Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.08.2022 12:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Mää oon Mänttästä". Tyylipuhdasta? |
||||
|
25.08.2022 12:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisi aika vekkulia saada tietää, että kuinkahan monta kertaa nimenomaan Huru 2216 aktiiviaikanaan kulki Hämeenlinnan kautta, kaikissa niissä pika- ja tavarajunissa ja myöskin pelkkänä veturina siirtoajossa. Kilometrejä taatusti kertyi vuodesta 1960 hylkäämisajankohtaan asti...? Erityisesti aikana ennen sähköistystä. |
||||
|
|
24.08.2022 23:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pohojalaasittaan: Alaurelle. | ||||
|
24.08.2022 03:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Menossa Valtojen öljykentille, heko heko. | ||||
|
24.08.2022 03:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jotenkin linja-automainen tuon veturin tuulilasien muotokieli. On siinä lasikuitua muotoiltu sievästi. Lieneekö etupään lamput (kiskovalot/puskinlyhdyt) olleet alunperin keulan mustan kentän molemmissa päädyissä olleissa ulokkeissa? |
||||
|
24.08.2022 03:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno homma, John! Vr2 958 Ankka oli VR:n höyrykauden viimeinen virallinen käytössä ollut höyryveturi. Kuopio, tiistaina 30.9.1975, kuljettajana R. Vänttinen ja lämmittäjänä J. Toivanen. Illalla kuljettajana oli K. Luukkonen ja lämmittäjänä V. Jaatinen. Kello oli jo yli puolenyön, alkavaa keskiviikkoa, lokakuun 1. päivänä, kun 958 ajettiin työn päätteeksi talliin. 1978 syksyllä Ankka 958 oli Leppälahdessa romujonossa seisomassa. Sen kohtalo päättyi romutukseen Jyväskylässä 1978. |
||||
|
24.08.2022 02:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luin tuon teknisen selostuksen. Ei mennyt yli hilseen, eikä ali jalkasienestä. Toisin sanoen, oman saksantaitoni avulla sain riittävän hyvin selvää. Saksankieli on ollut minun mielenkiintoni kohteena jo 1960-luvulta lähtien television "Sie Sahen" - kielenopetusohjelman myötä, "Da steht eine Kirche. Ja, da steht eine Kirche", niksmannikielenopettajien matkustaessa junassa. Ohjaamokuvasta on nähtävissä sekin, kuinka kuskinpenkki ei suinkaan ollut Bremshey tai Vogel, heko heko. Ihmettelin Tapion mainintaa AEG-Kleinow-telistä, kunnes DDR-läinen Ellok-Archiv - kirja (Bäzold/Fiebig), ei mainittua painatusvuotta, kertoo telien olleen Krauss - Helmholtzin mallia, AEG-muunnoksena. Muunnoksen lienee suunnitellut juuri der Herr Kleinow. E 18:n suunnittelun lähtökohtana oli ollut veturiteknisesti sarja E 17 ja sähköteknisesti sarja E 04. Niin, ja E 18 kykeni nykäisemään 392 tonnisen junan paikaltaan neljässä minuutissa ja 52,8 sekunnissa 7 km matkalla 165 km/t:n nopeuteen. Voimaa riitti: maksimiteho oli 4 530 kW. E 17: samanlaiset telit kuin E 18:ssa. E 19:ssä myös. Tehonsäätöjärjestelmän valssikytkimet olivat sähköisesti ohjattuja, omalla sähkömoottorillaan. |
||||
|
23.08.2022 18:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Görlitz III Schwer - mallissa myös oli akseliväli 3 600 mm. | ||||
|
|
23.08.2022 11:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on sellainen hytinä, että kuvan postivaunu olisi saksalaista alkuperää. Telit ovat mallia Görlitz III, koska akseliväli näyttäisi olevan 3000 mm. | ||||
|
23.08.2022 00:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kuvatorpan mutka", kun sen niminen elokuvateatteri olì tuossa taustan talossa. Näillä main oli myös Kolhon pohjoinen tulosiipiopastin. Ravinteli Ukonselkä oli myös eräässä taustan talossa. Mutkassa oli nopeusrajoitus, siis junille, sn 80. Nopeusmerkki oli Kaarelan seisakkeen kohdalla. |
