Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.01.2022 20:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Äärettömän mielenkiintoiset telit! Näille ei oletettavasti tyyppitunnusta annettu...? | ||||
|
14.01.2022 20:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunuteollisuutta on Görlitzissä vielä tänäkin päivänä. Olen määränpääkilven alapuolella zoomauksen avulla mäkevinäni numerot 2 ja 1, kolmannesta ei tolkkua saa. |
||||
|
14.01.2022 19:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lienevätkö ihan Stahlhelm - Vertreterinnen, eli saksalaiskypäräperinneyhdistys? M35-kypärät korvattu Velaro-mallisilla... | ||||
|
14.01.2022 14:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| K5 - teli kyllä suunniteltiin vuonna 1909, mutta alkujaan niitä käytettiin O - sarjassa numeroissa 70'113 - 70'627. Kuvan vaunussa näyttää olevan pikemminkin K4 - telit. Niitäkin käytettiin vanhoissa O - vaunuissa. Telimallitiedot peräisin Resiinan 3/1991 artikkelista! |
||||
|
14.01.2022 14:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä siinä "muuringikaminan" koteloa näkyy aluskehyksen alapuolella. Vaunu 3027 on vuodelta 1910, 25-paikkainen ja pituus puskimineen 9 010 mm. 3027 hylättiin vuonna 1959. Viime vaiheessa siinä oli ollut Pintsch - korkeapainekaasuvalo. |
||||
|
14.01.2022 14:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Telimalli on K4. Se on oikeastaan yksinkertaistettu malli A3:sta, ei kehtoa, ei ellipsijousia eikä kierrejousia. Akseliväli 2 200 mm. | ||||
|
14.01.2022 14:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lanterniiniäffiä olivat myös numerot 3323 - 3407. Muuten, "naapuri"-vaunu F 3323 rakennettiin uudelleen vuonna 1941 sarjaan F numeroksi 3509. | ||||
|
14.01.2022 14:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valtionrautatiet 1912 - 1937 mainitsee sivulla 475 olevassa taulukossa 2 Ge-sarjan kuuluvan tavaravaunuihin. Sivulla 490 on maininta: " Sentähden jätettiin nämä kulmissa olevat sivuovet portaineen pois vv. 1913 - 18 valmistuneista Ge-vaunuista (n:ot 30067 - 30110)." Valtionrautatiet 1937 - 1962: sivuilla 330 - 331 olevassa taulukossa 21: Vuosina 1936 - 1960 rakennetut umpivaunut. Kaikki 2-akselisia. Ge / matkatavaravaunuja / 30115 - 30330 / rak.vuosi 1939 - 1949 / rakennettu 57 / jäljellä 1.1.61 31 kpl / ja huomautuksina: mitat vaihtelevat ja että numerosarjassa on välillä myös vanhempia Ge-vaunuja. (Esimerkiksi nrot 30201 - 30207 olivat valmistuneet 1934 - 35.) Suurinumeroisin Ge oli 30330, vuodelta 1940. Viimeisenä valmistunut Ge oli nro 30247 vuodelta 1949. Kurtin kuvatekstissään mainitsema vaunun pituus 7,66 m ei mielestäni tarkoita pituutta puskimineen...? Pikemminkin korin pituutta. Joitakin Ge - vaunuja rakennettiin vanhoille aluskehyksille, joidenkin Ge - vaunujen aluskehykset saivat uuden korin, ja jotkin muutettiin F - sarjan konduktöörivaunuiksi. Ge - sarjan tultua tarpeettomaksi 1950 - luvun lopulle tultaessa, ne olivat vielä hyvässä kunnossa ja hyvin runsas määrä näitä muutettiin virkatarvekäyttöön, sarjaan BG. |
||||
|
