Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.09.2022 15:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikin "Nortti on täyttä tupakkaa"-mainoksia. Vaikka tiämmä nykyiset tupakoivat keijukaiset sortuisivatkin kanveesiin ekan North State-henkosen seurauksena. Nykytupakat, höh, LM joka on yhtäkuin Lasten Malporo, eli Hiihtoliiton hyväksymää... |
||||
|
28.09.2022 15:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Petri. Ja myöskin yleistä rappeutumista ja lahoamista. Esimerkki: Dm2 nro 13, joka aikansa muhi museolla, sopii nykyisin lähinnä juhannuskokoksi Tyrisevänjärven rannalle. Entä Fo 22537 (toiselta kyljeltään 22637), joka apinan raivolla laitettiin siistiin kuntoon ja palautettiin vaunurekisteriin vuonna 1987, toivotonta! Not-vaunu pistää tuntemaan myötähäpeää ulkomaalaisten museovieraiden edessä. A 80? Sekin hävitetty! Kyllähän nämä suomalaiset "erityisolosuhteet" tunnetaan, päättäjiä ei kiinnosta pistää edes puolta palanutta puupenniä museokaluston hyväksi, eikä supisuomalainen nahjusmaisuus saa aikaan muuta kuin olankohautuksia ja polttopillimiehille työmaata (Bucyrus!). Muuten, edellä mainitsemani Vapor-höyrylämmitys oikeastaan vaati sen, että ne ensimmäiset Clayton-Sr12:t (nykyiset 27-sarjan Deeverit) tekivät debyyttinsä Hki ruuhka-aikojen puuvaunujunissa. |
||||
|
|
28.09.2022 13:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Jouni. Olipa se kerran käynyt läpi jonkinlaisen kunnostussessionkin. Kuvasta on selvästi nähtävillä, ettei vaunussa ole 22600-sarjaan 1970-luvun alkupuolella laitettua sähkölämmitysjärjestelmää, eikä muuten loistelamppuvalaistustakaan. Rautatiemuseolle tyypillinen säilytysmenetelmä oikein juhlii tässäkin vaunussa. Sarjassa oli alunperin valmistuessaan ollut Vapor-höyrylämmitys ja Pintsch-korkeapainekaasuvalaistus. |
||||
|
28.09.2022 00:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toden totta, Petri, kiitokseni täydennyksistä. MK 55/MK 93, lähtöaika klo 18.00 ja MP 37 kello 18.05. MK-junia ei rantaradalla mainittuna aikana näkynyt. Kuvauspäivä oli keskiviikko. |
||||
|
27.09.2022 23:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Noo, Eljas hyvä, porukka ja porukka, oli se sitten vaikka "Kamera-Kameraden" tai DB:n sisältä joku/jotkut asiaan vihityt. Korona lienee pysäyttänyt vastaavan liikenteen pitkin maailmaa, mikä on todettavissa. |
||||
|
27.09.2022 22:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sentään yksi asema, johon ei ole heitetty vikaherkkää lipunmyyntiautomaattia! Hatunnosto ja kumarrus kiitosmaininnalla! |
||||
|
27.09.2022 22:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Varastettua tavaraa ei kunnossa pidetä! | ||||
|
27.09.2022 22:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ek 1081 oli valmistunut vuonna 1945. Vuonna 1968 se muutettiin autojenkuljetusvaunuksi Hac 105'899. Myöhemmin Hac muuttui Fh-konduktöörivaunuksi nro 3345. Näiden vaunujen koreja jäi ylimääräisiksi monin kappalein. Mihin kaikkialle? Keurusselän itärannalle, suunnilleen Varpussalmen pohjoispuolelle oli päätynyt Ek 1035:n korin puolikas, väsättynä eräänlaisen perävaunuvirityksen päälle. Itse kävin sitä tutkimassa 1970-luvun puolenvälin tienoilla. Vaunun omistaja oli laittanut sen seinälle hirveän uhkauksen siitä, mitä hän tulee tekemään niille, jotka murtautuvat hänen vaunuunsa. Taisipa omistaja mainita jotain Vihtavuorivalmisteestakin... 1034:n kori taas oli Kotkassa, Jylpyn teollisuusalueella. |
||||
|
|
