Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.11.2021 13:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mukava talvinen kuva! Katsellessani tätä rupesin jo muistelemaan, että mihinkä olenkaan karvalakkini laittanut...? | ||||
|
03.11.2021 01:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin 958 seisoi Leppälahden romujonossa syksyllä 1978. | ||||
|
01.11.2021 09:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Täällä oli syksyllä 1978 sivuraide, jossa lojui toistakymmentä Jumboa romuttajaa odottamassa. Yhdenkin numero oli 918. | ||||
|
01.11.2021 09:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mihinkäs se Puch-puhallinmoottori on evakuoitu...? | ||||
|
01.11.2021 04:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miehitys poistettiin Tuurista 1987 ja sen jälkeen poistui myös kampiasetinlaite ja siipiopastimet. | ||||
|
01.11.2021 01:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jimi, ettei kyseessä olisikin tariffikilometri? Sen mukaan lasketaan matkalipunhinnat ja rahtimaksut nyt ainakin. Työ vaikeutuisi aivan maan perusteellisesti, mikäli,laskennassa käytettäisiin kilometrin osia. Ja vielä toinen juttu: esimerkiksi Cirkuläärissä 83/H1453 (28.9.1917) ilmoitetaan Kangasalan etäisyydeksi Helsingistä: km 200+466. Aikataulun 128 rataosaselostuksessa (voimassa 28.5.1961 lukien) Kangasalan etäisyys tasavaltamme pääkaupunkiin oli km 199+733. Lukuisat ovat radoillamme suoritetut radanoikaisu- ja siirtotyöt. Loistava esimerkki tästä on tämänpäiväinen tilanne Rantaradalla, joka on huomattavasti lyhyempi kuin silloin ennen. |
||||
|
31.10.2021 19:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei päässyt. Etelästä tultaessa oli ensin Mäntän suunnan vaihde ja sen jälkeen tuli satamaraiteen vaihde. Jossain muinaisessa Resiina-lehdessä oli artikkelini kampiasetinlaitteista, ja siihen olin piirtänyt Vilppulan ratapihan pohjoispään raidejärjestelykaavion. Kaavio oli kopio muinaisesta turvalaitoksen käyttösäännöstä. Siinä näkyy selvästi satamaraiteen vaihteen sijainti suhteessa Män radan lähtövaihteeseen. |
||||
|
31.10.2021 17:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tosi kiva perspektiivikuva, jossa olevat linjat keskittävät katsetta yhteen pisteeseen. Hienosti kuvattu, Jussi! | ||||
|
31.10.2021 17:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Brutopian asiamies hävisi erään kilpailun Roope Ankalle, koska Roope Ankalla oli neljä väritelevisiota, ja Brutopiassa kolme. | ||||
|
|
30.10.2021 20:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joo, tuo Bulvanian alkuperä on kyllä minulle tuttu. Bulvanian kansallislaulu oli Bulvandia! Lentoyhtiö Bulvanair! R.I.P Eeki Mantere alias Viktor Kallborrek. Ensiesiintymisesi televisiossa 1974 eKr meni kansaan kuin häkä! https://youtu.be/2hR1M2KivP8 |
||||
|
|
30.10.2021 00:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Enkä usko enää pitkää aikaa menevän siihen että se ihmeniminen Surcos - vai mikä hän nyt olikaan - lakkautetaan ja sokerit tuodaan jostain fucking Vinkuintiasta tai Bulvaniasta. | ||||
|
30.10.2021 00:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Teerijoen kirjan kertoman mukaan postin johto kaihoili erityisiä postijunia, jotka oli koottu pelkästään postivaunuista. Kuvan mukaan idealle on näemmä annettu kädenojennus...! Vrt. TGV Postes Ranskassa. |
||||
|
29.10.2021 13:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onpa pytty mennyt kruttuhun! Taisi seuraava pysäkki olla romulaanilla...? | ||||
|
