Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.12.2021 14:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tylyn näköisiä nuo istuimet - kertoo siitä, kuinka siivoojat ovat säästösyistä saaneet kenkää! Ja tuo häkki! Onko se kaljannäpistelijöitä varten? Johnny Cash: - San Quentin, I hate ev'ry inch of you...! |
||||
|
29.12.2021 14:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jorman mainitsema lepohuonerakennus poistui olemattomuuteen 1985 jälkeen, mahdollisesti asematunnelityömaan yhteydessä. Mitä kaupparakennukseen tulee, niin tästähän ei ole kuin kivenheitto S-kauppaan. | ||||
|
29.12.2021 10:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen samaa mieltä Oulan ja Jarmon kanssa. | ||||
|
29.12.2021 10:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sattuipas sopivasti: merkitsin muistiin osoitetietoja ennenkuin muuri sortui: DB: Friedrich-Ebert-Anlage 43- 45, Frankfurt-am-Main, Bundesrepublik Deutschland. DR: Voßstrasse 33, 108 Berlin, Deutsche Demokratische Republik. Sitten: Deutsche Bundesbahn, Weserglacis 2, D-32423 Minden, BRD. Tiedot sain suurlähetystöistä. |
||||
|
29.12.2021 10:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Missä betoni, siellä vandaali! | ||||
|
29.12.2021 10:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä Jorman kommenttiin 27.12 ja Arto Hellmanin 26.1.2006 kirjoitettamaan kommenttiin tulee, niin itse otaksun Veturipurolla tihutöitään tehneiden Stukien olleen nimenomaan saksalaisia, jotka olivat lentäneet paikalle pohjois-Norjasta. Pohjois-Suomessa oli ainakin Kaamasen kenttä jossain vaiheessa ollut Luftwaffen käytössä, mutta epäilen vahvasti, ettei sen kiitotie olisi riittänyt pommilastissa starttaaville kaksimoottorisille Junkers Ju-88-koneille, joita myös käytettiin syöksypommittajina. Suomalaisilla ei noihin aikoihin (syyskuussa 1941) ollut saaliiksi saatuja Petljakov Pe-2-koneita, joita oli neuvostoliittolaisilla myös syöksypommittajina. Junkers Ju 88-koneissa oli erinomaiseksi osoittautunut pommitustähtäin, jonka ansiosta noinkin tarkka tihutyö onnistui. Yksimoottorisella perus-Stukalla eli Junkers Ju-87:llä ei olisi kyetty lentämään pohjois-Norjasta yhtä soittoa nyt ainakaan Veturipurolle asti... Pohjoisnorjalaisilla kentillä eleli pääasiassa hävittäjiä (JG 5 "Eismeer"), joiden tehtävänä oli kiusata punalentäjiä. Stukilla häiritsivät sitten Murmanskin ja Poljarnojen satamien toimintaa. Luftlotte 5:n muilla pommikoneilla ahdisteltiin etupäässä liittoutuneiden laivasaattueita. Suomen alueella oli toki Porissa Luftwaffen Feldluft-Park, eli keskuslentovarikko, joka muun muassa hoiti saksalaisten täydennyskoneet ja myös suuret huollot. |
||||
|
29.12.2021 09:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräs kokemus teräsvaunun avoimesta ovesta matkan aikana: kerran tullessani töistä Helsingistä kotiin Kirkkonummelle junassa P129, junan ollessa täydessä vauhdissa (silloin pikajunat eivät pysähtyneet Espoossa), kauhulla katselin, kuinka eräs iskä piti pikkutytöstä kiinni, oven ollessa auki. Pikkutyttö oli oven suussa ja märisi vapisevalla äänellä: - Mullon huono olo... Iskä kiskoi röökiä toisella kädellä ja toisella jotenkuten kiinni pikkutytön vaatteista... Kimmolle ja Tuukalle tiedoksi: Turun konepajalla oli esslinkereiden alkuperäispiirustusten kopioissa vaunujen sarjamerkeiksi merkitty: AB4üm, B4üm jne. |
||||
|
