Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.09.2022 14:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näkee, kuinka kattila hohkaa lämpöä! Kiva kuva! | ||||
|
18.09.2022 14:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vau, mikä arkkitehtuuri! Ilmeisesti Art Nouveau eli tutummin Jugend oli enemmänkin mannermaan juttu. | ||||
|
18.09.2022 14:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja BBC:n klo 21.00 radiouutiset tuodaan tänne puolenpäivän bussilla kirjeitse Glasgowista? Uskoisin viihtyväni tällä paikkakunnalla, ei siinä mitään... |
||||
|
18.09.2022 14:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko kuvan veturi tyyppiä Forney 4 C? Siis samaan tapaan kuin kotoinen F1:mme. | ||||
|
18.09.2022 14:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Semaforin tolppa näkyy kuvassa, ilmeisesti paikalla oli myös Signal Box veturin vasemmalla puolella. | ||||
|
18.09.2022 14:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkuli toteutus laiturikatoksessa! Junan ensimmäinen vaunu näyttää olevan Guards van. | ||||
|
18.09.2022 14:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Viitaten Hannun kertomaan kuvan höyryveturin valmistumisajankohdasta haluaisin mainita, että Dübs and Co suunnilleen noihin aikoihin valmisti VR:lle: Sarjaa A3, nrot 178 - 182 (5 kpl) vuonna 1893, ja nrot 222 - 227 (6 kpl) vuonna 1898. Sarjaa G4 (Sk1), nrot 186 - 190 (5 kpl) vuonna 1894 ja sarjaa G5 (Sk3), nrot 191 - 195 (5 kpl) myös vuonna 1894. A3 - veturisarja oli tuttua kauraa Dübsille, aiemmat sarjan veturit 11 - 20 ja 44 - 47 (yht. 14 kpl) olivat valmistuneet siellä 1869 ja 1871. Tiedot M. Alameren kirjasta "Eisenbahnen in Finnland" (Slezak 1979). |
||||
|
18.09.2022 13:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä jo luin tahallisen lukihäiriöisenä: "Straffpfeffer"! Straff = kireä, tiukka (saksaa), Pfeffer = pippuri, eikö olekin mielenkiintoista? |
||||
|
18.09.2022 13:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Englanninkieliset turistit luultavasti ymmärtävät kuvan opasteen "Hell is sinking!" täydellisesti...? | ||||
|
17.09.2022 21:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aninkaisten silta? Eikös sen entinen nimi ollutkin Raunistulan silta? Kylläpäs ihmisparka on sitten puuhakas olento! |
||||
|
17.09.2022 16:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onhan se niinkin, ettei kesästä tietäisi mitään, ellei talvea olisi. | ||||
|
16.09.2022 20:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppulan pohjoispään vaihteiden lyhdyissä sähköllä valaistuina vielä 1990-luvun alkupuoliskolla. | ||||
|
16.09.2022 13:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistelisin, että Vainikkalasta Raaheen kulkenutta (venäläisillä vaunuilla) koksijunaa myös tituleerattiin Rasputiniksi. Lähtöaika Kouvolasta kello 18.20, kultaisella 1970-luvulla. Muistan, kuinka viimeisessä vaunussa rautalangalla kiinnitetyt loppuopastinlyhdyt heiluivat hilpeästi syyspimeänä iltana, vilkutellen valoaan... Nokalla taisteli Huru 13, ennen sähkön tuloa Kouvolaan. |
||||
|
16.09.2022 03:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämän mallinen ulkorakennus sisälsi mahdollisesti navetan parille lehmälle ja pilttuun yhdelle hummalle. Toiseen päähän oli sijoitettu "syötyjen leipien makasiini", joka oli ylempänä kuin lattiataso ja sinne johti portaat. Tosin vaihteluakin oli, joissakin "uthuseissa" oli esimerkiksi tilaa heinävarastolle ja myös kanalalle. Sauna rakennettiin erikseen. Pyykinpesu hoitui saunassa, olihan siellä muuripata. Leivintupaa ei kovin paljon harrastettu, leipien paistaminen luontui itse vahtituvan uunirustingissa. Näin ainakin linjalla olevissa vahtituvissa. Kuvan ulkorakennuksen keskimmäinen ovi on siksi leveä, että uskoisin siitä nautojen kulkeneen sisään. Vahva oletukseni on, että alkuaikoina ulkorakennuksiin ei eläinsuojia tehty, mieluumminkin aitta. Nämä kaikki oli rakennettu, kun luontais- tai oikeamminkin omavaraistalous oli vallitseva. Kerrottakoon, nyt, että osuusratavartijoiden valvomalla ratajaksolla, näillä oli oikeus niittää ojien pientareilta heinää oman karjansa hyväksi. |
