Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.11.2021 19:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, muistelisin metallinhohtomaalien tulleen keksityksi ja käyttöön tulleeksi 1950-luvun puolivälin tienoilla, eli kuvan ilmoitettua kuvauspäivää myöhemmin. Mielestäni kuvassa oleva auto olisi vaaleanharmaa. Takaikkunan yläpuolella oleva mokkula, onko se peruutusvalo? Niin, ja Viiskulman Harrastelijain Aitta oli loppuaikoinaan tasoltaan huomattavasti huonontunut, sillä liikkeen omistaja oli ostanut sen äitivainajansa rättikaupan realisoinnista saamillaan rahoilla. Kun kävin siellä kerran 1985, sain omistajasta välinpitämättömän vaikutelman. |
||||
|
26.11.2021 14:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hiivatti 124 ja 128 olivat suurin piirten saman kokoisia. Edellinen oli pitkittäismoottorinen ja takavetoinen. 128 oli poikittaismoottorilla varustettu etuvetoinen. Kumpikin oli valmistusohjelmassa likipitäen samoihin aikoihin, 128:aa tehtiin 1985 saakka, kun taas 124 loppui 1974. 124:n moottori oli 1200-kuutioinen ja 128:lla vähän pienempi: 1116 cm3, ainakin aluksi. 128 oli Suomessa tykätty auto, sanoivat sitä "ajajan autoksi". Itsekin ajoin ajokorttini mänttäläisen Tammisen Autokoulun ruskealla 128:lla vuonna 1976. Jugoslaviassa 128:aa valmistettiin lisenssillä, nimi oli Zastava. Suomessa keksivät myydä sitä nimellä Fiat 128Z. Se oli alkuperäistä halvempi ja laadussa oli sanomista. |
||||
|
26.11.2021 14:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hapag on vanha firma. Hamburg - Amerika Postdampfer AG. | ||||
|
26.11.2021 14:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itse kuvittelisin - huom! - kuvittelisin syynä olleen sota-ajan vilkkaassa liikenteessä. Aina sai olla kellon kielessä kiinni? Olisikohan kellään käsillä vuoden 1917 aikataulukirjaa? Siitä saisi osviittaa vaikkapa nyt Wilppulan liikenteeseen. Vai kulkiko junia (invalidi- ja sotavankijunia) eri määräyksestä ja ylimääräisinä junina? Ilman erityistä aikataulua? Jossain oli mainittu venäläisten junien henkilökunnan puutteellisesta paneutuneisuudesta, mitä junaturvallisuuteen tuli. Nitshevoo! Noihin aikoihin Pohjanmaan radan asemille pystytettiin suurin määrin siipiopastimia. |
||||
|
26.11.2021 04:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Flüssigkeitsgetriebe tarkoittaa nestevaihteistoa, eli tarkemmin sanottuna momentinmuunninta. | ||||
|
26.11.2021 04:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| XG 030184 oli entinen Gb 57'515. | ||||
|
|
26.11.2021 04:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa soittokello odotushuoneen oven vasemmalla puolella. Cirkulääri 40/5658 (8.6.1900): Ohjeita soittokellojen käytöstä: Pääteasemat: - 1 läppäys kellolla 10 minuuttia ennen junan lähtöä, matkustajat saavat astua junaan. - 2 läppäystä 3 minuuttia ennen lähtöä, matkustajien on asetuttava paikoilleen. - 3 läppäystä juuri ennen junan lähtöä: - juna lähtee. Wäliasemat: - 1 läppäys, kun juna on tulovaihteella. - 2 läppäystä, kun juna on saapunut ja matkustajien tulee asettua paikoilleen, ja 3 läppäystä kun juna lähtee. Astuu voimaan 14.6.1900. Cirkulääri 62/2486 (13.7.1917): 1.9.1917 alkaen ei enää soiteta kelloa junan lähtiessa muualla kuin rataosalla Pietari - Walkeasaari. |
||||
|