||||
|
23.08.2022 00:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Seuraava tasoristeys tästä Vlp päin oli Rostinkorven tasoristeys. Eräs tuntemani kaveri kuoli siinä jäätyään autoineen junan eteen, siinä keväällä 1980. Tasoristeys poistettiinkin pian tapahtuneen jälkeen. | ||||
|
23.08.2022 00:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Takana oleva maantiesilta on vuodelta 1962, tehty vanhan tilalle. Ai niin, koski ei enää lemahda jättimäiselle ilmavaivalle. Kertoivat lohenkin jo nousseen Mäntän alapuoliseen vesistöön. Tiedä sitten onko kyseessä oikea punalihakala vaiko suutarinlohi? |
||||
|
23.08.2022 00:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juna on kuvattu vähän matkaa Pynnöskylästä etelään. Se oli tuon mainitun sillan ja kaarteen takana. | ||||
|
23.08.2022 00:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitäpä sitä ajopeliä vaihtamaan, kun huolloista vaan pitää huolen. Pätee kumpaankin kuvassa näkyvään kulkun3uvoon. |
||||
|
23.08.2022 00:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuulilasin malli poikkeaa saksalaisesta mallista. Lieneekö tehty jonkin myöhemmän konepajakäynnin yhteydessä? | ||||
|
21.08.2022 17:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kimmo, olet ihan oikeassa, mutta kun siitä kvartaaliuskonnosta munkkilatinoineen on tehty ainoa sallittu, niin siksi minä olen sitä vastaan. Etenkin, kun se perustuu raadolliseen saalistamiseen ahneuden lietsomana. Vaihtoehdottomuus on epärehellisyyttä! |
||||
|
Kuvasarja: Eastern Maine Model Railroad Club - vierailu perinteisellä pienoisrautatiekerholla |
21.08.2022 17:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jesh, Hannu. Äärimmäisen mielenkiintoinen kuvasarja. Joitakin kuvia tuli katsottua pitkänkin ajan. | ||||
|
21.08.2022 17:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| No voi raakkules, menin laukalle! | ||||
|
21.08.2022 17:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö veturin hainhammas-maalauksen suunnitellut joku Lt.-Gen Claude Chennaultin entisistä American Volunteer Groupin Kiinassa taistelleista jenkkilentäjistä? Näiden kavereiden Curtiss P-40 Tomahawk - hävittäjäkoneiden keuloissa oli juuri samanlainen Sharkmouth-maalaus. Vai meninkö laukalle? |
||||
|
21.08.2022 17:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aaaah, mikä kuva! Kirkon vieressä ratakainalossa on näemmä allas, jossa lienee tapahtunut baptistiseurakunnan erään jäsenen (naispuolinen, valkoisessa asussa) kasterituaali. Pienoisrautatie maisemineen, sen tekemisessä täydelliseksi rajaton luovuus on välttämätön. Myös ymmärtämystä ihmisten tavallisesta elämästä on hyvä pitää mielessä. Esimerkkinä vaikka nyt sekin, että esimerkiksi Ruotsiin sijoittuvalle pienoisrautatielle menisin itse lisäämään kovasti paheksutun raggariauton! Kuvan paras anti on juuri tämä! |
||||
|
21.08.2022 12:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohhoh, kun hieno! Veturissa näyttää olevan ympäristöystävällistä tekniikkaa: katalysaattori ja ahdin, heko heko! Laaksosta puheen ollen: Johnny Quentin at San Cash 1969: https://NdxC68JLW2Q |
||||
|
21.08.2022 12:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Perusteluineen hyvin kelvollinen kuva. T. Harrastaja, jolta löytyy yhden - kahden hyllymetrin verran kirjoja jenkkiautoista, pääpaino '57 Letukassa. Aarteena piirimyyjille tarkoitettu kansio '58 Oldsmobilesta, upeine värikuvineen. Enkä suinkaan vierasta Kutter-mallisia bussejakaan. Ei kaikki ole niin vakavaa... Surkoon hevonen, sillä on isompi pää. |
