Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.11.2021 19:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis Foek 22561 vuodelta 1997, oli entinen BT 01158 ja entinen BT 01353. Alunperin se oli ollut vuonna 1946 valmistunut postivaunu Po 9817. | ||||
|
|
20.11.2021 18:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä tulee Foek-litteran saaneeseen vaunuun, niin muistan kun mainitussa 30-vuotisjuhlajunassa tutkin sitä hiukan, niin snne oli asennettu brittiläisvalmisteinen paineilma-aggregaatti (?) moottoreineen. Konehuoneen ikkuna-aukon ritilöiden välistä saattoi lukea: " Broomwade - British made" - tekstin. Moottori silloin ainakin oli käynnissä. Mäntässä.aikoinaan kaupungilla oli traktori, jonka perään oli kytketty juuri tuon tekstin mukainen paineilma-aggregaatti ilmasäiliöineen katuporia varten. Kun litterassa kerran on "e", niin jauhaako aggregaatti sittenkin sähköä junan valaisemiseksi? Vaunussa oli lisäksi puuliesi ruuanvalmistusta varten. |
||||
|
20.11.2021 18:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Edellisessä, Heikki Jalosen kommentissa mainittu RSHA oli Reichssicherheitshauptamt, eli valtakunnanpääturvallisuusvirasto. Se oli SS:n alainen ja muodostettu vuonna 1939 SD:n (Sicherheitsdienst eli turvallisuuspalvelu), Gestapon ja Kripon (Kriminalpolizei eli rikospoliisi) yhdistelmäksi. Sen ensimmäinen päällikkö oli pahamaineinen Reinhard Heydrich, jonka saatua attentaatissa surmansa 1942, seuraajaksi nimitettiin itävaltalaissyntyinen Ernst Kaltenbrunner. Ja mitä natsi-Saksan huipulla harrastettuun kaunankantoon tulee, niin sitähän riitti! Ernst Udetin sijoittaminen vastaamaan lentokonetuotannosta oli samaa, kuin olisi sirkushevosen laittanut kyntöauran vetoon. Udet sai kärsiä tästä. Ulkoministeri Ribbentrop ei digannut Göringiä, Himmlerin ja Göringin välinen henkilökemia oli niin sanoakseni hapan. Hessiä seuranneen Bormannin nimellä uhkaaminen sai monenkin huippunatsin posket kalpenemaan. Fritz Sauckel "työvoimahallinnoijana" sai vihat niskoilleen sotkettuaan omilla touhuillaan esim. hävittäjäkonetuotantoa siinä 1944 tienoilla. Goebbelskaan ei kunnostautunut avarasydämisyydellään... Edelleen: Göringin paetessa Karinhalliin leikkimään taideaarteillaan, Luftwaffen johto lepäsi Erhard Milchin harteilla, joka sai pelätä moukarin heilahtamista puolijuutalaisuutensa tähden. Vastavakoilusta vastuussa olleen amiraali Canariksen kohtalo lienee tunnettu. Edelleen: koko porukka oli natsilaisen mahtipontisuuden sekoittamaa bysanttiutta ja byrokratiaa. Eikä koulupudokas Adolf Hitlerkään osannut hoitaa hommaa kotiin, kunhan riehui toiveajattelunsa kohdattua tosiasiat! |
||||
|
|
20.11.2021 02:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkuli maalauskaavio noissa "englantilaisvaunuissa". Nämä vaunut sitten tuherrettiin jos jonkinmoisen värisiksi. Eikä nykyinenkään väritys mielestäni hurraita herättele...! |
||||
|
18.11.2021 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapion mainitsema 1&2 lk vaunu on katosta päätellen CEhit. | ||||
|
18.11.2021 23:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erittäin hyvä ja hyvin toteutettu kuva, kuvakulmineen kaikkineen. | ||||
|
18.11.2021 18:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja autuaaksi lopuksi anekdootti: Oletteko kuullut juttua ruotsinkielisestä tutkimusmatkailijasta, joka reissasi Jepualta Lapuan kautta Papualle? Från Jeppo, via Lappo tilll Pappo? |
||||
|
|
