Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.08.2022 17:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| No voi raakkules, menin laukalle! | ||||
|
21.08.2022 17:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö veturin hainhammas-maalauksen suunnitellut joku Lt.-Gen Claude Chennaultin entisistä American Volunteer Groupin Kiinassa taistelleista jenkkilentäjistä? Näiden kavereiden Curtiss P-40 Tomahawk - hävittäjäkoneiden keuloissa oli juuri samanlainen Sharkmouth-maalaus. Vai meninkö laukalle? |
||||
|
21.08.2022 17:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aaaah, mikä kuva! Kirkon vieressä ratakainalossa on näemmä allas, jossa lienee tapahtunut baptistiseurakunnan erään jäsenen (naispuolinen, valkoisessa asussa) kasterituaali. Pienoisrautatie maisemineen, sen tekemisessä täydelliseksi rajaton luovuus on välttämätön. Myös ymmärtämystä ihmisten tavallisesta elämästä on hyvä pitää mielessä. Esimerkkinä vaikka nyt sekin, että esimerkiksi Ruotsiin sijoittuvalle pienoisrautatielle menisin itse lisäämään kovasti paheksutun raggariauton! Kuvan paras anti on juuri tämä! |
||||
|
21.08.2022 12:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohhoh, kun hieno! Veturissa näyttää olevan ympäristöystävällistä tekniikkaa: katalysaattori ja ahdin, heko heko! Laaksosta puheen ollen: Johnny Quentin at San Cash 1969: https://NdxC68JLW2Q |
||||
|
21.08.2022 12:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Perusteluineen hyvin kelvollinen kuva. T. Harrastaja, jolta löytyy yhden - kahden hyllymetrin verran kirjoja jenkkiautoista, pääpaino '57 Letukassa. Aarteena piirimyyjille tarkoitettu kansio '58 Oldsmobilesta, upeine värikuvineen. Enkä suinkaan vierasta Kutter-mallisia bussejakaan. Ei kaikki ole niin vakavaa... Surkoon hevonen, sillä on isompi pää. |
||||
|
20.08.2022 20:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja sisältää junan odotuksen tunnelmaa, onnistuneesti! Wunderschön! |
||||
|
19.08.2022 14:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tässähän on sama näkemys toteutettuna sähkövedolla, kuin mitä oli Dhm1- suunnitelmassa tavoiteltu alunperin, (Dhm1 kehittyi Hr11:ksi). | ||||
|
19.08.2022 14:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vetopyörien halkaisijoiden ero tosiaan korostui Dm7 - Dm6 - yhdistelmällä ajettaessa. Liikkeelle lähdettäessä vetokytkimien kestokyky oli koetuksella. Rautalangasta väännettynä: kuutonen hyökkäsi liikkeelle ripeämmin kuin seiska. Päivänselvää: 613 mm versus 790 mm. Mielestäni tärkein syy kuutosten korien nostaminen samalle korkeudelle seiskojen kanssa oli kalustokiertojen järjestelemisessä. Pelkästään kuutosjunilla operoiminen ei olisi ollut kannattavaa enää siinä vaiheessa kun seiskoja liitevaunuineen oli konejaksoilla/varikoilla "miljoonia". |
||||
|
19.08.2022 10:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sylinterin suojapellitys olisi syytä puhdistaa. Vai maksaako se liikaa? Tuntuu muutenkin siltä, että 1021:n pitäminen ajokuntoisena on armonosoitus nostalgiaan taipuvaiselle rahvaalle. Jos jotain nyt tehdään, niin tehtäisiin sitten kunnolla! Ihme, että Pekka 1021 on ylipäätään läpäissyt kvartaalipellementaliteetin? |
||||
|
19.08.2022 10:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| EFi 22380 valmistui muutostyönä vuonna 1954 ja sen perusvaunu oli ollut 100-paikkainen Ei 22256. Se taas oli vuodelta 1947. | ||||
|
19.08.2022 10:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hurun tankkiin mahtui 4 200 litraa dieselpolttoöljyä. Lätän tankki on 300-litrainen. | ||||
|
|
