Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.12.2021 13:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olivatko junan kuulutuslaitteet kunnossa? Vai oliko junassa sinistä kalustoa, jossa kuulutukset olivat niin ja näin? Mitä nykyajan konduktööreihin tulee, niin sen harvan kerran kun heitä/häntä Hki lähiliikenteessä näkee, niin tuskin erottuvat matkustajista. Syynä tähän on heidän nykyinen työasunsa (eihän heillä nyt virkapukua enää ole?). Ei edes "virkalakkia"! VR on todella pahassa alennustilassa kvartaalimentaliteetteineen! Arvoisa VR:n toimitusjohtaja! Minulla on teille säästöehdotus: ottakaa konduktööreiltä loputkin vaatteet pois ja tatuoikaa otsaan: "Olen konnari!" Työasun vikaantuessa ei tarvitsisi kallista räätäliä, vaan halvalla taloon ostettu ihotautilääkäri riittäisi! |
||||
|
02.12.2021 01:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taitaa olla Sunilaan menevää puutavaraa? | ||||
|
01.12.2021 20:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näin muistaessani, se Titanicin sähköttäjän kerrotaan keksineet ottaa käyttöön S-O-S - hätämerkin, juuri sen helppouden myötä. | ||||
|
|
01.12.2021 18:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vielä Titanicin aikaan 1912, sen törmättyä jäävuoreen, radisti naputteli senaikaisena hätämerkkinä C-Q-D. Koettakaapa naputella tätä sormella pöydänreunaan! Tauno, maydayn kerrotaan syntyneen ranskankielen ilmaisusta M'aidez, joka tarkoitti avunpyyntöä. |
||||
|
01.12.2021 18:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Maailman kohteliaimmat poliisit myös asialla: Sori, Sori, Sorin putkaan vain! | ||||
|
01.12.2021 18:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näitä vetureita oli Suomessa muun muassa "saaliina". Sarjamerkit Höyryveturit valtionrautateillä - kirjan mukaan olivat A -> A1 -> Tr2. (Näitä ei saa sekoittaa VR:n sodanjälkeisiin Tr2 Trumaneihin.) Numerosarjaltaan ne olivat 2000 - 2026. Omaa sotasaalista oli 29 E-sarjan veturia tendereineen, saksalaiset toimittivat Baltiasta tunnistettavia pääosia 42 veturiin ja 36 tenderiin. VR sai myös koko joukon osiakin. Kaksi veturia nostettiin Hangon satamasta, kun neukut olivat ne sinne upottaneet 1941. Näitä ei kuitenkaan ehditty kunnostaa ajokuntoisiksi. Helsingin konepajalla kunnostettiin 24 veturia käyttökuntoon. Hannu hyvä, mitä tulee saksalaiseen BR57:een, niin scratch-työtä saa tehdä tosissaan apinan raivolla, siilä esimerkiksi Sachsenin, Württembergin ja Baijerin 57:t eroavat huimasti E-sarjasta. Preussilainen G10 eli BR57.10-35? Pyörästön mitat poikkeavat kyllä E-sarjasta, mutta oletettua vähemmän. E:n kattilakin teettää työtä, kun E on silmiinpistävästi korkeampi ja varustettu Belpaire-tulipesällä. Mitenkäs se Mauno Koivisto-vainajakin aikoinaan bernsteili? Joo, liike tärkeämpi kuin päämäärä. Tärkeintähän pienoismallissa on oikean vaikutelman synnyttäminen, eikä orjallinen sadasosamillimetrien räknäilly? Rakennusintoa! |
||||
|
|
01.12.2021 17:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hirvikeskustelussa (Jimin antaman linkin takana) oli 93 kommenttia, kun jääräpäät ottivat yhteen! | ||||
|
01.12.2021 17:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Esimerkiksi.Y6 - Y8 - sarjojen rälsbussit korjattiin pääasiassa Örebrossa. Liitevaunuista en niin tarkkaan tiedä. | ||||
|
01.12.2021 17:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siipiopastimen siivet ovat valmistusvaiheessa värjätty emaloimalla. Eikä emalointi haalistu, kuten maali. Minäkin muistelin Ruotsin siippareiden olevan puna-keltaisia. | ||||
