Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.09.2021 17:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunun 22027 entinen numero oli ollut 2841. Vaunu valmistui 1909 ja se luovutettiin Neuvostoliittoon 1940. Istumapaikkoja 90. Vaunussa oli ollut Laycock - höyrylämmitys ja Pintsch - korkeapainekaasuvalo. | ||||
|
28.09.2021 16:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| EFi 22373 (ex Ei 22251 m/1947), vuodelta 1954, hylätty 1980. | ||||
|
28.09.2021 16:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu hylättiin 1986. | ||||
|
28.09.2021 16:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22258 vuodelta 1947 muutettiin vaunuksi BG 040124 vuonna 1980, sittemmin siitä tuli BT 01168. | ||||
|
28.09.2021 16:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunusta 22118 tuli sittemmin Lv - Rto 176. | ||||
|
28.09.2021 16:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22292 oli vuodelta 1948. Vuonna 1983 siitä tuli BG 040162 ja sen jälkeen BT 01210. | ||||
|
28.09.2021 14:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kunnollinen kuljettajanistuin - Bremshey! | ||||
|
28.09.2021 14:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Melko puhdaspiirteinen jugend tai art nouveau tyylisuuntana tässä. Niin ja ripaus kansallisromantiikkaakin. Asema perustettiin 1906. | ||||
|
27.09.2021 14:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Lasse korjauksesta. Muistaakseni jenkkipiilofarmareilla kikkailtiin painorajan takia sitenkin, että punnitukseen mentiin tankki tyhjänä. Eikä ollut mahdotonta sekään, että tunkrahvi, vararengas ja työkalupakki odottivat kotona. |
||||
|
27.09.2021 14:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erkki, onko tämä tuttu sanonta? "Svarvari, freessari ja plotslaakari, sutensa syö vain paakari!" Svarvari = sorvaaja, freessari = jyrsijä ja plotslaakari = pelti- tai levyseppä. Freessarin alkuperä on saksankielessä; jyrsinkone = die Fräsmaschine. Nuo muut ovat ruotsinkielisiä. |
||||
|
26.09.2021 06:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01405 vuodelta 1988. Se valmistui psykoteknilliseksi testausvaunuksi A 94 vuonna 1949. Sillä oli uudet kori ja aluskehys, sekä teli A12. Erikoisuutena: viimeinen vaunu, johon oli laitettu päätyikkunat! | ||||
|
26.09.2021 06:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Makasiini on vuodelta 1941. | ||||
|
25.09.2021 21:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinäpä se on! Makuuvaunuaikanaan 2937:ssä oli Günzburgin systeemi käytössä. Paikkaluku oli 56, joka se myös päivävaunukäytössä muutoksen jälkeen oli. Vaunussa oli ollut Laycock - höyrylämmitys ja korkepainekaasuvalaistus a la Pintsch. Loistavaa, kiitos Panu! |
||||
|
|
25.09.2021 20:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös se "käkkäräpään" ohjastama K.I.T.T. ollutkaan Pontiac Firebird, jota oli "vähän" somisteltu sahaamalla muun muassa ratinkehää..? | ||||
|
25.09.2021 00:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa-a, pyhimys-Volvoja ei olekaan näkynyt "liiallisessa" määrin...! Komea biili! | ||||
|