18.08.2022 06:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen ollut siinä harhaisessa käsityksessä, että ajokahvoja olisi ollut yksi vetovaunua kohden. Ja että sitä säilytettiin moottoripäässä, samassa kaapissa, missä ovat käynnistys- ja öljynpainevahdin ohitusnappulat. | ||||
|
17.08.2022 18:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tällaisena kolmiakselisena minä muistan Mäntässä käyneet Sfc:t. Niiden väritys 1970-luvulla oli erilainen kuin kuvassa: ruskea runko, kermanvaalea säiliö, jossa oranssi pitkittäisraita ja FC:n logo hyvin tummalla sinisellä. |
||||
|
17.08.2022 17:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiva kuva! Vaihdepiiriin "Keski" kuuluva englantilaisvaihde hauskasti sommiteltuna kuvassa mukana. Kuvan dokumenttiarvo on valtava! |
||||
|
|
17.08.2022 17:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaikeaksi meni myös, jos tehonsäätökahvan varsi katkesi (esim. ainesvika). Veto-liite-junassa meni odottelemiseksi, kun taas veto-liite-veto - junassa senkun otti kolmioavaimen mukaansa ja haki kahvan takapään vetovaunusta. | ||||
|
17.08.2022 10:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Käytössä on ollut myös kaksoisvahtitupia, ne tietenkin olivat isompia verrattuna yhden ratavartijan asunnoksi. | ||||
|
17.08.2022 03:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat Jimi ja Teppo: kaavio on Valtionrautatiet 1912 - 1937 - teoksen II osassa, sivulla 289 oleva kuva 204. Sivulla 291 mainitaan, että Aurajoen silta Toijalan - Turun radalla (km. 243 + 739 m) oli jatkuva levysilta, sen jännemitat olivat 14,10 + 17,82 + 14.10, välipilarit valurautaa. Sillan räjäyttivät punaiset 15.4.1918. Särkynyt pilari korvattiin väliaikaisesti puupukeilla. [Jännemittojen ilmaisutapa on ajalta, jolloin Suomessa EI OLLUT vielä metrijärjestelmää. VR rakentaessaan ratoja käytti englannin tuumaa (25,4 mm). Vanha ruotsin vallan aikainen tuuma oli ollut nykymitassa 24,74 mm. Venäjän vallan aikana oli tullut käyttöön venäläinen tuuma, joka oli yhtä suuri kuin englantilainen. Metrijärjestelmästä annettiin asetus vuonna 1886.] "Suurin raudoittamaton, betoninen ratasilta on v. 1923 suunniteltu ja rakennettu Auran aseman lähellä. Sen holvin aukon leveys on 26,0 m ja korkeus 6,74 m. Rakennettaessa tehdyn suunnitelmasta poikkeamisen johdosta suoritettujen tarkistuslaskelmien mukaan voi tässä holvissa syntyä aina 34 kg/cm2:n vetojännitys lämpötilan alenemisesta. Tähän mennessä ei kuitenkaan siinä ole ollut havaittavissa paljaalla silmällä näkyviä halkeamia. Kun holvi on raudoittamaton, ei halkeamankaan syntyminen siihen vielä merkitse rakenteelle välitöntä vaaraa." (mts. 245) |
||||
|
16.08.2022 19:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohhoh! Kapea eteinen kapeimmillaan kapearaiteisella. | ||||
|
16.08.2022 19:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistakaa, että tässä kuvassa poseeraava "Jakobin" teli on aivan eri asia kuin Jakobin teli. Tarkoitan: sellaista kaksiakselista teliä, jonka päällä on kahden vaunun päädyt. Lähin esimerkki on Flirt-junissa. |
||||
|
16.08.2022 11:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinä on Bredat muumioituneina ja ikkunat kivitettyjä... Surullista. | ||||
|
|
16.08.2022 11:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hienoa, Jorma! Tuot loistavasti esiin käytännön ratkaisuja siinä missä minä aikoinaan imin teoriaa itseeni. Lähes asuin Hpk talleilla ja Vlp asemalla joissa seurasin silmä tarkkana työskentelyjä. Puhumattakaan etupäämatkustamisesta. Teoriapuoleni vahvistui entisestään, kun Tku konepajalla pistivät käteeni Riipolan Dm 7- kansion ja myöhemmin syventyminen Moottori kakkoseen antoi tuntikausien ajankulua, kun kynänkärjellä seurasin sähkö- ja paineilmakaavioita sivu sivulta. Jorma, kiitos sinulle, että olet olemassa. |