27.09.2022 22:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pekassa ei näy enää olevan etutelissä jarruja. Ei-vaunut näkyvät olevan tuoreemmasta päästä ja satapaikkaisia. Kulissikiven asemasta näkee, että H 221 on juuri pysäytetty lähtöraiteelleen. Aikaa lähtöön on vielä runsaasti. | ||||
|
|
27.09.2022 22:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ellei aikataulukauden vaihteessa 28.5.1967 nyt kovin radikaaleja muutoksia ole tehty, niin kevätturistista 1967 katsottuna Porkkana olisi kello 18.10 Imatralle lähtevä MP 11 ja Pekka-juna H 221 lähtisi Porkkanan perässä kello 18.15 kohti Riksua. H 221 pysähtyi lähdön jälkeen Pasila/Fredriksbergissä ja sen jälkeen Keravalla, koluten sen jälkeen pysähdyspaikkoja (Arolampea lukuunottamatta) Riihimäelle. Keravan jälkeen ässänä olivat Kytömaa, Kyrölä, Saunakallio, Huikko, Takoja ja Monni. Riihimäelle tuloaika oli 19.48. |
||||
|
|
27.09.2022 22:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eljas, mikä porukka museoliikennöi 1928 käyttöön otetuilla alkuperäisillä ja ihme kyllä vielä jäljellä olevilla kerma/purppuransinisillä Rheingold-loistosalonkivaunuilla? | ||||
|
26.09.2022 21:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei välttämättä, Jarno. Jotkut etelässä paremmin viihtyvät kasvit tykkäävät myös riittävästä ilmankosteudesta, josta höyryveturit pitivät osaltaan huolta (poistohöyry). Niin, ja kasvit hengittävät hiilidioksidia. Olen edellisessä elämässä ollut siirtolapuutarhaviljelijänäkin. |
||||
|
26.09.2022 21:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sinun kirkas lahjakkuutesi on siunauksellisesti tunnustettu isänmaamme kunniaksi. Säätymme kunniaksi Itävaltalainen insinööri- ja arkkitehtiyhdistys Toukokuu 1904 [Juhlallista kieltä - piti miettiä vähän aikaa, miten sen lapiolla kääntäisi! Ei helppoa. Heller = raha (siis isolla hoolla), heller taas on vaaleampi tai kirkkaampi.] |
||||
|
26.09.2022 16:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| BG 04947 oli entinen Gb 54'001. Vuonna 1989 siitä tuli XG 031153. Tuo neliakselisen virkatarvevaunun ikkunajako tuo mieleen muinaisen CEi:n. Telimallina on A7. Mikähän mahtoikaan olla littera ja numero? |
||||
|
26.09.2022 16:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| BG 04621 vuodelta 1962, oli tosiaankin entinen Ge 30'318 vuodelta 1936. Sittemmin vaunu sai uuden litteran ja numeron: XG 031152, suunnilleen siinä 1990-luvun taitteessa. |
||||
|
26.09.2022 16:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toisin sanoen: Nikkilän "lataamon" asukit eivät olleet tärkeysjärjestykseltään lähelläkään yläluokkaa. Eräänlainen suomalainen versio natsien Aktion T4 - (tunnettu myös nimellä "Hadamar") ohjelmasta. | ||||
|
26.09.2022 12:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| BE 0687 vuodelta 1964 oli entinen Ek 1056 vuosimallia 1945. BE hylättiin vuonna 1983 ("kori laho ja aluskehys syöpynyt"). Viimeisessä vaiheessaan Ek:na sen paikkaluku oli 56. Lämmityslaitoksena oli ollut vesilämmitys höyry- ja kaminalämmitteisenä, lisämausteena nestekaasulämmitys Kosmos-merkkisellä laitteella. Minun nähdäkseni vesilämmityslaitos oli ollut samanlainen kuin telivaunuissa. Tämä siis selityksenä tikkaille. Katolla on lisäksi tavallinen puuvaunun kaminan savutorvi ja taitaa siellä pilkistellä vedentäyttösuppilokin. Valaistusgeneraattorikin on alustassa nähtävissä. Samanlainen lämmityslaitos oli ollut myös vaunussa 1079. Sen paikkalukuna oli ollut 58. Lienee ollut jonkinlaista kokeilua nämä molemmat. Vaunussa 1041 taas oli kokeiltu ilma-Webastoa. Ek-sarjassa oli pääasiassa käytössä ollut Laycock-höyrylämmitys. |
