Ek 1035:n korin puolikas, väsättynä eräänlaisen perävaunuvirityksen päälle. Itse kävin sitä tutkimassa 1970-luvun puolenvälin tienoilla. Vaunun omistaja oli laittanut sen seinälle hirveän uhkauksen siitä, mitä hän tulee tekemään niille, jotka murtautuvat hänen vaunuunsa. Taisipa omistaja mainita jotain Vihtavuorivalmisteestakin... 1034:n kori taas oli Kotkassa, Jylpyn teollisuusalueella. |
||||
|
|
27.09.2022 22:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pekassa ei näy enää olevan etutelissä jarruja. Ei-vaunut näkyvät olevan tuoreemmasta päästä ja satapaikkaisia. Kulissikiven asemasta näkee, että H 221 on juuri pysäytetty lähtöraiteelleen. Aikaa lähtöön on vielä runsaasti. | ||||
|
|
27.09.2022 22:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ellei aikataulukauden vaihteessa 28.5.1967 nyt kovin radikaaleja muutoksia ole tehty, niin kevätturistista 1967 katsottuna Porkkana olisi kello 18.10 Imatralle lähtevä MP 11 ja Pekka-juna H 221 lähtisi Porkkanan perässä kello 18.15 kohti Riksua. H 221 pysähtyi lähdön jälkeen Pasila/Fredriksbergissä ja sen jälkeen Keravalla, koluten sen jälkeen pysähdyspaikkoja (Arolampea lukuunottamatta) Riihimäelle. Keravan jälkeen ässänä olivat Kytömaa, Kyrölä, Saunakallio, Huikko, Takoja ja Monni. Riihimäelle tuloaika oli 19.48. |
||||
|
|
27.09.2022 22:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eljas, mikä porukka museoliikennöi 1928 käyttöön otetuilla alkuperäisillä ja ihme kyllä vielä jäljellä olevilla kerma/purppuransinisillä Rheingold-loistosalonkivaunuilla? | ||||
|
26.09.2022 21:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei välttämättä, Jarno. Jotkut etelässä paremmin viihtyvät kasvit tykkäävät myös riittävästä ilmankosteudesta, josta höyryveturit pitivät osaltaan huolta (poistohöyry). Niin, ja kasvit hengittävät hiilidioksidia. Olen edellisessä elämässä ollut siirtolapuutarhaviljelijänäkin. |
||||
|
26.09.2022 21:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sinun kirkas lahjakkuutesi on siunauksellisesti tunnustettu isänmaamme kunniaksi. Säätymme kunniaksi Itävaltalainen insinööri- ja arkkitehtiyhdistys Toukokuu 1904 [Juhlallista kieltä - piti miettiä vähän aikaa, miten sen lapiolla kääntäisi! Ei helppoa. Heller = raha (siis isolla hoolla), heller taas on vaaleampi tai kirkkaampi.] |
||||
|
26.09.2022 16:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| BG 04947 oli entinen Gb 54'001. Vuonna 1989 siitä tuli XG 031153. Tuo neliakselisen virkatarvevaunun ikkunajako tuo mieleen muinaisen CEi:n. Telimallina on A7. Mikähän mahtoikaan olla littera ja numero? |
||||
|
26.09.2022 16:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| BG 04621 vuodelta 1962, oli tosiaankin entinen Ge 30'318 vuodelta 1936. Sittemmin vaunu sai uuden litteran ja numeron: XG 031152, suunnilleen siinä 1990-luvun taitteessa. |
||||
|
26.09.2022 16:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toisin sanoen: Nikkilän "lataamon" asukit eivät olleet tärkeysjärjestykseltään lähelläkään yläluokkaa. Eräänlainen suomalainen versio natsien Aktion T4 - (tunnettu myös nimellä "Hadamar") ohjelmasta. | ||||
|
26.09.2022 12:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| BE 0687 vuodelta 1964 oli entinen Ek 1056 vuosimallia 1945. BE hylättiin vuonna 1983 ("kori laho ja aluskehys syöpynyt"). Viimeisessä vaiheessaan Ek:na sen paikkaluku oli 56. Lämmityslaitoksena oli ollut vesilämmitys höyry- ja kaminalämmitteisenä, lisämausteena nestekaasulämmitys Kosmos-merkkisellä laitteella. Minun nähdäkseni vesilämmityslaitos oli ollut samanlainen kuin telivaunuissa. Tämä siis selityksenä tikkaille. Katolla on lisäksi tavallinen puuvaunun kaminan savutorvi ja taitaa siellä pilkistellä vedentäyttösuppilokin. Valaistusgeneraattorikin on alustassa nähtävissä. Samanlainen lämmityslaitos oli ollut myös vaunussa 1079. Sen paikkalukuna oli ollut 58. Lienee ollut jonkinlaista kokeilua nämä molemmat. Vaunussa 1041 taas oli kokeiltu ilma-Webastoa. Ek-sarjassa oli pääasiassa käytössä ollut Laycock-höyrylämmitys. |
||||
|
26.09.2022 12:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan F 3953 oli valmistunut vuonna 1945, työläisvaunu T 1711 oli "lahjoittanut" aluskehyksensä sille. Hylätty vuonna 1987. | ||||