Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.08.2021 21:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lienee entinen Lätän ikkuna...? | ||||
|
04.08.2021 11:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Upeaa!!! Monet kiitokset, Tapsa! Pirttikangas oli ainoa platformskjul, mihin oli rakennettu asunto. Kuvassa näkyy asuntopuolen ovi rappuineen. Historiasta muistamme, kuinka Virkkalan skjul siirrettiin 1939 Pirttikankaalle. 1970-luvun jälkipuoliskolla oli nuo odotushuoneen kiviraput jäljellä, perustusta en muista nähneeni. Taisivat olla vielä 1980-luvun alussakin. Varmaa on, ettei niitä enää syksyllä 1991 ollut olemassakaan. |
||||
|
04.08.2021 05:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kotkan sataman seisake sijaitsee suurin piirtein Kotkan alkuperäisen aseman tienoilla. | ||||
|
04.08.2021 05:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lipputoimiston paikalla R-kioski. Niin, sieltä.saa matkalippujakin keskikuran, iltapäivälehtien ja loton lisäksi. Missä muuten D1 73:n kolikolla toimiva pienoismalli nyt on? Vieläkö se on Kouvostoliiton asemalla? Proletariaatin ruoppauskauha - anteeksi rullaportaat - on näköjään vielä käytössä. Itse kävin Kouvolan asemalla ensi kerran 1964, jolloin ne silloin jo oli. Siellä oli myös Lättähatun pienoismalli (veto-liite), jota katselin pikkupoikana kauan ja hartaasti. Muistan kuinka liitevaunun tavaraosaston ikkunankaltereiden vuoksi pidin sitä vankilavaununa. |
||||
|
04.08.2021 05:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ovatko nuo veturin lyhdyt "kimröökkitehdas"-mallisia? | ||||
|
04.08.2021 05:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tuo Tve-1 408 ollutkin Turun konepajan käytössä , silloin kun konepaja vielä toimi? | ||||
|
03.08.2021 10:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lienee vissiinkin olleet maalitehtaan kuljetuksissa? | ||||
|
02.08.2021 12:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| 15.6.1972 oli torstaipäivä. | ||||
|
02.08.2021 12:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| FMP 1996 kertoo junan 6X62 valmistumispäivämääräksi 18/20.02.1976. Eli kyseessä on valmistekilpi/luovutuspäivä, kun ne kerran eroavat toisistaan. Tuo neukkupostivaunun telin malli lienee DDR:stä peräisin. |
||||
|
02.08.2021 12:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruotsiksi tuo raideopastin on "dvärgsignal" eli kääpiöopastin. | ||||
|
02.08.2021 03:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirjassa Kapeat kiskot (1993) sivulla 56 kerrotaan: "Finlayson - Forssa Aktiebolagin kangasvaunut Valtionrautateiden Gb-vaunut 51629 ja 51417 varustettiin kankaitten kuljetusosastolla vuonna 1937. Vaunut olivat säännöllisessä liikenteessä yhtiön Forssan ja Tampereen tehtaitten kangaskuljetuksissa. Forssassa kuormattu vaunu tuotiin lavetilla Humppilaan ja liitettiin joka arkipäivä Turusta Tampereelle menevän matkustajajunan perään. Myöhemmin on käytössä ollut mm. Gb-vaunu numero 55951." Saman kirjan sivulla 57 on kuva Jokioisten asemalta ja siinä on lavettivaunu, jonka päällä on Gb 55951. Gb:n ovessa on teksti Fr-Tpe-Fr. Kuvan kerrotaan olevan 1960-luvun lopusta. |
||||
|
|
01.08.2021 18:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunuun oli rakennettu hyllystöt kangaspakkoja varten. | ||||
|
31.07.2021 21:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jännä syvyysvaikutelma kuvassa. Hienoa! | ||||
|
31.07.2021 21:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Auto näyttää olevan VanHoolin valmistetta. Alustan merkkiä ei näy missään. | ||||
|