29.10.2021 13:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vatiala mainitaan olleen Epäitsenäiset liikennepaikat - julkaisussa mukana, seisakeluettelossa 1.4.1932. Vatialan seisake korotetaan laituriksi, liikennöintitapa on oleva: henkilöliikennettä rajoitetulla lipunmyynnillä ja pikkutavaraliikenteellä 1.2.1946 alkaen. Välimatkat ovat edelleen samat (Wh 1, Tpe 9, Wp 80, Hpk 105, Msk 4). KL6/46-6. Minäkään en ollut löytänyt mitään tietoja Vatialan vanhasta rakennuksesta, lieneekö ollut vahti/taukotupa? Nikolainkaupungin rautatien pituusprofiilipiirroksessa tällä kohdalla, siis virstoilla 184 - 185 (km:llä 195 - 196) ei vahtitupaa ole. Vatialan tienoilla on kuitenkin piirrokseen merkitty tasoristeys. |
||||
|
29.10.2021 12:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vatialassa (sorakuopan tienoilla?) oli aikoinaan varuskunnantapainen: Tampereen itäinen ilmatorjuntapatteristo. | ||||
|
|
29.10.2021 12:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siirrettiinkö Halimaan makasiini Kangasalan asemalle? Kuvatessani kyseistä makasiinia syksyllä 1991 tuli mieleeni ajatus, että sen "arkkitehtoninen yleisilme" oli vanhemman näköinen kuin Kangasalan asematalolla itsellään. Tuolloin makasiini oli VR:n omassa käytössä ja sittemmin se sai purkutuomion. Halimaa-kirja löytyy hyllystäni. Lisätietoa: Halimaa, 14 km Tpe, 6 km Wh, 6 km Sui. Avattu laiturina henkilöliikenteelle 30.6.1888. Cirk. 25/2251, 22.6.1888. Avattu myös pikkutavaraliikenteelle 1.9.1888 lukien. Cirk. 30/3059, 28.8.1888. (Yksittäisen tavaralähetyksen paino sai olla enintään 100 kg.) "Kun Kangasala kerran on avattu liikenteelle, on Halimaan pysäkillä liikenne lakannut, niin Rautatiehallitus on tänään määrännyt että mainittu pysäkki on heti suljettava." Cirk. 3199, 18.4.1899. |
||||
|
28.10.2021 20:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pot - sarjan ensimmäinen vaunu otettiin käyttöön 1967. | ||||
|
|
28.10.2021 17:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, ote Käskylehdestä 27/47-2 (vuodelta 1947): "4-akseliset postivaunut: litteraksi on määrätty Po. 2- ja 3-akselisten litterana on edelleenkin P." Itse olen siinä käsityksessä, että tämä 10001 oli lajissaan ainoa. |
||||
|
|
28.10.2021 17:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kumma, kun jurttikuljetuksia toteutettiin kuvatunlaisella kalustolla. Olisiko hakevaunut soveltuneet paremmin? Hh, Ohn? Vaununvuokran suuruusko tämän aiheutti? Melko varmaa on, että kuorman purkaus tehtiin käsipelillä, juurikas kerrallaan...? |
||||
|
27.10.2021 18:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä kirja minun nähdäkseni olisi vieläkään valmis, jos mainittuun luetteloon olisi pitänyt kellonaikojakin lisätä...? Junan tarkkuudella vuodesta 1870...? Jotkin vuorot on kyllä mainittu jaolla päivä/yö, kunnes tapa jätettiin kielipoliittisista syistä pois. Teerijoen kirjaa "Postivaunun matkassa" näkyi olevan Antikvaari.fi - sivustolla neljä kappaletta myynnissä. Eikä ole hinnan kiroissa, kiinnostuneet: ostakaa pois...! Postiljoonivaunuja käytettiin etupäässä lyhyemmillä reiteillä |
||||
|
|