|
30.11.2021 15:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö juna P103, joka aamusella lähti Turusta, Jämsän kautta Joensuuhun. Laivojen kulkuaikana Turun satamasta. Seuraavaksi iltapäivällä Tampereelle meni P105, joka tuohon aikaan oli Porkkana, perjantaisin kolmella rungolla. Kuvan juna ei selvästikään täytä iltajuna P107:n tuntomerkkejä: lyhyt matkustajavaunuroikka, jossa tarvittaessa mukana tavaravaunuja. Päiväsellä kulki myös pari lättävuoroa Toijala/Tampere-suuntaan. |
||||
|
30.11.2021 01:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuoremmille harrastajille tiedoksi, että ennenvanhaan, muun muassa kauan ennen linjaradiota, piti erityisellä etupäänopasteella kertoa esimerkiksi ratavartijoille siitä, että veturi tai juna oli nimenomaan junanlähettäjien yhteisestä sopimuksesta kulussa kaksoisraiteen "väärällä" puolella. Tällainen opaste oli päivällä punainen lippu vetoyksikön oikeanpuoleisen puskimen yläpuolella. Yöopasteena oli punainen valo oikeanpuoleisessa puskinlyhdyssä ja väritön valo muissa lyhdyissä. Höyryvetureissa oli vantringin etuosassa erityinen pyöreä kolo opastelippua varten. Edelleen yökäyttöä varten oli erillinen punainen pyöreä lasilevy kehyksineen, se voitiin asettaan puskinlyhtyyn. Moottorikalustossa oli myös opastelipun pidike ja puskinlyhdyn sisällä erikseen punainen polttimo, juuri Lko3y:tä varten. EDIT: kuvan 4211:ssä sitä pidikettä ei ole, mutta Harjun Raimon ja Pyytövaaran Jarmon lättäkuvissa Porissa 27.11. se on selvästi näkyvillä 4209:ssä. |
||||
|
30.11.2021 01:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jimi, todennäköisesti se oli Teeteevee kymppi, josta teit välittömän näköaistihavainnon Kouvolassa...? | ||||
|
29.11.2021 21:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hk:lta.tuo selvästi näyttää. Tosin minulla on pääpaino ollutkin muinaisissa henkilövaunuissa. Virkatarvetavaravaunuissa olisi ollut niin loputon suo, ettei siihen yksi tai kaksikaan ihmisikää riitä...? |
||||
|
29.11.2021 15:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mahtavaa! Ei voi kuin ihastella tällainen räppäkäpälä, jolla sormet ei taivu muuhun kuin avosointuihin kitaran kaulassa...! Onko nuo vaunun kuormana olevat esineet kapearaiteisten varakattiloita? |
||||
|
29.11.2021 15:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nyt ei muuta, kuin ensimmäiset pilkkijät järven jäälle. | ||||
|
29.11.2021 15:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eivät ole malttaneet työntää vaunua sakkopaalun taakse turvallisempaan paikkaan...? Sakkopaalu = rajamerkki. Eik 22351 vuodelta 1955 oli entinen satapaikkainen Ei 22262 vuodelta 1947. Siitä tuli BT 01336 (virkatarveasuntovaunu) vuonna 1975. Vuonna 1988 sarjamerkkimuutos: siitä tuli XT, numeron säilyessä ennallaan. |
||||
|
29.11.2021 15:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilmastointipömpeli näkyy jo olevan asennettuina ohjaamoiden katoille. | ||||
|
29.11.2021 15:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuoden 1886 pituusprofiilin mukaan veturitallin kaksi vasemmanpuoleisinta pilttuuta (ovissa "neli"-ruutuiset ikkunat) on radan valmistumisen ajoilta. Hauska kuva sikäli, että näyttäisi siltä, että kaksi isovaaleeta yritetään mahduttaa kääntöpöydälle...? Kuva on otettu pohjoisen suunnasta etelää kohti, näemmä. |
||||
|