25.09.2021 00:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| On se nyt kumma, että kun tieto viimeisestä henkilöliikenteen junasta leviää, niin kansaa riittää ihmettelemään ja hankkimaan matkustuselämystä! Miksei jo silloin aktiiviaikana päihin pälkähdellyt mitään ajatusta junareissusta? Ilmiö on kiusallisen tuttu vähän joka välistä. |
||||
|
24.09.2021 13:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei tuo Fo vaan nyt olisikin 22547...? | ||||
|
24.09.2021 01:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onpas ryyttyynen! Ja julkisuuskuva sen kun paranee...! | ||||
|
22.09.2021 14:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Juhana. Taas tiedetään enemmän...! | ||||
|
22.09.2021 12:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Noissa kummassakin on loppuopastinvalot samalla korkeudella kuin Dm7:ssakin. Oliko syynä se, että aiemmin loppuopastimet osuivat kuljettajan näkökenttään taustapeiliä käytettäessä...?. Lienee jossain näin mainittukin. |
||||
|
|
22.09.2021 12:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräässä kommentissa mainittiin Ruotsin "högertrafikiin" siirtyminen. Vitsi: ensin siirtyivät bussit ja taksit. Viikon päästä loput. Muuten, eikös Wiima ja Kutter tehneetkin asian tiimoilta vientiponnisteluja ruotsalaisille bussifirmoille...? Mitä sanoo Juhana Nordlund? |
||||
|
22.09.2021 00:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan kuin CEi:n numero olisi zoomauksen perusteella 2609? Se valmistui 1938 ja hylättiin 1977. Siinä oli ollut putkikalusteet 2. luokassa. Ettei juna olisikin Turkuun menevä P102, lähtöaika siinä 12:40 tienoilla? Ainakin sen mukaan mitä minä aikoinaan tällaisia turkulaisia näin, oli niissä vain 3 - 4 vaunua. Kuvassa näkyy viimeisenä vaununa Fo. |
||||
|
21.09.2021 20:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sairaan hyvä kuva, vaunussa näkyy olevan matkustawaisiakin! Niin mikä tuon Huru 13:n numero nyt olikaan? | ||||
|
21.09.2021 11:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sekä vaihteenopastinlyhdyissä valaistus! Vaihteessa kiskonkiinnitys on saksalaista K - Oberbau - tyyppiä. | ||||
|
21.09.2021 11:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä Mommilan asematalo valmistui 1923. | ||||
|
21.09.2021 11:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensimmäinen vaunu näyttäisi zoomauksen perusteella olevan Cht, koska ekanluokan keltaraitaa erottuu "räystäässä". | ||||
|
21.09.2021 05:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| 12.5.1978 oli perjantai. Olen siinä vahvasti siinä käsityksessä, että kuvassa oleva kahden vedon lättä on iltapikalättä Tampereelle. P98:n lähtöaika Haapamäeltä oli 20:00, Kolhon sivuutus klo 20:13 ja tulo/lähtö Vilppula 20:25/20:26. Se kohtasi Seinäjoki/Östermyraan menevän perjantaijunan P43 Lylyssä. Yhteyslättäjuna H98 (kulussa maanantaista lauantaihin) Pieksämäeltä Haapamäelle tuli juuri ajoissa, jotta etelään menevät matkustajat ehtivät P98:ään. H98 oli tavallisesti pitkähkö, olisiko 6 - 7 vaunua, vetoa ja liitettä. Kerran sitten kävi niin, että H98 jäi myöhään jarruvian takia puoli tuntia. P98 pääsi lähtemään tasan puoli tuntia myöhässä. Lätän puikoissa oli eräs Haapamäen kuljettaja, joka tunnettiin urheilumiehenä. Hän puikotti lättää kulkemaan! Olin itsekin etupään ohjaamossa ja katselin kun nopeusmittarin neula "jumittui" kaakkoon, tappiin