27.10.2021 14:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Monet kiitokset kanssakommentoijille, erityisesti herroille Petri ja Eero. Katsonpa lisää tuota Teerijoen opusta (Holzauge sei' Wach!): Pv5 pj - 6 pj: Helsinki - Seinäjoki 1.6.1923 - 31.12.1967, (kulkenut ennen välillä Tampere - Vaasa, vuodesta 1902.) Pv5 yöj - 6 yöj: Helsinki - Vaasa 1.3.1961 - 31.12.1967, (tällä tunnuksella kulkenut vanhalla Pohjanmaan radalla jo vuodesta 1902.) Pv5 - 6: tämä vasta oikein sekasotku oli! Eikä asiaa helpota sekään, että postilla oli omat liikennepaikkalyhenteensä (olikohan joku virkaherra varjellut virkapaikkaansa mustasukkaisesti? Ei olisi ollut kovin iso työ soittaa rautatiehallitukseen!) Tämä vuoro kulki Hki - Vaasa, Hki - Kokkola, Hki - Oulu (Parkanon oikoradan kautta), perjantaisin 1977 - 1978 välillä Hki - Ylv (= Ylivieska) paluuparinsa Pv6 Ylivieska - Hki ma 1977 - 1978 ja kirjelajittelu tällä vuorolla lopetettiin lokakuussa 1992 (vuorolla Oulu - Helsinki). Touhu loppui vuoden 1993 lopussa. - Huh! Lisää löylyä! Pv5 H - T: Helsinki - Toijala, kulussa 13.5.1893 - 1.6.1895, jonka jälkeen linjaa jatkettiin Tampereelle 16.5.1900 asti, sitten postiljoonivaununa H - B, Poriin (?). Jälleen Helsinki - Tampere 5.5.1918 - 31.5.1923. Pysyittekö kärryillä? Muillakin rataosilla harrastettiin vähän väliä reittien pidentämisiä ja lyhentämisiä tai postiljoonivaunuksi muuttamisia. Katsokaa itse sitä Teerijoen kirjaa. Sain eilen 2. koronarokotuksen, ja olo on kipeä. Get over it, menen nukkumaan! |
||||
|
|
27.10.2021 04:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Täytyypä joutessani tarrkistaa. Luettelo on laadittu siten, ettei se nyt kaikkein helpoin tulkittava ole... | ||||
|
|
26.10.2021 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Petrin kommentin täydennykseksi: P359 Turusta saapui Toijalaan klo 20.50 ja lähti klo 21.05. Vartissa kerkiää kyllä hyvin liittämään vaunun/vaunut junan perään, jarrujen tarkastus ja taas mentiin. |
||||
|
|
26.10.2021 23:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pistin tutkien ja katsottuani kuvaa huomasin, että postivaunun luona ei ole tavanmukaista kuhinaa ennen junan lähtöä. Kuvassa pussihuoneiden eli postisäkkiosastojen kuormausovet ovat kiinni. Ilkka Teerijoen kirjassa "Postivaunun matkassa" on luettelo kulussa olleista posti- ja postiljoonivaunuvuoroista. Vain joitakin harvoja postivaunuvuoroja oli merktty junan numeroilla, pääasiassa junannumerot kuitenkin puuttuivat. Postin omat vuorotunnukset kyllä siinä oli. Luettelossa ei ollut mainintaa omasta vakituisesta Helsinki - Toijala - postivaunuvuorosta. Onko H213:ssa ollut postivaunun siirto tyhjänä Toijalaan, josta olisi jatkanut miehitettynä Turun suuntaan, vaikkapa seuraavana päivänä? Vuoden 1967 kevätvirkaturistista poimin aikataulutietoja: H213: lähtö Hki klo 15.05, tulo Riihimäki klo 17.15, kulussa arkipäivisin. Junassa oli vain 2. luokan vaunuja. Riihimäellä oli merkittynä junanvaihto (miksi?) jatkoyhteydelle. H231 lähti Riihimäeltä klo 17.30. Saapui Hämeenlinnaan klo 18.20. Se päästi junan P43 edelleen ja jatkoi matkaansa klo 18.45. Saapumisaikansa Toijalaan oli klo 19.35. Tampereelle halajavien matkustajien piti kavuta Vaasan kiitojunaan MK55, joka lähti Toijalasta klo 19.46. Väliasemille matkustavat odottivat lättäjunaa H417, joka puolestaan lähti kohti Tampesteria -nääs- klo 19.55. Turun suunnan matkustajia oli hiukan kiusattu: Tampereelta joka päivä lähti lättä H414 klo 18.20 ja se pysähtyi Toijalassa klo 19.15. Etelästä tulevat junan vaihtajat joutuivat siis odottamaan. Sunnuntaisin ja peräkkäisistä pyhäpäivistä jälkimmäisenä se jatkoi junana H378 kello 19.20 kohti Turkua. Turun tuloaika oli klo 22.26. Eipä tuo 378 ollut mikään pikalättä, kolusi joka marjapuskan! Kello 21.15 vasta lähti Tampereelta tullut MP370 ja tuloaika Turkuun oli klo 23.10. Teerijoki: Turku - Toijala postiljoonivaunu T - T , viimeinen kulkupäivä 28.7.1944, Postivaunu Pv19 - 20, lisäreitti jouluna 1967 Kouvola - Toijala. Samalla tunnuksella