28.11.2021 20:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Adventtipäivän Express? Todella hieno kuva! | ||||
|
28.11.2021 02:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hmm, kun vanhasta osuusratavartija-käytännöstä luovuttiin 1970, niin jäljelle jääneitä ratavartijoita ylennettiin rataesimiehiksi. Näitä sitten työllistettiin radan kunnossapito- ja korjaustöissä työryhmän (topparoikan) nokkamiehenä tai kymppinä, ei se ammattitaito mihinkään hukkunut...? 1908 rataesimies? Oliko tämä virka osuusratavartijoiden pomona? |
||||
|
28.11.2021 02:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa-as, sikäläiset Mas-vaunut on merkitty TAIBA-merkinnällä... | ||||
|
28.11.2021 02:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| FMP 1996 kertoo: Dv12 2501, Lokomo 575/1963, vastaanotettu VR:lle 10.4.1964. Veturi 2501 koeajettiin Rautatieuutiset-lehden mukaan 6.2.1964. 2502 koeajettiin 5.2.1964 ja sillä oli takanaan jo 3 000 km aikaisempaa kokeilua ja koeajoja. 2502 oli vastaanotettu VR:lle samana päivänä kuin 2501. Mainitut Sv12:t lienevät valmistuneet syksyn 1963 aikana. Dm7 4216 otettiin vastaan VR:lle 16.1.1963. |
||||
|
28.11.2021 01:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asema suljettu, asemaravintola suljettu, matkustajakoti Leppälä unohduksen yössä, asematalon matkatavarapuoli suljettu, ei R-kioskia, ei liikennejakson päällikön toimistoa, ei asemapäällikköä, ei lipunmyyntiä, ei postin toimipistettä asemalla, ei enää mitään. Henkilökuntakin nauttii unohtuneena "riittävää" lepoa oikosäärisenä hautausmaalla... Tuo Dm12-kalustokin vaikuttaa lohdutustikkarilta, joka on myönnetty kitisevälle tenavalle hiljenemisen toivossa...? |
||||
|
28.11.2021 01:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rataosallla Messukylä - Kangasala otettiin kaksoisraide käyttöön 1.11.1959 ja Kangasala - Suinula 28.12.1960. Tuohon aikaan raiteet olivat soratukikerroksella ja K43-kiskotuksella. | ||||
|
28.11.2021 01:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hakkarin laiturintuvan muotokielestä ja arkkitehtonisesta yleisilmeestä voisi päätellä piirtäjän nimeksi Jarl Ungern. | ||||
|
28.11.2021 01:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taitaa kuvassa ilta-aurinko luoda viime säteitään. Olen Akun kanssa samaa mieltä kuvan tunnelmallisuudesta. Ja mikä vielä, oikein taitavasti otettu tutkielma perspektiivin korostamisesta. Kerrassaan sievää! | ||||
|
28.11.2021 01:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiva kuva! Tuo mieleen muistoja 1970-luvun Kouvolasta, jossa pällistelin Kotkaan menevää lättää. Asetelma on melkein presiis. Ainoastaan laiturin korkeus on erilainen. Ne kotkalaislättävuorot ajettiin Pieksämäen vaunuilla, joten pienellä mielikuvituksella 4215 -> 4125. Tällaisia "hourii" jo ikääntynyt äijänkähjäles....! |
||||
|
Kuvasarja: Ratapihakaavioita ja korkeusprofiileita rataosittain |
27.11.2021 15:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin eteläsuomalaisilla vilkkaasti liikennöidyillä rataosilla opastinmerkintöjä kyllä oli. Kuten myös merkinnät asetinlaitteista ja vaihteiden lukituksista. | ||||
|
26.11.2021 19:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, muistelisin metallinhohtomaalien tulleen keksityksi ja käyttöön tulleeksi 1950-luvun puolivälin tienoilla, eli kuvan ilmoitettua kuvauspäivää myöhemmin. Mielestäni kuvassa oleva auto olisi vaaleanharmaa. Takaikkunan yläpuolella oleva mokkula, onko se peruutusvalo? Niin, ja Viiskulman Harrastelijain Aitta oli loppuaikoinaan tasoltaan huomattavasti huonontunut, sillä liikkeen omistaja oli ostanut sen äitivainajansa rättikaupan realisoinnista saamillaan rahoilla. Kun kävin siellä kerran 1985, sain omistajasta välinpitämättömän vaikutelman. |