25.11.2021 13:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoinen kuva sikäli, että tuohon aikaan Nääsvillessä oli vielä siipparit. Pikajunan toinen vaunu on takuuvarmasti "esslinkeri", se näkyy helmapellittömmyydestä. Kuvauspäivänä oli torstai. Onkohan Hurussa enää Claytonia paikallaan, sen vesisäiliön täyttöluukku erottuu juuri ja juuri. Lisäksi 2208 on hyvässä maalissa, eikä jarrupöly ym. nuhru ole sotannut sen kylkiä. Lieneeköhän juna menossa Poriin vaiko Turusta Joensuuhun? |
||||
|
24.11.2021 18:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä kuva EI MISSÄÄN tapauksessa ole vuodelta 1896, vaan se on vanhempi, minkä täten julistan. Kuistin vasemmalla puolella on asemataloon sijoitettu tavaramakasiini ja VR:n vuositilastokirjojen mukaan Vilppulaan rakennettiin erillinen makasiinirakennus vuonna 1893. Östermyrassa eli Seinäjoella makasiiniratkaisu oli samanlainen kuin kuvassa näkyvä vilppulalainen. Alavudella erillinen makasiini oli jo alusta pitäen olenassa. Veturin vasemmalla puolella oli asuinrakennus. Tuo makasiinihuone sai sitten oven tilalle ikkunan ja sinne sijoitettiin lipputoimisto ja aikojen päästä siinä on nyt VR-76:n relehuone. Ratapihalla näyttää olevan kolme raidetta, joista asemataloa lähinnä on pääkulkutie. Sitten on läpiajettava sivuraide ja kuvassa lähinnä on pistoraide. Sen vaihde oli pohjoispäässä, kuvasta vasemmalle. |
||||
|
23.11.2021 17:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sen verran valaisisin kallistuvakoristen junien historiaa, että kuulu saksalainen Franz Kruckenberg oli jättänyt asiaa koskevan patenttihakemuksen vuonna 1928. Siinä ehdotettiin aktiivista järjestelmää kallistussysteemiin. Passiivisesta systeemistä mainittiin hakemuksessa, että se oli sinä aikana vallitseva. Herra Kruckenberg jäi historiaan kiskozeppeliinillään. Aktiivinen systeemi on sellainen, että se impulssin saatuaan kallistaa koria joko hydrauliikalla (asettelusylinterillä) tai sähköisellä asettelukäytöllä. Passiivisessa käytössä vaunun kori on ripustettu erityisellä tavalla sen painopisteen yläpuolelle. Tällöin keskipakoisvoima kallistaa koria siten, että painopisteen alapuolinen osa menee ulkokaarteen puolelle ja vastaavasti yläpuolinen kohti kaarteen sisäpuolta. Sekamuotojakin on, esimerkiksi Japanissa käytetään aktiiviperiaatetta kallistusliikkeen alkaessa ja oietessa, muutoin kallistuminen on passiivimenetelmällä. Yhdysvalloissa otettiin liikenteeseen kolme "Pendulum Coaches" vuonna 1941 alkaen yhtiöillä Santa Fe, Burlington ja Great Northern (Hannu!!!). Ne olivat käytössä 1960-luvulle saakka. Euroopassa asian kimppuun päästiin vasta toisen maailmansodan jälkeen. Kallistustekniikkaa mietittiin Saksassa (1965 aloitettuna), Italiassa (protojunassa YO160 1971 alkaen), Espanjassa (tuloksena Talgo Pendular 1980 alkaen), englantilaisetkin hautoivat asiaa APT-junaa suunnitellessaan. Italialaisten Pendolino on odoittautunut menestykselliseksi. Liikennettä nopeutettaessa vaihtoehtoina oli juuri kallistuvakoriset junat tai geometrialtaan täysin virheettömien ratojen rakentaminen. Jälkimmäinen on huomattavasti kalliimpaa. Ranskassa tätä harrastettiin TGV-junia käyttöön otettaessa. EDIT: Kallistuvakorisia ajoneuvoja on kokeiltu myös maantieajoneuvoinakin. Mercedes - Benz oli tarttunut asiaan 1997 alkaen ja tuloksena oli S-luokan Coupe ensimmäisenä, vuonna 2014. Jenkkiautoharrastajille tuttuja Low - Rider - autojakin voidaan myös käyttää kallistuvakorisina, tämä vaatii aikamoista sambaa hydrauliikan ohjauskytkimien kanssa, ainakin ajon aikana. |
