Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.09.2021 13:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä kytkinlaitteisiin tulee, niin Dm1- ja Dm2-kaluston valmistusvaiheessa maailmalla (lue: Englannissa nyt ainakin) oli jo olemassa nestekytkimiä. Niitä oli kokeiltu jo 1920-luvun alkupuoliskolla joissakin lontoolaisbusseissa hyvällä menestyksellä. Siis Wikipedian mukaan. Uskoisin tietoa näistä olleen saatavilla. Vai oliko teholuokissa eroa, että päätyivät Dm2-kalustossa juuri Erkin kertomaan ratkaisuun? Hintakin saattaisi olla yksi syy, koska siinä 1935 tienoilla Suomessakin raskaasti iskenyt lamakausi oli pikkuhiljaa alkanut hellittää...? Nykyään nestekytkin on antanut tilaa suosiolla momentinmuuntimelle, eikä syyttä. |
||||
|
12.09.2021 18:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Timo, tarkoitatko "viisikko seikkailee" - ryhmällä Sanna Marinin hallitusta? Avaisitko hiukan, sillä kyseessä ei oletettavasti ole Enid Blytonin luoma ryhmä: Leo, Dick, Pauli, Anne jaTim-koira? | ||||
|
|
11.09.2021 22:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erkki hyvä, edellä kertomassasi tapahtumakulussa näkyy selvästi johtavien Suomi-henkilöiden puutteellinen tai oikeamminkin sanottuna olematon isänmaallisuus! Törkeä taitamattomuus ja piittaamattomus yhdessä seteliselkärankaisuuden kanssa johtaa vääjämättä tuhoon! |
||||
|
11.09.2021 17:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juna on näköjään kulkenut kilometrin verran Rahkolasta Kouraan päin. Upea kuva...! | ||||
|
11.09.2021 17:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sitten seuraavaksi tussaus piirustusmuoville Rotringin 0,35 mm kynällä, niin painokelpoisuus paranee huomattavasti, samoin säilyvyys. | ||||
|
11.09.2021 17:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suora pelti vaan on sellaista, että se elelee, vetelee ja kupristelee lämpökuormituksessa (= hitsauksen aiheuttamassa!). Teräsmatkustajavaunuissa peltiseinien rihtaaminen edes likimain suoraksi oli oma kova hommansa. Pakkelilla sitten hoidettiin loppusuoristus hionnan kanssa. Jäykistesikit ovat näin ollen tarpeellisia, vaikka levymenekkiä on suoraa peltiä enemmän. Vaunun painoonkin se vaikuttaa omalta osaltaan, vaikka vähän. Ja tämä sitten pienentää vaunun sallittua hyötykuormaa... |
||||
|
11.09.2021 17:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nokka kyllä näyttää kovin Hiacemaiselta. En kuitenkaan ihmettelisi, jos Dynaa olisi saanut samanlaisella keulalla, vaikkakin Dyna oli numeroa isompi? | ||||
|
10.09.2021 20:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeastaan juuri tällaisia tilanteita me asianharrastajat olemme olemassa...? | ||||
|
10.09.2021 20:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö 2604 lähtenyt tehdaskoeajolle, puskinlautasiin ei vielä ole läiskitty rasvaa...? Todella hyvä kuva!!! | ||||
|
|
10.09.2021 16:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuon keltaisen avolava-Hiacen sukupolvea olevaa pakua en olekaan miljooniin vuosiin nähnyt. Tosin, jos laitetaan vierekkäin ikivanha Hiace ja ikivanha Nissan-paku, niin jälkimmäistä ei kykene näkemään edes terveillä silmillä: ruoste hapertanut olemattomiin. |
||||
|
10.09.2021 16:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Paitsi että loppuopastevalot on päällä etupäässä, niin ajopöydän molemmat (ETEEN / TAAKSE) ajosuuntavalot palavat myös. | ||||
|
10.09.2021 16:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hagenuk - kattiloiden toimintapäivä...! | ||||
|
10.09.2021 01:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juu, halko-Hoovee tulossa joensuuhun! | ||||
|
10.09.2021 01:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| S49 - kiskotus on ollut hyvinkin yleinen Saksanmaalla. | ||||
|
08.09.2021 10:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu 3710 hylättiin helmikuussa 1973. | ||||
|
07.09.2021 11:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kanttinen savupiippu ei liene ollut kovin yleinen pitkin Suomenmaata...? | ||||
|