||||
|
26.11.2021 14:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hiivatti 124 ja 128 olivat suurin piirten saman kokoisia. Edellinen oli pitkittäismoottorinen ja takavetoinen. 128 oli poikittaismoottorilla varustettu etuvetoinen. Kumpikin oli valmistusohjelmassa likipitäen samoihin aikoihin, 128:aa tehtiin 1985 saakka, kun taas 124 loppui 1974. 124:n moottori oli 1200-kuutioinen ja 128:lla vähän pienempi: 1116 cm3, ainakin aluksi. 128 oli Suomessa tykätty auto, sanoivat sitä "ajajan autoksi". Itsekin ajoin ajokorttini mänttäläisen Tammisen Autokoulun ruskealla 128:lla vuonna 1976. Jugoslaviassa 128:aa valmistettiin lisenssillä, nimi oli Zastava. Suomessa keksivät myydä sitä nimellä Fiat 128Z. Se oli alkuperäistä halvempi ja laadussa oli sanomista. |
||||
|
26.11.2021 14:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hapag on vanha firma. Hamburg - Amerika Postdampfer AG. | ||||
|
26.11.2021 14:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itse kuvittelisin - huom! - kuvittelisin syynä olleen sota-ajan vilkkaassa liikenteessä. Aina sai olla kellon kielessä kiinni? Olisikohan kellään käsillä vuoden 1917 aikataulukirjaa? Siitä saisi osviittaa vaikkapa nyt Wilppulan liikenteeseen. Vai kulkiko junia (invalidi- ja sotavankijunia) eri määräyksestä ja ylimääräisinä junina? Ilman erityistä aikataulua? Jossain oli mainittu venäläisten junien henkilökunnan puutteellisesta paneutuneisuudesta, mitä junaturvallisuuteen tuli. Nitshevoo! Noihin aikoihin Pohjanmaan radan asemille pystytettiin suurin määrin siipiopastimia. |
||||
|
26.11.2021 04:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Flüssigkeitsgetriebe tarkoittaa nestevaihteistoa, eli tarkemmin sanottuna momentinmuunninta. | ||||
|
26.11.2021 04:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| XG 030184 oli entinen Gb 57'515. | ||||
|
|
26.11.2021 04:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa soittokello odotushuoneen oven vasemmalla puolella. Cirkulääri 40/5658 (8.6.1900): Ohjeita soittokellojen käytöstä: Pääteasemat: - 1 läppäys kellolla 10 minuuttia ennen junan lähtöä, matkustajat saavat astua junaan. - 2 läppäystä 3 minuuttia ennen lähtöä, matkustajien on asetuttava paikoilleen. - 3 läppäystä juuri ennen junan lähtöä: - juna lähtee. Wäliasemat: - 1 läppäys, kun juna on tulovaihteella. - 2 läppäystä, kun juna on saapunut ja matkustajien tulee asettua paikoilleen, ja 3 läppäystä kun juna lähtee. Astuu voimaan 14.6.1900. Cirkulääri 62/2486 (13.7.1917): 1.9.1917 alkaen ei enää soiteta kelloa junan lähtiessa muualla kuin rataosalla Pietari - Walkeasaari. |
||||
|
25.11.2021 13:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoinen kuva sikäli, että tuohon aikaan Nääsvillessä oli vielä siipparit. Pikajunan toinen vaunu on takuuvarmasti "esslinkeri", se näkyy helmapellittömmyydestä. Kuvauspäivänä oli torstai. Onkohan Hurussa enää Claytonia paikallaan, sen vesisäiliön täyttöluukku erottuu juuri ja juuri. Lisäksi 2208 on hyvässä maalissa, eikä jarrupöly ym. nuhru ole sotannut sen kylkiä. Lieneeköhän juna menossa Poriin vaiko Turusta Joensuuhun? |
||||
|
