Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.02.2007 12:47 | Johannes Erra | ||
| Tämän sarjan vaunut on poistettu linjaliikenteestä kahta vaunua lukuunottamatta, nämä ovat kuvan HKL 12 sekä tällä erää Tallinnassa kunnostettavana oleva HKL 9. | ||||
|
14.02.2007 13:44 | Johannes Erra | ||
| EP10 ei ole ainoa RZhD:n sarja, josta on kuvia (3000 V= liikenteessä) sekä yhdellä että kahdella virroittimella. Eli kaikesta päätellen virroitinkäytäntö määräytyy tarpeen mukaan. | ||||
|
14.02.2007 11:31 | Johannes Erra | ||
| En ole täysin samaa mieltä. EP10 on ehdottomasti tyylikäs tuotos, mutta on tuossa joka tapauksessa enemmänkin Sr1:n näköä. | ||||
|
|
14.02.2007 11:28 | Johannes Erra | ||
| Alkuperäisten suunnitelmien mukaan vetureita piti tulla noin 20 kpl. Käsittääkseni mm. budjetilliset syyt johtivat kuitenkin siihen, että sarjaa valmistettiin vain tuo 12 kpl erä. VL82-vetureitakin on ilmeisesti jäljellä vain muutamia, joten veturinvaihtoja nähdään jänniterajoilla vielä pitkälle tulevaisuuteen. | ||||
|
|
13.02.2007 20:45 | Johannes Erra | ||
| Protoveturia lukuunottamatta sarja on valmistunut vasta 2006-2007. Molempia jännitteitä esiintyy pitkin Venäjää, samoin tarvetta kaksivirtavetureille. | ||||
|
|
13.02.2007 13:28 | Johannes Erra | ||
| EP10:stä, siis. EP1 on hiukan samantapainen yhden järjestelmän (25 kV 50 Hz) veturi. | ||||
|
08.02.2007 00:43 | Johannes Erra | ||
| 1990-luvun lopulta lähtien kesäaikataulukautena ajettiin kaikki vuorot, kakkosellakin, nivelillä. Joskus siinä 2001-2002 tästä käytännöstä muistaakseni jonkin verran tosin lipsuttiin. | ||||
|
|
07.02.2007 21:33 | Johannes Erra | ||
| Lippujen kanssa enimmäkseen kesällä. Suomen lippuja muistaakseni esiintyy etenkin puolustusvoimain lippujuhlapäivänä ja Helsinki-päivänä, itsenäisyyspäivän lisäksi siis. Kuvan virroitintyyppi kuuluu nyt jo historiaan, viimeisenä sellainen oli vaunussa 107 noin vuonna 2004. | ||||
|
26.01.2007 22:21 | Johannes Erra | ||
| Toden totta... kohtalokas päivämäärä. | ||||
|
19.01.2007 19:42 | Johannes Erra | ||
| Ei ole Rk valepuvussa vaan Rt valepuvussa! | ||||
|
19.01.2007 00:21 | Johannes Erra | ||
| Loistava kuva! Kyröskosken sähkörata oli Suomen viimeinen kapearaiteinen teollisuusrata, samoin maamme viimeinen kapearaiteiden sähkörata (Helsingin raitioteiden ohella). | ||||
|
16.01.2007 15:59 | Johannes Erra | ||
| Jounin viitoittama suunta Pietarissa ei valitettavasti taida olla kovin todennäköinen. Käsittääkseni tämäkin linja on tappolistalla. | ||||
|
16.01.2007 14:22 | Johannes Erra | ||
| Ja täydennetään vielä että lakkautusta oli suunniteltu keväälle 2006, mutta se lopulta toteutui saman vuoden syksyllä. | ||||
|
|
16.01.2007 14:21 | Johannes Erra | ||
| Joukkoliikennekaistat on keksitty, ja sillekin keksinnölle on syynsä. | ||||
|
14.01.2007 18:41 | Johannes Erra | ||
| Linja-ajossa vaunu oli ensi kerran 12.1. | ||||
|
|
14.01.2007 18:40 | Johannes Erra | ||
| Kyllä esteettömyys on jo itsessään sen verran tärkeä asia, että vaunut kannattaa pidentää. Myös kapasiteetin kasvua pidän hyvänä - matkustajamäärien lisääntyminen ei silloin tarkoita uusien vaunujen tarvetta. | ||||
|
02.01.2007 19:18 | Johannes Erra | ||
| Todettakoon, että näiden kuvien Punkaharju on nykyinen Lusto, nykyinen Punkaharju puolestaan tunnettiin vuoteen 1988 saakka Punkasalmena. | ||||