||||
|
26.09.2022 12:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan F 3953 oli valmistunut vuonna 1945, työläisvaunu T 1711 oli "lahjoittanut" aluskehyksensä sille. Hylätty vuonna 1987. | ||||
|
26.09.2022 12:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tommi veliseni, unohdit sähköpotkulaudat, nuo helvetistä lähteneet keksinnöt. | ||||
|
25.09.2022 23:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Rautateiden myötä katosivat etäisyydet. Aineellisia tarvikkeita tuli kuljetettavaksi. Kulttuuria kohotettua ja levitettyä." | ||||
|
25.09.2022 16:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Takana olevan mäen harja sijainnee kilometrillä 407 (pituusprofiilikaavion mukaan). Demari lienee kuvattu paikassa, jossa muinoin ilmoitettiin olevan "ny vexel, km 411 + 151". | ||||
|
|
25.09.2022 16:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tätä raidelinjaa pitkin pääsi aikoinaan Hakaniemen torille asti, Hakiksen kauppahallin viereen. | ||||
|
25.09.2022 02:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruskan palettia tulee, kun on ruskaa pakkasella! Terveisin: Patinoitunut runomies, joka tarjoaa viskiä tutuille, tuima napsu mukitolkulla! Päivälliseksi: hinkattua ruohoa ja kuivattua velliä. | ||||
|
24.09.2022 22:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Enklannin-Betti heitti lusikkansa nurkkaan, joten: - Tsaalz tö tööd iits vözötöbls! Antero eiku Äändrjuu otti Bettin koirat hoitoonsa. Kielitoimisto "uskaliaisuuttaan" julisti v. 2002 ettei kuninkaallisten nimiä enää suomenneltaisi! |
||||
|
24.09.2022 12:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, vaunun henkilökunta oli neukkuja ja neukuttaria, omien havaintojeni mukaan. Junan lähtöajan lähestyessä henkilöstön jäseniä näki hipsivän junaansa Stockmannin ja Sokoksen pulleat muovikassit mukanaan. Väitän lisäksi, että vaunun henkilöstössä oli myös KGB:n (Kontora Grubii Banditov) palkkalistoilla oleva operatiivivaltuutettu ja punasolun "polititseskii instruktor" (= politrukki) valvomassa muun henkilökunnan ideologisen tietoisuuden puhtautta ja tekemässä korjaavia toimenpiteitä poikkeamia havaittuaan! Ja takuuvarmasti junan saavuttua perille Moskovaan, operatiivivaltuutettu piti antifasistisen taisteluluennon aatteen elähdyttämän henkilökunnan taisteluvalmiuden ja tietoisuuden vahvistamiseksi. Eikä se poikkeama suinkaan tarkoittanut rikki palanutta jääkaapin merkkilamppua. |
||||
|
23.09.2022 11:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa, että kuka soittaa? Vastaus: mmäää-äää-äää. (Porukalla). | ||||
|
23.09.2022 11:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Koira näyttää olevan bordercollie. Loistava valinta radantarkastukseen ja lampaiden paimentamiseen. | ||||
|
22.09.2022 21:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juna säästää huomiseksi kun se ei kulje, eikä kuljeta. Viime heinäkuussa käydessäni äitini haudalla Mäntässä, oli täysin turhaa yrittää etsiä minkäänlaista aikataulua Vlp:stä, muuta kuin silkkaa vittuilua tyyliin: "etsi netistä tai itket ja etsit"! Odotuskatos oli alkanut lahoamisensa ja sinne oli kirjoitettu tussilla hoono soomi: "afrosuomalaiset henkilöt (naisoletetun) ulkoiseen synnytinelimeen!" (muokattu versio). Asemarakennuksen kuistin kaiteet olivat kadonneet. Odotushuoneen oven päällä oli järeä salparauta nyrkinkokoisella munalukolla lukittuna. Oi niitä aikoja, jolloin yksi Vlp suorittajista huolehti aikataulukon ajantasaistamisesta siististi ja taidokkaasti maalaamalla, olihan Vilpussa 24 h junasuoritus. Päällikkötason surkea nahjusmaisuus ja ikuiset rahanielut (lue: konsultit) ovat syypäitä Vilppulan alennustilaan! |
