![]() |
15.09.2006 12:44 | Johannes Erra | ||
Ja vielä alkuperäiseen kysymykseen: El 16 -veturit ovat siis vuosilta 1978-84, ja nuo Tågkompanietin/TGOJ:n veturit myytiin Ruotsiin 2003. | ||||
![]() |
15.09.2006 11:31 | Johannes Erra | ||
El 16 -vetureita valmistui alun perin 17. NSB:llä ei niistä enää ole yhtäkään. 11 veturia on norjalaisella tavaraliikennefirmalla Cargo Netillä, kaksi Tågkompanietilla ja neljä niinikään Ruotsissa TGOJ Trafikilla. | ||||
![]() |
15.09.2006 11:29 | Johannes Erra | ||
Kaksinajolaittein varustetun saneeratun veturin tyyppimerkintä oli Du2, varustamattoman Du. Ensimmäinen Du-saneeraus tehtiin vuonna 1948, Du2-saneeraukset toteutettiin 1968-1976. | ||||
![]() |
07.09.2006 23:35 | Johannes Erra | ||
A 1 on nykyisin A 42. Kun tasavallan presidentti liikkuu junalla virkavaunussa, uskon hänen valtioneuvoston tavoin käyttävän A 2:ta. | ||||
![]() |
29.08.2006 10:46 | Johannes Erra | ||
www.parovoz.com -sivuston mukaan VL82/M-sarjojen käyttö Kaukasiassa on päättynyt. Veturithan eivät mitenkään ihan vanhoja ole, joten ihmettelisin ellei Kaukasian vetureille löytyisi käyttöä toisaalta. | ||||
![]() |
29.08.2006 10:38 | Johannes Erra | ||
Kaukasiassa on käsittääkseni sellainen kymmenkunta VL82M-veturia, ja jonkin verran myös vanhempaa VL82-sarjaa jäljellä. | ||||
![]() |
29.08.2006 10:37 | Johannes Erra | ||
Fey:ssä on toki SA3 myös. Foty on junassa vain ja ainoastaan silloin, kun junan päähän muuten tulisi Einy/Eity tms. sininen ilman automaattikytkintä. | ||||
![]() |
28.08.2006 23:18 | Johannes Erra | ||
Summan mutikassa veikkaisin jotakin minäkin. Ei sillä että olisin Haminan seudulla pahemmin liikkunut, mutta kuviahan on maailma täynnä. Ja vaunut.org varsinkin. | ||||
![]() |
28.08.2006 21:53 | Johannes Erra | ||
Väittäisin että Fey on kuvassa, mutta sen verran varjossa ettei värit erotu. Vaunujärjestys on se, että Fey on aina (Pietarista katsottuna) viimeisen Exy:n perässä, ja mahdolliset siniset lisävaunut Fey:n jäljessä. Fey:n toimiessa konduktööri/matkatavaravaununa tarvitaan Foty mukaan SA-3 -automaattikytkimen takia. | ||||
![]() |
28.08.2006 19:42 | Johannes Erra | ||
Tässä on useampikin mutka matkassa. Ensinnäkin, yhteistyö venäläisten valmistajien ja sähkökomponentteja toimittavan Bombardierin välillä ei finanssisyistä ole ollut ihan niin luistavaa kuin vielä pari vuotta sitten uskottiin. EP10-tilaus on myös supistunut aiemmin kaavaillusta 20 veturista jonnekin 10-12 tietämille, ja niistäkin vetureista osalle olisi tiettävästi käyttöä Jaroslavlin suunnalla. En tiedä, mitkä ovat RZD:n tämän hetken suunnitelmat. | ||||
![]() |
28.08.2006 14:51 | Johannes Erra | ||
Suomen rajalta Pietariin on koko matka 3 kV tasavirtainen jännite. Ongelma on nimenomaan siinä, että järjestelmä vaihtuu aivan täsmälleen rajan kohdalla, ei Vainikkalan asemalla, ja rajan yli voi ajaa vain kaksivirtakalustolla. Veturinvaihto Viipurissa on ollut pakollinen siksi, koska Lokakuun rautateillä on kaksivirtavetureita vain neljä kappaletta, eli ne loppuisivat kesken jos niillä ajeltaisiin Viipuria kauemmas rajasta. | ||||