||||
|
|
15.09.2022 11:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Noilla piuhoillakos vaihteenlyhdyn lamppuun virtaa annetaan...? | ||||
|
13.09.2022 14:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaksisiipisessä vilkkuvalosiipiopastimessa "seis-" ja "aja-" opasteissa valo oli vilkkuva. "Aja sn 35" opaste ei ollut vilkkuva. Melko pianhan kuvan oton ajankohdan jälkeen Lohja menetti siipiopastimensa. Tilalle laitettiin valo-opastimet. |
||||
|
Kuvasarja: Katsaus Sallan rataan välillä Kelloselkä - rajavyöhyke |
12.09.2022 21:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kylläpä yhtiöitetty VR sitten loistavasti huolehtii omaisuudestaan! Eikö lakkautetuilta rataosilta kannata kerätä romua raideterästä parempaan talteen? Edullisempaa jättää varkaille? Jos näitä ratoja alettaisiinkin rakentaa uudelleen käytettäväksi, niin en usko että muinaista K30:ää pidettäisiin "erinomaisena" kiskolaatuna? Edestulemattomat ja todellisuudesta eksyneet kauppakamarinulikat tekemässä vikapäätöksiä, hyi olkoon! Erinomainen kuvasarja tahallaan unohdetusta rataosasta! |
||||
|
12.09.2022 21:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eljaksen kommenttiin räydennyksenä: Bauuternehmung = rakennusalan yritys. Gesellschaft fùr praktische Lagerstättenforschung = yhteenliittymä käytännöllistä leiripaikkatutkintaa varten. Ottaen huomioon Eljaksen kertoman veturien valmistumisajankohdan, viimemainittu tuskin tarkoittaa muuta kuin operaatio Reinhardin aloittamiseen liittyviä toimenpiteitä. Operaatio Reinhardin toiminnan tarkoituksen kuvaamiseksi riittänee sana "Endlösung", eli lopullinen ratkaisu (englanniksi: Final solution). Tuhoamisleireistä: Auschwitz - Birkenaun rakentaminen aloitettiin toukokuussa 1940. Vuoden 1941 aikana käynnistettiin: Majdanek, Treblinka ja Chelmno eli Kulmhof. Edelleen vuonna 1942 aloittivat Belzec ja Sobibor toimintansa. Nämä sijaitsivat Puolassa siksi, kun touhu piti pitää salassa. Olenkin miettinyt, että vaikka liittoutuneet saivat piankin tietoonsa nämä leirit sijainteineen, niin ainuttakaan pommitusoperaatiota ei käsketty näiden leirien toiminnan häiritsemiseksi! Esimerkiksi vaikkapa se, että Malkiniasta (rataosalla Varsova - Bialystok) oli lyhyt sivurata Treblinkaan, niin ei pienintäkään yritystä radan katkaisemiseksi tehty! Eräänkin kerran USA:n 8. Ilma-armeija teki pommituslennon Saksaan, lensivät edelleen itään, Neuvostoliittoon (pitkän neuvottelun jälkeen) sovitulle lentokentälle, josta polttoainetäydennyksen jälkeen palasivat takaisin Englantiin. Eli koneiden toimintasäteestä ei ainakaan jäänyt kiinni. Johtopäätös: lännessä oli ja on edelleenkin aivan samanlaisia helvetin rasisteja!!! |
||||
|
12.09.2022 08:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko ensimmäisen polven jaappanialainen Shinkansen myös Yorkissa? Kuvan mukaan näyttäisi olevan! | ||||
|
11.09.2022 19:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa-a, Panu hyvä. Mainitsemallasi radalla, erityisesti välillä Srj - Hpj, olisi ollut aika pitkälti korpirataa. Tosin Parkanon oikotie myös on metsää, turvetuotantoaluetta ja suota, sanokaamme: - kolmanteen potenssiin. Eloisampihan tuo Hpk - Sk - Yv - väli on, väkimäärältään ja muultakin toimeliaisuudelta. Halusin tällä osoittaa radan paikallista merkittävyyttä (joka ei vähäinen olekaan). Helsinki-keskeisyyden korostaminen menee reisille siinä vaiheessa, kun matkustaminen Lappiin menettää trendikkyyttään. |
||||
|
11.09.2022 18:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| No, ei näillä herroilla nyt niin kovin suurta eroa ollutkaan. Kehuttiinpa Vjatseslav Molotovia (ent. nimi Skrjabin) Stalinin pahaksihengeksi. | ||||
|
11.09.2022 12:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kylläpä on Huru paraatikuntoinen! Lieneekö tehnyt pajavisiitin...? | ||||
|
10.09.2022 20:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiva kuva! Rakennuksen muotokieli on ilmiselvää "rautatieklassisismia", pyörökaari-ikkunoineen kaikkineen. |