||||
|
22.09.2022 00:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä lienee aikoinaan rakennettu samoilla piirustuksilla kuin Tammisaari ja Hyvinkää (Hankopaanan asema). Kummassa päädyssä se korkeampi osa oli? |
||||
|
22.09.2022 00:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lenin tokaisu Venäjästä: - Kansojen vankila. | ||||
|
|
21.09.2022 21:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Piirustuksen keskellä näkyvä ristinmuotoinen rakennus on vankila. Ettei nyt olisi pahamaineinen "Kresty"? | ||||
|
21.09.2022 13:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Om alla grön, me myös grön!" - Kirkkonummelainen kunnallispoliitikko, joka oli RKP:n jäsen. Tapahtui vuonna 1985. | ||||
|
21.09.2022 11:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Konekanta siellä: epäkeskoprässejä, jokunen porakone (EI säteisporakoneita!), pari manuaalijyrsinkonetta sekä joitakin Kitamura- ja Bridgeport- NC-jyrsinkoneita, täyden palvelun hitsaamo (kaapelihyllyjä varten hitsausautomaatti), sahaamo ja valaisinpylväitä varten painosorvi ja pulverimaalaamo, ja sekin kosketinkiskoja varten. Anodisointilaitoskin pitää mainita (siellä ollut porukka oli lähinnä sellaista, joilla sisäsiisteyskasvatus oli epäonnistunut) analyysilaboratorioineen. Erikoisuutena vielä koneistusemulsion puhdistussysteemi, sekä mittalaitteet emulsion bakteeritason tutkimiseksi. Uudenkaupungin Saab-Valmet-tehtaan vaatimuksesta Mitutoyo F805 tietokoneella täydennetty 3-D mittauskone omassa ilmastoidussa huoneessaan. Levytöitä tehtiin kerran linja-autoihin tarkoitettujen istuimien selkänojiin kokoonpanohitsauksessa. Levyaihiot tulivat alihankintana. Lisäksi parisen erikokoista teollisuuspesulaitetta (osien puhdistamiseksi) ja täristimiä jäysteiden poistoa varten. Ainoa kärkisorvi oli prototyyppiverstaan nurkkauksessa. Pakkaamo/lähettämö mummonruhmuineen oli asia erikseen. Sekä yksi puolijauhoinen mittalaitetarkastaja (kalibroija), joka 1995 syyskuun alusta siirtyi tuotesuunnittelijaksi. Nykyisin haahuilee kommentoimassa vorgissa. En nyt menisi käyttämään koko PiB3-osastosta niinkin suurellista nimitystä kuin konepaja. Pelkkä paja riittää, ja myöhemmin kissa nosti häntäänsä ottamalla käyttöön "Komponenttitehdas"-nimityksen, pilkkakirveet kutsuivat "kompostikombinaatiksi". Nykyisin siellä duunataan pelkkää kosketinkiskoa, eikä muuta. |
||||
|
21.09.2022 10:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| A7-telit alkuperäisten tilalla. Siinä oli Pintsch-korkeapainekaasuvalaistus ja tavallinen vesilämmitys kaminalla ja höyrylämmityksellä. Pituus puskimineen oli 15 980 mm. Vaunussa oli neljä makuupaikkaa. |
||||
|
|
21.09.2022 10:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nokian alumiinilevyillä, mielenkiintoista. Itse aloittaessani Nokia Alumiinissa lokakuussa 1988 en nähnyt minkäänlaista vihjettäkään levyvalssaamosta. Ainoa tietämäni valssaamo siellä oli nykyisen anodisointilaitoksen tiloissa ollut kuparilankavalssaamo kaapelitehtaan tarpeiksi. Tässä kupariharkot hehkutettuina valssattiin noin sormenvahvuiseksi kaapelilanka-aihioksi. Ette muuten usko, miten pitkälti lankaa saakaan noin metrin mittaisesta harkosta. |
||||
|