||||
|
23.11.2021 16:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| BF 03125 vuodelta 1957, oli entinen F 3469, vuosimallia 1923, eikä siis 1913, kuten kuvatekstiin on lipsahtanut. Vaunu on merkitty hylätyksi 1964. Selvästikään ei ollut mitään kiirettä mäjäyttää tätä tuhannen pi**un päreiksi. Huomatkaa muuten amerikkalaistyylinen sivuovi. Vaunu on hyvin mielenkiintoisen näköinen kapistus, kaasuvalo ja tähtipyöräkerta! |
||||
|
|
22.11.2021 19:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juuri niin, Jarmo! Eräs junamatkustamiseen oleellisesti liittyvä tekijä on juuri matkalla oleminen. Muovidildo lyö tätä periaatetta kannattavilta ihmisiltä molemmat silmät mustiksi. Perille pääseminen on yksi tekijä koko reissaamisfilosofiassa, kieltämättä, vaikkakaan se ei olekaan kaikki....? Nämä helvetinkoneethan hankittiin siksi, että kaikkein pyhimmät, ylistettävimmät ja palvotuimmat aikamme epäjumalat (lue: liikemiesoletetut) pääsisivät eroon matkalla olemisen vaivasta ja saisivat häthätäisesti hoidettua bisneksensä, juuri 80 sekuntia aiemmin kuin mitä sillä toisella junalla joutuisivat kärsimään. Tällaisen fundamentalismin seurauksena VR:ää EI KIINNOSTA olla koko kansan kuljetin. Vrt. tapaukset Haukivuori, Inkoo, Dm12 (joka surkuhupaisuudessaan herättää vain sääliä), konduktöörien olemattomat läsnäolot junissa, tuulen, sateen ja tuiskun pieksämät halvat lippuautomaatit, puhumattakaan siitä kuinka leegio VR:n johtajia onanoi työehtosopimusshoppailufantasioilaan. Pendolino on muistomerkki juuri kaikista näistä. |
||||
|
22.11.2021 19:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä Lite-Ace suinkaan ollut ainoa, monessa muussakin pakussa turvallisuusajattelu oli sitä mitä se oli. Tuon aikainen Hiacekin oli yhtä "nokkava", pelkkiä sääsuojia! Esimerkiksi junakeula-Volkkarissa itsensä rikkonut yleensä "pääsi" pitkän, pitkän, pitkälle sairaslomalle, eikä sitä kuntoisuusluokkaakaan enää voinut A1:ksi toipumisen jälkeen kehua. Ja aika paljon porukkaa pääsi myös Monosen asiakkaaksi. |
||||
|
|
22.11.2021 04:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Äkkiinäisille tiedoksi, että Muovidildo - ööö - anteeksi, Pendolino on lähtenyt justiinsa Turusta. | ||||
|
21.11.2021 23:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vetokaluston valoilla on kahtalainen tehtävä: - kertoa ulkopuolisille että nyt on rautatiekalustoa kulkeella tai että vetokalusto valoillaan "etsii" tien jolla kulkea. Joskus näiden yhdistelmä on onnistunut hyvinkin ja joskus koko juttu on tyystin sivuutettu, kuten esimerkiksi Englannissa. |
||||
|
21.11.2021 13:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä silti, Erkki hyvä, Suomi harrasti yhteyksiä natsi-Saksaan jo 1930-luvun aikana. Mark Parlandin mukaan Suomi otti osaa 14 muun maan ohella elokuussa 1937 pidettyyn poliisikongressiin Berliinissä. Siellä oli paikalla muun muassa Gestapon ylintä johtoa. Valpon Arno Anthonin Gestapo-yhteydet olivat selviö. |
||||
|
21.11.2021 13:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Petri, tästä nouseekin esiin kysymys: AS nro 91, eli kaksiakselinen sairasvaunu, joka valmistui vuonna 1916. Siinä mainittiin olevan 3 paikkaa, jotka uskoakseni olivat hoitohenkilökunnan istumapaikkoja. Se oli avosiltainen ja uutta mallia olevalla korilla. Vuonna 1933 se alennettiin: Es 3091. Ja edelleen siitä tuli XE 0685 vuonna 1961. Hylättiin vuonna 1970. Mikähän tämän vaunun korin väri mahtoi olla? |
