Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.01.2022 20:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ach so, Erkki hyvä. Kuvan ajoituksen perusteella ei armeijan virka-asua m/1936 ole siis vielä käytössä. Nuo kaksi sotaukkoa voivat aivan hyvinkin olla SA-Int-väkeä, vaikka meninkin tituleeraamaan näitä Singerin kauppiaiksi tai lahtarikaartilaisiksi. Löytäisipä jostain tietoa m/1936-mallia edeltäneestä univormumallista. Onkohan ne m/1922-mallia? |
||||
|
03.01.2022 17:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Myöhäiset onnittelut! | ||||
|
03.01.2022 17:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö kuvassa tarjoilun toteuttaja vaiko kohde? Sandels-purkki kädessä?. | ||||
|
03.01.2022 17:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kasausvaihe lienee erikoisen miellyttävä työvaihe, uusien ja/tai entisöityjen osien löytäessä paikkansa noin hienossa aluskehyksessä. | ||||
|
|
03.01.2022 17:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa hädin tuskin näkyy aatteen miehen puusemafori. Nuo kaksi sotajannua ovat selvästikin suojeluskuntalaisia. Vesitornin seinään 1918 sodan aikana tullut reikä on näköjään toveri normintäyttäjä stahanovilaisuuttaan ehjännyt. Lieneekö tornin kattopellin reikä vieläkään kuulunut pjatiletkan (viisivuotissuunnitelman) aikana määrätty korjattavaksikaan? |
||||
|
03.01.2022 17:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Avosiltainen postivaunu junassa ensimmäisenä. Lieneekö kyseessä uudelleen koritetut 1800-luvun telivaunut, numerot mahdollisesti 9990, 9992, 9994 ja 9995? 9991 sai myös uuden korin, mutta se ei ollut avosiltainen, pikemminkin normipostivaunun versio. | ||||
|
03.01.2022 16:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö taustalla Cm-makuuvaunu? A 30? | ||||
|
03.01.2022 16:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taitaa olla H8, joka on tuonut junan Helsinkiin. Nykyisinhän näin avara laiturinäkymä on tyystin mahdoton! Kuva on otettu ainakin silloin, kun erityisellä laiturilipulla pääsi junien vierelle. |
||||
|
03.01.2022 16:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ek 933, vuodelta 1925 muutettiin vuonna 1965 sarjaan BE, numeroksi 0711. Hylätty 1983. Ek:ssa oli ollut Pintsch-korkeapainekaasuvalaistus. Siistiä porukkaa: ei tatuonteja, lävistyksiä, silikoni-ihmeitä eikä Botox-ankkahuulia tädeillä....! Vaunun katolla oleva putki liittyi jarrujärjestelmään: hätäjarrua käytettäessä alkoi putken päässä oleva pilli huutaa. Tällöin oli helppo paikallistaa vaunu, jossa hätäjarrua oli käytetty. |
||||
|
03.01.2022 16:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jannun juhlakengät on hyvin kiillotetut! Ttv 6 oli entinen Dm7 4025. Epätavallinen piirre tässä vaunussa on myös se, että katolla olevan työnjohtokopin sivuseinissä ei ole jäykistesikkejä. Nythän tuosta saisi salonki-Ttv:n, pari laiskanlinnanojatuolia osina ovesta sisälle Ikeasta haettuna...? |
||||
|
03.01.2022 16:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Laihialle aikoinaan järjestetyt lannoitejunat toteutettiin tilaushenkilöjunina. Niiden matkustajat menivät sitten peltojen laidoille puhumaan paskaa. Jos tällä tavalla toteutettuna lannoitetta tuli yli tarpeen, niin eikun perumaan puheitaan! |
||||
|
02.01.2022 15:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sen perusteella, mitä joskus aikoinaan luin Ilmar Talven kirjasta "Radoilta ja ratojen varsilta", olen siinä käsityksessä, että eräänä tekijänä oli ollut tavattoman vilkas liikenne. Tilannetta voisi kuvata sitenkin, että silloin tällöin Pietarin lähiliikenteessä pantiin kulkuun ylimääräinen juna, joka kulki ilman aikataulua, sen mukaan miten semaforin siivet nousivat. Sanoivat tällaista junaa "trampiksi". Tähän vetoaminen ei kuitenkaan selitä sitä, miksi sitten Simolassa, Tienhaarassa, Säiniöllä, Galitzinassa, Perkjärvellä, Ollilassa, Raivolassa, Oserkissa ja Udelnajassa oli normaalit matalat laiturit. Lieneekö arkkitehdeillä se innovoiminen vaikuttanut asiaan? |