kulki Tl - Tku jouluna 1970, ja jouluina 1968 ja 1969 välillä Tampere - Turku. Vakituisesti Pv19 - 20 kulki jonkin aikaa jatkosodan aikana kesä- ja heinäkuussa 1944 välillä Toijala - Turku. Sitten Riihimäki - Turku heinäkuusta 1944 syyskuun lopulle 1951 asti. Sen jälkeen Helsinki - Toijala - Turku 1960 tammikuun lopulle. Jälleen Riihimäki - Turku (mitähän reittiä?). Teerijoki sanoo matkan pituudeksi 204 km, helmikuusta 1960 toukokuun 1967 lopulle. Ja viimein 1967 - tammikuun loppuun 1968 reittiä Toijala - Turku. Jatketaan: Pv17 i - 18 i: Toijala - Turku, Tampere - Turku ja Helsingistä Toijalan kautta Turkkusse vuoden 1949 alusta vuoden 1964 loppuun. Joulun lisäliikennettä Pv18 i: Tampere - Haapamäki - Toijala jouluna 1961. Tampere - Haapamäki jouluina 1962 ja 1963. Edelleen Pieksämäki - Turku: joulut 1965, 1966,,1967, 1968, 1969, 1970, 1971, 1972, 1973 1974 ja 1975. Pv17 yöj - 18 yöj. : Toijala - Turku syyskuun alusta 1946 viimeinen päivä joulukuuta 1948. Sitten päästään pääasiaan: Pv17 - 18: Karjaa - Turku marraskuun alusta 1899 - syyskuun alkuun 1903. Toijala - Turku syyskuun alusta 1903 syyskuun loppuun 1951. Tampere - Turku lokakuun alusta 1951 toukokuun puoleenväliin 1952. Ja viimein Toijala - Turku toukokuun puolivälistä 1952 toukokuun lopun tienoille 1978. Lättähatulla maaliskuun puolivälistä 1961 alkaen (postiliitevaunu). Tällä vuorolla ei ollut tilastoitua liikennettä sisällissodan 1918 aikana, eikä eikä talvi- ja jatkosodan aikanakaan. Vuoron kerrottiin kulkeneen kaksi kertaa vuorokaudessa toukokuun alusta 1902 toukokuun alkuun 1910. Porin radan postivaunut Pv11 - 12 eivät täsmää tähän. Pv7 - 8 kulki pääasiassa päärataa pohjoiseen (Kemiin) toukokuun loppuun 1972, jonka jälkeen se kulki Rovaniemelle saakka aina koko postivaunuliikenteen lopettamiseen saakka, joulukuun loppuun 1995. Viimeisinä aikoinaan ilman miehitystä välillä Oulu - Rovaniemi. Sen lisäreitti Pv7 kulki Hki - Tampere jouluina 1968, 1969 ja 1970. Pv7 - 8 - tunnusta oli käytetty jo lokakuusta 1889, tosin aluksi se kulki Seinäjoen - Oulun välillä. Tampere tuli lähtöasemaksi uutenavuotena 1968 ja Helsinki toukokuun loppupuolelta 1971. Postiljoonivaunu kulki jo ennen syksyä 1889 Turku - Toijala - välillä. Erkki hyvä, ja muutkin kiinnostuneet, riittääkö tämä vastaukseksi? Minulla on sellainen hytinä, että Teerijoki oli joutunut tietonsa raapimaan kokoon sieltä sun täältä, ja saattaapi olla, että aukkojakin jäi, kuka tietää...? |
||||
|
26.10.2021 09:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jimi, yksi aika hyvä havainne kolmioraiteesta on Radan varrella - kirjan sivulla 139 oleva karttaote Seinäjoelta vuodelta 1953. | ||||
|
26.10.2021 02:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näkyy sorakuopalla olevan aika runsas rautaesiintymäkin. | ||||
|
25.10.2021 19:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jimi, kun taas Platformskjul typ. 1 oli kuitattu yhdellä piirustuksella, jossa oli käsivarren mittainen luettelo liikennepaikoista. Sama koski myös perusmallista, eli laajentamatonta, Oulun rautatien pysäkkiä. Asiassa vaikuttaa vahvasti myös sekin, että onko Kihniöllä siirretty jotakin seinää, verrattuna Tapanilaan. Jo lippuluukun erilainen sijaintikin "oikeutti" laatimaan uuden piirustuksen. Kieli poskella voisin sanoa, että Helsingin aseman rakentamiseen ei sopinut käyttää Hirsilän laiturivaihteen piirustusta... hah hah! |
||||
|
25.10.2021 00:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Älä sure, Waltteri hyvä. Gutenbergin keksittyä kirjapainon, tuli painovirhepaholaisestakin kuolematon. | ||||
