Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.04.2022 21:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä liittoutuneiden Itävallan-miehitykseen (1945 - 1955) tulee, niin kyllä siellä CCCP huseerasi päällimmäisenä! | ||||
|
07.04.2022 21:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se vaan, että "tyttöjengillä" on rasitteenaan maailmanlaajuisen koronapandemian ja Ukrainan sodan aihettamia ongelmia. Ellei näitä olisi, niin...? Toinen tosiasia: valtioiden lainat ovat täysin eri asia kuin rahvaan asunto- tai autolainat. Kolmanneksi: miksi aikuisia karvapersenaisia pitää koko ajan tytötellä? Ovatko he jotenkin halpa-arvoisempia? Vaadin reilua peliä. |
||||
|
07.04.2022 00:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rainer, Pikkalan kaapelitehtaalla oli tietotaitoa ja kapasiteettia, no, vaikkapa nyt ajolangan valmistamiseen. Se tapahtui vetotekniikalla erityisen "kiven" läpi. Sopivaa konekantaakin siellä oli. | ||||
|
|
06.04.2022 13:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Björn Westerlundin kutsumanimi oli Nalle. Kari Kairamo oli tunnettu poikkeuksellisen kovasta työtahdistaan. Sillä kuitenkin oli hintansa ja hän päätyi kuolemaan oman käden kautta joulukuussa 1988. |
||||
|
|
06.04.2022 09:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuka tai mikä tämän Kana-junanpätkän nykyisin omistaa? Alueella oleva alumiinitehdas siirtyi pois Nokian omistuksesta 1996 ja suunnilleen samoihin aikoihin kaapelitehdaskin siirtyi toiselle omistajalle. | ||||
|
05.04.2022 13:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Jukka, monet kiitokset linkityksestäsi! Kuinkahan monta kertaa onkaan isoissa laulukilpailuissa nähty/kuultu akustista 12-kielistä kitaraa? Nicolen soittotyyli on samanlainen kuin omani, avosoinnuilla siis. Ein bißchen Frieden, tarvitsemme sitä koko ajan, tälläkin hetkellä. Vaikka se Venäjän santarmivääpeli Putler halveksiikin sitä lännen heikkouden merkkinä! |
||||
|
05.04.2022 12:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Arvoisat lajitoverini, kuvatkaa toki Deevereitä. Onhan niiden "count-down" ollut jo käynnissä jo jonkin aikaa! | ||||
|
04.04.2022 22:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös ne 1:1-mittakaavaisetkin siipparit olleet käsikäyttöisiä, enemmän tai vähemmän? Paitsi Pasilassa etelän suunnan lähtöopastimet, nehän olivat moottoroituja, silloin ennen sähköistystä. |
||||
|
|
04.04.2022 10:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Todella hieno malli! Ach, mein Gott, Latowski-soittokellokin veturin hytin katolla on just! Onko tuo oikeassa reunassa näkyvä siipiopastin toimiva? |
||||
|
03.04.2022 12:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo ympyriäinen rakennus on surullinen muistomerkki siitä, kun herra maksustapurjehtija Harkimo halusi hevostella suurilla rahoillaan. Ja täydestä meni kansaan, ainakin vähän aikaa. |
||||
|
02.04.2022 22:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuten hyvä, mutta suosittelisin Steiffin valmistamia nalleja. Niistä voisi aivan surutta ottaa hintaa sen toisenkin kympin; aina satkuihin asti. Näin turpoaisi museolle tuleva kassavirta ihan päättömästi...! |
||||
|
02.04.2022 22:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun mielestäni koko veturin etupää - ajattelu on peräisin höyryvetureista, joissa etupää oli hyvinkin selvästi hahmotettavissa. | ||||