||||
|
02.01.2022 14:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| BE 01809:n peruvaunu on valmistunut vuonna 1870. Hylättiin 1988. BG 04578 oli entinen jalgratas-vaunu Gep 30'919 vuodelta 1945. BG:ksi se oli muutettu 1950-luvun lopun tienoilla. Hylätty 1973. Huomatkaa kotiasemamerkintä, joka on perinteistä mallia ja jonka käytöstä luovuttiin joulukuussa 1958. XEi 022033, vuodelta 1968 (?), oli entinen Ei 22097 (alkuperäinen numero vuoteen 1931 asti: 2950) vuodelta 1925. Se siis oli muinainen satapaikkainen. |
||||
|
|
02.01.2022 14:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katsoin asiakseni hiukan tutkiskella, ja tässä: Korkeita matkustajalaitureita oli Lahden vanhalla, Vesijärven, Kaipiaisten ja Viipurin asemilla, Terijoen vanhalla asemalla. Walkeasaaressa, Levaschovon vanhalla, Lanskajassa ja myös Pietarissa, Suomen asemalla saapuvien junien puolella. Muitakin taisi olla, mutta siitä myöhemmin, jos on tarvis. |
||||
|
|
01.01.2022 21:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Viipurista Pietariin aikoinaan ollutkin joillakin asemilla korkeita laitureita? Nimenomaan suuriruhtinaanmaan aikoihin...? | ||||
|
01.01.2022 20:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mmmi-täh? Oliko Schoomanni pompannut välillä ylös katselemaan jouluvaloja...? | ||||
|
01.01.2022 13:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pahvirasiallisista muistan ainakin 1970-luvun puolivälistä Lucky Striken, jota itse kärhensin. Toinen muistamani oli mentolisavuke Newport, jota kovin mainostettiin Valituissa Paloissakin 1960-luvun puolimaissa, oli meinaan huomattavasti paremman makuinen kuin myöhempi vihreä Marlboro. Samassa lehdessähän mainostettiin myös Boeing 720-suihkaria 707:n kehumisen yhteydessä. Punaista Marlboroakin myytiin pahvirasiaan pakattuna. |
||||
|
01.01.2022 12:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Esslinkeri päässyt kuvaan - hyvä! | ||||
|
|
01.01.2022 12:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä ole Kent-savukkeita näkynyt missään pitkiin aikoihin! On vaan älämmää eli lasten Malporoo! Kevytsavukkeetkin vihoviimeinen keksintö, lienevätkö Hiihtoliiton hyväksymiä...? |
||||
|
|
01.01.2022 12:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu E 2804 muutettiin Ei-sarjan numeroksi 22009 vuonna 1931. | ||||
|
30.12.2021 18:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös itämailla ollutkin oma keskusjärjestönsä OSShD? Juhani P. Itse muistelisin, että suomiteräsvaunujen päädyissä oli vielä tilavaraus automaattikytkinten käyttöön ottamisen varalta. Sitä en muista/tiedä, että oliko mainittu optio olemassa jo esslinkereissä. |
||||
|
30.12.2021 01:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Reijo, olen samaa mieltä, Guernica oli törkeyden huippu. Erityisen törkeää kuitenkin oli koko sodan lietsominen ja aloittaminen! Vain pieni raukkismies aloittaa sodan. Isommat hoitaisivat keskinäiset ristiriitaisuutensa neukkareissa. Eikä sikailu jäänyt vain Guernicaan, seurasi aseettomien siviilipakolaisten tulittaminen, Varsova, Rotterdam, Coventry, Belgrad ja itärintamalla tehdyt kauhuteot myös! Puhumattakaan monista, monista muista tapahtumista. |
||||
|
|