18.11.2021 14:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on kirjahyllyssä kirja "Finlands statskalender 1912", eli Ryssän Nikun ajoilta. Kirja itsessään on ruotsinkielisyyden riemujuhlaa kannesta kanteen. Asemapäällikköluettelo on liikennepaikkakohtainen, mutta hups - heijaa: Kilpua on suomenkielinen! Ruotsinnosta siinä ei tällä asemalla ole. Kilpualla 1912 oli asemapäällikköna Sanfrid Reinhold Winter, syntynyt 1872, virassa 1908 alkaen. Kälviä kantoi myös nimeä Kelviå, samassa listassa. Reipas lukumäärä oli suomenkielisiä, mutta oli myös käännöksiä: tyyliin Lapinlahti (- laks). Olipa myös maininta: Filppula se Wilppula., vaikka kiertokirje Filppulan nimen muuttamiseksi Wilppulaksi oli annettu 1897. (Keskiajan tienoilla nimenä oli ollut Filpola.) Itse opus on ollut äärimmäisen mielenkiintoinen siksikin, kun esim. eurooppalaiset kuningashuoneiden jäsenet on lueteltu hyvinkin tarkkaan. Tiesittekö, että Taivassalon pitäjä noihin aikoihin oli nimeltään "Töfsala"? |
||||
|
17.11.2021 19:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu 22311 vuodelta 1950, myytiin Englantiin 1990. | ||||
|
17.11.2021 19:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eiköstä tuata Pelkiassa fläsöötetä flaamia ja vallonia...? Näm ny tiätty on sukua hollannille ja franskalle, nottei ristus silleen...? |
||||
|
17.11.2021 15:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kilpuan asemalta Kontio & Poikain sahalle johtava 1,930 km pituinen (2 tariffikilometriä) sivuraide avataan tänään tavaraliikenteelle täysin vaunukuormin." Cirk. 66/12226, 14.9.1906. Mitä sanoo raidekaavio vuodelta 1923? Onks kellään? |
||||
|
|
17.11.2021 12:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Makasiini on alkuperäisen mallinen ja kokoinen. Oikein kiva kuva, josta kiitokseni! | ||||
|
|
17.11.2021 11:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aikanaan rantaruotsalaisten kanssa samassa tehtaassa touhunneena olin tilaisuudessa monen monta kertaa kuulla, kuinka Ruotsin valtakunnasta paluumuuttaneet riikinruotsintaitoiset nauraa räkättivät selkäkeikkanauruja kuullessaan kotoisten rantaruotsalaistemme omalaatuista raklattamista! Eräskin paluumuuttajaherra kokeili että meneekö Skoonen murre läpi Kirkkonummi/Siuntiossa. Ei mennyt. |
||||
|
17.11.2021 05:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Helsingistä, Vaasankadun leffakaupastakaan ei löydy Disneyn Lumikki ja seitsemän kääpiötä - elokuvaa! Sen sijaan siellä on Snögeli ja seitsemän snadii starbuu - DVD. |
||||
|
16.11.2021 14:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei liitevaunua? Ilmeisesti kuvassa on työstä palaaville tarkoitettu vuoro, ja aika harvoin näilläkään ihmisillä nyt oli kapsäkkejä mukanaan...? | ||||
|
16.11.2021 05:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tankkasitteko lättien polttoainesäiliöt täyteen samalla? Ettei talven aikainen kondenssivesi tee vahinkojaan keväällä käynnistettäessä...? |
||||
|
15.11.2021 19:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kovin pitkää aikaahan ei kulune, kun VR:llä on häivevetureita ja - vaunuja. Häivematkustajistakin jo puhutaan...? Häiveasematalojakin jo on, esimerkiksi Kontiomäki. Silkkaa stealthia! |
||||
|
|
15.11.2021 19:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Anteeksi, Rainer hyvä! Unohdinkin mainita, että Östermyra asemannimenä perustui juuri Östermyran ruukkiin. Paljoa muutahan siellä ei niihin aikoihin ollutkaan. |
||||
|
|
15.11.2021 17:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rainer, Seinäjoen asema avattiin vakituiselle liikenteelle syksyllä 1883 nimenomaan Östermyrana. Seinäjoki - nimi otettiin käyttöön 1.5.1897, cirkuläärin 15/1571, annettu 6.3.1897, mukaan. | ||||
|
|