14.01.2022 13:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| CEi 2604 (valmistunut 1936) oli ns. mulatti. Sen paikkaluku oli ollut 16 + 69. Vuonna 1966 siitä tuli virkatarvevaunu BG 040057. Sittemmin sen rapistuttua siitä tuli XG 040301. CEi 2558 vuodelta 1929 oli normimallinen CEi, paikkaluvun ollessa 32 + 49. Tietääkseni 2558:n sisustusta ei oltu uusittu, ellei sitten 2. luokan osalta. Ainakaan listoissani ei ole merkintää tästä. Vuonna 1966 vaunu muutettiin kuuluvaksi Johdonvetovaunusto 1:een: BG 040052. Hylkäys koitti 1982. Ellen nyt kovin väärin muista, niin viimeinen kaasuvalaistu vaunu Eis 22708 hylättiin joulukuussa 1969, ja samoihin aikoihin valokaasun valmistus lopetettiin. |
||||
|
13.01.2022 23:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tammerfors - Nikolaistad - radalta lisätietoa vuoden 1883 vuositilastokirjasta: (käsittäen loka-, marras- ja joulukuun) Lennätintä hoiti asemilla asemapäällikkö ja pysäkeillä pysäkinhoitaja. Koko rataosalla oli yksi Morse-lennätinaparaatti kullakin liikennepaikalla, paitsi Myllymäellä ja Nikolaistadissa, joissa kummassakin oli kaksi lennätinaparaattia. Myllymäellä sallittiin lennätinliikenne ulkomaiden kanssa. Paristoelementtejä oli Orihveden, Filppulan, Keurun, Myllymäen, Alavon, Östermyran, Tervajoen ja Nikolaistadin asemilla. Elementit olivat kupari-sinkki-paristoja, ns. Meidingerin systeemiä. Sähköttäjiä rataosalla oli 21 herraa ja yksi "fruntimmer" (=naisihminen), joka oli Nikolaistadin asemalla palveluksessa. Virkasähkösanomia lähetettiin rataosalla yhteensä 23409, jotka koskivat siis juna- ja rautatien muita virkasähkösanomia. Sotilaskuljetus- ja santarmiasioissa sanomia ei lähetetty loppuvuoden 1883 aikana ainuttakaan. Yksityisiä sähkösanomia lähetettiin rautatien lennätinverkostossa 354 kpl. Valtion lennätinverkkoon lähetettyjä oli 192, sekä saapuneita, valtion lennätinverkosta vastaanotettuja 100. Eniten junaliikennettä koskevia sähkösanomia lähetettiin Korkeakosken, Lylyn, Keurun ja Tervajoen asemilta. Eniten yksityisiä sanomia lähetettiin Myllymäestä ja Alavosta. Filppulastakin oli aika lailla lähtevää yksityistä sähkösanomaliikennettä. Lieneekö Mäntän Patruuna ollut asialla, hänhän oli tunnetusti "tuhannen rettelön mies"? Eniten virkasähkeitä lähti Myllymäeltä ja Nikolaistadista. Vid slutet af år 1883 bestod Wasa jernvägs telegrafnät af: 1) en 286 werst lång ledning, berörande alla stationer och haltpunkter, med 23 st. Morse-apparater. 2) en 3/4 werst lång ledning mellan jernvägsstationen och ryska telegrafstationen i Nikolaistad med 1 Morse-apparat. 3) en 2,5 werst läng telefonledning emellan Orihvesi station och baningeniörens bostad. I denna ledning tjenstgöra 2 st. Bellska telefoner. Telegraftrådens tjocklek är 4 millimeter,, afståndet emellan stolparne utgör 200 fot, deras långd 4 famnar (=syltä). Telefontrådens tjocklek är 2,5 millimeter. Svartskirfvande apparaten "Morse" arbetar med konstant ström. Loppuvuonna 1883 ei ykdikään asema myynyt I luokan lippua, mutta esimerkiksi Nkl myi eniten II luokan matkalippuja: 380 kpl. Vähiten III luokan lippuja myytiin Lylyssä, 171 kpl. Joitakin tietoja: Sydänmaa myi II lk lippuja 1 kpl ja III luokassa 191 kpl. Filppulassa osti 30 matkustajaa II lk lipun ja III luokan lippuja siellä myytiin 452. Östermyrassa vastaavat luvut: 89 ja 812, Pihlajavedellä 6 ja 250. Laihialla matkustawaisille myytiin 127 II lk ja 1001 III luokan lippuja. Eniten matkustajia käytti Nkl asemaa: 