29.12.2021 09:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se kostea kylmyys muuttuu kuivaksi pakkaseksi, kunhan meri alkaa saada jääpeitettä. Terveisiä siltä, joka paleli Kotkassa ensimmäistä talveaan asuvana. |
||||
|
27.12.2021 13:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etenkin, kun veturin funktio on aivan toisenlainen kuin esimerkiksi lentokoneen. Onhan vanha sanonta: jos lentokone on kaunis, niin se myös lentää kauniisti. Viittaan: Sud 210 Caravelle, kuuluisa Spitfire, deHavilland Mosquito ja lyönpä vielä löylyä: MiG-1 ja 3. Ja ne 1970-luvun englantilaiset autot - YÄK!!! |
||||
|
23.12.2021 22:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistava kuva! Jossa on paitsi rautatiehistoriaa, niin myös muutama täysikuukin mukana. Että silleen... | ||||
|
23.12.2021 17:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suorittaja huhkii takki auki... | ||||
|
23.12.2021 17:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1970-luvun loppupuolella VR alkoi muuttaa Fo-vaunuja nestekaasulämmitteisiksi. Syynä taisi olla muu kuin junahenkilökunnan väsyminen halonhakkuuseen matkan aikana...? | ||||
|
23.12.2021 17:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tv1 oli myös onnistunut veturikonstruktio: rakennettu vuodesta 1917 alkaen ja viimeinen veturi valmistui 1944 ja lukumääränkin puolesta. | ||||
|
22.12.2021 19:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| BF 03128 vuodelta 1958 oli entinen F 3465 vuosimallia 1923. Juu-u, hylätty 1968. Normipuumatkustajavaunujen korin leveys oli alkujaan 3 050 mm, numerosta 22046 (ex 2892) alkaen leveys on 3 140 mm. |
||||
|
22.12.2021 19:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Makea kuva, etenkin jos tämän mallirautatien lumetus on tehty tomusokerilla, heko heko! | ||||
|
22.12.2021 19:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| BF 03130 on vuodelta 1959 ja sen perusvaunu tosiaankin oli F 3456 vuodelta 1923. Taustalla oleva BG 04579 on entinen polkupyörävaunu Gep. Huomatkaa BF:n "amerikkalaistyylinen" sivuovi. | ||||
|
21.12.2021 22:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Eljas! | ||||
|
|
21.12.2021 18:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tulee väkisinkin mieleen hollantilainen "Hondekop"- (koiranpää) juna. Lieneekö Punaisessa nuolessa turvanokka? Vaiko laitesijoitteluko tuon muodon on aiheuttanut?. | ||||
|
21.12.2021 18:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oulun rautatien pysäkin piirustusten mukaan tämäkin rakennettiin aikoinaan. | ||||
|
20.12.2021 18:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Artic-vaunu on huomattavasti miellyttävämpi matkustajan kannalta kuin edesmenneet Vario-kaalimadot. Varioissa tuntui jouset olleen valurautaa...? | ||||
|
20.12.2021 18:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eivätpäs kohtaakaan Fredalla, Onni hyvä. Kohtaavat Bulevardilla Fredrikinkatu-nimisen pysäkin hollilla. Kuutoset jatkavat suoraan Bulevardia pitkin, Kolmonen ja Ykkönen kaartavat tuon tännepäin kulkevan "Straban" (oma keksimäni lyhenne sanasta "Strassenbahn") kohdalla vasemmalle mennäkseen juuri Fredaa pitkin kohti Eiran sairaalaa./sairaalasta. Ekbergin kahvilasta ei voi erehtyä, sijaitsee juuri Bulevardilla. Suosittelen käymään siellä kupposella. |
||||
|
Kuvasarja: Katettu yleisvaunu Gb |