|
02.04.2022 16:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olet oikeassa, herra Timo. | ||||
|
|
02.04.2022 13:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos ilma on ainetta, niin on sitä aikakin. Eikä tähän päätelmään tarvita muuta kuin Stephen Hawkingin - ei Kingin! - kirjoihin tutustuminen. | ||||
|
02.04.2022 05:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luvan kanssa kuvaamaan? No se on OK. Ilman lupaa maalaamaankin näköjään pääsee...? |
||||
|
01.04.2022 13:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomen keveimmällä asemalla oli myös Suomen pienin poliisi! | ||||
|
01.04.2022 13:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jukka, onko kuvassa myös HR-12? | ||||
|
01.04.2022 12:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olin tehnyt vintillä arkeologisia kaivauksia ja teinkin löydön: - muistikirjojen kertomaa: (eli hajanaisia havaintoja): - siis nähty: Vetovaunu Dm7 4142: Toijalan ratapihalla 13.6.1976, 4020, 4057, 4142, 4151, 4172, 11598 ja 11636, Juna H515 (Tpe-Hpk) 18.2.1977, nähty Vilppulassa, junassa oli 4046 + 4142 + 11559 + 4061, kohtasi junan P106 (Dm9 + Dm8), Juna P98 (pikalättä Hpk-Tpe) 18.2.1977: runko: 4096 + 4142 + 4193, myöhässä 45 minuuttia Vilppulassa. 4193 ilm. menossa Tku knp. Toijalan ratapihalla 9.4.1977, 4033, 4135, 4137, 4142, 11614 ja 11626, Juna H518 (Hpk-Tpe) 24.4.1977, junassa 4033 + 11591 + 4142, nähty Vilppulassa, kohtasi junan H511, Tampereen matkustajaratapihalla vaunujen 4131, 4143 ja 11621 kanssa 2.7.1977, Juna H484 (Tpe-Tl) 16.8.1977. Junassa 4143 + 11602 + 4142, Toijalan ratapihalla 22.10.1977 klo 4.30 yöllä: 4020, 4024, 4030, 4134, 4135, 4137, 10111, 4033, 4142, 4131, 12213, 4132, 11620, 11626 ja 11628. Juna H522 (Hpk-Tpe), junassa 4142 (jossa menin Hpk-Vlp) + 4143. Juna H513 (Tpe-Hpk), junassa 4129 + 4142 (jossa menin Vlp-Hpk) 2.7.1978, Juna H522 (Hpk-Tpe), junassa 4142 + 11604 + 4129, 2.7.1978. Juna H523 (Tpe-Hpk), junassa 4142 + 4140, juna oli välillä Tpe-Ov "pikalättä", kulkuaika puoli tuntia. Juna H522 (Hpk-Tpe), junassa 4142 + 4143, menin 4143:ssa Vilppulaan. Toijalan ratapihalla 24.9.1978: 4039, 4129, 4137, 4142, 4171, 11605, 11617, 11623 ja 11630. Haapamäen tallialueella 6.10.1978: 11596, 4142 ja 4134. Näistä 4134 + 4142 lähti junana H522 Tampereelle, klo 17.05. Turun varikolla 24.10.1978: 4039, 4142, 12213, 12214, 11637 ja 11639, Juna H544 (Tl-Tku) 2.11.1978, junassa 4144 + 11640 + 4142, Juna H451 (Ri-Tpe) 3.11.1978, junassa 4142 + 11629 + 4153 + 11612 + 4160, Juna H334 (Tku-Po) 8.11.1978, 4142, Juna H523 (Tpe-Hpk) 14.12.1978, 4142, Juna H518 (Hpk-Tpe) 15.12.1978, junassa 4142 + 11626. |
||||
|
31.03.2022 12:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lättähattu-kirjan mukaan VR/Postin postiliitevaunujen malli saatiin Ruotsista. Alla hiukan tietoja ruotsalaisista postiliitteistä: Hilding Carlssonin firma Uumajassa oli valmistanut ensimmäisen neliakselisen postiliitevaunun carlssonilaismallisten rälsbussien vedettäväksi vuonna 1946. Puukorisina niitä valmistui 11 vaunua SJ:lle ja kapearaiteisena 26 (luvussa mukana YP-kapsulättien teräsrakenteiset 9 liitevaunua). Ruotsinlätän mallisia postiliitteitä valmistui: UDFo20, nrot 1819 - 1826 (8 kpl) vuonna 1954. Nrot 1915 - 1922 (8 kpl), myös vuonna 1954, valmistajana ASJ Arlöv. UDFo15, nrot 2003 - 