3 836 kpl ja vähiten Ly: 174 kpl. Tavaraliikenteessä eniten rahtitavaraa lähetti Nkl: 23 656,5 sentneriä, Kaukola 22 541,5 sentneriä ja Ör 18 393,5 sentneriä. Pikatavaraa lähti Nikolaistadista 343 ja Tammerforsista 314 sentneriä. Vähiten pakettitavaraa lähetti Korkeakoski: 3 kpl. Filppulasta matkustettiin seuraaville asemille (II lk/III lk) loppuvuonna 1883: Tammerfors 21/147, Wehmais -/3, Suinula -/9, Orihwesi -/27, Korkeakoski -/16, Lyly 1/34, Kolho -/104, Keuru -/50, Pihlajavesi -/6, Etseri 1/6, Töysä -/3, Alavo -/16, Sydänmaa -/1, Östermyra 1/5, Kaukola -/-, Orismala -/1, Tervajoki -/-, Laihela -/-, Toby -/2 ja Nikolaistad 2/7. Helsinki - Pietari/ Tavastehus - Tammerfors - radalle 4/5, Hangö - Hyvinge - radalle -/-, Åbo - Tammerfors/Tavastehus - radalle -/5 ja Borgå - Kervo - radalle -/-. Henkilöstölukumäärä 1883 Nikolaistad - radalla: hallinto-osasto 5, liikenneosasto 87, rataosasto 85 ja koneosasto 39, yhteensä 216. |
||||
|
13.01.2022 22:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaivelin vähän arkistojani ja löysinkin Tammerfors - Nikolaistad - radalta sekä C5 - vetureista hieman silpputietoa radan virallisen liikenteen alkuajoilta, siis loka-, marras- ja joulukuulta 1883. Mukana on myös "kirjaviisautta". Lokakuussa 1883 kulki kaksi matkustajajunaa, 72 sekajunaa ja tavarajunia 27. Seuraavan kuukauden aikana kulki 60 sekajunaa ja 26 tavarajunaa. Veturipalveluksesta: lokakuussa oli vedetty 60 weturiwirstaa henkilöjunissa, veturilla 304, toisin sanoen yksi junapari välillä Tervajoki - Nikolaistad - Tervajoki. Matka Nkl - Tk oli 30 wirstaa. Sekajunissa oli eniten käytetty veturia 302, joka oli loka-, marras- ja joulukuussa ajanut yhteensä 9 134 wirstaa. Tavarajunissa tätä veturia ei käytetty, rautatien omiksi tarpeiksi sillä ajettiin 100 wirstaa ja pelkkänä weturina 119 wirstaa. Tavarajunissa puolestaan eniten ahkeroi lokomotiivi numero 305, saldo: 8 940 wirstaa. Eniten kaksinvedossa sekajunissa oli käytetty veturia 312, jolle kertyi 1 195 wirstaa. Tavarajunien kaksinvedossa puolestaan veturilla 313 oli eniten wirstoja: 435. Sitä vastoin veturilla 301 (B2-sarjan tankkiveturi) ei oltu ajettu tuumaakaan, ei ainakaan Nikolaistadin radalla. Suomalainen wirsta oli 1 069 metriä. Timmer under ånga, eli paineet kattilassa: eniten höyryssäolotunteja oli ollut veturilla 305, jolla oli asemapalvelustunteja höyryssä 134 tuntia. Varalla oli eniten pidetty veturia 302: eli 105 tuntia eli tiimaa. Ylöslämmityskertojakin oli mainittu: kärjessä oli veturi 302 (35 Kertaa) ja vähiten 304: kaksi kertaa. Ylöslämmityksiä oli tehty 219 kpl. Pisimpään korjauksessa olivat veturit 307 (38 päivää) ja 310 (45 päivää). Numero 311 oli ollut remontissa 40 päivää. Veturi B2 nro 301 sai 1887 uuden numeron: 100. Se myytiin Ensoon 1920 ja siellä se palveli noin vuoteen 1925 asti. C5 - sarjan numeromuutokset (1887): 302 -> 101, 303 -> 102, 304 -> 103, myyty Ensoon 1920, ja se sai numeron 2. 305 -> 104, 306 -> 105, 307 -> 106, 308 -> 107, 309 -> 108, 310 -> 109, myyty Ensoon 1923, ja se sai numeron 7. 311 -> 110, säilynyt, Rautatiemuseolla. 