|
30.12.2006 14:44 | Johannes Erra | ||
| Itse asiassahan EG-sarja kuuluu Railionille, eli DB:n Tanskaankin laajentuneelle tavaraliikennepuolelle. Saksassa DB:llä ei toki yhtä uutta kuusiakselista sähköveturityyppiä ole. | ||||
|
|
30.12.2006 13:07 | Johannes Erra | ||
| Älmhult sijaitsee Tukholman - Malmön radan varressa Alvestan ja Hässleholmin välillä. Asemalta haarautuu sähköistämätön sivurata Olofströmiin. Olofströmin autotehtaan kuljetuksille Älmhult on siten veturinvaihtopaikka, ja ilmeinen motiivi myös kuvan veturin päätymiseen asemalle. | ||||
|
17.12.2006 12:07 | Johannes Erra | ||
| Joo, olipa nolo moka. Tuo olisi pitänyt muistaa. | ||||
|
|
15.12.2006 13:55 | Johannes Erra | ||
| Neuvostoliitossa kaikki sähköveturituotanto oli keskitetty Novotsherkasskiin. Siellä myös VL86F valmistettiin, poislukien siis sähköjärjestelmät. Timon mainitsemassa kirjassa veturista itse asiassa annetaan joitakin tietoja (mm. kerrotaan veturissa olevan Strömbergin oikosulkumoottorit), mutta todetaan samalla ettei veturia koskaan luovutettu käyttöön. | ||||
|
|
13.12.2006 17:28 | Johannes Erra | ||
| Sähkölaitteet VL86F-veturiin toimitti Strömberg (silloinen Kymi-Strömberg). Käsittääkseni tästä osaltaan johtuivat myös kuvan koeajot. Veturin tyyppimerkinnässä F tarkoittaa käsittääkseni Finljandijaa. | ||||
|
10.12.2006 15:57 | Johannes Erra | ||
| Tuosta asiasta ei käsittääkseni toistaiseksi ole tehty päätöstä kumpaankaan suuntaan. | ||||
|
10.12.2006 15:57 | Johannes Erra | ||
| Ideahan ei ole, että väriraja pysyy samalla korkeudella, vaan se, että ikkunoiden alapuolinen osa on vihreä. Välipalan ovessa on lasia alas asti, ja siten myös keltaista. | ||||
|
09.12.2006 00:34 | Johannes Erra | ||
| V-logokin on jo historiaa. | ||||
|
05.12.2006 23:44 | Johannes Erra | ||
| Osaatko sanoa, mikä 1012-sarjan ongelmaksi lopulta muodostui? Kalliit kustannukset? | ||||
|
05.12.2006 23:43 | Johannes Erra | ||
| Muistaakseni joku näistä Pietarin uusista vaunusarjoista on tosiaan ilman multippeliajomahdollisuutta. | ||||
|
05.12.2006 23:42 | Johannes Erra | ||
| Ludde: 26665 mm, vaunu 80 26400 mm. Eli eroa 250 mm. | ||||
|
|
05.12.2006 20:43 | Johannes Erra | ||
| Nopeampia vetureita ovat tietysti myös sarjan 1012 kolme veturia 1990-luvulta. Kyseinen sarja tosin osoittautui täysiksi susiksi, odottavat hylkäystään. | ||||
|
05.12.2006 20:02 | Johannes Erra | ||
| Tulee istumapaikkoja, sekä päihin että matalaan osaan. | ||||
|
|
05.12.2006 19:27 | Johannes Erra | ||
| Eipä ole pisin, onhan Ludde yhä olemassa. Pisin linjaliikenteen raitiovaunu tämä toki on jo lähitulevaisuudessa. | ||||
|
02.12.2006 19:40 | Johannes Erra | ||
| Moskvitsh leviää Suomen teille... rautateidemme itäistä eliittisarjaa sen sijaan on kohdannut vain kaksi lopullista leviämistä, nekin onnettomuuksien seurauksena. | ||||
|
23.11.2006 13:02 | Johannes Erra | ||
| Kuusiakselinen Sr3 taitaa väistämättä olla utopiaa, mutta näitä kuvia katsellessa ajatus ei enää tunnu yhtä mahdottomalta kuin aiemmin. | ||||
|
18.11.2006 19:36 | Johannes Erra | ||
| Kenties voisi. Ei toisaalta olisi ensimmäinen kerta Ruotsissa kun firmat yhdistävät voimiaan häiriötilanteen selvittämiseksi. | ||||
|
|
18.11.2006 17:34 | Johannes Erra | ||