15.11.2021 17:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valtiorautatiet 1937 - 1962-kirjan sivuilla 330 - 331 olevassa taulukossa nro 21 kerrotaan Gb - yleisvaunuja valmistetun mainittuna aikana kolme sarjaa. Näistä nrot 59'000 - 59'999, 1 000 kpl oli valmistettu Puolassa vuosina 1943 - 1944 ja ilmajarruttomina. Edelleen niitä kerrotaan 1.1.1961 olevan jäljellä 939 kpl. Puola oli natsi-Saksan hallinnassa muutettu General-Gouvernementiksi ja kuvernöörinä huseerasi pahamaineinen Hans Frank. On täysi syy olettaa, että mainitut vaunut on valmistettu orjatyövoimaa käyttämällä, kurjissa oloissa. |
||||
|
15.11.2021 09:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja näiden kolmiakselisten vaunujen kanssa meneteltiin sikäli merkillisellä tavalla, että junaa matkakuntoon laitettaessa tehtiin jarrujen tarkastus. Mikäli kaikki jarruttavat akselit jarruttivat, niin tällaisen säiliövaunun jarrutonta akselia ei laskettu mukaan jarruakseliprosenttia laskettaessa. Eli: junassa 101 akselia, sata jarrutti = prosentt i on 100. Ja jos vielä veturin ohjaamossa kuljettajan etunimi on Akseli, niin junassahan on silloin 102 akselia, heko heko. |
||||
|
15.11.2021 09:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tauno, zoomasin pilan päiten noiden kolmen ihmishahmon kohdalta. Kaksi vasemmanpuoleista olivat ilmiselvästi naisväkeä. Lieneekö kolmas käynyt läpi sukupuolenvaihdoksen, kun vaatetuksen ja hiuskuosin perusteella näyttäisi olevan pojankloppi? | ||||
|
|
15.11.2021 09:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kalastamaan menevä ukko englanninkielen ehtoja lukevalle koulupojalle eräänä lämpimänä kesäkuun iltapäivänä: - On se vaikijaa se enklannin kiälj, oun kuullunna. Mutta niihän se on savonnii kiälj. Esimerkiks kirjotettaa vene mutta iännetään puatti! |
||||
|
14.11.2021 18:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko Deeveri EFiä hakemassa? Kuvasta juuri ja juuri erottuu EFin eteissyvennyksessä oleva numero 8. | ||||
|
14.11.2021 18:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kolmosen ratikkahan se siinä kolkuttelee pitkin Laivasillankatua kohti Tehtaankatua. Vaalea auto parkissa perä tännepäin on amis-BMW, ainakin minun mielestäni. Valokuvassa ja postimerkissä on yksi selvä ero myös: kuvassa ratikka tulee ja merkissä se menee. |
||||
|
|
14.11.2021 18:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistavaa, Eljas! Vielä kun muistetaan VR:n harrastaneen sarjamerkkipolitiikkanaan eri valmistaja = eri sarjamerkki. A3: Dübs & Co, Glasgow Locomotive Works, Iso-Britannia, A6: G. Sigl Lokomotiv-Fabrik, Wien und Wiener Neustadt, Itävalta - Unkari. Mikäli kummassakin valtakunnassa harrastettiin tuumapohjaisia mitoituksia, en itse tältä pohjalta usko, että näissä veturisarjoissa ratkaisevan suuria eroavaisuuksia oli (kattilanvaihdokset?). Ja jos jotain selviä eroavaisuuksia nyt olikin, saattoi ne johtua erilaisista valmistusmenetelmistä. Suurta apua oli tietysti asiakkaan (tässä VR) piirustuksista, työselostuksista ja spekseistä. Iso-Britannian hallitsijana tuolloin oli kuningatar Viktoria, Euroopan isoäiti. |
||||
|
|
14.11.2021 10:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Keskimmäisessäkin akselissa on jarrulaitteet. Oli myös runsaasti kolmiakselisia säiliövaunuja, joista se puuttui. Kuvan "Siuntio"-vaunussa on näemmä höyrylämmitys. |
||||
|
|