21.09.2022 10:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taisi Huru 2241 olla viemässä "turvenuijaa" Naistenlahteen...? Vilppulassa aikoinaan turvejunaa (T 3408 ainakin) Myllymäeltä Tampereelle kunnioitettiin nimityksellä "turvenuija". |
||||
|
20.09.2022 20:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juna P 104 aikoinaan 1980-luvun taitteessa kohtasi Porkkana P 105:n Urjalassa. Joskus saattoi samaan aikaan etelään matkalla oleva tavarajuna T 3512 odotella siellä linjan vapautumista, Huru 12 nokallaan. | ||||
|
20.09.2022 14:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa on lähteneen junan takapää. | ||||
|
19.09.2022 09:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| EFi 22380 m/1954 on entinen satapaikkainen Ei 22256 vuodelta 1947. | ||||
|
|
19.09.2022 01:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saksassahan vihreät olivat kohkanneet museohöyryvetureiden melusta ja savusta sekä vaatineet kieltämistä!!! | ||||
|
|
19.09.2022 01:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| En aluksi saanut hoksituksi, että millä kadulla Kummer kiiruhtaa? Virranottotangosta (trolleyvirroitin) päätellen sen kulkusuunta on oikealle. Suunnasta antaisi osviittaa sekin, että Uspenskiin on matkaa, linnuntietäkin. Linja on yksiraiteinen. Pähkäiltyäni Timo Herrasen "Hevosomnibusseista metroon"-kirjaa, tulin siihen tulokseen, että vaunu ei suinkaan ole Mariankadulla, sillä kuvaussuunta ei täsmää. Historiankirjojen ikuinen vitsaus on piirrettyjen karttojen "vähän sinne päin" - tarkkuus! Perrrgrrrwauu! Katu ei voi olla Unskin eteläpääkään, sillä se menee Suurkirkon vierestä. Unskilla (Unioninkadulla) olevan Pyhän Kolminaisuuden kirkon kellotornikin näkyy siten, että ei raide nyt siitä vierestä ainakaan mene... Onko kuvassa Kaisaniemenkadun ja Vuorikadun risteys, kun raide näyttää hieman kaartavan oikean alanurkan rakennuksen kohdalla? Auringon suunnasta päätelleen kuva on otettu alkuillasta. Sähköraitiotieliikenne alkoi, kun Urho Kekkonen oli yhden (1) päivän ikäinen "sinappitehdas". "Marraskuussa valmistui Ylioppilastalolta Rautatientorin poikki Unioninkadulle ulottuva linja, joka yhdistettiin Sörnäisistä tulevaan linjaan." (Herranen). "Vuonna 1907, jolloin liikennettä viimeisen kerran hoidettiin pelkästään yksiraiteisilla linjoilla,..." (Herranen) Kaksoisraidetyöt lienevät olleet valmiina 1913, olemassa olevilla linjoilla. |
||||
|
19.09.2022 00:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Gb-sarjan numerointi tosiaan oli alkuun 40'000-sarjassa, mutta se varsin pian muutettiin 50'000-sarjaksi. VR 1937 II-osan mukaan Gb:n numerointi alkoi 50'231:stä. Kuvan vaunussa näyttäisi olevan puiset pystytolpat. Ovessa on läpimenevän jarrujohdon merkki. Vasemmalla erottuu jarrutönkkä, vaunussa lienee vipujarru? |
||||
|
19.09.2022 00:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei näköjään ollut "tumppijuna"? | ||||
|
19.09.2022 00:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan ajoittamista helpottanee: Kuva ei ole otettu kesähelteellä (vaatetus!). Dm4:ssä visslantorvet ovat "räntäsadeystävällisesti" asennettuja. -> kuva on melkoisen varhain kuvattu! Puskimien vähäinen nuhruisuus. Listasysteemi sivuikkunoiden yläpuolella, niin moottorivaunussa kuin kiitorungossakin. Keulan maalaustyyli. Zoomaamalla taemman vetotelin kardaani on havaittavissa. Luokkamerkinnät vetovaunussa. Missä vetovaunun katolla oleva jäähdytin "savunnostolevyineen" on? Tuulilasit on jo muutettu kaarevista suoriksi. "Alettiin muuttaa suoriksi jo vuonna 1954" (Kiitojunakirjan mukaan.) Juna on etupää Haapamäelle päin. Se