07.09.2021 11:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Byrokratian sisällä vaunu kantoi litteraa Gbsk. Niinpä, "mokupullman"! | ||||
|
07.09.2021 11:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erkki, silläkään uhalla etten ymmärrä arkkitehtuurista mitään, sanon silti, että en kykene ymmärtämään ihmisiä jotka saavat slaaginsa Alvar Aallosta! Aaltohan käytti enimmäkseen suoria viivaimia töissään. Ja se Aalto-maljakko, lieneekö pikku pätkässä piirusteltu? Epäkäytännöiinen se on, sopii vaikkapa vanhojen mopon sytytystulppien säilytykseen...? Tulemme taatusti törmäämään ymmmärtämättömän perikunnan jatkuviin inisemisiin että Carraraa vaan! Carraran marmorillehan oli tässä taannoin uutisten mukaan löydetty kestävämpi vaihtoehto, joka tosin poikkesi värisävyltään (hieman harmaampi). Perikunta nosti käden pystyyn - ei käy! Erään yleisökommentin mukaan: eikös maalattu betoni kelpaa, kun se pistetään kelpaamaan rahvaalle...? No, raakkules, Aalto tulee kuuluisaksi siitä, että Finlandia - talo toistaa hänen nimeään aaltoilemalla, samoin tekee kaikista hirvityksistä hirvein: Enso - Gutzeitin pääkonttori Katajanokalla. |
||||
|
06.09.2021 22:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se Vankka - nimitys lienee alkuperältään tarkoittanut E - liikkeen osuuskauppaa Ol Vankka, siis vilppulalaisittain. Myymälä lienee ollut juuri noilla main. Mäntässähän oli Ol Mänty. | ||||
|
06.09.2021 13:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja ajankuvaa sopivasti täydentävä nappisilmä-Lada! Kuva toisaalta voisi olla monelta muultakin radalta..? Kivaa! | ||||
|
06.09.2021 13:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puhumattakaan Takalistosta tai Haistilasta! So-so! | ||||
|
06.09.2021 01:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla oli Mäntässä koulukaveri, jonka sukunimi oli Jyväsjärvi. | ||||
|
|
06.09.2021 01:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sauschwänzlebahn? Sau = sika, Schwänzle = kyr... eikun saparo/häntä ja Bahn = rata. | ||||
|
05.09.2021 20:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Humppamusiikki syntyi, kun yhdistettiin saksalainen Schaukapelle - musiikki venäläiseen romantiikkaan. Schaukapelle on pieni, muutaman puhkpillisoittajan muodostelma. Humppaa pidetään nimenomaan suomalaisena ilmiönä. |
||||
|
05.09.2021 17:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kehystetty 12.77 tarkoittaa yleisesti täyskorjausta tai laajan luokan muutostyötä. Esimerkiksi virkatarvevaunuksi muuttaminen on tapauksesta riippuen tällainen suurmuutos, vaikka on toki vaunuja, joiden vaatima muutostyö ei suinkaan ole ollut niin työläs. Tällöin merkitään myös konepaja, joka työn on suorittanut. Yksikertaisimmillaan henkilövaunusta tehty muutostyö on ollut esimerkiksi penkkien ja hattuhyllyjen poistaminen sekä uuden numeron ja litteran merkitseminen. Asteikon toisessa päässä sitten on esimerkiksi vuoden 1959 tapaukset: I & II luokan makuuvaunujen muuttaminen BT-asuntovaunuiksi. 5.91 yleensä tarkoittaa välikorjausta tai välitarkastusta, esimerkissä toukokuussa 1991 tarkastuksessa on tehty luokanalennus rapistumisen seurauksena. |
||||
|
05.09.2021 15:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistettakoon, että Vaasan rata pistettiin kiertämään Näsijärven itäpuolta "Metsäperkeleen" lobbaamisen seurauksena. Siis Gustaf Adolf Serlachius (1830 - 1901). |
||||
|
05.09.2021 15:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jimi, muuten olen samaa mieltä kanssasi, mitä tulee hirvikärpäsiin. Muut ötökät ovat toisaalta hyönteissyöjälintujen mieliruokaa. Sen mukaan... | ||||
|
04.09.2021 00:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistelisin, että jossain vaiheessa Olli - Porvoo - rataosan ollessa jo museokäytössä, toppakoneenkuljettajien ja - käyttäjien perehdyttämistä tehtiin kyseisellä rataosalla. Kun matkustin Prv 21.8.2021, tuntui kirjaimellisestikin siltä, että tätä juuri rata oli vailla. | ||||
|