24.11.2021 18:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä kuva EI MISSÄÄN tapauksessa ole vuodelta 1896, vaan se on vanhempi, minkä täten julistan. Kuistin vasemmalla puolella on asemataloon sijoitettu tavaramakasiini ja VR:n vuositilastokirjojen mukaan Vilppulaan rakennettiin erillinen makasiinirakennus vuonna 1893. Östermyrassa eli Seinäjoella makasiiniratkaisu oli samanlainen kuin kuvassa näkyvä vilppulalainen. Alavudella erillinen makasiini oli jo alusta pitäen olenassa. Veturin vasemmalla puolella oli asuinrakennus. Tuo makasiinihuone sai sitten oven tilalle ikkunan ja sinne sijoitettiin lipputoimisto ja aikojen päästä siinä on nyt VR-76:n relehuone. Ratapihalla näyttää olevan kolme raidetta, joista asemataloa lähinnä on pääkulkutie. Sitten on läpiajettava sivuraide ja kuvassa lähinnä on pistoraide. Sen vaihde oli pohjoispäässä, kuvasta vasemmalle. |
||||
|
23.11.2021 17:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sen verran valaisisin kallistuvakoristen junien historiaa, että kuulu saksalainen Franz Kruckenberg oli jättänyt asiaa koskevan patenttihakemuksen vuonna 1928. Siinä ehdotettiin aktiivista järjestelmää kallistussysteemiin. Passiivisesta systeemistä mainittiin hakemuksessa, että se oli sinä aikana vallitseva. Herra Kruckenberg jäi historiaan kiskozeppeliinillään. Aktiivinen systeemi on sellainen, että se impulssin saatuaan kallistaa koria joko hydrauliikalla (asettelusylinterillä) tai sähköisellä asettelukäytöllä. Passiivisessa käytössä vaunun kori on ripustettu erityisellä tavalla sen painopisteen yläpuolelle. Tällöin keskipakoisvoima kallistaa koria siten, että painopisteen alapuolinen osa menee ulkokaarteen puolelle ja vastaavasti yläpuolinen kohti kaarteen sisäpuolta. Sekamuotojakin on, esimerkiksi Japanissa käytetään aktiiviperiaatetta kallistusliikkeen alkaessa ja oietessa, muutoin kallistuminen on passiivimenetelmällä. Yhdysvalloissa otettiin liikenteeseen kolme "Pendulum Coaches" vuonna 1941 alkaen yhtiöillä Santa Fe, Burlington ja Great Northern (Hannu!!!). Ne olivat käytössä 1960-luvulle saakka. Euroopassa asian kimppuun päästiin vasta toisen maailmansodan jälkeen. Kallistustekniikkaa mietittiin Saksassa (1965 aloitettuna), Italiassa (protojunassa YO160 1971 alkaen), Espanjassa (tuloksena Talgo Pendular 1980 alkaen), englantilaisetkin hautoivat asiaa APT-junaa suunnitellessaan. Italialaisten Pendolino on odoittautunut menestykselliseksi. Liikennettä nopeutettaessa vaihtoehtoina oli juuri kallistuvakoriset junat tai geometrialtaan täysin virheettömien ratojen rakentaminen. Jälkimmäinen on huomattavasti kalliimpaa. Ranskassa tätä harrastettiin TGV-junia käyttöön otettaessa. EDIT: Kallistuvakorisia ajoneuvoja on kokeiltu myös maantieajoneuvoinakin. Mercedes - Benz oli tarttunut asiaan 1997 alkaen ja tuloksena oli S-luokan Coupe ensimmäisenä, vuonna 2014. Jenkkiautoharrastajille tuttuja Low - Rider - autojakin voidaan myös käyttää kallistuvakorisina, tämä vaatii aikamoista sambaa hydrauliikan ohjauskytkimien kanssa, ainakin ajon aikana. |
||||
|
23.11.2021 16:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| BF 03125 vuodelta 1957, oli entinen F 3469, vuosimallia 1923, eikä siis 1913, kuten kuvatekstiin on lipsahtanut. Vaunu on merkitty hylätyksi 1964. Selvästikään ei ollut mitään kiirettä mäjäyttää tätä tuhannen pi**un päreiksi. Huomatkaa muuten amerikkalaistyylinen sivuovi. Vaunu on hyvin mielenkiintoisen näköinen kapistus, kaasuvalo ja tähtipyöräkerta! |
||||
|
|