2014 (12 kpl) vuonna 1956, valm. Eksjöverket. Nrot 2055 - 2066 (12 kpl) vuonna 1958, valm. ASJ Arlöv. Näillä oli erona ainoastaan postiosaston koko, UDFo20:n ollessa hiukan tilavampi. Suurin osa vaunuista hylättiin tarpeettomina 1968, kun Ruotsin posti uudelleenorganisoi postinkuljetustaan postinumeroiden käyttöön oton yhteydessä. Jäljelle jääneistä vaunuista kolme hylättiin vuonna 1973. Viimeiset käytössä olleet vaunut, 1824 ja 1915 hylättiin 1975. Vuonna 1967 hylättiin vaunu UDFo15 nro 2004 ja se myytiin Tanskaan yksityiselle OHJ-rautatieyhtiölle (D 246). Siellä sitä käytettiin postin ja tavaran kuljetukseen. 1985 Svenska Motorvagnsklubben osti vaunun ja kuljetti sen takaisin Ruotsiin, se on käytössä nostalgialiikenteessä. Kaksi postiliitettä muutettiin tjänstevagneiksi (= virkatarvevaunuiksi), mutta ne eivät kovin kauaa siinäkään käytössä olleet. |
||||
|
31.03.2022 10:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Painijassa esiintyvä vaunu näyttää olevan muinainen Ge. | ||||
|
30.03.2022 21:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan kuin kuvassa oleva kaksikerrosvaunu olisi lähtöisin VEB Waggonbau Görlitzistä...? Vaihteenopastimen näyttämä ei oikein avaudu minulle. Kiskonkiinnitys muistuttaa saksalaista K-Oberbauta. |
||||
|
30.03.2022 16:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| ...moottoripyöräkerhoihin... | ||||
|
29.03.2022 14:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sillan rakensivat Keuruun varuskunnan pioneerit. | ||||
|
29.03.2022 14:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Austin Maxi - autoja kaxi! | ||||
|
28.03.2022 23:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ns. jääkärikuosi oli käytössä 1919 - 1929. Puvun pääväri oli vihreänharmaa, materiaalina villakangas. Rautatieläispiireissä se koettiin turhan sotilaallisena. Pystykauluskaan ei ollut järin mukava. Sisätiloissa palvelevien mielestä se oli aivan liian kuuma. Ylempien viranhoitajien mielestä se oli liian "tasa-arvoinen". Lakin kopan malliakin arvosteltiin. Tällä virkapukukaudella otettiin käyttöön junanlähettäjien lakin punainen väri, siis Suomessa. Tätä virkapukumallia käyttivät myös naisvirkailijat, riittävän pitkän hameen kanssa. Koko virkapukukauden ajan virkailijat vaativat siviilimäisempää puvustusta. Tämä toteutettiinkin seuraavalla virkapukukaudella (1929 - 1950). |
||||
|
|
28.03.2022 17:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kipparilla jääkärikuosinen virkapuku, joka ei ollut ylen suosittu. | ||||
|
28.03.2022 17:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeanpuoleisessa raadossa näkyy stokerin putki selvästi. | ||||
|
28.03.2022 17:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lättähattu-kirjan mukaan tavaralättäjunien loppu koitti alkukesästä 1978. Olen itse nähnyt alkukesällä (toukokuussa) 1979 DmG7 4146:n Haapamäellä, Seinäjoelle menevän aamuhenkilöjunan keulilla. Heinäkuussa 1979 näin 4146:n seisovan lättien Seinäjoella tavararatapihan sivussa hylkyjonossa. Samassa jonossa olivat muun muassa myös Dm7 4064 ja Eiab 12004, näin pikapikaa muistellakseni. Edelleen lättäkirjan mukaan tavaravedot hylättiin 6.10.1981. Edelleen muut tavaravedot (4145 ja 4147) olisi saman kirjan mukaan siirretty Turkuun 1978. Ensimmäisenä sijoituspaikkana tavaravedoilla oli ollut Riihimäki. Edelleen: 4145 myyty Loimaalle 1982, 4146 myyty romutettavaksi Seinäjoella 1982 ja 4147 myyty Turussa samana vuonna romutettavaksi. |