30.12.2021 00:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuukka, vastaus kysymykseesi, kirjasta Valtionrautatiet 1937 - 1962 sivulta 308: Ulkomailla on rakennettu teräskorisia vaunuja yleisesti jo 1920-luvulta lähtien. Tämän takia oli selvää, että ryhdyttäessä hankkimaan meille teräskorisia matkustajavaunuja oli ulkomaiden kokemuksista saatava oppia niin paljon kuin mahdollista. Eri tehtaiden tarjousten vertailun jälkeen tilattiin saksalaiselta Maschinenfabrik Esslingeniltä v. 1959 em. 15 teräskorista vaunua. Tuo em. - maininta viittaa aiemmalla sivulla olevaan telimallien esittelyyn. Jarrulaitteiden kehittymisestäkin on oma artikkelinsa. |
||||
|
|
30.12.2021 00:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitokseni, herrat Reijo, Hannu ja Jorma! Mukavaa, että pikku aloitukseni aiheutti täydennyksiä tietoihin. Mitä itse asiassa ihmekone Stukaan tulee, niin ilmiönä se sai kuolemattoman maineensa jo Espanjassa Condor-legioonan riveissä. Puolan sotaretkellä syöksypommittaja Ju-87:n käyttäminen eräänlaisena lentävänä tykistönä teki siitä maailmankuulun. Sama lännessä 1940. Stukat kun joutuivat tekemisiin Englannin-taistelussa Spitfire-hävittäjien kanssa, osoittautui, että ne eivät olleetkaan haavoittumattomia. Kooltaan Ju 87 onkin yllättävän kookas. Vielä kun pelotteeksi siihen lisättiin Luftwaffen oman velikullan, Ernst Udetin keksimänä pahaääniset sireenit, niin siinä se. Tosiasia on sekin, että kaikki Ju 87:t valmistettiinkin Kruppin tehtailla! Junkersilla itsellään Dessaussa oli kädet täynnä työtä Ju 52:ssa sekä Ju 88:ssa. Taitavissa käsissä Ju 87 oli tehokas ase, Herr Oberst Hans-Ulrich Rudel silppusi muun muassa 519 panssarivaunua ja onnistui upottamaan syöksypommittamalla venäläisen taistelulaiva Marat'n. Tankit saivat kyytiä G-versiolla, jossa oli kaksi 37-millistä tykkiä. Niin, ja 37-millisten ammuksissa oli wolframisydän. Tällä keksinnöllä panssarivaunut paloivat kuin soihdut. Sodan loppuaikoina Rudel liihotteli Focke-Wulf 190:n maataisteluversiolla. Rudelilla olikin sitten 2530 sotalentoa, ja kaikkein korkein rautaristin ritariristin versio kiiltelevine lisukkeineen kaulassaan. Joitakin vuosia ennen kuolemaansa 1982 Rudel huononsi mainettaan sotkeutumalla kaljamahaisten uusnatsien sekoiluihin. Venäläiset ottivat nopeasti opikseen maataistelu-Stukista, tuloksena heidän kuuluisa Iljushin Il-2 Stormovik, joka myös osoittautui hyvin käyttökelpoiseksi ja Luftwaffen hävittäjälentäjiltä vaadittiinkin aivan poikkeuksellisen tarkkaa ampumista, jotta Stormovikin sai alas taivaalta. Schmeisser - konepistooli? Miten minä muistan, että Schmeisser olisi englantilaisten antama "korkeajännitys"- nimitys Erma MP-40 - konepistoolille? Ja että tankolippaallinen Bergmann - konepistooli MP-28 olisi ollut sitten se varsinainen Schmeisser? Oikaiskaa, te armeijan käyneet kommentoijat, jos olen mennyt hakoteille... |
||||
|
29.12.2021 14:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Makasiinihenkilökunnalla pitkät ruokatunnit....! | ||||
|
29.12.2021 14:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Babelsberg? Eikös se ollutkin DDR-aikoina VEB Harpo - eiku Karl Marx - tehtaana? | ||||
|
29.12.2021 14:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tylyn näköisiä nuo istuimet - kertoo siitä, kuinka siivoojat ovat säästösyistä saaneet kenkää! Ja tuo häkki! Onko se kaljannäpistelijöitä varten? Johnny Cash: - San Quentin, I hate ev'ry inch of you...! |
||||
|
29.12.2021 14:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jorman mainitsema lepohuonerakennus poistui olemattomuuteen 1985 jälkeen, mahdollisesti asematunnelityömaan yhteydessä. Mitä kaupparakennukseen tulee, niin tästähän ei ole kuin kivenheitto S-kauppaan. | ||||
|
29.12.2021 10:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen samaa mieltä Oulan ja Jarmon kanssa. | ||||