22.11.2021 19:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juuri niin, Jarmo! Eräs junamatkustamiseen oleellisesti liittyvä tekijä on juuri matkalla oleminen. Muovidildo lyö tätä periaatetta kannattavilta ihmisiltä molemmat silmät mustiksi. Perille pääseminen on yksi tekijä koko reissaamisfilosofiassa, kieltämättä, vaikkakaan se ei olekaan kaikki....? Nämä helvetinkoneethan hankittiin siksi, että kaikkein pyhimmät, ylistettävimmät ja palvotuimmat aikamme epäjumalat (lue: liikemiesoletetut) pääsisivät eroon matkalla olemisen vaivasta ja saisivat häthätäisesti hoidettua bisneksensä, juuri 80 sekuntia aiemmin kuin mitä sillä toisella junalla joutuisivat kärsimään. Tällaisen fundamentalismin seurauksena VR:ää EI KIINNOSTA olla koko kansan kuljetin. Vrt. tapaukset Haukivuori, Inkoo, Dm12 (joka surkuhupaisuudessaan herättää vain sääliä), konduktöörien olemattomat läsnäolot junissa, tuulen, sateen ja tuiskun pieksämät halvat lippuautomaatit, puhumattakaan siitä kuinka leegio VR:n johtajia onanoi työehtosopimusshoppailufantasioilaan. Pendolino on muistomerkki juuri kaikista näistä. |
||||
|
22.11.2021 19:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä Lite-Ace suinkaan ollut ainoa, monessa muussakin pakussa turvallisuusajattelu oli sitä mitä se oli. Tuon aikainen Hiacekin oli yhtä "nokkava", pelkkiä sääsuojia! Esimerkiksi junakeula-Volkkarissa itsensä rikkonut yleensä "pääsi" pitkän, pitkän, pitkälle sairaslomalle, eikä sitä kuntoisuusluokkaakaan enää voinut A1:ksi toipumisen jälkeen kehua. Ja aika paljon porukkaa pääsi myös Monosen asiakkaaksi. |
||||
|
|
22.11.2021 04:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Äkkiinäisille tiedoksi, että Muovidildo - ööö - anteeksi, Pendolino on lähtenyt justiinsa Turusta. | ||||
|
21.11.2021 23:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vetokaluston valoilla on kahtalainen tehtävä: - kertoa ulkopuolisille että nyt on rautatiekalustoa kulkeella tai että vetokalusto valoillaan "etsii" tien jolla kulkea. Joskus näiden yhdistelmä on onnistunut hyvinkin ja joskus koko juttu on tyystin sivuutettu, kuten esimerkiksi Englannissa. |
||||
|
21.11.2021 13:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä silti, Erkki hyvä, Suomi harrasti yhteyksiä natsi-Saksaan jo 1930-luvun aikana. Mark Parlandin mukaan Suomi otti osaa 14 muun maan ohella elokuussa 1937 pidettyyn poliisikongressiin Berliinissä. Siellä oli paikalla muun muassa Gestapon ylintä johtoa. Valpon Arno Anthonin Gestapo-yhteydet olivat selviö. |
||||
|
21.11.2021 13:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Petri, tästä nouseekin esiin kysymys: AS nro 91, eli kaksiakselinen sairasvaunu, joka valmistui vuonna 1916. Siinä mainittiin olevan 3 paikkaa, jotka uskoakseni olivat hoitohenkilökunnan istumapaikkoja. Se oli avosiltainen ja uutta mallia olevalla korilla. Vuonna 1933 se alennettiin: Es 3091. Ja edelleen siitä tuli XE 0685 vuonna 1961. Hylättiin vuonna 1970. Mikähän tämän vaunun korin väri mahtoi olla? |
||||
|
21.11.2021 13:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä linjaradioon tulee, niin ensimmäinen rataosuus, jolla se otettiin käyttöön oli Toijala - Haapamäki päiväyksellä 18.3.1963 kello 9:00 alkaen. | ||||
|
|