||||
|
|
15.08.2022 18:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos monen vetovaunun junassa suuntaa osoittava merkkilamppu ei pala, on mentävä vetovaunu vetovaunulta läpi suuntalaatikon asennot, lattialuukku avaamalla ja luomalla pistävä katse suuntalaatikon paineilmasylinterin männänvarteen, että kummassa asennossa se on. Jos suunta on väärin, niin asia hoituu irroittamalla välikaapeli, laittamalla plumpsi vaunun takapäähän ja sitten pöytä auki ja suunnanvaihto, jos moottori on jo käynnissä. Tämän jälkern pöytä kiinni, plumpsi pois ja välikaapeli paikalleen (jos vetovaunu ei ole viimeisenä). |
||||
|
15.08.2022 09:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiva kuva! Vaunujen tyypit voi asiantuntemuksella päätellä kattokaluistakin. | ||||
|
15.08.2022 09:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistava kuva, josta näkyy rautateiden status tänä päivänä: - perinteitä edustaa puiset ratapölkyt, tätä päivää keltaiseksi turvaväritetty kiskokulkine ja tie tulevaisuuteen on viitoitettu sähköllä. Hyvä kuva, Ilari! |
||||
|
15.08.2022 09:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eli vanhanaikaiseen tapaan sanottuna: - juna pysähtyi Kontiolahti/Björnvikissä (Khi) aikatauluun merkittynä kolmiona. | ||||
|
14.08.2022 18:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hdk:han se. Kumma, kun entisöintiä ei ole tehty loppuun saakka...? Ei numeroitakaan ole vaivauduttu laittamaan! |
||||
|
14.08.2022 15:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jugend tai Art Nouveau olikin enemmän mannermaalla harrastettua. Brittein saarilla arkkitehtoninen näkemys on sopeutunut sikäläisiin oloihin. En itse hämmästele kivirakennusten suurta määrää siellä. Jugendin lähtökohtana oli aikoinaan luonnonmuodot, esimerkiksi vaikkapa nyt kukan varren kaartuminen pehmeässä kaaressa. |
||||
|
14.08.2022 11:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pasila - Karjaa - rautatien asemien kanssa samaa ikäluokkaa. | ||||
|
14.08.2022 11:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kori lienee ollut lämpöeristetty. 50 jalkaa tekee 15 240 mm. Telit näyttävät mielenkiintoisilta. | ||||
|
|
14.08.2022 11:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo julkisivu tuo väkisinkin mieleen ajatuksen skotlantilaisesta platformskjulista...? Hieno! | ||||
|
14.08.2022 11:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei ole Vilppula. Kuistin koko, pylväiden lukumäärä ja ikkunoiden yläreunan muotoilu eivät ole alkuunkaan vilppulalaismallisia. Eikä tämä ole Myllymäeltäkään. |
||||
|
13.08.2022 11:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itse kirjeenkantajana Mäntässä olleena muistan oman työpäiväni alkaneen siinä aamuneljän - viiden maissa. Arvolähetykset tulivat niihin aikoihin Vilpussa pysähtyneissä yöjunissa P 51/52 olleissa postivaunuissa niin sanotuissa lukkopusseissa. Muutkin lähetykset tulivat postisäkeissä, niiden avaamisella ja sisällön lajittelemisella se työrupeama alkoi. Varsinaiselle päiväpostin jakelukierrokselle lähdettiin varttia yli yhdeksältä, omankin kantopiirin lajittelujen jälkeen. Fo-vaunujen postiosastoissa en itse 1970-luvun jälkipuoliskolla yleensä havainnut harmaatakkisia. Iltajunassa P 41 (Hki - Hpk - Sk) tuli kyllä Fo:ssa postia, joten Vilppulan postitoimiston postimies itse tuli asemalle keltaisen laituriautonsa kanssa ja meni vaunuun hakemaan niitä paria postisäkkiä joita silloin tuli. Lähteviä postisäkkejä en