14.11.2021 06:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuva ei näytä zoomattunakaan olevan niitä kaikkein "paljastavimpia". Tuntomerkit: pyörästö 2'B eli 4-4-0, visslat hytin katon etureunassa, kaksiakselinen tenderi, numerolaatta savutorven juuressa, kaiteen pystyrautoja 6 kpl, höyrykuvun muoto ja nokikaapin oven malli: - Lankkihattuhan se! (Latowski - mallista soittokelloa ei kuvasta erota.) Tarkemmin sanottuna sarjaa A6. "Höyryveturit valtionrautateillä"-opuksen mukaan veturit 95, 96 ja 60 olivat sijoitettuna Pasila-Preetiksperiin tammikuussa 1921. Pois liikenteestä - sarakkeessa olivat veturit 95 (helmikuu 1922) ja 60 (elokuu 1924) merkitty Pasilan koneiksi. Lokomotiivi 96 vastaavasti oli merkitty: lokakuu 1927 Sortavala. A6 - sarjaa (13 veturia, valm. G. Sigl, Wiener Neustadt, Itävalta - Unkari) vv. 1875 - 1876 hylättiin vuosina 1922 - 1929. Itävalta - Unkari oli ollut kaksoismonarkia vuodesta 1867, hallitsijana oli keisari Frans Joosef, vaimonaan keisarinna Elisabet eli Sisi! |
||||
|
14.11.2021 06:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Telin voimansiirtonivelakseli näkyy olevan vielä paikallaan. Tuollaiset housut on kätevät hernepellolla! Osanottoni, Hannu! |
||||
|
14.11.2021 05:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, tuli tuosta isäsi päällystakista mieleen tarina: Turun konepajan piirustuskonttorin päällikkö Osmo "Osku" Saarinen kertoi 1979, kuinka hän 1940-luvun lopulla kävi Tukholmassa työasioissa, niin paikalliset ihmiset osoittelivat hänen palttootaan ja hokivat: - ryssä, ryssä! Suomessa noihin aikoihin elettiin vielä pula-aikaa. |
||||
|
14.11.2021 05:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katonreunan alapuolella oleva -56 kertoo katon korjausvuoden. | ||||
|
14.11.2021 00:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä ehdotan: - olkoon tästä päivästä lukien kaikkien "nerokkaiden" liikennehuuhaasuunnittelijoiden yleinen ja yhtäläinen kutsumanimi POTELIUS!!! Yhdistetty nimistä Topelius (satusetä) ja Petelius (tunnettu huvittaja). Kyllä tässäkin tapauksessa on vilkas mielikuvitus ja vieraantuminen todellisuudesta lyöneet tavaritshinkättä! Niin ja vielä kun tämänkin suunnittelija ilmiselvästi potee pätemisen sijasta! |
||||
|
12.11.2021 01:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistavaa, Raimo, kommenttisi osui naulan kantaan! Kun ei edes vittuilu auta museaalisissa asioissa, viitaten tapaus Bucyrukseen! |
||||
|
|
11.11.2021 20:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| No, mikä tämä sitten on, ellei se kerran ole "oikea" juna? En nyt oikein ole kartalla... | ||||
|
|
11.11.2021 19:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Surkeaa! Eikö tätä tarjottu rautatiemuseolle? | ||||
|
11.11.2021 19:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hauskaa, tumppijuna parivedolla! Hyvin mielenkiintoinen kuva. | ||||
|
11.11.2021 19:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voisiko joku rakennushistoriaa arvostava henkilö mennä paikalle purkamistyötä aloitettaessa ja ottaa talteen ovet ja ikkunat? On suoranaista raiskaamista, mikäli tuo mökki rusikoidaan kaivinkoneella...! Muuten, miksi tämä nyt niin hätäisesti on saanut purkutuomion? |
||||
|
11.11.2021 10:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan kuin tuo kuorkki VR:n tunnus ovessaan olisi Fargo? | ||||
|
11.11.2021 10:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Autanpa arviossa: kuljettaja 120 kg ja lämmittäjä 49 kg! | ||||
|
11.11.2021 04:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nyt rupesivat lepakot räjähtelemään! Huom. Kirjoitettu kieli poskessa! | ||||
|
|
11.11.2021 04:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kivan näköinen veturi. Poistohöyryimurin (Friedmann?) tulohöyryputkessa oleva öljyn- ja vedenerotinmokkula on kovin tutun näköinen. | ||||
|
11.11.2021 04:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ehdotan alkuperäistä nimeä (ulkomaalaisten hämmentämiseksi): TURUN SATAMA /ÅBO HAMN. Turku satama nimi tuli käyttöön 1970-luvulla, kun sitä ennen suomenkielen genetiivillä kirkastettiin Suomi-kuvaa. |