31.07.2021 00:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01172 1970-luvun lopulta on entinen postivaunu Po 9907 vuodelta 1930. Junan henkilökunta on kehunut A7-telien ominaisuuksia: tasaisesti kulkee. |
||||
|
30.07.2021 19:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitähän ihmeellistä näissä vanhoissa ruotsalaisvaunuissa on sellaista, mitä 1980- ja 1990-lukujen suomalaisvaunuissa ei ole? Minä vaan kysyn! |
||||
|
30.07.2021 04:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| No, veturi kuin veturi. Pesutulppa näkyy puuttuvan kattilan pohjarenkaan tienoilta. Onneksi se on katoksessa suojassa. Leikinpä ajatusleikkiä: radan pohjalle uusiokiskotusta sopivan matkan verran ja tämä kone ajokuntoiseksi. Hmm, ei ehkä ihan äärimahdotonta? Tiedä, vaikka joku innostuisikin ajamaan asiaa...? Hannu, monet kiitokset myös tästä kuvasarjastasi! |
||||
|
30.07.2021 04:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Missä injektorit? Vai ovatko ne kattilan sivuilla? Vedenkorkeuslasissa vekkuli yksityiskohta: itse lasi on suora ja kuumankestävä. Vastaavanlaisia, joskin pitempiä on voimalaitoskäytössä. | ||||
|
30.07.2021 04:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näyttää olleen oma lumiauravaunukin. | ||||
|
30.07.2021 04:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkin ollut ilmiselvästi kova nysvääminen tuossa veturissa! On se kyllä riittävän tarkka rekvisiitaksi...! Savuheite piippuun niin vaikutelma senkun paranee! | ||||
|
29.07.2021 21:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Petri, sanoit, että uudet kauppakeskukset ovat hvin suunniteltuja. Tämä pitää täydellisesti paikkansa esimerkiksi Itiksen ja myöskin Sellon suhteen. Redi taas on täysin ala-arvoinen suunnittelun kukkanen kaarevine käytävineen. Olen pakostakin joutunut käymään joitakin kertoja Redissä ja aina onnistun kulkemaan harhaan! Nettisivunsa mukaan SIELLÄ ON TARKOITUSKIN EKSYÄ JA HARHAILLA!!! Hurskaana toivomuksena lienee ollut se, että asiakasparka eksyneenä huomaa olevansa jonkun super-extra-wonder-shopin edessä ja kokee samalla shoppailuhalun nousseen itsessään. Tämä on täysin väärää psykologiaa, jonka on aiheuttanut kauppiaiden pohjaton ahneus! |
||||
|
29.07.2021 19:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mahtoi äänimaailma olla koeajolla melkoinen. Loistavaa! | ||||
|
Kuvasarja: Hyrynsalmen-Kuusamon kenttärata kesällä 2021 |
29.07.2021 02:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos Hannu tästä, eräästä suomalaisen rautatiehistorian ilmiöstä! Katsoin kuvia suurella mielenkiinnolla. Muuten, raideleveyshän oli 750 mm. Niin ja Kalle Päätalo kirjoitti eräässä Iijoki-sarjansa kirjassa sedästään Kummun Kallesta (Karl Gustav Päätalo), joka ennen sotaa oli nähnyt enneunen tästä kenttäradasta. Kummun Kalle yleensä uniaan jatustellessaan oli jahkaillut ja korjaillut parhaaseen eiku-tyyliin. Tämän enneunen kertoessaan hän ei ollut takerrellut ja tankkaillut kertaakaan... Tiedä sitten, kuinka suuri dokumentäärinen arvo Päätalon Iijoki-sarjalla sitten oikeasti on? Kulttuurihistoriallisessa mielessä kyseinen sarja on valtavan arvokas, myös maailmanmittakaavassa tarkasteltuna. |
||||
|
28.07.2021 16:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toiseksi vasemmanpuoleisen jannun kädessä on ns. Befehlstab (= käskykeppi), eli vihreä-valkoinen junalähetyslevy. | ||||
|
28.07.2021 16:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ylempi teksti on puolaa. Hattu pois päästä, vorgilaiset, kärsimyksen edessä! |
||||
|