selvästikin on MK 92 (Sl-Jy-Hpk-Hki, kulussa ma, ke, pe, su). Lähtöaika Jykylästä klo 12.35. Dm4 1611 vastaanotettiin VR:lle toukokuun lopulla 1954 (Kiitojunakirjan mukaan). Asemalaiturilla on nähtävissä myös herra Moottoripyöräilijä nahkakypärineen kädet selän takana seisoskelemassa. [(On vissiin lähtenyt sunnuntaiajelulle uudella 500-kuutoisella Norton Dominator De Luxellaan, vai onko koneenaan AWO 425, valm. VEB Fahrzeug- und Gerätewerk Simson, Suhlissa, DDR:ssä?) Autokäsikirjassa 3.2 vuodelta 1954 on tiedot yli 60 moottoripyörästä!] Sunnuntaipäivästä kertonee väenpaljous. Herra Moottoripyöräilijäkin oli arkipäivänä tienaamassa Rautpohjan valimossa...? |
||||
|
18.09.2022 23:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Jarno, oikein meni. Myöhemmän paikkalukukaaviopiirroksen mukaan kuva tosiaan vastaa Di/Ci - vaunua, numerosarjassa 2301 - 2319. Paikka nro 54 on eteisestä päin tultaessa heti keskikäytävän vasemmalla puolella. Muille kiinnostuneille tiedoksi: tämän muotoisia ne CEi:n 1. luokan penkit ennen modernisointia olivat, tosin verhoiltuna tummanpunaisella plyyshillä. Tosin vuoden 1938 DEi/CEi-sarjassa (numerosta 2608 alkaen) matkatavarahyllyköt olivat uudenaikaisempaa mallia. Vanhemman hyllymallin konsolit olivat valettuja. Kuvastakin se on nähtävissä. |
||||
|
18.09.2022 23:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tuo virkasedän lakin päällinen ollenkaan punainen? Rautatiemuseon vuosikirjassa 1982 - 1983 on artikkeli virkapukukausista. Sen mukaan kuvan sedän virkalakki on kaudelta 1879 - 1919. Itsenäistymisen jälkeen ei venäläiskuosista virkapukua katsottu suopein silmin: 1919 tuli käyttöön niin sanottu jääkäriunivormun muunnos, joka oli vihreänharmaata villakangasta hautovine pystykauluksineen. Sitä moitittiin turhan sotilaalliseksi, edellistäkin kuosia oli arvosteltu samasta asiasta. Junanlähettäjän lakin punainen päällinen tuli käyttöön tällä pukukaudella, siis vuonna 1919. |
||||
|
18.09.2022 23:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Zoomattuna postivaunun numero näyttäisi olevan 9826. Komeaa! Jumbo Tampereella - nääs! |
||||
|
18.09.2022 18:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ach so, Eljas, kiitän ja kumarran. | ||||
|
18.09.2022 18:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Autoista tunnistaa ainakin Kaisaniemen suuntaan menevistä toisen alhaalta päin olevan Mersu 170. Ratikan kohdalla, samalla kaistalla näyttää olevan piikkinokka-Skoda. Skodan maskin muoto voi viedä ajatukset Emmaan (DDR - BMW elikkä EMW), mutta sen tuulilasi ei täsmää. Kuvan vas. alareunan auto on aika vaikea rasti minulle. Ryhdynpä hupailemaan: Volvo PV 836, eli "Droskbilen" (= eli vossikka-auto). Se ei nyt ainakaan Ryppypeppu - Renault ole, tuulilasin koko hämää, mutta maski ei. |
||||
|
18.09.2022 14:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raunistulan sillasta on maininta VR 1937 - kirjan osassa II sivulla 260, viitaten kuviin 168 ja 171. Silta rakennettiin Tku ratapihan itäpäähän vuosina 1930 - 31, siltaosan pituus oli 132 m. Muistaakseni ei ole pitkää aikaa kulunut siitä, kun se purettiin ja korvattiin uudella. Turun opaskartta kyllä sanoo "Aninkaistensilta". Sen kautta Aninkaistenkadulta pääsee Tampereen valtatielle ja myös Satakunnantielle. Kuvasta ei niin kovin helpolla hahmota sillan sijaintia, siksi edellä mainitut itsestäänselvyydet. |
||||
|
18.09.2022 14:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näkee, kuinka kattila hohkaa lämpöä! Kiva kuva! | ||||