asti. Kolhossa, Kuvatorpan mutkassa, siinä missä oli pohjoinen tulosiipiopastin, oli 80:n nopeusrajoitus. Kuski kiidätti lättää reippaasti nopeammin. Väitän täydestä syystä, että nopeus huiteli 110:ssä! Kuljettaja oli todennut lätän nojatessa raskaasti kaarteen ulkokiskoon, että vehkeiden säädöt oli kohdallaan ja moottorit kiersivät reippaasti. Pollarinmäki ylös ja sitten alas. Vilppula, 25 km ajon jälkeen: ajoaikaa oli kulunut 15 minuuttia Haavasta lähdön jälkeen! P43 oli kerinnyt Vilppulaan kohtaamaan (Dv12 ja kolme puuvaunua: EFi, CEi ja Ei). P98 meni siis lättänä Tampereelle ja jatko oli edelleenkin P98, nyt Porkkanalla Helsinkiin, jonne tuloaika oli tasan keskiyö reikä-reikä. Sunnuntaisin 98 kulki pikajunastatuksella Pieksämäeltä Haapamäen kautta Helsinkiin. Veturina oli Dv12 ja vaunustona kolme Ei plus EFi. Oli kyllä kertoja, jolloin 98:ssa oli yksi teräsvaunukin: EFit. Ellei Pieksämäki loihtinut junaan EFi:ä, niin konduktöörivaunun virkaa toimitti Ei 72P. Kipparit olivat kovasti tarkkana, ettei heidän vaunuunsa vaan kukaan tavallinen vaimosta syntynyt niin vaan mennyt... Sunnuntaijunan, siis P98:n vaunut oli saapuneet Helsingistä Pieksämäelle edellisenä perjantaina, perjantaijunassa P97. Samassa junassa oli kulkenut Helsinki - Tampere - Seinäjoki - perjantaijuna P47, sekin koottu kokonaan puuvaunuista. Nokalla siritti Sr1. |
||||
|
21.09.2021 04:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veto kulki kardaaneilla moottorista etupään telin etummaiselle akselille, josta edelleen telin sisällä taemmalle akselille. Asia selviää loistavasti kirjan Dieselveturit ja moottorivaunut II sivulta 797 kuvasta 826, voimansiirtolaitteistokaaviosta sivun 799 alareunan kuvasta 829. Omasta mielestäni paras kuvaus asiasta on sivulla 882 olevasta voitelukaaviokuvassa 880. Jos olet vielä näin monen vuoden jälkeen kiinnostunut lukemaan asiasta, niin vilkaise seuraavia sivustoja: Antikvaari: siellä on 14 ilmoitusta, osa I: 1 kpl, hintaan 19 eur. osa II: 6 kpl, hintavaihtelulla 8 - 26 eur. Molemmat osat yhdessä: 7 ilmoitusta, hintavaihtelulla 25 - 75 eur. Antikvariaatti.net: siellä on osaa I kaksi kpl, hinnat 14 - 25 eur. Osaa II neljä kpl, hinnat 15,50 - 26 eur. Molemmat yhdessä: yksi ilmoitus hintaan 35 eur. Kaikki kauppiaat lisäävät hintoihin lähetyskulut! Nyt kiinnostuneet katsomaan! |
||||
|
21.09.2021 02:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös P106:tta ajettukin Porkkanalla? Lähtöaika Keuruulta oli siinä varttia vaille viiden aikaan iltapäivällä. P106 kulki Jyväskylästä Naantalin satamaan asti. | ||||
|
20.09.2021 18:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä tulee kuuluisaan "Lentävään Tamperelaiseen", katsoin sopivaksi lisätä tähän kommentointiin joitakin tietoja ko. junasta. Tästä samalla tulee hiukan taustatukea Petri Nummijoen kommentille 27.3.2014, klo 23:16: Lentävän Tamerelaisen taustaksi lainaan VR 1912 - 1937-kirjaa, sivulta 436: Toukokuun 15. päivänä 1934 voimaan tullut aikataulu n:o 103 sisälsi yhden ns viikonloppujunan, joka entisiin matkustajajuniin verrattuna oli omaa luokkaansa. Se asetettiin lähtemään Helsingistä lauantaisin puolenpäivän jälkeen Tampereelle ja palasi takaisin sunnuntaina illalla. Juna oli pieni, korkeintaan 20-akselinen, mutta