312 -> 111, 313 -> 112, 314 -> 113 ja 315 -> 114. Sarjan viimeisinä vetureina hylättiin 107 ja 112 kesällä 1930. Numeromuutostiedot kirjasta Höyryveturit valtionrautateillä. Tammerfors - Nikolaistad - radan matkustajavaunuista: (matkustajavaunut valmisti Atlas Ab Tukholmassa, konduktööri- ja vankivaunut VR Helsingin konepaja.) Kaikki vaunut olivat kaksiakselisia. D 4 kpl / 32 paikkaa / aks.väli 18 jalkaa / pit. puskimineen 35 jalkaa 2 tuumaa. = II luokan päivävaunu DE 4 kpl / 16/24 / samoin / samoin = II/III luokan yhdistetty päivävaunu E 8 kpl / 44 / samoin / samoin = III luokan päivävaunu EF 4 kpl / 19 / samoin / samoin = III luokka/konduktööriosastovaunu F 6 kpl / - / 16 jalkaa / 29 jalkaa 6 tuumaa = konduktöörivaunu N 1 kpl / 32 / 14 jalkaa / 26 jalkaa 10 tuumaa. = vankivaunu |
||||
|
13.01.2022 14:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asematalon ja "afträden" (= makki) välillä ilmiselvä hajurako, heh heh! Auto näyttää Austin Allegrolta. Tässä autossa oli sitten helvetin ruma maski, vaikka kyllähän se tehtävänsä täytti... |
||||
|
13.01.2022 14:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunujen ikkunajaoista näkee selvästi, että kuvassa on Johdonvetovaunusto 1. Juna oli vuodelta 1966 ja se oli tehty muutostöinä vanhoista CEi-vaunuista. Kaksi vaunuista oli entisiä normaalimallisia ja kaksi taas entistä mulattia. Vaunuissa oli telinä A7. BG 040051 ex CEi 2544 m/1926 BG 040052 ex CEi 2558 m/1929 BG 040053 ex CEi 2592 m/1934 ja BG 040054 ex CEi 2599 m/1934. Jvv-1 hylättiin 1982. |
||||
|
Kuvasarja: Djurgården |
13.01.2022 14:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei, Jorma veliseni! Joudun valitettavasti mainitsemaan, että Halimaan pysäkki lakkautettiin siinä yhteydessä, kun Kangasalan asema avattiin liikenteelle siinä 1898-1899 tienoilla. Lisäksi: Kauhavan ja Härmän asemien välillä sijainnut Lammi määrättiin suljettavaksi kaikelta liikenteeltä kesällä 1912. Alavudelta Seinäjoelle päin, (km:llä 380) ollut Pynttärin vaihde myös määrättiin suljettavaksi kaikelta liikenteeltä rautatiehallituksen määräyksestä maaliskuussa 1912. Myöhemminhän se taas ilmestyi seisakeluetteloon, oltuaan aluksi mainittuna Epäitsenäiset liikennepaikat 1926-julkaisussa. |
||||
|
12.01.2022 20:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo mainitsi: (WL3) "poikkeaa mm. päädyiltään". Vaunua suunnitellessa tulee ottaa huomioon sekin, kuinka paljon vaikkapa nyt päädyt kaarteissa ajettaessa "kutittelevat" aukean tilan ulottumaa. Kaikkein selvimpänä esimerkkinä voisin mainita Helsingin 1950-luvun lopun raitiovaunujen suipennetut päädyt. Kun eri maissa on aika lailla toisistaan poikkeavat ATU:t (ainakin ennenvanhaan), joten lieneekö ihmekään, ettei esimerkiksi venäläisiä tavaravaunuja näe Briteissä, vaikka telinvaihto eri raideleveyksille sujuisikin nikottelematta. |
||||
|
12.01.2022 12:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tupaöljyäkö Hankkija näissä kuljetutti? | ||||
|
12.01.2022 12:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Teppo. En vain "kiireessäni" ehtinyt mainita asiasta, joten kiitos sinulle. | ||||
|
12.01.2022 03:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä Hjallis mitään hyväntekeväisyystempausta purjehduksella tehnytkään. Maksustapurjehtijahan tuo oli. | ||||
|
Kuvasarja: Wanhoja kuvia perhealbumeista |
12.01.2022 03:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei se Commer-bussi olisikin ollut liityntäliikenteessä, viemässä mokuja lähimmälle rautatieasemalle lomanviettoon? Heh heh! |