koskaan nähnyt hänen vaunuun vievän (= ei lajittelun/lajittelijan tarvetta). Sekin touhu loppui siinä 1978 tienoilla ja 1979 Fo:t korvattiin EFit:llä. Postin linja-autoista: Mänttä - Jämsä - Länkipohja - välillä kyllä kulki keltainen Ajokki, joka lähti Mäntästä päivittäin kello 13.30. En muista nähneeni, että josko sihen mitään postisäkkiä olisi heitetty takapään tavaraosastoon. Lukkojen takana, Jukka? Postivaunut olivat oma maailmansa, eihän sinne siviileillä ollut postivaunuliikenteen parina viimeisenä vuosikymmenenä mitään asiaa. Ja mitä postin ja VR:n välisiin suhteisiin tuli, kitkaa aiheuttivat kummankin osapuolen näkemyserot esimerkiksi aikatauluista sekä postivaunujen sijoittamisesta juniin. Joskus pääsivät yhteisymmärrykseen, joskus yhteisymmärrys oli hiukan hakusessa. Suosittelen kirjaa: Ilkka Teerijoki/ Postivaunun matkassa. Sivustolla Antikvaari.fi niitä silloin tällöin näkee myynnissä. Eikä kovin kovaa hintaakaan niistä nyhdetä! |
||||
|
13.08.2022 11:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Ankan ympärillä ollutkin joskus ketju? Lieneekö Hpk kylätoimikuntaakaan enää? | ||||
|
13.08.2022 04:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22528 valmistui vuonna 1929. Vuonna 1969 siitä tuli BG 040078. Hylätty vuonna 1986. | ||||
|
|
13.08.2022 04:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22550 valmistui 1952 ja hylättiin vuonna 1975. Huomatkaa oikean pään telissä oleva valaistusgeneraattori. Sen akselin ympäri asetetulla kehikolla estetään generaattorin akselin putoaminen. |
||||
|
12.08.2022 14:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kivaa, että sinulla on kissoja. Toivottavasti olet hoitanut madotukset, rokotukset ja muutkin tarpeelliset kissanhoidolliset asiat kuntoon. Kuvan kissa ei ole virkaansa hoitamassa sillä tavoin kuten sinun naukumaijasi. Kisu on päästetty silkkaa välinpitämättömyyttä seikkailemaan kiskoille. Olen tähän ikään (65 vee) oppinut sen, että mitä enemmän kohtaan "tavallisia ihmisiä", sitä enemmän pidän omista kissoistani (kolme kollia) ja berniläisistä. Muutkin koirat ovat mukavia, mutta edellisessä elämässä berniläisten isäntänä (3 koiraa, 11 vuotta) nämä ovat etusijalla. |
||||
|
|
11.08.2022 22:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tyypillisen tyhmän maalaisjuntin aikaansaannoksena kissa vapaasti kulkemassa ulkona ilman valvontaa! Tämähän on yksi konsteista päästä kisurukasta eroon: tulee sylttyä junan alla, toivottuna seurauksena. Ei paljoakaan äly päätä kivistä, eikä eläinsuojelusta annettu laki merkitse mitään. |
||||
|
11.08.2022 05:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaaha. Pytinki saanut lisäeristyksen ja rautakauppaikkunat. | ||||
|
10.08.2022 21:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jouni, divetymonoksidin! Ja vielä lääkärin määräyksestä. En ole koskaan pitänyt oluesta ja viimeksi olin päissäni marraskuussa 1976. Tarkoitukseni oli osoittaa, että "jos-historia" mielenkiintoisuudestaan huolimatta on aika turhaa. Iävallan Waldviertelissä ihmiset naivat toisiaan pitkin ja poikin. Schicklgruberin suku liittyi nimellisesti Johann Nepomuk Hiedleriin. Myös Hüttler-nimistä porukkaa rutsasi toisiaan siellä noina "Grimm-kauhusatujen" aikakautena. Täsmennyksenä herra Jounille: Matrabazo - Sossiko oli Josif Dzugashvilin eli Stalinin yksi kutsumanimistä nuorna miesnä. Hänet erotettiin ortodoksisesta pappisseminaarista vallankumouksellisuutensa takia. Toisena syynä oli sosialidemokraattisen puolueen propaganda-aineiston hallussapito. Se kun oli kiellettyä. Venäjän tsaariperheeseen syntyi poika 12.8.1904, kovasti odotettuna