sen perusnopeus oli 78 km/t eli suurempi kuin aikaisemmin oli käytetty, ja sen suurin sallittu nopeus oli 95 km/t. Tämä oli ensimmäinen, mutta samalla hyvin onnistunut yritys järjestää meikäläisissä oloissa nopeita kulkuyhteyksiä eurooppalaiseen tapaan. Huomattava on, että junan varsinainen kulkunopeus käytännössä säännöllisesti kohoaa 90 km/t:iin. Junaa ovat toistaiseksi kuljettaneet Pasilan varikon H8- (= Hv1) veturit kohtalaisella menestyksellä. Tätä junaa varten, jota ulkomaiseen tapaan on ruvettu kutsumaan "Lentäväksi Tamperelaiseksi", on rautatiehallitus tilannut pari suurta veturia. (= P1 nrot 1001 ja 1002.) (Huom. Saksan Reichsbahn oli käynnistänyt nopean dieselmoottorijunayhteyden Berliini - Hampuri - välillä tasan vuotta aiemmin. Nimenään oli Fliegende Hamburger eli Lentävä Hampurilainen.) Seuraavaksi lainaus veturimiehistölle jaetusta aikataulukirjasta, aikataulu n:ro 103, voimassa 15.5.1934 alkaen: N:o 47. Pikajuna Helsinki - Tampere, lauantaisin kesällä. Vo eli ohjenopeus 78, veturi H8, 9. Junapaino 120 (200) t, (jälkimmäinen luku ilmaisee painon, jolla juna vielä pystyisi aikatauluaan noudattamaan.) Vaunuluokat 2. 3. Lähtö Helsingistä klo 14:20. Kahden blokkiaseman, joista jälkimmäinen oli Alppila, jälkeen Pasilan sivuutus klo 14:24, asemanvälin ollessa 3,1 km. Kerava, jossa oli varmuuslukituksesta riippumaton vilkkuvalosiipiopastin tulo-opastimena, sivuutettiin klo 14:45 ja juna sivuutti tai saavutti siellä junat 1141 ja 129. Edelleen, Riihimäki sivuutettiin pysähtymättä klo 15:21, juna 401 odotti siellä. Harvialassa oli teknillinen pysähdys, kohdattavana junana oli 402 ja 47:n lähtö- tai sivuutusaika oli klo 15:44. Sitten tuloaika Hämeenlinnaan oli 15:52. Tämän kuvan varsinaiseen aiheeseen liittyen: P47 kulki Helsinki - Hämeenlinna - välin aikaan 1 h 32 min, siis vuonna 1934. Lähtö Hämeenlinnasta klo 15:53. Seuraava pysähdys oli Parolassa klo 16:01, vastaantuleva juna oli 62. Lähtö yhtä minuuttia myöhemmin. Iittala ja Kuurila sivuutettiin pysähtymättä, Kuurilassa odotti tavarajuna 1415. Toijala: tulo klo 16:29 ja lähtö klo 16:30. Kohdattavia junia siellä olivat 42, 54 ja 1401. Seuraava pysähdys kolmiona Lempäälässä, klo 16:46. Sääksjärven ja siellä odottavan junan 404 sivuutus kello 16:58. Tuloaika Tampereelle oli kello 17:06, nääs! Paluuvuoro: N:o 48. Tampere - Helsinki. Sunnuntaisin kesällä. Muut tiedot samat kuin 47:llä. Lähtö Tampereelta klo 18:15. Kohtaa-sarakkeessa juna 464, sivuuttaa tahi saavuttaa: 463 ja 412. Laskee ohi tahi odottaa: 424. Ensimmäinen pysähdys kolmiona Lempäälässä klo 18:42. Seuraavaksi Viiala, samoin kolmiona klo 18:55, kohdattavana junana 1401. Tulo Toijalaan kello 19:05 ja siellä sitten olikin pitkä pysähdys: 17 minuuttia! Kohdattavat junat: 40, 43 ja 353. Toijalasta lähtö klo 19:22. P48 sivuutti pysähtymättä: Kuurila (klo 19:31), Iittala (klo 19:37), Leteensuo, Soraraide ja Parola klo 19:49, siellä sivuutettavana oli juna 1404. Tulo- ja lähtöaika Hämeenlinna: 19:56/19:58. Harvialasta ohi klo 20:05, siellä odotti juna 54. Riihimäelle P48 saapui klo 20:29 ja minuutin seisahduksen jälkeen matka jatkui. Riksussa odottivat junat 63 ja 22. Hyvinkää, pysähtymättä ohi klo 20:41 ja samalla myös junan 1004 ohi. Tikkurilasta, ohi