03.09.2021 16:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan, Panu. Lennätin kuitenkin oli korkeasta iästään huolimatta nopea. Lennättimellä saatiin eaimerkiksi surunvalittelut addresseineen piankin perille. Tavanomainen kirjeposti kyllä sujui, viikonloput vain hiukan "jarruttivat". Jo varhain liike-elämä huomasi myös rautateiden lennätinliikenteen nopeuden ja sehän oli noissa piireissä tarpeellista. Minun mielestäni rautateiden lennätinjärjestelmän hyvä puoli oli siinä, että keskusteluista jäi ti-taa-merkinnät nauhalle todisteiksi. Tämä oli ennen vanhaan tärkeää vaikkapa nyt onnettomuuksien selvittämisessä. Nauhoittavia puhelimia kyllä oli, mutta niiden esiintyvyys Suomessa, kuinka runsasta sekin oli? VR silti alkoi jo lakkautella yleistä sähkösanomanvaihtoa asemilla jo noista mainitsemistasi ajoista alkaen. Syystäkin. |
||||
|
03.09.2021 13:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lätän takaohjaamohan oli oikea rautatieharrastajan olohuone! Matka joutui, nopeusmittarin vilkaiseminen oli hauskaa, samoin ajo- ja jarrupainemittarinkin, kun aikaa myöten oppi tulkitsemaan näyttämiä. Vielä joskus tulee uniin näkymä, kun Siitaman pohjoinen vilkkuvaloesiopastin jää taakse ja vaipuu kaarteen taakse... |
||||
|
03.09.2021 13:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Timo. Toisaalta näillekin naisille mummoontuminen tullenee vääjäämättä. Venäjällä naiset joutuvat kantamaan suuremmankin vastuun arjen pyörittämisen ohella, miehet kun kuolevat heitä nuorempina. Vihanneeko viikatemies nimenomaan venäläisiä miehiä? Milloin sota, milloin Gulag, miloin vodka, milloin jne...? |
||||
|
|
02.09.2021 21:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sekotanpa pakkaa lisää: isoisänen = dedushka. Venäjän nainen, nam! |
||||
|
02.09.2021 20:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen samaa mieltä edellisen kommentoijan kanssa. Tuo taustan 1950-lukuinen kerrostalo ruo mieleen saman tapaiset Mäntän Kirkonpellolta. Sähkörataportaalikin on uskomattoman hieno! |
||||
|
|
02.09.2021 12:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vielä 1977 tällainen käytössä? Uskomatonta! Eipä silti, Haapamäellä ja Vainikkalassa oli virallisesti vielä vapunaattona 1977 Morse-lennätin käytössä. Kumpikin ilmoitettiin lakkautetun 1.5.1977 alkaen. |
||||
|
02.09.2021 01:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Löysin eilen lauttasaarelaiselta kirpputorilta Tekniikan Käsikirjan, V painoksen vuosimallia 1942. Välttämättömien taulukko-osuuksien ohella siinä oli jaksoiksi jaoteltuna esimerkiksi lukuja tekniikan eri aloilta. Lentokoneenrakennuksestakin, kirj. professori Arvo Ylinen. Kyseisen herran vaikutus suomalaiseen lentokoneenrakentamiseen ja - suunnitteluun oli lievästi sanottuna aikamoinen. Rautatiealaa sivuttiin liikkuvan ja liikkumattoman kaluston osalta. Veturipuolen laskukaavat olivat jokseenkin tuttuja, niitä oli myös saksalaisessa Hütte V - kirjassa. Puhelintekniikasta yritin katsoa, miten esimerkiksi kameralinssin mitat määritellään, sitä ei löytynyt, toisin sanoen selfie-kuvien ottaminen muinaisilla ruskeilla veivitelefooneilla oli siten mahdotonta! (Kirjoitettu kieli poskella.) Mikään tekniikan ala ei ollut vierasta. Kaikki kirjassa mainitut laskukaavat vaativat aikoinaan sodasta toipuvan Suomen insinööreiltä ja teknikoilta tuntikausien työskentelyä vaikkapa nyt laskutikkujen kimpussa. Eikä siinä vielä kaikki, oikeat suuruusluokat tikkutyön ohella aiheuttivat päässälaskuja ja arviointeja...! Sen jälkeen piirustuslaudoilla vetämään viivaa kuultiokankaille vetopiirtimillä tai Graphos-kynillä. Tekstaustaidoillakin oli käyttöä, mittalukujen ja tekstien piti olla yksikäsitteisiä ja selkeitä, mikään lääkärinkäsialalla tehty tuherrys ei kelvannut. Minullakin on wanha harpikko ja Graphos - kyniä, en vain ole löytänyt niiden kynien käyttöohjeita. Rotring-kyniä nyt on myös, totta kai! Lopuksi vitsi Kotkan tekusta, vuodelta 1983 (valmistuin silloin): avo-ojien vesivirtaamaa laskettaessa ei ollut välttämätöntä ottaa huomioon veden ja ilman välistä kitkaa... |
||||
|