20.11.2021 20:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Heikki, loistoesimerkki kahnauksesta oli juuri välillä Himmler ja Göring, kuten aiemmin kirjoitit. Muiden lukijoiden valistamiseksi kerron, että Göringistä tehtiin ns. Machtübernahmen, eli 1933 valtaanpääsyn jälkeen Preussin poliisin ylin päällikkö. Himmler joutui tyytymään siihen, ettei hän SS:nsä kanssa silloin saanut koko Saksan poliisivoimia hallittavakseen. Poliisiorganisaatioitahan oli useita: rautatiepoliisi, jokipoliisi, Postschutz, rannikkopoliisi, joitakin mainitakseni. Orpoa, eli järjestyspoliisia unohtamatta. Hitlerin tapana oli pistää pystyyn kaksi porukkaa samaan hommaan kilpailemaan keskenään, siinä toivossa, että vahvempi voittaisi. Tämän taktiikan toimivuuden tulos nähtiinkin sitten 9.5.1945. |
||||
|
20.11.2021 19:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tässä se nähdään! Suomalainen asiansa osaava vaununsuunnittelukapasiteetti tietotaitoineen vedettiin vessasta alas, kun gryndereiden ahnaat silmät kääntyivät kohti Pasilan konepaja-aluetta! | ||||
|
|
20.11.2021 19:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis Foek 22561 vuodelta 1997, oli entinen BT 01158 ja entinen BT 01353. Alunperin se oli ollut vuonna 1946 valmistunut postivaunu Po 9817. | ||||
|
|
20.11.2021 18:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä tulee Foek-litteran saaneeseen vaunuun, niin muistan kun mainitussa 30-vuotisjuhlajunassa tutkin sitä hiukan, niin snne oli asennettu brittiläisvalmisteinen paineilma-aggregaatti (?) moottoreineen. Konehuoneen ikkuna-aukon ritilöiden välistä saattoi lukea: " Broomwade - British made" - tekstin. Moottori silloin ainakin oli käynnissä. Mäntässä.aikoinaan kaupungilla oli traktori, jonka perään oli kytketty juuri tuon tekstin mukainen paineilma-aggregaatti ilmasäiliöineen katuporia varten. Kun litterassa kerran on "e", niin jauhaako aggregaatti sittenkin sähköä junan valaisemiseksi? Vaunussa oli lisäksi puuliesi ruuanvalmistusta varten. |
||||
|
|
20.11.2021 18:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Edellisessä, Heikki Jalosen kommentissa mainittu RSHA oli Reichssicherheitshauptamt, eli valtakunnanpääturvallisuusvirasto. Se oli SS:n alainen ja muodostettu vuonna 1939 SD:n (Sicherheitsdienst eli turvallisuuspalvelu), Gestapon ja Kripon (Kriminalpolizei eli rikospoliisi) yhdistelmäksi. Sen ensimmäinen päällikkö oli pahamaineinen Reinhard Heydrich, jonka saatua attentaatissa surmansa 1942, seuraajaksi nimitettiin itävaltalaissyntyinen Ernst Kaltenbrunner. Ja mitä natsi-Saksan huipulla harrastettuun kaunankantoon tulee, niin sitähän riitti! Ernst Udetin sijoittaminen vastaamaan lentokonetuotannosta oli samaa, kuin olisi sirkushevosen laittanut kyntöauran vetoon. Udet sai kärsiä tästä. Ulkoministeri Ribbentrop ei digannut Göringiä, Himmlerin ja Göringin välinen henkilökemia oli niin sanoakseni hapan. Hessiä seuranneen Bormannin nimellä uhkaaminen sai monenkin huippunatsin posket kalpenemaan. Fritz Sauckel "työvoimahallinnoijana" sai vihat niskoilleen sotkettuaan omilla touhuillaan esim. hävittäjäkonetuotantoa siinä 1944 tienoilla. Goebbelskaan ei kunnostautunut avarasydämisyydellään... Edelleen: Göringin paetessa Karinhalliin leikkimään taideaarteillaan, Luftwaffen johto lepäsi Erhard Milchin harteilla, joka sai pelätä moukarin heilahtamista puolijuutalaisuutensa tähden. Vastavakoilusta vastuussa olleen amiraali Canariksen kohtalo lienee tunnettu. Edelleen: koko porukka oli natsilaisen mahtipontisuuden sekoittamaa bysanttiutta ja byrokratiaa. Eikä koulupudokas Adolf Hitlerkään osannut hoitaa hommaa kotiin, kunhan riehui toiveajattelunsa kohdattua tosiasiat! |
||||