|
29.12.2021 10:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sattuipas sopivasti: merkitsin muistiin osoitetietoja ennenkuin muuri sortui: DB: Friedrich-Ebert-Anlage 43- 45, Frankfurt-am-Main, Bundesrepublik Deutschland. DR: Voßstrasse 33, 108 Berlin, Deutsche Demokratische Republik. Sitten: Deutsche Bundesbahn, Weserglacis 2, D-32423 Minden, BRD. Tiedot sain suurlähetystöistä. |
||||
|
29.12.2021 10:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Missä betoni, siellä vandaali! | ||||
|
|
29.12.2021 10:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä Jorman kommenttiin 27.12 ja Arto Hellmanin 26.1.2006 kirjoitettamaan kommenttiin tulee, niin itse otaksun Veturipurolla tihutöitään tehneiden Stukien olleen nimenomaan saksalaisia, jotka olivat lentäneet paikalle pohjois-Norjasta. Pohjois-Suomessa oli ainakin Kaamasen kenttä jossain vaiheessa ollut Luftwaffen käytössä, mutta epäilen vahvasti, ettei sen kiitotie olisi riittänyt pommilastissa starttaaville kaksimoottorisille Junkers Ju-88-koneille, joita myös käytettiin syöksypommittajina. Suomalaisilla ei noihin aikoihin (syyskuussa 1941) ollut saaliiksi saatuja Petljakov Pe-2-koneita, joita oli neuvostoliittolaisilla myös syöksypommittajina. Junkers Ju 88-koneissa oli erinomaiseksi osoittautunut pommitustähtäin, jonka ansiosta noinkin tarkka tihutyö onnistui. Yksimoottorisella perus-Stukalla eli Junkers Ju-87:llä ei olisi kyetty lentämään pohjois-Norjasta yhtä soittoa nyt ainakaan Veturipurolle asti... Pohjoisnorjalaisilla kentillä eleli pääasiassa hävittäjiä (JG 5 "Eismeer"), joiden tehtävänä oli kiusata punalentäjiä. Stukilla häiritsivät sitten Murmanskin ja Poljarnojen satamien toimintaa. Luftlotte 5:n muilla pommikoneilla ahdisteltiin etupäässä liittoutuneiden laivasaattueita. Suomen alueella oli toki Porissa Luftwaffen Feldluft-Park, eli keskuslentovarikko, joka muun muassa hoiti saksalaisten täydennyskoneet ja myös suuret huollot. |
||||
|
|
29.12.2021 09:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräs kokemus teräsvaunun avoimesta ovesta matkan aikana: kerran tullessani töistä Helsingistä kotiin Kirkkonummelle junassa P129, junan ollessa täydessä vauhdissa (silloin pikajunat eivät pysähtyneet Espoossa), kauhulla katselin, kuinka eräs iskä piti pikkutytöstä kiinni, oven ollessa auki. Pikkutyttö oli oven suussa ja märisi vapisevalla äänellä: - Mullon huono olo... Iskä kiskoi röökiä toisella kädellä ja toisella jotenkuten kiinni pikkutytön vaatteista... Kimmolle ja Tuukalle tiedoksi: Turun konepajalla oli esslinkereiden alkuperäispiirustusten kopioissa vaunujen sarjamerkeiksi merkitty: AB4üm, B4üm jne. |
||||
|
29.12.2021 09:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se kostea kylmyys muuttuu kuivaksi pakkaseksi, kunhan meri alkaa saada jääpeitettä. Terveisiä siltä, joka paleli Kotkassa ensimmäistä talveaan asuvana. |
||||
|
27.12.2021 13:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etenkin, kun veturin funktio on aivan toisenlainen kuin esimerkiksi lentokoneen. Onhan vanha sanonta: jos lentokone on kaunis, niin se myös lentää kauniisti. Viittaan: Sud 210 Caravelle, kuuluisa Spitfire, deHavilland Mosquito ja lyönpä vielä löylyä: MiG-1 ja 3. Ja ne 1970-luvun englantilaiset autot - YÄK!!! |
||||
|
23.12.2021 22:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistava kuva! Jossa on paitsi rautatiehistoriaa, niin myös muutama täysikuukin mukana. Että silleen... | ||||
|
23.12.2021 17:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suorittaja huhkii takki auki... | ||||
|