![]() |
28.08.2006 10:48 | Johannes Erra | ||
Yksi virroittimista on itse asiassa alhaalla. 3 kV tasavirtapohjainen järjestelmä ei virransiirron kannalta ole kätevin mahdollinen, onhan kosketuspintaa tässäkin jouduttu parantamaan myös ajojohto tuplaamalla. | ||||
![]() |
28.08.2006 10:47 | Johannes Erra | ||
Neuvostoliitossakin yritettiin joskus 80-luvulla siirtyä täysin numeropohjaisiin tyyppimerkintöihin. Ja esimerkiksi VL82 olisi saanut tunnuksen 1228 (näkyy veturin kyljessä). Erinäisistä syistä (edes) tämä projekti ei onnistunut. | ||||
![]() |
27.08.2006 10:56 | Johannes Erra | ||
Juhanan kommenttiin täydennyksenä, että laihialaiset katosivat kakkoselta täydellisesti toukokuussa 2003, mutta ne palasivat linjalle 1.3.2004 alkaen. Juuri maalis-huhti-toukokouut 2004 olivat "Pikku Kakkosen" laihialaisinta kautta. | ||||
![]() |
18.08.2006 09:28 | Johannes Erra | ||
Hyvin suurella osalla rataa on tosiaan rautatiekiskot, mutta kirjaimellisestikin rautatietä, valtiollista tavaraliikenteenkin käyttämää rataverkkoa, on lyhyt pätkä Liljeholmenista hiukan itään. Pätkä on samalla yhdysrata valtion verkolta metrolle, siis ilmiselvä vastine Oulunkylän metroyhteydelle. | ||||
![]() |
18.08.2006 08:29 | Johannes Erra | ||
Kiitän, tämä oli kiintoisa tieto. Mahtaako Helsinki siinä tapauksessa olla peräti ainoa tällainen poikkeus? | ||||
![]() |
17.08.2006 15:17 | Johannes Erra | ||
Sehän on tunnettu juttu, että Saksassa (ainakin lähes) kaikilla raitioteillä navat ovat Helsinkiin nähden päinvastaiset. Turusta en sano mitään varmaksi, mutta uskoisin että olivat samoin päin kuin Helsingissä. Ja niin tai näin, asia on ratkaistavissa tavalla tai toisella. | ||||
![]() |
17.08.2006 13:14 | Johannes Erra | ||
Kuvan pistoraide oli aiemmin Saltsjöbananin ja valtiollisen rataverkon yhdysraide, jota pitkin Saltsjöbananin tavaraliikenne hoidettiin aina päättymiseensä saakka, 1990-luvun alkuun. | ||||
![]() |
17.08.2006 13:12 | Johannes Erra | ||
Teknillisesti kyllä, ainakin vaunut 42 ja 125 ovat ajokuntoisia. Onko esteitä sitten jossain muussakin suhteessa olemassa, sitä en tässä yhteydessä kommentoi. | ||||
![]() |
17.08.2006 11:05 | Johannes Erra | ||
Kuvan vaunu on Malmön raitioteiden viimeiseksi jäänyttä sarjaa. Tukholmassa vaunu on pysyväisluonteisessa lainassa, koska malmöläisten omalla museoradalla ei ole käyttöä yksisuuntavaunuille. | ||||
![]() |
15.08.2006 14:44 | Johannes Erra | ||
Onko Puuhamaassa vielä tuo 600 mm rata? Joskus oli kai puhetta että raideleveys muutettaisiin 750 milliin? | ||||
![]() |
15.08.2006 14:41 | Johannes Erra | ||
Dv15-sarjaa on siis (keltamustina) kolme Imatralla ja yksi Kuusankoskella, kaikki paitsi yksi imatralainen käsittääkseni entisiä VR:n vetureita. Onko kellään tietoa, miten runsas Dv16-kanta VR:llä vielä on jäljellä? | ||||