||||
|
21.11.2021 13:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä linjaradioon tulee, niin ensimmäinen rataosuus, jolla se otettiin käyttöön oli Toijala - Haapamäki päiväyksellä 18.3.1963 kello 9:00 alkaen. | ||||
|
|
20.11.2021 20:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Heikki, loistoesimerkki kahnauksesta oli juuri välillä Himmler ja Göring, kuten aiemmin kirjoitit. Muiden lukijoiden valistamiseksi kerron, että Göringistä tehtiin ns. Machtübernahmen, eli 1933 valtaanpääsyn jälkeen Preussin poliisin ylin päällikkö. Himmler joutui tyytymään siihen, ettei hän SS:nsä kanssa silloin saanut koko Saksan poliisivoimia hallittavakseen. Poliisiorganisaatioitahan oli useita: rautatiepoliisi, jokipoliisi, Postschutz, rannikkopoliisi, joitakin mainitakseni. Orpoa, eli järjestyspoliisia unohtamatta. Hitlerin tapana oli pistää pystyyn kaksi porukkaa samaan hommaan kilpailemaan keskenään, siinä toivossa, että vahvempi voittaisi. Tämän taktiikan toimivuuden tulos nähtiinkin sitten 9.5.1945. |
||||
|
20.11.2021 19:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tässä se nähdään! Suomalainen asiansa osaava vaununsuunnittelukapasiteetti tietotaitoineen vedettiin vessasta alas, kun gryndereiden ahnaat silmät kääntyivät kohti Pasilan konepaja-aluetta! | ||||
|
|
20.11.2021 19:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis Foek 22561 vuodelta 1997, oli entinen BT 01158 ja entinen BT 01353. Alunperin se oli ollut vuonna 1946 valmistunut postivaunu Po 9817. | ||||
|
|
20.11.2021 18:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä tulee Foek-litteran saaneeseen vaunuun, niin muistan kun mainitussa 30-vuotisjuhlajunassa tutkin sitä hiukan, niin snne oli asennettu brittiläisvalmisteinen paineilma-aggregaatti (?) moottoreineen. Konehuoneen ikkuna-aukon ritilöiden välistä saattoi lukea: " Broomwade - British made" - tekstin. Moottori silloin ainakin oli käynnissä. Mäntässä.aikoinaan kaupungilla oli traktori, jonka perään oli kytketty juuri tuon tekstin mukainen paineilma-aggregaatti ilmasäiliöineen katuporia varten. Kun litterassa kerran on "e", niin jauhaako aggregaatti sittenkin sähköä junan valaisemiseksi? Vaunussa oli lisäksi puuliesi ruuanvalmistusta varten. |
||||
|
|
20.11.2021 18:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Edellisessä, Heikki Jalosen kommentissa mainittu RSHA oli Reichssicherheitshauptamt, eli valtakunnanpääturvallisuusvirasto. Se oli SS:n alainen ja muodostettu vuonna 1939 SD:n (Sicherheitsdienst eli turvallisuuspalvelu), Gestapon ja Kripon (Kriminalpolizei eli rikospoliisi) yhdistelmäksi. Sen ensimmäinen päällikkö oli pahamaineinen Reinhard Heydrich, jonka saatua attentaatissa surmansa 1942, seuraajaksi nimitettiin itävaltalaissyntyinen Ernst Kaltenbrunner. Ja mitä natsi-Saksan huipulla harrastettuun kaunankantoon tulee, niin sitähän riitti! Ernst Udetin sijoittaminen vastaamaan lentokonetuotannosta oli samaa, kuin olisi sirkushevosen laittanut kyntöauran vetoon. Udet sai kärsiä tästä. Ulkoministeri Ribbentrop ei digannut Göringiä, Himmlerin ja Göringin välinen henkilökemia oli niin sanoakseni hapan. Hessiä seuranneen Bormannin nimellä uhkaaminen sai monenkin huippunatsin posket kalpenemaan. Fritz Sauckel "työvoimahallinnoijana" sai vihat niskoilleen sotkettuaan omilla touhuillaan esim. hävittäjäkonetuotantoa siinä 