20.12.2021 14:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| G10:n lähtökohtana oli huutava standardoinnin tarve. Kaikilla osavaltiorautateillä (Länderbahn) kun oli omia suunnittelemiaan tavaravaunuja. Muusta kalustosta puhumattakaan. Esimerkiksi puskimien sijoitus leveys- ja korkeussuunnissa heitteli siinä määrin, että Länderbahnien yhdysliikenteestä vastaavat virkailijat vanhenivat viikossa parissa mielenterveyssyistä eläkeläisiksi! Tähän tarpeeseen vastasi aprillipäivänä 1920 perustettu Deutsche Reichsbahn Gesellschaft. Mitä Gb:hen tulee, niin Tapsan kuvasarja on oikein mielenkiintoinen todiste evoluution puolesta, kuvissa näkyvä vaunun kehittyminen on ensiarvoisen hyvin tallennettu. Olikohan vorgissa kuvaa myös vaneriseinä-Gb:stä? Monet kiitokset, Tapsa! |
||||
|
20.12.2021 13:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä polttoaineen hihnakuljettimiin tuli, niistä oli luettelot ennenvanhaan aikataulukirjojen A-osissa. Vuodesta 1969 alkaen silloin uusitussa Junaturvallisuussäännössä, osassa Jtt. | ||||
|
19.12.2021 22:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä Hv3-tenderiin tulee, niin kuinka tiheässä Petrin mainitsemilla rataosilla oli vedenottopaikkoja? | ||||
|
19.12.2021 16:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Om alla grön, me myös grön!" | ||||
|
18.12.2021 19:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lisäksi haapaa käytetään myös tulitikkuina. Jotenkin hämärästi muistaisin kuusen olleen VR:n mielestä jokseenkin pihkaista? Se tarkoittanee, että puutavarassa olisi pihkan muodostamia "taskuja", joihin kerääntyvä kosteus alkaisi lahottaa vaunun seinää. Toinen pihkaisuuden syy olisi ollut oksaisuus. Akustisten kitaroiden kannet on lähes poikkeuksetta kuusesta, mutta tavallinen kuusi ei kelpaa, vaan se on yleensä alppikuusta Sveitsistä tai Saksasta. Alan kirjojen mukaan alppikuusta ei pidetä pihkaisena. |
||||
|
18.12.2021 12:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö laivarautarullia kyydissä? Jos, niin se on siitä vekkulia, että se kelluu vetten päällä, heko heko! | ||||
|
17.12.2021 17:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisiko mahdollista saada pyytää mittaa siivenkärjestä siivenkärkeen? Tuo on arvokas löytö, älä Mika hyvä missään tapauksessa tyrkkää sitä Hyvinkään rautatiemuseolle! "Ei ole.museaalisesti arvokas, eikä liity Suomen rautatiehistoriaan", ei vaikka kuinka jankuttaisit tämän olleen Bodenista Tornioon kulkeneen Y7-rälsbussin keulalla! |
||||
|
15.12.2021 21:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Noiden laattojen on pakko olla painevalua tai metalliseen muottiin valettua. Ei tuo pohjaröpellys hiekkavaluna onnistu. | ||||
|
15.12.2021 16:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu 23212 oli valmistunut huhtikuussa 1983. | ||||
|
15.12.2021 16:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Postivaunun edellä ainakin on EFi, sähkökaapelista ja ovikaluista päätelken. | ||||
|
|
15.12.2021 16:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuohon Gb:n päätyseinään, vasempaan alanurkkaan voisi taiteilla korjausajankohtia...? | ||||
|
15.12.2021 16:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eljaksen kommentissa oleva Hlm & TR = henkilöliikennettä rajoitetulla lipunmyynnillä & täydellinen tavaraliikenne, R = rahtimaksut voidaan suorittaa tällä liikennepaikalla, toisin sanoen: paikalla oli virkamies rahteja laskemassa. Ei välttämättä tarvinnut mennä vartavasten ns. päällystöasemalle. |
||||
|