02.09.2021 01:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mannerheim ei oikein kehdannut sodan jälkeen käyttää natsisaksalaista Mersuaan. | ||||
|
02.09.2021 01:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistettakoon, että koulutuksesta on leikattu raakasti edellisten oikeistohallitusten aikana. Oikeistolaiset eivät koskaan ole sietäneet liian viisaita työntekijöitä. Saattavathan nämä raukat jopa vaatia parempia työehtoja! |
||||
|
01.09.2021 01:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nimenomaan, Teemu. Esimerkiksi: eine Fackelzug = soihtukulkue. | ||||
|
31.08.2021 16:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oletteko muuten pannut merkille, että Ruotsissa ei ole minkäänlaisia vaihteenopastimia, limppujen väritystä lukuunottamatta. Sähköllä käännettävissä vaihteissa ei ole limppujakaan. Tarpeellinen info selvinnee opastimien näyttämistä. | ||||
|
31.08.2021 13:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Linkin takana olevissa kuvissa mainitaan linjakirjuri. Tämä oli virkamies, joka matkusti tarkastamaan asemien kirjanpitoa. Linjakirjurilla oli oikeus virkalakkiin ja siinä oli vaaleansininen irtopäällinen junanlähettäjien punaisen irtopäällisen tapaan. Linjakirjurit tunnettiin myös vähemmän kunnioittavilla nimityksillä: "linjapiru" tai "linjapiiska". |
||||
|
31.08.2021 13:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Polttoainesäiliö lienee niukaksi mitoitettu, jos tällä pyydyksellä lähdetään toikkaroimaan Tampere - Parkano - Seinäjoki - välille...? | ||||
|
31.08.2021 13:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Täyden palvelun talo se on vasta, kun kumifetisisteille on Nokian Kontio-kumisaappaita siveltäväksi, transvestiiteille tar jolla muotinäytöksiä, pedofiileille pikkulasten kuvia, voyeristeille avaimenreikänäkymiä, mummuista tykkääville filmejä vanhainkodin arjesta, puhumattakaan Tom of Finland - harrastajaporukan tarjoamasta asiakaspotentiaalista, hah hah! Siis kirjo on tavattoman laaja! Dominasessioita harrastaa oikeastaan vain pieni osa porukasta. |
||||
|
31.08.2021 03:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä kuva ja kuvateksti, loistavaa Tomi! | ||||
|
|
31.08.2021 03:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Zugführer oli myös sotilasarvo, siis joukkueenjohtaja...? Lienee meidän jääkäriliikkeestämme tuttu...? | ||||
|
31.08.2021 03:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sikäli mielenkiintoinen kuva, että 555 ja vaunut ovat hyvin siropiirteisen näköisiä. Ei uskoisikaan. Kiitos, Jussi! Mukavaa vaihtelua, ettei mene niin sanotuksi tyyppikuvaksi...? | ||||
|
30.08.2021 20:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saapa nähdä, että eiköhän joku Moterni-Jaska kysele, että miten noilla selfie otettiin...? | ||||
|
30.08.2021 20:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Semmoinen mokupullman, jolla sotilaita vietiin sotaan... | ||||
|
|
30.08.2021 20:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sentään tuo oikealla oleva vahtitupa on vielä muistutteena Jorvaksen vanhoista ajoista. Täällähän oli platformskjul olemassa joskus vuosina yks ja kaks. | ||||
|
30.08.2021 12:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rainer, Hof sijaitsi/sijaitsee Länsi-Saksan puolella, Baijerin osavaltion pohjoisosassa. DDR:n raja oli kyllä melko lähellä. Tuosta takana olevasta vaunusta ainakin minä sain mielleyhtymän muinaiseen Deutsche Reichsbahn Gesellschaftiin, mikäli annan telien mallin "hämätä" itseäni (myös Uwen antaman linkin perusteella). Nimittäin toisen maailmansodan loppupuoliskolla DRG:n käytössä oli monen mallisia tavaravaunuista muunnettuja Behelfs- matkustajavaunuja. |
||||
|
|
30.08.2021 02:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Uwe, linkki oli erittäin mielenkiintoinen. Telit näyttävät varsin iäkkäiltä, lienee ollut mm. Hecht-vaunuissa...? | ||||
|
30.08.2021 02:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eli hyvinkin wanhojen waunujen aluskehykset uusiokäytetty näissä, kuten myös Mas-sarjassa. | ||||