||||
|
12.01.2022 03:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kivaa! Tästä lättäyksilöstähän ei kovin montaa kuvaa olekaan: 4025 muutettiin vuonna 1974 Ttv 6:ksi. Vaunussa vielä vanhanmallinen taustapeili. "Pärsuntooget nummäär trehundrasjuttiosjuu till Nystaad avgoor fron spoor ett aaaaa!" |
||||
|
|
12.01.2022 03:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1970-luvulla, eräässä Tekniikan maailma-lehden numerossa oli juttua junien jarrutusmatkoista. Porkkanalla 140 km/h nopeudesta nollaan kesti täysvoimaisella käyttöjarrutuksella noin 1 200 m. Magneettijarru mukana: noin 800 m (muistini mukaan). Porkkanan akselipainohan ei nyt niin hirveä ollutkaan. Magneetteja ei ollut vetoteleissä vaan moottorivaunun takapäässä juoksuteleissä. |
||||
|
11.01.2022 09:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja mikäs sotilaalle sopivampaa matkalukemista kuin Sotahuuto. | ||||
|
10.01.2022 10:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin säistetty 1:1-skaalassa! | ||||
|
10.01.2022 10:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Perspektiivi korostuu tässä kuvassa oikein hyvin. Loistava kuva! Tosin, minun puolestani tämä asema olisi saanut pysyä Kaisaniemenä. Vai oliko kylttimaalareilla luppoaikaa? Toinen hämminki on tämän aseman maanpäällisellä raitiotieosuudella: Kaisaniemenkatu ja Kaisaniemenpuisto = äkkinäisemmille päänvaivaa...? Varsapuisto oli niin selkeä! |
||||
|
|
10.01.2022 02:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Omassa suunnittelussa, mitä tulee uuteen vaunumalliin (näin sanoakseni), liittyy aina mutkia ja ongelmia; sanotaan pirun piilevän pikku detaljeissa. Etenkin täällä koto-Suomessa, kun oltiin totuttu puuvaunurakentamisiin, niin teräsvaunujen tekeminen vaati vähintään ajattelutapojen päivittämistä. Prototyyppivaiheessa on tehtävä paljon kokeiluja ja mittauksia, eikä sekään aina riitä, voihan rakenteissa ilmetä vaivaisuuksia normaalikäytönkin aikana. Protoa on aina välillä käytettävä pajalla, milloin hakemassa jotain parannusta, tai poistattamassa jotain turhaksi osoittautunutta. Eikä se siltikään ole satavarmaa, että kelpaako proto siihen mihin se on aiottu...? Sutta kun on helppo tehdä! Kaikki tämä kysyy aikaa ja vaivaa. Harva prototyyppi on valmiiksi sarjatuotantokelpoinen tai muuten valmis. Hyvänä esimerkkinä tästä oli juuri lättähattujen historian alkuaskeleet pikkurapakon tällä puolella. Kaluston ollessa sopivaa, ei ollut järkevää keksiä pyörää taas uudelleen ja taisipa asialla olla pikkukiirekin... Jas jos huonosti menee, niin piirustus- ja suunnittelukonttorissa on työt alettava uudestaan alusta, ehdotuspiirustuksista ja luonnoksista alkaen. |
||||
|
10.01.2022 01:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis klassisia espanjalaistyylisiä, Antonio de Torresin ja Andres Segovian viitoittamalla tiellä. Loistavaa! Mainitun lajiset kitarat ovat nylon- ja kuusikielisiä. Itsellänikin on kakkoskitarana sellainen tuossa kitaralaukussa. Näihin verrattuna teräskieliset 6- ja 12-kieliset ovat aivan eri asia. |
||||
|
08.01.2022 11:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Helsinkiläisen Pynnösen Scania ajalta, jolloin vielä oli Scania-Vabis. Lieneekö nuppi ollut 110-moottorilla? Alppitorvet sijaitsevat mielenkiintoisessa paikassa. | ||||