![]() |
09.08.2006 11:22 | Johannes Erra | ||
Kauppalantiellä kulkee linja 22. Ennen vuoden 1966 linjanumerouudistusta 20-sarja oli Mannerheimintien busseille se tyypillisin. Radan linjausta puolestaan on hiukan siirretty etelään juuri tuossa Kivihaan pohjoispuolella sitten kartan aikojen. | ||||
![]() |
08.08.2006 12:04 | Johannes Erra | ||
Haaga tuskin on ollut nykyinen Ilmala, varsinkin kun Hakamäentie on vain noin 30 vuotta ollut olemassa. Väittäisin, että Haaga on ollut jossain samoilla paikoilla, missä rata nyt ylittää valtatien 3 (Hämeenlinnanväylän). | ||||
![]() |
22.07.2006 22:32 | Johannes Erra | ||
Vaunu on tyyppiä A24 ja museovaunu. Suurelta osin sarja on edelleen liikenteessä A30-vaunuiksi modernisoituina ja sinisiksi maalattuina. Viimeiset modernisoimattomat vaunut poistettiin kirjoilta vuonna 1993. | ||||
![]() |
19.07.2006 20:24 | Johannes Erra | ||
Kuinka monta Tve4-veturia on edelleen jäljellä? Siis niiden Tka8-muutettujen lisäksi? | ||||
![]() |
12.07.2006 21:21 | Johannes Erra | ||
Hahaa, tuttu on paikka. Pari vuotta sitten hotellin ikkunasta näkyneet vaunut olivat tosin vielä jonkin verran rähjäisempiä kuin nuo. | ||||
![]() |
10.07.2006 00:03 | Johannes Erra | ||
Jospa ei ihan tuollaista himmeliä silti kuitenkaan, vaikka tyylikäs onkin... | ||||
![]() |
06.07.2006 22:51 | Johannes Erra | ||
JES! Kiitän, tällaista kuvaa olenkin jo toivonut. Tässä kohtaavat toisensa kaksi hyvin erilaista elämänkatsomusta. | ||||
![]() |
06.07.2006 18:05 | Johannes Erra | ||
Mutta eihän tuossa ole kuin yksi litterahirviö ...vai n e änkö väärin? | ||||
![]() |
28.06.2006 12:05 | Johannes Erra | ||
Onko tuo oikeanpuolimmaisin raide siis 142 vai 143? Omat veikkaukseni laitoin siltä pohjalta että oikeanpuoleisimpana raiteena on 142 ja vaunut oikealta lukien ovat siis Eipt, Fot, Eip/Ein, Ei, Eit, Rbkt ja Edm. Tuo IC-värinenhän on Edm, koska muissa on ikkunoita liikaa. Eikö? | ||||
![]() |
28.06.2006 11:10 | Johannes Erra | ||
Veikataan nyt vielä että raiteella 144 makoilee Eip/Ein ja sen vasemmalla puolella voisi jopa olla Ei - ainakaan minä en pysty tekemään diagnoosia että tuo pilkottava ikkuna olisi saniteettitiloihin eikä käytävään viittaava. | ||||
![]() |
28.06.2006 10:49 | Johannes Erra | ||
Sileäkatot lienevät Rbkt (vasemmalla) ja Eit sen oikealla puolen. Oikeanpuolimmaisin vaunu kuvassa on Eipt, vasemmalla puolellaan tosiaan Fot. | ||||
![]() |
22.06.2006 09:15 | Johannes Erra | ||
Niin, vahinkohan on jo tapahtunut, myös Brasovissa. | ||||
![]() |
21.06.2006 23:01 | Johannes Erra | ||
Veikkaukseni veturityypistä on Tve2 paremman tiedon puutteessa. | ||||
![]() |
19.06.2006 22:32 | Johannes Erra | ||
Lupa on oltava. Ja sitten kierretään oppaan kanssa. | ||||
![]() |
18.06.2006 23:10 | Johannes Erra | ||
Tätä nykyä Sibeliuksessa on IC-runko. Kuvatekstikin antanee asiaan valaistusta. | ||||
![]() |
15.06.2006 14:00 | Johannes Erra | ||