|
24.10.2021 19:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Järvensivu ihan kkirjaimellisesti. Hyvä kuva! | ||||
|
|
24.10.2021 19:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sakkasi 4 tuntia? Ilmailuterminä sakkaaminen on minulle tuttu, mutta menikö jotain 4020:n kohdalla pieleen? | ||||
|
24.10.2021 14:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikäli oikein muistan, niin EFi tuli täyttämään konduktöörivaunupulaa moottoripikajunien synnyttämän tarpeen ohella. Vanhempi EFi-sarja (22391 - 22400) muutettiin vuonna 1953 Ei-vaunuista 22168 ... 22189 ja vanhempi Eik-sarja (22338 - 22347) vuonna 1954 Ei - vaunuista 22167 ... 22186. Uudempi EFi-sarja (22371 - 22390) vuonna 1954 Ei - vaunuista 22244 ... 22277 ja uudempi Eik (22348 - 22351) vuonna 1955 Ei - vaunuista 22261 ... 22265. Uudempi Eis - sarja (22721 - 22735) taas valmistui vuonna 1951 ja Olympiavaunut (Ei 72P 22751 - 22800) vuosina 1952 - 1954. Näihin putkikalustus tuli jo uudesta pitäen. Sisustusten uusimista ja myöskin putkikalusteita on omien muistiinpanojeni mukaan tehty CEi/DEi - sarjassa yhteensä 33 vaunuun, uskon kuitenkin päätarkoituksena olleen 1. luokan modernisointi. Vuosina 1946 - 1950 valmistetuista satapaikkaisista en vielä mene sanomaan mitään, sillä nyt joudun pyytämään apua Keräsen Tapsalta: Tapsa, muistan sinun joskus muinoin Junat - lehteen kirjoittaneen artikkelin satapaikkaisista Ei - vaunuista, ja että pääpaino olisi ollut juuri uusimmassa sarjassa. Edelleen artikkelissasi oli sisäkuva, joka nyt olisi kovasti tarpeen tälläkin foorumilla. Siitä näkyisi, että oliko näissäkin putkikalusteet alusta pitäen? Itse olen siinä käsityksessä, että EFi - ja Eik - vaunut muutettiin juuri ja myös moottoripikajunaliikennettä varten, ajankohta kyllä täsmää. Niiden "paraatijunastatuksen" (kiitojunien ohella) vuoksi ei mielestäni niihin kehdattu jättää puupenkkejä matkustajien kiusaksi... |
||||
|
|
24.10.2021 03:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lauhamon bussi kuvassa myös! Onko se Mersu, jota Lauhamo-firma nimenomaan on kalustonaan suosinut...? | ||||
|
23.10.2021 07:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minkähänlainen Suomen rautatiekartta olisi nykypäivänä, jos kvartaaliklovnit olisi päästetty irralleen...? | ||||
|
23.10.2021 06:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jossain muinaisessa Junat-lehdessä muistaakseni oli Huru 12:n rakennusohjeet Märklinin sveitsiläisveturin pohjalta. | ||||
|
23.10.2021 06:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nohab! Loistavaa! | ||||
|
22.10.2021 22:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko kummassakin veto päällä, kun virroittimet on ylhäällä? | ||||
|
|
22.10.2021 22:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuon siirretyn Oulun suunnan lähtökaarteen kilometri ei enää ole kilometri, vaan 1 584 metriä, mikäli nyt näin pikapikaa muistan oikein. Jossain vaiheessa vanhalle lähtösuunnalle rakennettiin kolmioraide. |
||||
|
22.10.2021 22:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan kuin oikeanpuoleinen raide olisi kiskonhiontajunaa paitsi...? | ||||
|
22.10.2021 22:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vanha asematalo, joka jäi oikaisussa sivuun, oli sittemmin lestadiolaisten piruntorjuntabunkkerina. | ||||
|
22.10.2021 15:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Haarukkavaunulla (tai pumppukärryillä) huomattavasti miellyttävämpää työtä kuin muinaisaikojen nokkakärryillä. | ||||