1944 tienoilla. Goebbelskaan ei kunnostautunut avarasydämisyydellään... Edelleen: Göringin paetessa Karinhalliin leikkimään taideaarteillaan, Luftwaffen johto lepäsi Erhard Milchin harteilla, joka sai pelätä moukarin heilahtamista puolijuutalaisuutensa tähden. Vastavakoilusta vastuussa olleen amiraali Canariksen kohtalo lienee tunnettu. Edelleen: koko porukka oli natsilaisen mahtipontisuuden sekoittamaa bysanttiutta ja byrokratiaa. Eikä koulupudokas Adolf Hitlerkään osannut hoitaa hommaa kotiin, kunhan riehui toiveajattelunsa kohdattua tosiasiat! |
||||
|
|
20.11.2021 02:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkuli maalauskaavio noissa "englantilaisvaunuissa". Nämä vaunut sitten tuherrettiin jos jonkinmoisen värisiksi. Eikä nykyinenkään väritys mielestäni hurraita herättele...! |
||||
|
18.11.2021 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapion mainitsema 1&2 lk vaunu on katosta päätellen CEhit. | ||||
|
18.11.2021 23:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erittäin hyvä ja hyvin toteutettu kuva, kuvakulmineen kaikkineen. | ||||
|
18.11.2021 18:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja autuaaksi lopuksi anekdootti: Oletteko kuullut juttua ruotsinkielisestä tutkimusmatkailijasta, joka reissasi Jepualta Lapuan kautta Papualle? Från Jeppo, via Lappo tilll Pappo? |
||||
|
|
18.11.2021 14:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on kirjahyllyssä kirja "Finlands statskalender 1912", eli Ryssän Nikun ajoilta. Kirja itsessään on ruotsinkielisyyden riemujuhlaa kannesta kanteen. Asemapäällikköluettelo on liikennepaikkakohtainen, mutta hups - heijaa: Kilpua on suomenkielinen! Ruotsinnosta siinä ei tällä asemalla ole. Kilpualla 1912 oli asemapäällikköna Sanfrid Reinhold Winter, syntynyt 1872, virassa 1908 alkaen. Kälviä kantoi myös nimeä Kelviå, samassa listassa. Reipas lukumäärä oli suomenkielisiä, mutta oli myös käännöksiä: tyyliin Lapinlahti (- laks). Olipa myös maininta: Filppula se Wilppula., vaikka kiertokirje Filppulan nimen muuttamiseksi Wilppulaksi oli annettu 1897. (Keskiajan tienoilla nimenä oli ollut Filpola.) Itse opus on ollut äärimmäisen mielenkiintoinen siksikin, kun esim. eurooppalaiset kuningashuoneiden jäsenet on lueteltu hyvinkin tarkkaan. Tiesittekö, että Taivassalon pitäjä noihin aikoihin oli nimeltään "Töfsala"? |
||||
|
17.11.2021 19:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu 22311 vuodelta 1950, myytiin Englantiin 1990. | ||||
|
17.11.2021 19:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eiköstä tuata Pelkiassa fläsöötetä flaamia ja vallonia...? Näm ny tiätty on sukua hollannille ja franskalle, nottei ristus silleen...? |
||||
|
17.11.2021 15:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kilpuan asemalta Kontio & Poikain sahalle johtava 1,930 km pituinen (2 tariffikilometriä) sivuraide avataan tänään tavaraliikenteelle täysin vaunukuormin." Cirk. 66/12226, 14.9.1906. Mitä sanoo raidekaavio vuodelta 1923? Onks kellään? |
||||
|
|
17.11.2021 12:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Makasiini on alkuperäisen mallinen ja kokoinen. Oikein kiva kuva, josta kiitokseni! | ||||
|
|
17.11.2021 11:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aikanaan rantaruotsalaisten kanssa samassa tehtaassa touhunneena olin tilaisuudessa monen monta kertaa kuulla, kuinka Ruotsin valtakunnasta paluumuuttaneet riikinruotsintaitoiset nauraa räkättivät selkäkeikkanauruja kuullessaan kotoisten rantaruotsalaistemme omalaatuista raklattamista! Eräskin paluumuuttajaherra kokeili että meneekö Skoonen murre läpi Kirkkonummi/Siuntiossa. Ei mennyt. |