vaan klo 21:16, ja samalla henkilöjunan 148 ohi myös. Malmi, Pukinmäki, Oulunkylä (klo 21:22), blokkiasema, Pasila klo 21:26, Alppila blokkiasema ja toinenkin blokkiasema ja viimein tulo Helsinkiin, tasavaltamme pääkaupunkiin kello 21:30. Vilkaiskaamme mitä Höyryveturit valtionrautateillä - kirja sanoo veturien sijoittelusta likimain noina aikoina: Pasilassa olevat H8:t tammikuussa 1931: veturit 556 - 575. Elokuussa 1939: 560, 561, 563 - 573. Edelleen: sarjasta H9: numeroryhmästä 579 ... 780, ei ainuttakaan ollut Pasilan kirjoilla tammikuussa 1935. Näistä pääosa oli Viipurissa. Pitkätenderiset Hooysit : n:ot 781 - 785 olivat Pasilassa tammikuussa 1939. Nämä veturit oli kesällä 1933 siirretty Tampereelta Pasilaan. Vanhemman sarjan "Pitkäreppuisista" (nrot 638 - 647) oli viisi veturia Pieksämäellä ja viisi Kouvolassa. |
||||
|
20.09.2021 16:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä ja tarpeellinen kuva keksinnöstä, joka on suunnilleen yhtä vanha kuin rautatiekin. | ||||
|
20.09.2021 16:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Soppatykki auf Deutsch: eine Gulaschkanone. | ||||
|
|
20.09.2021 16:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lisäänpä vielä rikkaa rokkaan: - siinä 1970 - luvun aikana VR mainosti tavaravaunuvalikoimaansa kehumalla, että - "Meillä on 88 eri vaunutyyppiä. Tarvittaessa suunnittelemme uuden vaunun sinun tarpeisiisi". Höysteenä oli valokuva Pasilan alaratapihalta, kuvasta tosiaankin selvisi erilaisten vaunumallien paljous! Juttu kuitenkin kääntyi itseään vastaan, sillä siitä selvisi kirkkaasti standardisoinnin tarve! Eikä tällä nimenomaisella mainoksella pitkään kampanjoitukaan... Mainos saattaa löytyä muinaisten foinikialaisten (= 1970-luvun puolivälin) aikaisista Tekniikan Maailmoista. |
||||
|
20.09.2021 16:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, ja kumarrus,,Teppo! | ||||
|
19.09.2021 20:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Tage. Johtuu myös siitä, että asuntojen omistajat joutuvat maksamaan vastikkeen lisäksi tontin vuokraa. |
||||
|
19.09.2021 19:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etupään merkkejä alettiin käyttää siinä vaiheessa, kun ensimmäiset moottoriveturit ja - vaunut tulivat käyttöön. | ||||
|
|
19.09.2021 15:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Haapamäki - Pihlajavesi - osuudella oli sepelitukikerroksen takia sallittu ainakin Hr11-sarjalle 120 km/t. Ainakin näin muistan hämärästi asian olleen mainittu vuoden 1961 aikataulukirjan A - osassa. Teppo Niemi, saanko pyytää sinulta palvelusta? Jos sinulla on alkuperäisasuinen JT 1969, niin sen Jtt - osassa pitäisi tämä nopeusrajoitus olla mainittuna kilometrisijaintilukuineen, tarkistaisitko asian? |
||||
|
19.09.2021 11:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja Elvis - vainaa laulaa jollotti aikoinaan "Love me tender", eli "rakasta minua, höyryveturin vesi- ja polttoaineliitevaunu"! | ||||
|
19.09.2021 00:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rainer, näitä käytettiin apuvaunuina, niihin sai laitetuksi sanomalehtinippuja ja myöskin valmiiksi lajiteltuja posteja sisältäviä postisäkkejä. Varsinaisten postivaunujen "pussihuoneilla" oli krooninen taipumus täyttyä ennätysajassa, ainakin silloin, kun ihmiset vielä kirjoittivat kirjeitä, lähettivät paketteja ynnä muuta. | ||||