|
22.10.2021 15:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voi kissus ja kaktus, kun upea kuva! Loistavaa, Tuomas! | ||||
|
22.10.2021 15:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Iskä muisteli kuinka aikoinaan Alavudella autokoulunopettajana kuulusteli kerran erästä traktorikorttia tavoittelevaa maanviljelijää: - Mitkä ovat eri polttomoottorilajit? - Bensamoottori, riisselimoottori ja kuumapää. |
||||
|
22.10.2021 00:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tunnustaudun nappaskenkämiesoletetuksi! Inhoan lenkkareita, enkä ikinä suostu häpäisemään itseäni käyttämällä niitä. Nahkakengät rules, ellei Reino-tossuja löydy kaupoista. Hah hah. Niin ja crocsitkin menettelevät...? |
||||
|
|
21.10.2021 23:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raimo hyvä, kirjoitin kommenttini vähän silleen kieli poskessa, heh. Sen mukaisesti: - Arsene Anarkisti jatkaa matkaansa, pyhät arvot odottavat naurajaansa! Rypyt pois otsalta! |
||||
|
21.10.2021 22:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Deeverillä silmät kiiluu kuin muinaisessa Fiat - automainoksessa: - pitelemätöntä petojen sukua. https://youtu.be/DVQHGzU689c |
||||
|
21.10.2021 22:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Höyrypumpuista on joskus käytetty nimitystä "tunkkipumppu", se tulee englannin nimityksestä "Donkey Pump". Nimitystä oli käytetty myös höyrylaivoissa. | ||||
|
|
21.10.2021 22:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ehkäpä sitä, Raimo hyvä, että tässä on tämän päivän arkipäiväistäkin arkipäiväisempi kuva tylsän näköisistä lasi/alumiini-paikallisjunista jossain päin läskisoosi- ja tuulipuku-Suomea. Pitkään ei mene, kun tuokin tilanne muuttuu: voi vaikkapa olla tylsä lasi/alumiininen paikallisliikennezeppeliini leijumassa entisen radan yläpuolella virroittimena toimivan koukkupäisen vaijerin imiessä sähköä ajolangasta? Kukapa tietää...? |
||||
|
21.10.2021 22:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirjassa Kutter 8 korimallin tuotehistoria (Laitinen - Lehtonen 2005) sivulla 8 kerrotaan, että "70-luvulla muutama liikennöitsijä kokeili jäähdytysilmastointia busseissa. Kaksi Kutter 8 - korista bussia sai ilmastointilaitteen. Nämä olivat 1974 valmistuneet Koiviston Auton Volvo B58-bussit. Tuon ajan ilmastointilaitteet olivat melkoisia rakennelmia ja suurikokoinen laite auton katon takalaidalla tuskin jäi keneltäkään huomaamatta. Ilmastointi toimi autossa odotusten mukaisesti, mutta huoltoa vaativat suurikokoiset ja hankalat laitteet eivät vielä 70-luvulla yleistyneet." Saman kirjan autotaulukosta löytyy lisää tietoja: Kutter #432, Koiviston Auto 34, Volvo B5860, valm. 19.02.1974, rek. HBX-934 ja Kutter #450, Koiviston Auto 35, Volvo B5860, valm. 29.03.1974, rek. HBX-935. Kumpikin auto koritettiin uudelleen ja ne olivat sitten Jyväskylän Liikenteen kalustoa, nrot 464 (edell.) ja 461 (jälkimm.). Rekisterinumerotkin vaihtuivat. |
||||
|
|
21.10.2021 11:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu 22253 valmistui vuonna 1947 ja vuonna 1980 siitä aluksi tuli virkatarvevaunu BG 040123. Sittemmin se sai uuden sarjan ja numeron: BT 01166. Haluan kertoa käsityksenäni, että vaunussa oli koneellinen tuuletus. Jäähdytysilmastoinnista eli juuri AC:sta, ei ole kyse. |
||||
|
20.10.2021 12:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika pitkä.juna, vaikka se kuvaushetkellä kulkee tiistai-iltana. | ||||
|
19.10.2021 01:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nyt on ruuvit löysällä, heko heko! | ||||