||||
|
11.11.2021 04:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikohan Kolho keskustan lyhenne ollut "Klok"....? | ||||
|
10.11.2021 18:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oli ihan hauska seurata keskustelua Haminan vanhan rataosan museoliikenteestä. Joitakin kysymyksiä nousi mieleen: Kuka liikennöi ja millä kalustolla? Porvoolaisilla on riittämiin tekemistä ilmankin. HMVY on halvaantunut omiin sekoiluihinsa. Topparoikka olisi lähin klubi, mutta sillä taatusti tulisi kalustonhankinnassa seinä eteen, porukka on vissiin aika pieni. Sinisten vaunujen määrä pienenee koko ajan, onko niitäkään enää? Lättäkalustosta lienee turha puhuakaan. No tietysti olisi mahtavaa, jos yksityiradan aikaisesta veto- ja vaunukalustosta valmistettaisiin toimivat replikat. Ratakin pitäisi rakentaa (UIC60-kiskoilla, betonipölkyillä ja sepelitukikerroksella, tästähän se museaalisuus oikein tihkuu!). Mierontieltä ja Taivalkosken radalta puretut kiskot ja vaihteet, no okei, mutta jumalaton työ siinäkin olisi! Käypäisää olisi sekin, että museorataosa olisi normaaliraiteinen, 1 435 mm. Tälle kyllä löytyy kalustoa pitkin Eurooppaa...? Yhtälö on melkoisen vaikea, se vaatisi paikallisen asiaan omistautuneen yhteisön ja ennen kaikkea mahdollisuuden ryöstää Roope Ankan rahasäiliö...? Kiinnostuneet voisivatkin perustaa ison lottoporukan. Ehkäpä puolen miljoonan euron satsauksella saattaisi joskus 200 vuoden kuluttua onnistaa: 5 oikein....? En suinkaan mene tyrmäämään ajatusta, sehän olisi loistava. Mahdollisuudet kuitenkin pitää selvittää. Käykää kiinni! |
||||
|
10.11.2021 09:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yksi vakava säiliövaunujunan suistuminen vanhalla radalla radan rakenteen petettyä oli myös yksi syy, miksi Juurikorpi - Hamina - rata rakennettiin. Alkujaan Hma - Ikr - rautatie oli yksityisen yhtiön rakentama ja likennöimä. Liikenne aloitettiin syksyllä 1899. Vuonna 1916 se myytiin valtiolle. Ilmeisesti sijoitukset eivät taanneetkaan loistavia voittoja! |
||||
|
08.11.2021 09:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Zoomasin kuvaa, ja tulin siihen tulokseen, että kuvan nosturinhuoltoteline ei ole puinen! Näkyy L-terästäkin käytetyn. Puisena se olisi hirvittävän heiveröinen. |
||||
|
06.11.2021 19:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Teppo, A 90:n palovaurio sattui Ylivieskassa, muistaakseni. Gösta Serlachius (1876 - 1942) kutsuttiin Mäntän paperitehtaalle harjoittelijaksi 1898. Gösta teki myös opintomatkoja, saneerasi Kankaan paperitehtaan kuntoon ja perusti Mänttään sellutehtaan. G.A.S.:n toimitusjohtajana hän aloitti 1913. Itse Gustaf Adolf ("Metsäperkele") oli kuollut 1901. Göstan jälkiä näkyi Mäntässä runsain määrin, hän satsautti muunmuassa tehtaallaan työsuojeluun, ollen uranuurtajana siinäkin. Taiteen kerääminen oli yksi hänen meriiteistään, vaikka se tuli mahdolliseksi työläisten hiellä tehtyjen voittojen avulla. |
||||
|
06.11.2021 16:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvauspäivä ollut perjantai, joten se selittäisi puuvaunut. Lieneekö juna ollut P 2...? |
||||
|
05.11.2021 17:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aapo, Toijalan suunnasta. T. nimimerkki: "Asunut Virusmäentie 92:ssa." | ||||
|
05.11.2021 13:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näkyykin olevan "matkustajatulva"...? | ||||
|
05.11.2021 13:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mukava talvinen kuva! Katsellessani tätä rupesin jo muistelemaan, että mihinkä olenkaan karvalakkini laittanut...? | ||||