28.07.2021 13:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onpa valtava kampiasetinlaite linjalla olevan aseman kampiasetinlaitteeksi...? Eikös siellä ollutkin jokin tehdas lähiseudulla? | ||||
|
28.07.2021 13:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Petri Nummijoki: virtaviivaistetuilla kolmisylinteriversioilla 01.10 ja 03.10 nopeus oli vieläkin suurempi. Etutelin pyörien suurentamisella saavutettiin sekin etu, että laakerien ns. kehänopeus pieneni. Samalla telin pyörien kierrosluku pieneni. Joitakin numerotietoja: 01 001 - 01 101 etutelin pyörien halk. 850 mm, 01 102 ->, 1 000 mm. Sarjassa 02 halk. 850 mm. 02 muutettiin myöhemmin 01-sarjaan. Osa vanhemmista 01:sta sai myöhemmin uuden hitsatun etutelin, jossa pyörien halkaisija oli 1 000 mm. Sarjassa 03: 03 001 - 03 162, telin pyöränhalk. 850 mm. Lopuissa (03 163 ->) 1 000 mm. |
||||
|
|
28.07.2021 02:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos helsinkiläiseltä taksikuskilta kysyy ilonaisten "palvelupaikkojen" osoitteita ja samoin pimeän pullon ostopaikkoja, ne kyllä tiedetään. Tämä siis silloin, kun Berner ei vielä ollut sekoittamassa taksiliikennettä nykyiseksi kaaokseksi. |
||||
|
27.07.2021 18:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja hyvä ohje kattomassan valmistuksesta ja käyttämisestä löytyy Jouni Eerolan Pasilan konepaja-historiikista sivulta 121. Tällä hetkellä kirjaa ei näkynyt olevan myynnissä Antikvaari.fi - sivustolla. Kiinnostuneet, pankaas tarkkaillen silloin tällöin...! Eri tavoin valmistettuja kattomassoja käytettiin muinaisina aikoina suurissa rautatiemaissa. Sieltä se kipinä ins. Lönnqvistille lienee tullut...? |
||||
|
|
27.07.2021 11:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, perinteellistä niin sanottua Lönnqvistin paskaahan se kattomassa on. Höyryveturikautena tällaiset katot tummentuivat väkisinkin. | ||||
|
|
27.07.2021 11:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eik 22349 oli entinen Ei 22263 vuodelta 1948. Muutos kshvilaosastovaunuksi tehtiin 1955. Se hylättiin 1977 ja siitä tuli virkatarveasuntovaunu BT 01356. 1988 se sai sarjamerkikseen XT, numeron säilyessä ennallaan. Kahvilavaununa siinä oli putkikalusteet 2. luokassa, jääkaappi ja sähkötuuletus. Sähkövalaistus kuului myös asiaan. |
||||
|
26.07.2021 12:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aapo ja Tapio, tutkin asiaa pikapikaa netistä saksankielisillä hauilla "Tiefladewagen" ja "Drehgestell". Tyhjentävää tulosta ei näissä ollut. Mietittyäni asiaa tulin siihen tulokseen, että esimerkiksi kuvan vaunussa telien akselivälimitat oli valittu juuri sellaiseksi, että niillä voitiin ajaa tiukoissakin kaarteissa kummemmin kangertelematta. Rautatien kaarresäteet olivat oikeastaan aika "väljät", ja lisäksi tiukimmissa kaarteissa oli raideleveyttä hiukan levennetty. Lisäksi: laakeripesien muotoilun avulla akseleihin sai sopivasti tosiaan pientä sivuittaissiirtymää järjestettyä. Ja jos jotakin sivuittaissirtymäjärjestelmää olisi käytetty, se olisi pienentänyt sallittua kuormaa, toisin sanoen heikentänyt rakennetta. Eli sen mukaan, mitä itse olen suurkuormavaunuja katsellut läheltä, niin mielestäni niissä oli teleissä normaali keskiötappi+sivutyynyrakenteet. |
||||
|
26.07.2021 11:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nämä rautatien ulkohuoneet olivat kompakteja: niissä oli tilaa parille sarvipäälle, rehulle, ajokalustolle ja myös hännänhuippuna ulkokäymälä. | ||||
|
26.07.2021 11:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruotsinlättien lasit oli taivutettuja nokan muodon mukaisiksi. Näin siis sarjoissa Y6, Y7 ja Y8 ja joissakin liitevaunuisssa. Sittemmin muutettiin joihinkin ruotsinlättiin panoraamatuulilasit. Hilding Carlssonin ruotsinlätissä ja kapearaiteisissa oli suorat lasit, kuten suomenlätissä. |