||||
|
10.09.2022 20:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jahas, SNCF:ään luotetaan edelleenkin! Hyvä! | ||||
|
10.09.2022 20:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kommenttien paikkansapitävyys. | ||||
|
Kuvasarja: Kosice Lasten Rautatie - Kosice Detska Zeleznica |
10.09.2022 01:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin mielenkiintoinen kuvasarja! Täällä läntisen "sivistyksen" etulinjassa ei lasten rautateitä harrastettu. |
||||
|
10.09.2022 01:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kosice tunnettiin Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian aikana nimellä Kaschau. Tulkoon nyt mainituksi sekin, että noihin aikoihin tsekit puhuivat saksaa ja moitteettomasti. |
||||
|
|
09.09.2022 21:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistettakoon samalla kuinka Stalin perkeleellisesti virnuillen asetti sormensa kartalla Enson päälle uutta rajalinjaa piirrettäessä 1940. | ||||
|
09.09.2022 13:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tsot tsot, arvoisat kanssaharrastajat. Mihinkäs se "Hurriganes Rock and roll all night long" jäi? Jätkät pistivät haisemaan sillä tavalla, jota ei YYA-Suomessa ennen ole nähty! Roadrunner senkun lisäsi löylyä! Hannu, jees, minultakin löytyy Lets Eppeliniä CD-kokoelmastani, sulassa sovussa New York Dollsien ja Carter Familyn kanssa. |
||||
|
|
09.09.2022 05:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se oli sitä moppipäämusiikin aikaa! Deep Purple, Led Zeppelin, Fleetwood Mac, Rollarit, Uriah Heep, Kaarlo Saatana eiku Carlos Santana ja monet muut! Niin, ja Remu & Hurriganesillakin tukat jäljellä! Hullujussitkin kukoistivat ja moni luuli Viktor Kallborrekia ihan oikeaksi Bulvanialaiseksi! Itse olin paikkakunnan ainoa Kantri-Kustaa noihin aikoihin... |
||||
|
09.09.2022 05:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Punainen lippu vaunussa tarkoittaa: - vaunua ei saa siirtää. | ||||
|
09.09.2022 00:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1980-luvun puolenvälin tienoilla tämän rakennuksen lähettyvillä oli Ei 22076:n korinpuolikas, muinainen Ek:n kori (numerosta 1000 alkaen, ruuvinjäljistä päätellen) ja F 3808:n kori. Ei:n sisään oli päässyt ja siellä oli joitakin puupenkkejä jäljellä. Melko pian nämä raadot sieltä hävisivät. Ottamani kuvat ovat rautatiemuseolla. |
||||
|
08.09.2022 17:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se paistorasva vaan pitää suodattaa hyvin. Joskus muinoin oli juttua kaverista joka muunsi diesel-Transporterinsa paistorasvapolttoiseksi. Volkkari kulki hyvin ja kukkui, ja paistorasvaraflat kiljuivat riemuisasti, kun pääsivät "ongelmajätteestään" eroon! |
||||
|
08.09.2022 10:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muutostyö on ollutkin aika mittava, jo yksistään ikkunajaonkin perusteella. Vaunun tarve on ilmeisesti ollut huutava, kun muutostöihin oli ruvettu sodan ja sen aiheuttaman pula-ajan aikana...? Perusvaununa olleessa Di:ssä oli ollut seitsemän leveää ikkunaa kahden päädyissä olleen kapean ikkunan lisäksi. Vaunu oli ollut lyhyttä mallia, pituus puskimineen 18 680 mm. 92:aa kutsuttiin sittemmin nyös klinikkavaunuksi. Sen raato romutettiin vuonna 2009. |
||||
|
08.09.2022 10:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Betriebswerk Prater Hbf". | ||||
|
|
08.09.2022 10:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kasviöljyä käyttävän veturin paino työkunnossa 3,8 tonnia. Lienee teliveturi? Dv12:n alkuperäinen maalauskaavio sopisi mielestäni tähän kuin suutarin nyrkki räätälin silmään. |
||||
|
08.09.2022 10:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaikkien Hauptbahnhofien äiti! Lieneekö Prater Hbf - aseman kello istunut, kun viisarit näyttävät alaspäin? | ||||
|
07.09.2022 21:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mahtavaa, Hannu! | ||||
|
|