||||
|
25.03.2022 17:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sen stokerin käyttämättömyyteen joskus (useinkin?) riitti hiilen seassa ollut kivenmurikka. Se katkaisi syöttöruuvin, joten siinä tapauksessa oli turvautuminen suomalaiseen ruisleipäkäyttöiseen stokeriin: lapio heilumaan vaan! Siinä yksi syy apulämmittäjään Trumaneissa. | ||||
|
25.03.2022 13:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensimmäinen vaunu on näemmä EFi. Geebeet alkoivat aika rapsakasti poistua 1970-luvun kuluessa. |
||||
|
25.03.2022 12:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensimmäiset veturit näiltä eurooppalaisilta veturitehtailta oliva suoraan Norrisin mallin mukaan tehtyjä: (vaikkakaan eivät paljoa kyselleet Norrisilta minkäänlaista lupaa!) Steg, v. 1841, Guenther, v. 1842, Sigl, v. 1842, Borsig, v. 1841, Esslingen, v. 1847 ja Henschel v. 1848. Norris oli myös ensimmäinen suurista veturinvalmistajista, jolla oli myös vientitoimintaa ulkomaille. Esimerkiksi vuoden 1840 lopussa 30 % siihenastisesta veturituotannosta oli mennyt ulkomaille, kokonaislukumäärän ollessa tuona ajankohtana 135 veturia. 4-2-0-pyörästö nimenomaan liitettään Norris-veturitehtaaseen. Se kertoo siitä, että varhaiset junat olivat keveitä ja radat laskettu miten kuten. Se kertoo myös siitä, kuinka veturinrakennus uudella mantereella alkoi selvästi eriytyä eurooppalaisesta käytännöstä, toisin sanoen: etutelille oli kovasti tarvis. Norris-mallia seurasi jo vuonna 1839 4-4-0-tyyppi, kuuluisa "American" eli Villin lännen veturi. Norris kunnostautui muutenkin: ensimmäinen kymppipyörä eli 4-6-0 ikinä oli Norrisin "Chesapeake", joka valmistui maaliskuussa 1847 Philadelphia & Reading - rautatielle. Myös ensimmäiset Decapodit (2-10-0) olivat Norrisilta: veturit "Bee" ja "Ant" Lehigh Valleylle vuonna 1867. Norris-tehtaan toiminta hiipui sisällissodan jälkeen: puutteina oli osaavasta teknillisestä hallinnosta, taloudesta ja työn laatu oli myös laskenut, kattiloiden räjähtämisistä tuli valituksia. Toiminta loppui 1873, kub Baldwin otti tehdasalueen ja rakennukset omistukseensa. |
||||
|
24.03.2022 00:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Via asematalo ja makasiini purettiin 1999 ratapihan uudistamisen yhteydessä. (Radan varrella.) | ||||
|
23.03.2022 05:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kimmon mainitsema KHD = Klöckner - Humboldt - Deutz. Firma toimi tällä nimellä 1997 nimenmuutokseen asti. Uusi nimi on Deutz GmbH. Pääkonttori on Kölnissä. Firma on fuusointia harrastanut siinä määrin, että huonommilla on vanhentuneet tiedot asiasta. Lycomingin valmistamien suihkuturbiinien historia on kytköksessä Natsi-Saksan kanssa: suunnittelutiimiä johti mm. Anselm Franz, joka II mms:n loppupuolella kehitteli pääsuunnittelijana Junkers Jumo 004:ää. Jumo 004:ää käytettiin Messerschmitt Me 262 - suihkuhävittäjissä sekä suihkupommikoneessa Arado Ar 234. Moottori oli teknillisesti katsoen edistysaskel, mutta otettiin käyttöön täysin raakileena. KHD on vuodesta 1997 totellut nimeä Deutz AG. Deutzin ilmajäähdytteinen V-8-moottori on tuttu Veto-Jusseista eli Tve 1:sarjasta |
||||
|
23.03.2022 04:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Piti olla "Kiero", mutta kuinka ollakaan, ärrävika yllätti! | ||||