||||
|
20.08.2022 20:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja sisältää junan odotuksen tunnelmaa, onnistuneesti! Wunderschön! |
||||
|
19.08.2022 14:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tässähän on sama näkemys toteutettuna sähkövedolla, kuin mitä oli Dhm1- suunnitelmassa tavoiteltu alunperin, (Dhm1 kehittyi Hr11:ksi). | ||||
|
19.08.2022 14:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vetopyörien halkaisijoiden ero tosiaan korostui Dm7 - Dm6 - yhdistelmällä ajettaessa. Liikkeelle lähdettäessä vetokytkimien kestokyky oli koetuksella. Rautalangasta väännettynä: kuutonen hyökkäsi liikkeelle ripeämmin kuin seiska. Päivänselvää: 613 mm versus 790 mm. Mielestäni tärkein syy kuutosten korien nostaminen samalle korkeudelle seiskojen kanssa oli kalustokiertojen järjestelemisessä. Pelkästään kuutosjunilla operoiminen ei olisi ollut kannattavaa enää siinä vaiheessa kun seiskoja liitevaunuineen oli konejaksoilla/varikoilla "miljoonia". |
||||
|
|
19.08.2022 10:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sylinterin suojapellitys olisi syytä puhdistaa. Vai maksaako se liikaa? Tuntuu muutenkin siltä, että 1021:n pitäminen ajokuntoisena on armonosoitus nostalgiaan taipuvaiselle rahvaalle. Jos jotain nyt tehdään, niin tehtäisiin sitten kunnolla! Ihme, että Pekka 1021 on ylipäätään läpäissyt kvartaalipellementaliteetin? |
||||
|
19.08.2022 10:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| EFi 22380 valmistui muutostyönä vuonna 1954 ja sen perusvaunu oli ollut 100-paikkainen Ei 22256. Se taas oli vuodelta 1947. | ||||
|
19.08.2022 10:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hurun tankkiin mahtui 4 200 litraa dieselpolttoöljyä. Lätän tankki on 300-litrainen. | ||||
|
|
18.08.2022 06:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen ollut siinä harhaisessa käsityksessä, että ajokahvoja olisi ollut yksi vetovaunua kohden. Ja että sitä säilytettiin moottoripäässä, samassa kaapissa, missä ovat käynnistys- ja öljynpainevahdin ohitusnappulat. | ||||
|
17.08.2022 18:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tällaisena kolmiakselisena minä muistan Mäntässä käyneet Sfc:t. Niiden väritys 1970-luvulla oli erilainen kuin kuvassa: ruskea runko, kermanvaalea säiliö, jossa oranssi pitkittäisraita ja FC:n logo hyvin tummalla sinisellä. |
||||
|
17.08.2022 17:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiva kuva! Vaihdepiiriin "Keski" kuuluva englantilaisvaihde hauskasti sommiteltuna kuvassa mukana. Kuvan dokumenttiarvo on valtava! |
||||
|
|
17.08.2022 17:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaikeaksi meni myös, jos tehonsäätökahvan varsi katkesi (esim. ainesvika). Veto-liite-junassa meni odottelemiseksi, kun taas veto-liite-veto - junassa senkun otti kolmioavaimen mukaansa ja haki kahvan takapään vetovaunusta. | ||||
|
17.08.2022 10:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Käytössä on ollut myös kaksoisvahtitupia, ne tietenkin olivat isompia verrattuna yhden ratavartijan asunnoksi. | ||||
|