07.09.2022 17:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomessa avonaisia vaunusiltoja rakennettiin lanterniinikattoisiin telivaunuihin, vuodesta 1898 alkaen. Ruotsalaisetkin niitä harrastivat. Yhdysvalloissa ennenvanhaan presidentinvaalien ehdokkaat tosiaan matkustellessaan ympäri maata käyttivät avosiltaisia salonkivaunuja. Ja mikä ettei, puheen pitämiseen avosilta olikin osuva paikka! Vaunu tunnettiin nimellä "Observation car". Sellaisiakin Observation-vaunuja oli, jotka oli tehty Freight Gondola-avotavaravaunuista laittamalla näihin penkit, suojakaiteet ja ylimenosillat. Niitä näki erikoisjunissa, viimeiseksi junaan kytkettyinä. Eli totisesti näköalavaunuja, kun kattoja ei ollut! Hannu, onko tällainen kirja tuttu: Pictorial history of America's railroads, 150 years of railroading, tekijänä Mike Del Vecchio? |
||||
|
07.09.2022 04:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Junapummeja ei kovinkaan runsaasti ollut, mutta junapelureita riitti! Nyhtivät tyhmemmiltä rahat pois, merkityillä korteilla jne. |
||||
|
07.09.2022 00:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| https://youtu.be/--yUjmZZuFE - Yksi näkemys asiasta! |
||||
|
07.09.2022 00:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lienee paikallaan tuoda julki yksi pikku oikaisu: Nykyisin kreikkalaiskatolilaisuudella takoitetaan roomalaiskatolisuuden erästä, pääasiassa Kreikassa tunnettua suuntausta, tai lahkoa, miten vain. Perinteinen kreikkalaiskatolinen-nimitys pohjautuu muinaisiin aikoihin, kun Rooman kirkko hajaantui ns. suuressa skismassa. Parempi nimitys onkin "ortodoksinen". Muuten, perinteisen roomalaiskatolilaisuuden maine on verisempi kuin ortodoksismin, sillä idän kirkolla ei ollut työkalunaan inkvisitiota, ei ainakaan samassa laajuudessa. |
||||
|
06.09.2022 16:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitäh? Onko Alppikukkaa tehty TT:nä? Hyvä kuva, meinaan! |
||||
|
|
06.09.2022 09:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| A 91:n perusvaunu oli Cm 2158 vuodelta 1917. 91:n paikkaluku on 10 + 1, eli se 1 on vaununhoitaja. Itse asiassa numerolla 91 on kulkenut kaksi vaunua. Ensiksi oli sairasvaunu AS 91 vuodelta 1916. Se oli kaksiakselinen, avosiltainen ja sen pituus puskimineen oli 12 700 mm. I luokan istumapaikkoja oli kolme. Se alennettiin vuonna 1933, siitä tuli Es 3091. Istumapaikat oli nyt III luokkaa (raksittiinkohan istuimista toppingit poikkeen?). Vuonna 1961 Es - vaunusta tuli virkatarvevaunu XE 0685. Hylkäys sille tuli vuonna 1970. Toinen on kuvassa oleva salonkivaunu. |
||||
|
05.09.2022 13:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mm. työnjohtajana ja valvojana opastintyökunnalle. Mekaaniset opastinlaitteet vaativat huoltoa silloin tällöin. | ||||
|
|
05.09.2022 11:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapahtui pienoinen ihme: - minulta löytyi tämänkin vaunun tietoja: BG 04575 oli entinen Gep 30'908 vuodelta 1945. Se taas oli rakennettu vaunusta Hd 155'532 vuodelta 1923. |
||||
|
05.09.2022 11:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppulassakin kerran oli tällaisesta Gg:stä väsätty asuntovaunu; siinä oli leveä matkustajavaunun terveysikkuna "heitetty" sivuseinälle. Entinen Hdk oli muutettu BH-sarjaan ja siinä taas oli alaltaan parin - kolmen neliömetrin kokoinen saunakoppi. | ||||
|
04.09.2022 23:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pikaistuksissa tehtyjä...? | ||||
|
04.09.2022 23:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pääasiassa yksiöitä ja kaksioita...? | ||||
|
04.09.2022 23:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Syttyykö näitä nappuloita painettaessa jonkinlaiseen seisakeopastimeen valo? | ||||
|
04.09.2022 23:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| BE 0709 vuodelta 1965 oli entinen Ek 996 vuodelta 1927. Vaunu hylättiin vuonna 1985. Huomatkaa, että vanhemmassa Ek-sarjassa torpedoventtiilit olivat kahdessa rivissä, toisin kuin sodan jälkeen valmistetuissa vaunuissa. Se "kaksirivisyys" johtui kaasuvalaistuksesta. Vaunun 0709 päädyssä näkyvät tikkaat ovat myöhempää tekoa. |
||||