15.12.2021 07:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kautta profeetan parran! Jouluhenkilön partaisuus on yltiörealistisesti toteutettu! Ihme, etteivät kersat pelkää...? |
||||
|
15.12.2021 03:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hups, eikös siinä ollutkaan vaihdetta...? | ||||
|
15.12.2021 03:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näyttää lisäksi siltä, että Tka:n kanssa on yksi historialliselta kannalta katsottuna valtavamerkityksellinen Mas-sepelivaunu...? | ||||
|
13.12.2021 01:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Mitessää poika nyt noin ajelet, kun tuli rypykkä...?" | ||||
|
12.12.2021 15:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vanha vitsi: Kaksi Pendolinoa lähtee samaan aikaan: Helsingistä Turkuun ja Turusta Helsinkiin. Missä ne kohtaavat? Vast.: Korjauspajalla. Kyllä nyt turkulaiset niin pahoittivat mielensä! |
||||
|
12.12.2021 15:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se vaan Jorma hyvä, että olipa niitä ruotsinkielisiä kuljettajiakin... Eltareista puhumattakaan. Karjaan varikollahan näitä RKP:n jäseniä taisi olla leegio...? | ||||
|
12.12.2021 00:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lylyn makasiini ei ole alkuperäisen mallinen, vaan se rakennettiin edellisen tilalle vuonna 1941. Se on isompikin. Pääkulkutie oli välilaiturin oikealla puolella. Muistaakseni junakohtausraiteina käytettiin paitsi tuota ykköstä (välilaiturin vasemmalla puolella) niin myös kolmosta, eli pääkulkutien oikealla puolella olevaa. Ennen kohtalokasta Jämsän oikoradan valmistumista 1978, muun muassa Oulu-Helsinki-yöjunat P51 ja P52 kohtasivat Lylyssä. Oli ihan kiva tunnelma, kun P51 seisoi odottamassa Huru tyhjäkäynnillä ja oli muuten ihan hiljaista... Sitten etäinen vihellys tulo-opastimella, kasvavaa Hurun moottorin jyminää, vaununpyörien kolketta, vastaus junasuorittajan vihreän lampun pyörittämiselle. Juna kohisi mennessään, vaimentuen, pitkän junan viimeisessä vaunussa eri tahtiin vilkkuvien loppuopastelyhtyjen häipyminen etäisyyteen, historiaan, Helsinkiin. Suorittaja kumartui kampiasetinlaitteen puoleen, parin kammen käännähdystä, kulkutiekangen loksahdus, vielä lähtölupa Huruun päin, pitkä yöjuna nykäisi liikkeelle, Oulu odotti... Kello oli kahtakymmentä vaille kolme yöllä. |
||||
|
12.12.2021 00:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Pieni mies voi syödä enemmän kuin iso mies, mutta lopulta iso mies syö pienen miehen." - Konfutse Tuli vaan mieleen kuvan sommittelusta: - iso riisseli ja pieni töhtötin. Kiitos, Jukka, sain tilaisuuden filosofeeraamiseen. |
||||
|
|
12.12.2021 00:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huom. "Punamurtoa" eli Rödbrottia lukuun ottamatta tässä ei ollut nimien ruotsinnoksia. Suojastuspaikka lienee tarkoittanut Alppilan kohdalla olevaa välisuojastuspistettä opastimineen. Kirkkonummella oleva 5 minuutin pysähdys tarkoitti vissiinkin vedenottoa? Pr1 kun tunnetaan suht niukoista vesitankeistaan. |
||||
|
12.12.2021 00:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tätä lajia ei suinkaan ole liikaa...! | ||||
|
10.12.2021 13:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tähtipyöräkerrat ja kovin eksoottisen näköiset laakeripesät...! | ||||
|