| Kyllä tässä on häikkää enemmänkin, junan ensimmäinen veturihan on Green Cargon eikä SJ:n veturi. SJ on kyllä myynyt vetureitaan Green Cargolle, mutta ei päin vastoin. | ||||
|
18.11.2006 16:08 | Johannes Erra | ||
| Siemensin virroitin. Käytössä useimmissa korkealattianivelissä (ml. Manne ja Ludde) sekä lähes kaikissa työvaunuissa. | ||||
|
18.11.2006 16:07 | Johannes Erra | ||
| Schunkin valmistama virroitin, käytössä Varioiden ohella muutamassa korkealattianivelessä. | ||||
|
08.11.2006 17:00 | Johannes Erra | ||
| Ykköslinjan vaunu voisi ainakin oman näkökykyni perusteella olla myös numero 48, mutta tämä tietysti edellyttäisi että kuva olisi otettu ennen pv. 141 valmistumista eli viimeistään 1958. | ||||
|
06.11.2006 18:18 | Johannes Erra | ||
| Roslagsbananilla oli alkujaan kokoa yhteensä yli 300 kilometrin verran, verkon ulottuessa Hallstavikiin ja Upsalaan asti. Sakarin mainitsemat viisi haaraa oli sähköistetyn verkon laajuus. Metrosuunnitelmassa kyse oli punaisen linjan jatkosta Täbyhyn, ja Roslagsbananin (jäänteiden) muuttamisesta syöttölinjoiksi. | ||||
|
06.11.2006 00:39 | Johannes Erra | ||
| Kyllä. Roslagsbananin viimeinen matkustajavaunusarja (20 kpl vuosilta 1988-90) muutettiin välivaunuiksi nykyisiin kolmivaunuisiin juniin. | ||||
|
01.11.2006 17:52 | Johannes Erra | ||
| Siis kombinaatio? | ||||
|
24.10.2006 13:09 | Johannes Erra | ||
| Muistelisin, että susi on joskus 1990-luvun alussa käynyt Martsarissa mittausvaunun kanssa. Kuka tietää tarkemmin? | ||||
|
19.10.2006 22:37 | Johannes Erra | ||
| En oikein usko että olisi Uusikylä. Hyvin samannäköinen on tuo silta toki. | ||||
|
09.10.2006 13:52 | Johannes Erra | ||
| Siis sähköisiä? Eiköhän syynä ollut ensi sijassa se, että siinä vaiheessa kun sähköistystä otettiin Suomessa käyttöön, ei lättiä enää valmistettu eikä olemassaolevia haluttu muuttaa. Kapasiteettin ja huippunopeuden rajallisuudesta johtuen sähkölättien käyttökohteet olisivat joka tapauksessa jääneet hyvin vähäisiksi. | ||||
|
01.10.2006 17:37 | Johannes Erra | ||
| Onko tuo taaempi höyryveturi se Honkataipaleen tukkiradalta hankittu? | ||||
|
29.09.2006 00:27 | Johannes Erra | ||
| Ja poikkikadulla kuljeskelee B2-tyypin nivelvaunu. B2 on viimeinen kotimainen raitiovaunusarja Australiassa, valmistanut Commonwealth Engineering vuosina 1988-94. | ||||
|
|
29.09.2006 00:24 | Johannes Erra | ||
| Edessä oleva raitiovaunu on tyyppiä D2 (=kolmitelinen Combino), takimmainen vaunu on tyyppiä C (=Citadis). Ja paikallisjuna on ns. X'Trapolis-juna, jollaisia Melbournen seudulle on hankittu 58 kolmivaunuista junaa vuodesta 2002 lähtien. | ||||
|
22.09.2006 00:22 | Johannes Erra | ||
| Saari, joka vielä 1950-luvulla oli kansainyhteisövaltakunta Ceylon, on tätä nykyä Sri Lankan tasavalta. Intiaan saari ei koskaan ole kuulunut. | ||||
|
15.09.2006 17:19 | Johannes Erra | ||
| Eli norjalainen on. | ||||
|
|
15.09.2006 17:18 | Johannes Erra | ||
| Veturi on tyyppiä El 1. Toimitettiin NSB:lle vuonna 1922 numerolla 2001, myytiin yksityiselle Rjukanbanenille 1966, oli siellä käytössä numerolla 14 1980-luvun lopulle. | ||||
|
15.09.2006 12:44 | Johannes Erra | ||
| Ja vielä alkuperäiseen kysymykseen: El 16 -veturit ovat siis vuosilta 1978-84, ja nuo Tågkompanietin/TGOJ:n veturit myytiin Ruotsiin 2003. | ||||