17.08.2022 03:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat Jimi ja Teppo: kaavio on Valtionrautatiet 1912 - 1937 - teoksen II osassa, sivulla 289 oleva kuva 204. Sivulla 291 mainitaan, että Aurajoen silta Toijalan - Turun radalla (km. 243 + 739 m) oli jatkuva levysilta, sen jännemitat olivat 14,10 + 17,82 + 14.10, välipilarit valurautaa. Sillan räjäyttivät punaiset 15.4.1918. Särkynyt pilari korvattiin väliaikaisesti puupukeilla. [Jännemittojen ilmaisutapa on ajalta, jolloin Suomessa EI OLLUT vielä metrijärjestelmää. VR rakentaessaan ratoja käytti englannin tuumaa (25,4 mm). Vanha ruotsin vallan aikainen tuuma oli ollut nykymitassa 24,74 mm. Venäjän vallan aikana oli tullut käyttöön venäläinen tuuma, joka oli yhtä suuri kuin englantilainen. Metrijärjestelmästä annettiin asetus vuonna 1886.] "Suurin raudoittamaton, betoninen ratasilta on v. 1923 suunniteltu ja rakennettu Auran aseman lähellä. Sen holvin aukon leveys on 26,0 m ja korkeus 6,74 m. Rakennettaessa tehdyn suunnitelmasta poikkeamisen johdosta suoritettujen tarkistuslaskelmien mukaan voi tässä holvissa syntyä aina 34 kg/cm2:n vetojännitys lämpötilan alenemisesta. Tähän mennessä ei kuitenkaan siinä ole ollut havaittavissa paljaalla silmällä näkyviä halkeamia. Kun holvi on raudoittamaton, ei halkeamankaan syntyminen siihen vielä merkitse rakenteelle välitöntä vaaraa." (mts. 245) |
||||
|
16.08.2022 19:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohhoh! Kapea eteinen kapeimmillaan kapearaiteisella. | ||||
|
16.08.2022 19:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistakaa, että tässä kuvassa poseeraava "Jakobin" teli on aivan eri asia kuin Jakobin teli. Tarkoitan: sellaista kaksiakselista teliä, jonka päällä on kahden vaunun päädyt. Lähin esimerkki on Flirt-junissa. |
||||
|
16.08.2022 11:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinä on Bredat muumioituneina ja ikkunat kivitettyjä... Surullista. | ||||
|
|
16.08.2022 11:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hienoa, Jorma! Tuot loistavasti esiin käytännön ratkaisuja siinä missä minä aikoinaan imin teoriaa itseeni. Lähes asuin Hpk talleilla ja Vlp asemalla joissa seurasin silmä tarkkana työskentelyjä. Puhumattakaan etupäämatkustamisesta. Teoriapuoleni vahvistui entisestään, kun Tku konepajalla pistivät käteeni Riipolan Dm 7- kansion ja myöhemmin syventyminen Moottori kakkoseen antoi tuntikausien ajankulua, kun kynänkärjellä seurasin sähkö- ja paineilmakaavioita sivu sivulta. Jorma, kiitos sinulle, että olet olemassa. |
||||
|
|
15.08.2022 18:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos monen vetovaunun junassa suuntaa osoittava merkkilamppu ei pala, on mentävä vetovaunu vetovaunulta läpi suuntalaatikon asennot, lattialuukku avaamalla ja luomalla pistävä katse suuntalaatikon paineilmasylinterin männänvarteen, että kummassa asennossa se on. Jos suunta on väärin, niin asia hoituu irroittamalla välikaapeli, laittamalla plumpsi vaunun takapäähän ja sitten pöytä auki ja suunnanvaihto, jos moottori on jo käynnissä. Tämän jälkern pöytä kiinni, plumpsi pois ja välikaapeli paikalleen (jos vetovaunu ei ole viimeisenä). |
||||
|
15.08.2022 09:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiva kuva! Vaunujen tyypit voi asiantuntemuksella päätellä kattokaluistakin. | ||||
|
15.08.2022 09:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistava kuva, josta näkyy rautateiden status tänä päivänä: - perinteitä edustaa puiset ratapölkyt, tätä päivää keltaiseksi turvaväritetty kiskokulkine ja tie tulevaisuuteen on viitoitettu sähköllä. Hyvä kuva, Ilari! |
||||
|
15.08.2022 09:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eli vanhanaikaiseen tapaan sanottuna: - juna pysähtyi Kontiolahti/Björnvikissä (Khi) aikatauluun merkittynä kolmiona. | ||||