|
23.03.2022 04:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä kuva kuvastaa oikein loistavasti eri maista peräisin olevaa teräsrakenneosaamista. Aina kiskoista alkaen ylöspäin... | ||||
|
23.03.2022 04:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Torpparin aurinkohan" se siellä paistelee! | ||||
|
23.03.2022 04:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Stadilainen on se, joka on syntynyt vanhalla Kättärillä (= Kätilöopisto). Itse en ole sellainen, vaan Möbelwagenin tuoma. |
||||
|
23.03.2022 04:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| No, tästä ei kuva enää somene! Huippuotos! | ||||
|
23.03.2022 04:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoiset siipparit! Lienevätkö evoluutiota muinaisen Itävalta-Unkarin mallisista...? |
||||
|
Kuvasarja: VT 11.5 / BR 601 |
22.03.2022 16:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiva ja mielenkiintounen kuvasarja, kiitos! | ||||
|
22.03.2022 16:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Selvästikin kuvan München-Kassel on matalampi kuin muut tuohon aikaan käytössä olleet henkilövaunujen telit. | ||||
|
22.03.2022 16:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tulee miieleen näkymä porkkanan ohjaamosta, kun tuulilasin läpi katsoo. | ||||
|
|
22.03.2022 16:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan laite näyttää olevan ns. Turboshaft, eli periaatteessa samanlainen kuin potkuriturbiini, mutta ulosoton paikalla on potkurin sijasta akselintumppi. Kuvassa se "shaft" on vasemmassa päässä. Turboshaft on hyvin yleinen helikoptereissa. Valmistaja ja tyyppi olisi kiva tietää. Lieneekö tämä Pratt & Whitneyn joku JT-tyyppinen? Oli kuulu metelistään ja isosta janostaan. |
||||
|
20.03.2022 22:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja minäkin: Fogaskerek = hammaspyörä. Niin ja kurva = maksullista seksiä harrastavan naisen avioton poikalapsi. Tämä on peruja ajalta, kun työskentelin HKE Salmisaaren uudella voimalaitoksella varastosuunnittelijana joskus 1980-luvun jälkipuoliskolla (herra jestas, onko siitä jo niin kauan...?) Joskus tuli tutkittua unkarilaisia piirustuksia varaosajärjestelymielessä. Salmisaari B:n pääturbiini oli unkarilaisvalmisteinen oheislaitteineen. Valmistajan edustajan, ins. Makkain kanssa pärjäsin loistavasti saksankielellä. Voimalaitoksen kattilahallin siivoojana oli nuori japanilainen mies Yasushi. Luulin hänen kerran aivastaneen: - hayatshi! Sen sijaan hän sanoikin "metsikkö" japaniksi. Häneltä sain myös tietää, mitä Toyota tarkoitti: runsassatoinen riisipelto. Kannuksen "Kennedynä" turhaan hehkutetun Esko Ahon tullessa pääministeriksi muistin Yasushin kertoman: aho tai baka = hullu. Höyryveturi oli "jookikikansha" ja sähköveturi "denki". Yasushin opiskellessa suomea häntä hiukan hymyilytti persoonapronominit me, te, he. Elikkä silmä, käsi ja pieru. |
||||
|
19.03.2022 23:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kulkeeko Ahlströmin vaunu vielä A satasena, vaikkei kyljissä enää emalinumeroita siitä ole? | ||||
|
19.03.2022 23:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun mielestäni paaliin pitäisi laittaa mieluumminkin turhanaikaisia henkilöautoja, jotta dieselpolttoöljyä säästyisi juuri Huruille. Ihan liian kauan on jo esim. työmatkaliikenne Helsinkiin mennyt tyyliin "salkku ja mulkku" per auto. Kimppakyydeistäkin on turhaa enää puhua mitään, ei se hölmöimmille kelpaa. Ja jos ei julkisia kulkuneuvoja ole , niin ottakaa sitten yhteyttä liikenneyhtiöihin reittiehdotusten kanssa, kyllä niille taatusti lipputulot kelpaavat. |