|
|
08.01.2022 11:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rautatieuutiset-lehden artikkeli syksyltä 1962: "Lokakuussa 1962 on teräsrakenteinen mittausvaunu rakenteilla. Sen pituus on 24,8 m ja paino 52 tonnia." Kuvasta näkyy, kuinka vasemmanpuoleisen telin pohjana on ollut tuikitavallinen Minden-Deutz. Lieneekö korin valmistaminen ollut eräänlainen kenraaliharjoitus teräsvaunuvalmistusta ajatellen? Tosiaan esslinkerit ja paslinkerit olivat pitempiä kuin A 17, joten esslinkeriläisten piirustuksia lienee hiukan sovellettu "orjallisen" noudattamisen sijaan? Sivuseinäsikkejähän ei esslinkereissä ollut. |
||||
|
|
08.01.2022 11:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kitaroita, kivaa!!! Tehneekö myös akustisia 12-kielisiä, joista minä niin tykkään! |
||||
|
07.01.2022 09:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vitsinä voisin lisätä, että höyryvetureiden kytkeminen ETU-päät vastakkain johtaa takuuvarmasti karja-aurojen kontaktoinnissa syntyneisiin deformaatioihin! Eli vääntelehtimisiin, ainakin suomalaisvetureilla. | ||||
|
07.01.2022 09:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jopas on moternin näköinen tooki! Etupää näyttää maalauksen ansiosta sivuun vinksahtaneelta. | ||||
|
06.01.2022 15:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kasvissyöjä-Jumbo oikealla. | ||||
|
06.01.2022 15:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmalla näkyy olevan postivaunu. Lieneekö vaunun postihenkilökunta "työn tuoksinassa", kun pussihuoneen ovet on kiinni ja postia laiturilla...? Junassa näkyy olevan myös lanterniini-Ge. |
||||
|
06.01.2022 15:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ameriikan kaikkeinrakkain Donald Trump sai Kiinassa kutsumanimekseen Chuan Jian'guo. Chuan on Trumpin nimi kiinaksi, mutta Jian'guo tarkoittaa suurinpiirtein maan rakentajaa. Se tarkoittaa siis Trumpia, joka rakensi Kiinaa ja sen mahtia. (Nettikeskusteluissa.) Lähde: Uuden Suomen artikkeli 21.1.2021 Trumpin hävittyä USA:n presidentinvaalit. |
||||
|
06.01.2022 00:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Neljä pyörää ja looda, sellainen on Skooda, helppo purkaa ja koota! Isä ohjaa, äiti työntää ja lapset kantavat pohjaa. "Palvelutuotantokäyttöön". Lieneekö nyky-VR:llä olemassa joku stiiknafuuliajohtaja, joka kovalla palkalla keksii näitä "työkonseptinimikkeitä"? En yhtään ihmettelisi! Terveisin: ulkonäkörajoitteinen, joka on sosiaaliselta statukseltaan nykyisin tuotantorajoitteinen! Eli suomeksi: "Rumilus vanhuuseläkkeellä!" |
||||
|
05.01.2022 18:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös näitä vanhoja geegeetä muutettukin Gdl-eläinvaunuiksi? | ||||
|
05.01.2022 18:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ratamestarin asunto? | ||||
|
05.01.2022 18:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Soodapuhalluksen yhtenä tarkoituksena onkin ollut vanhan maalin kvartsihiekkapuhallusta hellävaraisempi poistaminen. Puhallusjälki on parempaa/sileämpää kuin em. hiekalla. Pohjamaalia ei tarvitse tällöin kaataa saavikaupalla. Samalla saavat kyytiä vanhat alustamassatkin. Käsipelissä alustamassojen poistoa saakin tehdä apinan raivolla, työtä siinä riittää! Varsinaiset maalinpoistoaiineet tehoavat myös, mutta nekin taitavat olla aikamoisen myrkyllisiä. |