10.12.2021 13:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Petri, tuo mitä kirjoitit, on kyllä totta, mutta minun mielestäni valtio-omisteisia STRATEGISIA toimintoja EI OLISI pitänyt yhtiöittää. Posti on yksi näistä, rautatiet samoin, puhumattakaan halvalla ulkomaalaisomistukseen myyskennellystä omasta lannoitetutotannosta, sähköverkkoskandaalin ollessa vielä tuoreessa muistissa, ym. Keissihän on ihan samanlainen, kuin talonjussin myydessä parhaan lypsylehmänsä pois ostaakseen yhden viinapullon. Se lehmän tuleva tuotanto jää tällöin kyseiseltä talonjussilta saamatta, plus sitten talonjussin oman perheen maidontarve... Kaiken tapahtuneen taustalla on oikeiston levittämä.epätotuus siitä, että valtion laitos olisi muka jotenkin tehottomampi/huonompi kuin se paljon lietsottu "markkinaehtoisuus" , jonka uskotellaan olevan parempi tai tehokkaampi. Postissa tämä juuri näkyy erityisen räikeänä, työehtoshoppailuineen toimarin ylisuuren palkitsemisen ohella. Ja mitä vielä törkeämpää, koko markkinaehtoisuus on täysin kritiikittä nielty USA:n republikaaneilta, jotka tunnetusti ovat aina vastustaneet valtion vahvaa roolia. Tämä meni nyt politiikan puolelle ja on oma käsitykseni. |
||||
|
10.12.2021 13:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vo tarkoitti varasto-osastoa. Ja mitä tuon vaunun aktiiviaikoihin tulee, niin saastutuksesta huolehdittiin ainoastaan kieltelemällä "itsesaastutusta". | ||||
|
10.12.2021 01:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kättä lipassa pitelevä jannu on rautatieläinen, jolla on yllään ns. jääkärikuosinen virkapuku, tämä oli käytössä vuosina 1919 - 1929. | ||||
|
|
09.12.2021 19:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkulin näköinen pikku laiturivaihde! | ||||
|
|
09.12.2021 15:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luettuani edellä olevia kommentteja postin "toimivuudesta", nousee mieleeni kysymyksiä: - Miksi ihmiset sitten hölmöinä menevät ja äänestävät yhtiöittämiskiimaista oikeistoa...? Kaikesta varoittamisesta huolimatta? Luulevatko he ihan aikuisten oikeasti olevansa "voittajien puolella"? Pientä rajaa, Menschenskinder! |
||||
|
09.12.2021 02:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oli olemassa myös kaksi XGd-vaunuakin (mustan kirjan mukaan). Ymmärrettävästi niiden molempain numerot 036'001 ja 036'002 vaihdettiin melko joutuin tavalliseen XG:n numerosarjaan 04XXX. | ||||
|
08.12.2021 02:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieman historiaa: Töysän merkitys hupeni, kun Tuuri avattiin liikenteelle asemana 1.1.1909. Töysässä ilmoitetaan olleen yksi semafori vuonna 1904. Töysän uusi liikennöimistapa on oleva HrlTR 1.6.1969 lukien, päällystöasemana on oleva Ähtäri (11 km). KL20/69-7. Toisin sanoen: rajoitetulla lipunmyynnillä, täydellisellä tavaraliikenteellä ja että paikalla on virkamies rahdin laskemista varten. Samanlainen merkintä koski myös Tuuria, samaan aikaan, eli 1.6.1969 lukien. KL20/69-7. Töysän asema on alennettu vaihteeksi, tapa: HilTtTp, 28.5.1972 lukien. VT19/72-4. Siis miehitys poistettiin, henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä, tavaraliikennettä täysin vaunukuormin ja että yksittäisen tavaralähetyksen paino ei saa ylittää 100 kg. Kuvassa siis asema on jo suljettu, turvalaitoksen purkamisella ei ollut kiirettä. Pikkutavaraliikenne, eli merkintä Tp poistetaan Töysästä 1.10.1976 lukien. VT39/76. Kun tarkasti katsoo kuvaa, niin Alv tulosuunnalla näkyy olevan siipiopastin "aja"-asennossa. Sitä se Parkanon oikorata sitten teki... |
||||