||||
|
17.11.2021 05:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Helsingistä, Vaasankadun leffakaupastakaan ei löydy Disneyn Lumikki ja seitsemän kääpiötä - elokuvaa! Sen sijaan siellä on Snögeli ja seitsemän snadii starbuu - DVD. |
||||
|
16.11.2021 14:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei liitevaunua? Ilmeisesti kuvassa on työstä palaaville tarkoitettu vuoro, ja aika harvoin näilläkään ihmisillä nyt oli kapsäkkejä mukanaan...? | ||||
|
16.11.2021 05:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tankkasitteko lättien polttoainesäiliöt täyteen samalla? Ettei talven aikainen kondenssivesi tee vahinkojaan keväällä käynnistettäessä...? |
||||
|
15.11.2021 19:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kovin pitkää aikaahan ei kulune, kun VR:llä on häivevetureita ja - vaunuja. Häivematkustajistakin jo puhutaan...? Häiveasematalojakin jo on, esimerkiksi Kontiomäki. Silkkaa stealthia! |
||||
|
|
15.11.2021 19:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Anteeksi, Rainer hyvä! Unohdinkin mainita, että Östermyra asemannimenä perustui juuri Östermyran ruukkiin. Paljoa muutahan siellä ei niihin aikoihin ollutkaan. |
||||
|
|
15.11.2021 17:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rainer, Seinäjoen asema avattiin vakituiselle liikenteelle syksyllä 1883 nimenomaan Östermyrana. Seinäjoki - nimi otettiin käyttöön 1.5.1897, cirkuläärin 15/1571, annettu 6.3.1897, mukaan. | ||||
|
|
15.11.2021 17:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valtiorautatiet 1937 - 1962-kirjan sivuilla 330 - 331 olevassa taulukossa nro 21 kerrotaan Gb - yleisvaunuja valmistetun mainittuna aikana kolme sarjaa. Näistä nrot 59'000 - 59'999, 1 000 kpl oli valmistettu Puolassa vuosina 1943 - 1944 ja ilmajarruttomina. Edelleen niitä kerrotaan 1.1.1961 olevan jäljellä 939 kpl. Puola oli natsi-Saksan hallinnassa muutettu General-Gouvernementiksi ja kuvernöörinä huseerasi pahamaineinen Hans Frank. On täysi syy olettaa, että mainitut vaunut on valmistettu orjatyövoimaa käyttämällä, kurjissa oloissa. |
||||
|
15.11.2021 09:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja näiden kolmiakselisten vaunujen kanssa meneteltiin sikäli merkillisellä tavalla, että junaa matkakuntoon laitettaessa tehtiin jarrujen tarkastus. Mikäli kaikki jarruttavat akselit jarruttivat, niin tällaisen säiliövaunun jarrutonta akselia ei laskettu mukaan jarruakseliprosenttia laskettaessa. Eli: junassa 101 akselia, sata jarrutti = prosentt i on 100. Ja jos vielä veturin ohjaamossa kuljettajan etunimi on Akseli, niin junassahan on silloin 102 akselia, heko heko. |
||||
|
15.11.2021 09:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tauno, zoomasin pilan päiten noiden kolmen ihmishahmon kohdalta. Kaksi vasemmanpuoleista olivat ilmiselvästi naisväkeä. Lieneekö kolmas käynyt läpi sukupuolenvaihdoksen, kun vaatetuksen ja hiuskuosin perusteella näyttäisi olevan pojankloppi? | ||||
|
|
15.11.2021 09:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kalastamaan menevä ukko englanninkielen ehtoja lukevalle koulupojalle eräänä lämpimänä kesäkuun iltapäivänä: - On se vaikijaa se enklannin kiälj, oun kuullunna. Mutta niihän se on savonnii kiälj. Esimerkiks kirjotettaa vene mutta iännetään puatti! |