kruununperijänä eli tsesarevitshinä. Hänen äitinsä oli verenvuototaudin kantaja, Englannin kuningatar Viktorian jälkeläisenä. Ellei tätä tautia olisi poikarukalla ollut, ei irstasta munkkia, Grigori Rasputinia olisi päästetty lähelllekään tsaariperhettä. Ei olisi seurannut venäläisten totaalista kyllästymistä tsaarinvaltaan, Leninkin olisi jäänyt historiaan pamfletti- ja kahvilaväittelijänä. Rasputinin irstaudesta: tämän talonpoikaismunkin teologia: - jotta saisi synnit anteeksi, piti ensin tehdä syntiä! Ja sitä hän tekikin. Kaatoi sänkyynsä liki jokaisen pietarilaisen aatelisnaisen. Eikä siitä hyvä heilunut. Verenvuototaudin aiheuttaa pieni geenimuunnos. Saksan keisarillinen perhe jostain kumman syystä säästyi siltä, vaikka Ville-keisarin vaimo myös.kuului Englannin Viktorian jälkeläisiin. Espanjan ja Kreikan kruununprinssien elämä olikin yhtä kipeää kuin Aleksei Nikolajevitshilla. Alois Schicklgruber eli Hitler sai paavilta luvan mennä naimisiin serkkutyttönsä Klara Pölzlin kanssa. Klara synnytti kolme lasta Aloisille, mutta nämä kuolivat jo lapsina. Eloon jäänyt poikalapsi syntyi illansuussa 20.4.1889 Braunaussa ja sai nimekseen Adolf. Ja niinpä Adolf Hitler nykyisinkin on saanut epähenkilön maineen ja aiheesta! Nikolai II kruunattiin tsaariksi isänsä Aleksanteri III:n kuoleman jälkeen. Kuolinsyynä oli ollut munuaistauti. Ryssän Nikua ei oltu mitenkään valmisteltu yksinvaltiaan virkaan! Hän olikin vastahakoinen, tietäessään olevansa toistaitoinen koko laajan Vennäinmaan hallitsijaksi. Ja tätä käytettiin hyväksi: muun muassa yliprokuraattori Konstantin Pobedonostsev siirsi sangen ankarat mielipiteensä liian kiltin tsaarin noudatettavaksi. Ja Nikun muija Aleksandra tyypillisen äkkikäännynnäisen tapaan myös mielellään korosti tsaarinvallan jumalallista luonnetta miehelleen. Ja mitä Niku, tunsi olonsa mukavaksi, kunhan pääsi eroon hoviprotokollasta halkoliiteriin omiin oloihinsa polttopuusouviin, sahan ja kirveen kanssa. |
||||
|
|
10.08.2022 20:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kansainliitto oli hyvä idea, mutta sen tavoitteiden toteuttaminen tökki ja pahasti. Suurimpana syynä nurkkapatriotismi. Jos nyt vaihtoehtoisilla historiankuluilla pelataan, niin minun mielestäni historian kulku olisi toisin: - Jos Matrabazo - Sossiko olisikin jäänyt pappisseminaariinsa. Eli Talliinin Joopi. - Jos tsesarevitsh Alekseilla ei olisi ollutkaan pienen pientä geenimuunnosta DNA:ssaan. - Jos Alois Schicklgruber ei olisikaan saanut paavilta lupaa mennä serkkunsa Klara Pölzlin kanssa naimisiin. - Jos Klaran odottama lapsi olisikin ollut tyttö (synt. päivä 20.4.1889 Braunaussa). - Jos Aleksanteri III:n munuaiset olisivat kestäneet pitempään. Jos, jos, jos, jos! Jos isoäitivainaallani olisi ollut pyörät, hän olisi ollut auto! |
||||
|
|
10.08.2022 13:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muiden maiden reunaehtona oli juuri se, että Venäjä tunnustaisi itsenäistymisen ensin. Suomalaiselle, silloiselle porvarihallitukselle Lenin hiukan julmisteli, istuttamalla suomalaisia anojia tuntikausia Smolnan käytävällä. | ||||
|
10.08.2022 12:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oliko Tka-kalustossa linjaradion vehkeitä? Kuvasta voi nähdä, kuinka Tka6-sarja oli rakennettu Hk-vaunuista. Ja vielä siitä mallista, jossa oli ollut laukaistavat sivupylväät. | ||||
|
10.08.2022 12:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22554 valmistui 1952 ja hylättiin vuonna 1983. Lieneekö visiteerannut konepajassa, kun välikorjausmerkinnän alla kiiltelee musta paikkamaalaus? Postikopin merkit on vielä jäljellä, kuten kuvasta on todettavissa. | ||||