|
18.09.2021 23:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Timo, anteeksi uteluni vasta tai jo 11 vuoden jälkeen, mutta kommentissasi 23.06.2010 klo 19:27 mainitset jotakin säilyneistä makuuvaunuista. Tietääkseni suurinumeroisin Em on 2767, sinulla on siis kirotusvihre. | ||||
|
18.09.2021 23:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toni, sinne käytävän matkatavarahyllylle voitiin karkottaa liian kovaa kuorsaava (uniapnea!) kanssamatkustaja! Heko, heko, | ||||
|
18.09.2021 23:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturissa modernit mäntäluistit vanhojen tasoluistien tilalle asennettuna. | ||||
|
18.09.2021 23:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| CEm 2451 oli valmistunut 1937, paikkalukuna 10 + 15. Sähkövalaistus siinä oli jo uutena. Vuonna 1970 vaunu alennettiin -> XCEm 02451. Sittemmin se aluskehys käytettiin vaunuun XOe 070002. | ||||
|
18.09.2021 23:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pytyn oikealla puolella näkyy CEm 2477. Se oli valmistunut 1957 ja muutettiin vuonna 1980 virkatarveasuntovaunuksi BT 01163. | ||||
|
18.09.2021 23:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| CEm 2454 oli ns. olympiavaunu vuodelta 1940. Sen paikkaluku oli 10 + 15. Hylätty 1972. | ||||
|
18.09.2021 19:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitäh? Onko huonoon kuuloon kehitetty lääkitys? Mistä sitä saa ja kuinka paljon maksaa? Tarvitsisin sitä ehdottomasti: olen ollut huonokuuloinen jo kesästä 1957 asti! Yli-Vainiokaan ei onnistunut kaatamaan minua Kouvolan Betaniassa keväällä 1977. |
||||
|
18.09.2021 15:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Panu! | ||||
|
18.09.2021 12:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oulun rautatie pysäkki, peilikuvana rakennettuna näkyy Kml olevan. Laajennettu 1904. Ovi näyttää olevan moderni. Ilmeiseti junasuorittaja on parkkeerannut Hitlerin kostonsa nurmikolle! |
||||
|
18.09.2021 12:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kempeleellä oli näköjään semaforit käytössä. Ja vaihdekammista päätellen ainakin yksi täyspitkä kohtausraide. Asemalla näyttää olevan miehitys, kulkutiekankien asento kertoo sen. Asetinlaitteen päällä olevassa laatikossa ilmeisesti oli avainsalpalaite. Kuvauspäivänä elettiin torstaita. |
||||
|
18.09.2021 12:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Radalla kulku sakon uhalla kielletty." Lievänä fingerporilaisuutena: Sakohan oli riihimäkeläinen asepaja...? |
||||
|
18.09.2021 12:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä tulee Elinkeinoelämän Keskusarkiston hinnoitteluun, niin tilatessani sieltä parisen värikopiota Kutter 7 - linja-autonkorimallin maalauspiirustuksista, joissa näkyi myös värireferenssit sekä värikenttien mitoitustakin, maksoi alkuperäisen kokoisena (suunnilleen A4) siinä toistakymmentä euroa postituskuluineen, en muista tosin ihan tarkasti. Palvelu oli loistavaa! Ei siinä mitään, mutta minua kiinnosti myös suhteellisen tarkasti piirretyt Kutter 7:n sivukuvannot. Kutter 6:sta laaditut olivat hiukan sinne päin, vaikutelma oli kyllä suht kohdallaan. |
||||