||||
|
05.01.2022 18:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rautakaupoista saa erityistä homeenpoistonestettä. Onkin aikamoisen tujua myrkkyä! | ||||
|
|
05.01.2022 07:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Autonkropaajat käyttävät myös soodapuhallusta, mikä on erityisen ystävällinen ohutlevykomponenteille. | ||||
|
05.01.2022 07:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kunnon riitingit on kaiken perusta! | ||||
|
|
05.01.2022 07:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yllättävän iso pytinki ollakseen vahtitupa? Vai onko tämä ns. kaksoisvahtitupa, eli toisin sanoen kahden osuusratavartijan asunto "yhtenäisrakenteisena"? | ||||
|
05.01.2022 04:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Väri muistuttaa kovasti Valtakunnanilmailuministeriön (Reichsluftfahrtministerium, RLM) värisävyä 02. | ||||
|
05.01.2022 04:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tavarajunaveturissa Mogul-pyörästö, ilmeisesti vetokykyä riitti myös 1:1-maailmassa? | ||||
|
05.01.2022 04:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Blood & Custard? = Verta ja sinappia. Aika vekkuleita värireferenssejä..! | ||||
|
05.01.2022 04:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Täytehitsaamisessa on vaan oltava tarkkana, että aineet natsaavat toisiinsa. Muuten voi tulla vaikeuksia. Lämpökäsittely onkin sitten vähän helpompi juttu (öljykarkaisu?). | ||||
|
05.01.2022 04:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa-a, Reijo. Kun vertaa tätä Kouvolan vanhaan asemaan, niin perinnetietoisuus ei ehkä tuohon aikaan juolahtanut kenenkään mieleen? Uusi asema = dynaamista nykyajan kovavauhtista edistystä? Siinä ei Knut Nylanderin koristeleikkausinnovaatiot enää paina. Funktionalismin (=toiminnallIsuuden) ja teollisen rationalismin aikakausi on kestänyt jo vuosikymmeniä, että ihmekös tuo sitten on? |
||||
|
04.01.2022 11:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunun oven vieressä ylhäällä on valkoinen ympyrä, jossa on teksti: 1 000. Se tarkoittaa vaunun "painoa", joka oli 1 000 puutaa. Puuta on vanha venäläinen painomitta: puuta = 16,38 kg. Suomalaiset saivat tästä kätevästi arvon 16,5 tonnia. |
||||
|
04.01.2022 11:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luokkamuutos, jossa III luokka merkintöineen poistettiin, tai mieluumminkin muutettiin 2. luokaksi, tehtiin euroopanlaajuisesti kesäkuun alkupäivinä 1956. Reijon linkittämässä kuvassa näkyy puumoottorivaunun liitevaunu, eikä siis Ek:ta. |
||||
|
03.01.2022 20:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yksityisvaunun tuntomerkkinä oli lähes poikkeuksetta kehystetty P-kirjain. P = Privatbahn. | ||||
|
03.01.2022 20:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ach so, Erkki hyvä. Kuvan ajoituksen perusteella ei armeijan virka-asua m/1936 ole siis vielä käytössä. Nuo kaksi sotaukkoa voivat aivan hyvinkin olla SA-Int-väkeä, vaikka meninkin tituleeraamaan näitä Singerin kauppiaiksi tai lahtarikaartilaisiksi. Löytäisipä jostain tietoa m/1936-mallia edeltäneestä univormumallista. Onkohan ne m/1922-mallia? |
||||