|
14.08.2022 18:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hdk:han se. Kumma, kun entisöintiä ei ole tehty loppuun saakka...? Ei numeroitakaan ole vaivauduttu laittamaan! |
||||
|
14.08.2022 15:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jugend tai Art Nouveau olikin enemmän mannermaalla harrastettua. Brittein saarilla arkkitehtoninen näkemys on sopeutunut sikäläisiin oloihin. En itse hämmästele kivirakennusten suurta määrää siellä. Jugendin lähtökohtana oli aikoinaan luonnonmuodot, esimerkiksi vaikkapa nyt kukan varren kaartuminen pehmeässä kaaressa. |
||||
|
14.08.2022 11:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pasila - Karjaa - rautatien asemien kanssa samaa ikäluokkaa. | ||||
|
14.08.2022 11:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kori lienee ollut lämpöeristetty. 50 jalkaa tekee 15 240 mm. Telit näyttävät mielenkiintoisilta. | ||||
|
|
14.08.2022 11:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo julkisivu tuo väkisinkin mieleen ajatuksen skotlantilaisesta platformskjulista...? Hieno! | ||||
|
14.08.2022 11:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei ole Vilppula. Kuistin koko, pylväiden lukumäärä ja ikkunoiden yläreunan muotoilu eivät ole alkuunkaan vilppulalaismallisia. Eikä tämä ole Myllymäeltäkään. |
||||
|
13.08.2022 11:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itse kirjeenkantajana Mäntässä olleena muistan oman työpäiväni alkaneen siinä aamuneljän - viiden maissa. Arvolähetykset tulivat niihin aikoihin Vilpussa pysähtyneissä yöjunissa P 51/52 olleissa postivaunuissa niin sanotuissa lukkopusseissa. Muutkin lähetykset tulivat postisäkeissä, niiden avaamisella ja sisällön lajittelemisella se työrupeama alkoi. Varsinaiselle päiväpostin jakelukierrokselle lähdettiin varttia yli yhdeksältä, omankin kantopiirin lajittelujen jälkeen. Fo-vaunujen postiosastoissa en itse 1970-luvun jälkipuoliskolla yleensä havainnut harmaatakkisia. Iltajunassa P 41 (Hki - Hpk - Sk) tuli kyllä Fo:ssa postia, joten Vilppulan postitoimiston postimies itse tuli asemalle keltaisen laituriautonsa kanssa ja meni vaunuun hakemaan niitä paria postisäkkiä joita silloin tuli. Lähteviä postisäkkejä en koskaan nähnyt hänen vaunuun vievän (= ei lajittelun/lajittelijan tarvetta). Sekin touhu loppui siinä 1978 tienoilla ja 1979 Fo:t korvattiin EFit:llä. Postin linja-autoista: Mänttä - Jämsä - Länkipohja - välillä kyllä kulki keltainen Ajokki, joka lähti Mäntästä päivittäin kello 13.30. En muista nähneeni, että josko sihen mitään postisäkkiä olisi heitetty takapään tavaraosastoon. Lukkojen takana, Jukka? Postivaunut olivat oma maailmansa, eihän sinne siviileillä ollut postivaunuliikenteen parina viimeisenä vuosikymmenenä mitään asiaa. Ja mitä postin ja VR:n välisiin suhteisiin tuli, kitkaa aiheuttivat kummankin osapuolen näkemyserot esimerkiksi aikatauluista sekä postivaunujen sijoittamisesta juniin. Joskus pääsivät yhteisymmärrykseen, joskus yhteisymmärrys oli hiukan hakusessa. Suosittelen kirjaa: Ilkka Teerijoki/ Postivaunun matkassa. Sivustolla Antikvaari.fi niitä silloin tällöin näkee myynnissä. Eikä kovin kovaa hintaakaan niistä nyhdetä! |
||||
|
13.08.2022 11:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Ankan ympärillä ollutkin joskus ketju? Lieneekö Hpk kylätoimikuntaakaan enää? | ||||
|
13.08.2022 04:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22528 valmistui vuonna 1929. Vuonna 1969 siitä tuli BG 040078. Hylätty vuonna 1986. | ||||