||||
|
|
25.07.2021 16:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikä muuten oli Osa:n valmistusvuosi? | ||||
|
25.07.2021 16:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kunnioittavan hiljaisuuden vallitessa katson tätä kuvaa kiittäen! Erinomaista! | ||||
|
24.07.2021 13:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hauskaa! Luupää-Datsun (eli Datsun Bluebird) asematalon edessä! Oli aikanaan kestävän auton maineessa. Sen jälkeen tulleita Datsuneja saikin sitten palvoa ja hoivailla suurella paneutuneisuudella, jotta nekin kestäisivät. Silti ruoste raiskasi ja koi söi...! Ja nykynissanit, jotain ihme qashqaita... |
||||
|
24.07.2021 05:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Edelliseen kommenttiin viitaten: 1.9.1917 alkaen ei enää soiteta kelloa junan lähtiessä muualla kuin rataosalla Pietari - Valkeasaari. Cirkulääri 62/2486, annettu 13.7.1917. | ||||
|
23.07.2021 12:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, mutta korostan: täydellä kuormalla. Taitamattomalla ajamisella nestekytkimet olisivat pahoittaneet mielensä. | ||||
|
|
23.07.2021 00:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Runko taisi olla veto-liite-liite-veto. Täydellä pokalla ajettaessa vaadittiin kuljettajalta ajotaitoa, etenkin huonolla kelillä. | ||||
|
21.07.2021 01:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Paitapiiskan" asema! | ||||
|
21.07.2021 01:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuinkahan kauan tuo koppivaunu säilyy ehjänä? Fo 22531 valmistui vuonna 1950. Lienee hylätty siinä 1987 paikkeilla. Vaunussa oli aikoinaan ollut myös pieni postiosasto. Nestekaasulämmitysjärjestelmän pullokaapin ovi näkyy myös selvästi. Kun Fo-vaunujen postinkuljetus lopetettiin, muutettiin entinen postiosasto junamiehen hytiksi. |
||||
|
19.07.2021 12:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika erikoinen ratkaisu makasiinin laajentamiseksi: poikki"laiva" ja mansardikatto. Tuossa laajennusosassa lienee ollut lämmin makasiini. Yleensä makasiinin laajennuksia tehtiin pituusakselin suunnassa. Leveytttäkin muuteltiin hyvin maltillisesti. |
||||
|
18.07.2021 17:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jooseppi Junansuorittaja vaatii junaa hiljentämään ajonopeuttaan. Ainakaan kohtauslappurengasta ei Joosepilla näytä olevan...? | ||||
|
18.07.2021 11:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Poliisille soitettaessa veivattiin 005, muistaakseni. | ||||
|
18.07.2021 02:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Melkein voi kuulla tuon Dakota/Skytrain-koneen moottoreiden laulun (toivottavasti lentoperämies on saanut myllyt synkroniin!). | ||||
|
17.07.2021 23:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nythän tuo vaihde poistettiin Hämeentien remontin yhteydessä 2020. | ||||
|
17.07.2021 13:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sunnuntaipäivän rauhaa kuvassa. Silk-vaunuroikkakin näkyy. | ||||
|
17.07.2021 03:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja seuraavana Pölläkkälä...? | ||||
|
17.07.2021 03:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Varmaan miellyttävä virkapaikka piletinmyöjälle näillä "pakkasilla"? | ||||
|
|
17.07.2021 03:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikein vekkuli kuva! Uusvanha suutarinlamppu on kuin ii pisteen alapuolella. Radio ei vissiinkään ole "linjaradio"? Erinomaista, Jyrki! |
||||