|
10.08.2022 12:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä Bredan jyrinän ja vaihteiston kytkentä-äänet kuuli tupakkaosastossa olleet matkustajatkin. Myös liikkeelle lähdettäessä kierrosluvun muutokset. Tästä syystä itse tykkäsin kovasti matkustaa porkkanoissa. Yksi juttu: kerran ennen kahden rungon porkkanajunan lähtöä Å:n asemalta kohti T-forsia tuli toiseen runkoon ongelmia. Matkustajat ahtautuivat yhteen runkoon, kun toinen päätettiin jättää Å:hån. Ja täyttä oli, juna seisomalastissa. Konduktööri ihmetteli: - "kestääköhän rahkeet?" Olin välivaunun toisessa luokassa käytävällä lähellä ovea. Matkaa jo tehtiin, kun osaston toisen pään ovesta tuli kaveri joka naama kalpeana ja vapisevalla äänellä sanoi: - yyyrrjö tulee! Kansa väisti kiireesti ja käytävälle tuli tilaa. Kaveri alkoi kävellä käytävää pitkin, tapasi oman kaverinsa ja taputtaen tätä olkapäälle sanoi: - No, tulihan se Yrjö! |
||||
|
08.08.2022 14:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan aiheeseen ja kuvarekstiin liittyen seuraa ilkeä tokaisu VR:n mentaliteetista: - säästääkseen 50 penniä (!), hommailevat kolmen markan suutarit kuuden markan vahinkoja! | ||||
|
07.08.2022 22:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tämä kuva "Real thing", vai pienoismallista? On sen verran hyvä kuva, että pitää peukuttaa! | ||||
|
07.08.2022 22:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikealla yläkulmassa näkyvän vanhainkoti Helenan dementiaosastorakennuksen paikalla oli ennenvanhaan Teboil-bensa-asema. Helenassa asusteli vanhoja ja ikuisia venäläisiä emigranttimummuja. | ||||
|
07.08.2022 22:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kovasti tarkoituksenmukaisia ja tarpeellisia viritelmiä kumpikin! Tuossa parvekkeella lienee ollut paloportaat...? | ||||
|
07.08.2022 08:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Käydessäni Mäntässä parisen viikkoa sitten sain aihetta lausua pitkiä kirolitanioita Vilppulan asemalla. Syy: ei ensimmäistäkään paperilappua aikataulutietoineen "ilmoitustaululla", pelkkää herjaamista pyhän säästöpolitiikan nimissä: - ymmärrätkö pössöö rääpäles edes katsoa nettisivuilta! Odotuskatos: - siellä oli paikallisten laatimaa informaatiota: neerekit painukoon vittuun! Istuinosassa alkavaa lahoamista... Tämä kuva maailmalta todistaa, kuinka "suomalainen erityisolosuhde" (lue sarvikuonojen suojelureservaatio) ei onneksi vaikuta ihmisten ilmoilla! Matkustakaa, matkustakaa, matkustakaa rakkaat lajitoverini. Muutenkin kuin äkeen päällä kotipeltoa ympäri. |
||||
|
07.08.2022 08:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Dm12-rahanhukan sijasta tällainen olisi mielestäni pätevä kalu myös Suomeen. Ohjaamon takana oleva konehuone on huollon kannalta ihan toista kuin eteisten lattioiden alle kellariin kätketyt pannukakut. Jos perävaunuun ohjaamon lisäksi järjestäisi pienen itsepalvelutarjoomon (kuten saksalaisten "Schnellimbiss") matkustajatilan oheen, niin uskoakseni se olisi toimiva vetonaula nykyisillä peräkyläpendoliinoreiteillä. Dieselsähköjärjestelmä kituliaasti mitoitetun hydraulisen tilalle...? Myllyä ei tällöin tarvitsisi huudattaa miljoonilla kierroksilla. Ratamoottorit takapään telin molemmille akseleille, onnistuisi kyllä. Suomessakin jopa osataan sähkömoottoreita väsätä. Mitä sanovat kalustotekniikan ammattilaiset? |
||||
|
07.08.2022 08:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Bratislava eli saksaksi Pressburg juontaa juurensa Roomanvallan ja kansainvaellusten aikoihin, sekä Itävalta - Unkarin kaksoismonarkiaan. Vaikuttaa mielenkiintoiselta paikalta. | ||||