23.12.2021 17:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1970-luvun loppupuolella VR alkoi muuttaa Fo-vaunuja nestekaasulämmitteisiksi. Syynä taisi olla muu kuin junahenkilökunnan väsyminen halonhakkuuseen matkan aikana...? | ||||
|
23.12.2021 17:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tv1 oli myös onnistunut veturikonstruktio: rakennettu vuodesta 1917 alkaen ja viimeinen veturi valmistui 1944 ja lukumääränkin puolesta. | ||||
|
22.12.2021 19:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| BF 03128 vuodelta 1958 oli entinen F 3465 vuosimallia 1923. Juu-u, hylätty 1968. Normipuumatkustajavaunujen korin leveys oli alkujaan 3 050 mm, numerosta 22046 (ex 2892) alkaen leveys on 3 140 mm. |
||||
|
22.12.2021 19:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Makea kuva, etenkin jos tämän mallirautatien lumetus on tehty tomusokerilla, heko heko! | ||||
|
22.12.2021 19:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| BF 03130 on vuodelta 1959 ja sen perusvaunu tosiaankin oli F 3456 vuodelta 1923. Taustalla oleva BG 04579 on entinen polkupyörävaunu Gep. Huomatkaa BF:n "amerikkalaistyylinen" sivuovi. | ||||
|
21.12.2021 22:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Eljas! | ||||
|
|
21.12.2021 18:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tulee väkisinkin mieleen hollantilainen "Hondekop"- (koiranpää) juna. Lieneekö Punaisessa nuolessa turvanokka? Vaiko laitesijoitteluko tuon muodon on aiheuttanut?. | ||||
|
21.12.2021 18:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oulun rautatien pysäkin piirustusten mukaan tämäkin rakennettiin aikoinaan. | ||||
|
20.12.2021 18:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Artic-vaunu on huomattavasti miellyttävämpi matkustajan kannalta kuin edesmenneet Vario-kaalimadot. Varioissa tuntui jouset olleen valurautaa...? | ||||
|
20.12.2021 18:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eivätpäs kohtaakaan Fredalla, Onni hyvä. Kohtaavat Bulevardilla Fredrikinkatu-nimisen pysäkin hollilla. Kuutoset jatkavat suoraan Bulevardia pitkin, Kolmonen ja Ykkönen kaartavat tuon tännepäin kulkevan "Straban" (oma keksimäni lyhenne sanasta "Strassenbahn") kohdalla vasemmalle mennäkseen juuri Fredaa pitkin kohti Eiran sairaalaa./sairaalasta. Ekbergin kahvilasta ei voi erehtyä, sijaitsee juuri Bulevardilla. Suosittelen käymään siellä kupposella. |
||||
|
Kuvasarja: Katettu yleisvaunu Gb |
20.12.2021 14:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| G10:n lähtökohtana oli huutava standardoinnin tarve. Kaikilla osavaltiorautateillä (Länderbahn) kun oli omia suunnittelemiaan tavaravaunuja. Muusta kalustosta puhumattakaan. Esimerkiksi puskimien sijoitus leveys- ja korkeussuunnissa heitteli siinä määrin, että Länderbahnien yhdysliikenteestä vastaavat virkailijat vanhenivat viikossa parissa mielenterveyssyistä eläkeläisiksi! Tähän tarpeeseen vastasi aprillipäivänä 1920 perustettu Deutsche Reichsbahn Gesellschaft. Mitä Gb:hen tulee, niin Tapsan kuvasarja on oikein mielenkiintoinen todiste evoluution puolesta, kuvissa näkyvä vaunun kehittyminen on ensiarvoisen hyvin tallennettu. Olikohan vorgissa kuvaa myös vaneriseinä-Gb:stä? Monet kiitokset, Tapsa! |
||||
|
20.12.2021 13:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä polttoaineen hihnakuljettimiin tuli, niistä oli luettelot ennenvanhaan aikataulukirjojen A-osissa. Vuodesta 1969 alkaen silloin uusitussa Junaturvallisuussäännössä, osassa Jtt. | ||||
|
19.12.2021 22:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä Hv3-tenderiin tulee, niin kuinka tiheässä Petrin mainitsemilla rataosilla oli vedenottopaikkoja? | ||||
|
19.12.2021 16:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Om alla grön, me myös grön!" | ||||