||||
|
19.03.2022 23:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vähäisen tajuni mukaan oletan, että kalustokierrot oli tarkoin suunniteltuja. Tästä juuri johtuu Jorma T.:n toteamus siitä, että lähtevän kuljettajan + rah./kond. harvoin tarvitsi umpimähkään kaivella liitevaunua seisontaraiteelta. Kaluston "kulumisen" piti olla tasaista, huolto- ja kunnossapitosuunnitelmat, pikkuvikojen korjaamisia lukuunottamatta, olivat myös suunniteltuja. Konepajakorjausten "tasainen jakaantuminen" on selvää etua, eli Turun konepajan aluetta ei kannattanut täyttää lätillä, joissa maali oli hiukan haalistunut tai plumpsin kansi ruostunut kiinni käytön puutteessa... |
||||
|
19.03.2022 19:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| P 67:n kulusta kertoo talvituristi 1957: Lähtöaika MP 67:nä Helsingistä klo 9.05, pysähdys Hyvinkäällä, Riihimäki klo 10.08 - 10.12. Hämeenlinna, Toijala ja tulo Tampereelle klo 11.55. Junasta irroitettiin Tampereelle jäävä vaunu/vaunut. Matka jatkui klo 12.05 Pohjanmaan rataa. Seuraavaksi Orivesi, Vilppula ja tulo Haapamäelle klo 14.00. Kymmenen minuutin pysähdyksen jälkeen MP 67 jatkoi matkaansa: Myllymäki, Alavus ja Seinäjoelle tulo klo 16.00. Seinäjoelta juna jatkoi matkaansa junana M 507, lähtöaikana klo 16.10. Tulo Vaasaan paikallisjunamaisen pysähdyskäyttäytymisen jälkeen klo 18.10. Junassa oli molemmat luokat sekä kahvila. Polkupyöriä ei siinä kuljetettu Hki - Sk. Kumma sinänsä, sillä Turistin sivulla 16 olleessa istumavaunuluettelossa (joihin voitiin varata paikkalippuja) oli Sk - Vs - junan tunnukseksi merkitty S 507 (?). KatajistonKirjoissa oli kuvia Seinäjoelta, ajankohdan ollessa 1967 juhannuksena. Kevätvirkaturisti 1967 kertoo: juna P 68 lähtöaika Seinäjoelta etelään oli klo 16.20. Seinäjoelle P 68 oli saapunut Oulun suunnasta klo 16.00. Katajiston ottamissa kuvissa junasta erottuu puukorinen ravintolavaunu ja nokalla komeili Hr12. Teräsvaunukin näemmä oli, vaikka kuvan pääaiheena oli Vaasan junan nokalla oleva Hv3 994 ja lisävaunua Helsingin junaan tuova Kana. P 68 oli lähtenyt Oulusta klo 11.30. Helsingin tuloaika oli klo 23.08. Verkkaista menoa, kellonviisarit tehneet täyden kierroksen Oulu - Helsinki - lipun ostaneella matkustajalla. Parkanon tietä rakennettiin juuri, sekä Siitama - Suinula - osuus oli vielä yksiraiteisena koukkaammassa Säynäjärven pysäkin ja järven kautta. Sekin oikaisu oli vuotta myöhemmin täydessä käytössä kaksiraiteisena. |
||||
|
19.03.2022 18:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkohan kyseessä ollut koevaunun siirto normaalijunan mukana, kun 1. luokan SIWA - vaunun kyljessä on tavallinen määränpääkyltti...? | ||||
|
19.03.2022 18:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lentävän Skotlantilaisen (n:o 4472) negaatioveturi 2744 kuvassa...! | ||||
|
|
19.03.2022 18:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kootaankohan kuvan tilanteessa lättärunkoa esim. Riksu - Karjaa/Hanko - junaksi? Vaikka vetovaunu onkin ulkoverkkoliitännässä. Minusta näyttäisi siltä, että rungoksi tulisi veto-liite-liite-veto, vaikka kuinka huimalla imaginaatiolla...? |
||||