||||
|
14.11.2021 18:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko Deeveri EFiä hakemassa? Kuvasta juuri ja juuri erottuu EFin eteissyvennyksessä oleva numero 8. | ||||
|
14.11.2021 18:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kolmosen ratikkahan se siinä kolkuttelee pitkin Laivasillankatua kohti Tehtaankatua. Vaalea auto parkissa perä tännepäin on amis-BMW, ainakin minun mielestäni. Valokuvassa ja postimerkissä on yksi selvä ero myös: kuvassa ratikka tulee ja merkissä se menee. |
||||
|
|
14.11.2021 18:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistavaa, Eljas! Vielä kun muistetaan VR:n harrastaneen sarjamerkkipolitiikkanaan eri valmistaja = eri sarjamerkki. A3: Dübs & Co, Glasgow Locomotive Works, Iso-Britannia, A6: G. Sigl Lokomotiv-Fabrik, Wien und Wiener Neustadt, Itävalta - Unkari. Mikäli kummassakin valtakunnassa harrastettiin tuumapohjaisia mitoituksia, en itse tältä pohjalta usko, että näissä veturisarjoissa ratkaisevan suuria eroavaisuuksia oli (kattilanvaihdokset?). Ja jos jotain selviä eroavaisuuksia nyt olikin, saattoi ne johtua erilaisista valmistusmenetelmistä. Suurta apua oli tietysti asiakkaan (tässä VR) piirustuksista, työselostuksista ja spekseistä. Iso-Britannian hallitsijana tuolloin oli kuningatar Viktoria, Euroopan isoäiti. |
||||
|
|
14.11.2021 10:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Keskimmäisessäkin akselissa on jarrulaitteet. Oli myös runsaasti kolmiakselisia säiliövaunuja, joista se puuttui. Kuvan "Siuntio"-vaunussa on näemmä höyrylämmitys. |
||||
|
|
14.11.2021 06:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuva ei näytä zoomattunakaan olevan niitä kaikkein "paljastavimpia". Tuntomerkit: pyörästö 2'B eli 4-4-0, visslat hytin katon etureunassa, kaksiakselinen tenderi, numerolaatta savutorven juuressa, kaiteen pystyrautoja 6 kpl, höyrykuvun muoto ja nokikaapin oven malli: - Lankkihattuhan se! (Latowski - mallista soittokelloa ei kuvasta erota.) Tarkemmin sanottuna sarjaa A6. "Höyryveturit valtionrautateillä"-opuksen mukaan veturit 95, 96 ja 60 olivat sijoitettuna Pasila-Preetiksperiin tammikuussa 1921. Pois liikenteestä - sarakkeessa olivat veturit 95 (helmikuu 1922) ja 60 (elokuu 1924) merkitty Pasilan koneiksi. Lokomotiivi 96 vastaavasti oli merkitty: lokakuu 1927 Sortavala. A6 - sarjaa (13 veturia, valm. G. Sigl, Wiener Neustadt, Itävalta - Unkari) vv. 1875 - 1876 hylättiin vuosina 1922 - 1929. Itävalta - Unkari oli ollut kaksoismonarkia vuodesta 1867, hallitsijana oli keisari Frans Joosef, vaimonaan keisarinna Elisabet eli Sisi! |
||||
|
14.11.2021 06:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Telin voimansiirtonivelakseli näkyy olevan vielä paikallaan. Tuollaiset housut on kätevät hernepellolla! Osanottoni, Hannu! |
||||
|
14.11.2021 05:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, tuli tuosta isäsi päällystakista mieleen tarina: Turun konepajan piirustuskonttorin päällikkö Osmo "Osku" Saarinen kertoi 1979, kuinka hän 1940-luvun lopulla kävi Tukholmassa työasioissa, niin paikalliset ihmiset osoittelivat hänen palttootaan ja hokivat: - ryssä, ryssä! Suomessa noihin aikoihin elettiin vielä pula-aikaa. |
||||
|
14.11.2021 05:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katonreunan alapuolella oleva -56 kertoo katon korjausvuoden. | ||||