Toki, mutta sesonkivaunuina on ennenkin käytetty myös kotimaanliikenteen vaunuja. Einy/Eity-kalusto ei välttämättä edes ole 160 km/h (oikorata)-kelpoista. | ||||
![]() |
15.06.2006 12:27 | Johannes Erra | ||
Jouni: Epäilemättä. Yhteenvetona todettakoon vielä kertaalleen, että Rky oli jälleen junassa, yhä vanhoissa väreissä. Einyn mukanaolo taas antaa viitettä siihen, että Einy/Eity-kalusto jää Sibeliuksen varavaunustoksi. | ||||
![]() |
15.06.2006 10:28 | Johannes Erra | ||
Viereisellä laiturilla tarkoitan tuota veturin takaa pilkottavaa. Näin siis ennen lähtöä. Lähtöhetkellä olin jossain junan peräpään tietämillä (tällä laiturilla). Eli tässä selitys sille epäilyttävälle, hajamieliseltä vaikuttaneelle hyypiölle. | ||||
![]() |
15.06.2006 09:51 | Johannes Erra | ||
Minä kyllä kävelin, mutta tuota viereistä laituria pitkin, niin että pääsi ihailemaan telejä myös. | ||||
![]() |
07.06.2006 13:02 | Johannes Erra | ||
Sekarunkoiseksi kyllä, mutta pidemmän päälle hyvinkin silti IC-väriseksi. Ykkösluokan Chfy-vaunuista toinen on jo IC-väreissä. | ||||
![]() |
04.06.2006 19:10 | Johannes Erra | ||
Ja tosiaan kiitokset kuvista, Sveitsi jos mikä on relevantti kuvauskohde. | ||||
![]() |
04.06.2006 14:20 | Johannes Erra | ||
Saksan viimeiset sähköiset vaihtoveturit poistettiin jo vuonna 1983, Ruotsissa jäljellä on vain muutama veturi Euromaintin konepajakäytössä. Itävalta on tietysti oma lukunsa uudemman sukupolven sähköisine järjestelyvetureineen. | ||||
![]() |
14.05.2006 11:53 | Johannes Erra | ||
Niin, ainakin tuon 15. kesäkuuta jälkeen joka päivä, voisi olettaa. Jos silloin kerran junan "ilme" on muuttumassa. | ||||
![]() |
11.05.2006 22:32 | Johannes Erra | ||
Jaa, 2816 on taas Oulussa. Ehtikö olla Kouvolassa vuottakaan? Miksiköhän Kostamuksen malmit ajetaan Oulun ja Raahenkin välillä Dr16-nipulla? Eikö 2xSr2-kokoonpanossa voima riitä? | ||||
![]() |
06.05.2006 18:41 | Johannes Erra | ||
Veturit 222, 235 ja 245 ovat kaikki kolme edelleen normaalissa kalustorekisterissä. Kuvan 113 ja muutama muu on luokiteltu museovetureiksi. | ||||
![]() |
05.05.2006 13:09 | Johannes Erra | ||
Missä määrin Eesti Raudtee tätä nykyä käyttää venäjää kielenään? Käsittääkseni venäjällä on itsenäisyydenkin kaudella ollut rautateillä vahvanpuoleinen asema. | ||||
![]() |
03.05.2006 23:24 | Johannes Erra | ||
Ajattelin tietysti, että presidenttiä kunnioitettaisiin komeasti presidentin lipulla kielekkeineen ja risteineen kaikkineen. Ahtisaarihan oli astunut virkaansa 1.3. joten on vaikea uskoa että heti kuukautta myöhemmin olisi tullut kiire kansanedustajia tapaamaan. | ||||
![]() |
03.05.2006 20:10 | Johannes Erra | ||
??? Presidentti? Minä en näe tuossa kuvassa mitään presidentillistä. Liputuskin on tavallisella valtiolipulla Agricolan päivän tai veteraanipäivän kunniaksi. | ||||
![]() |
03.05.2006 16:26 | Johannes Erra | ||
Tällä vaunulla AEG siis yritti parantaa asemiaan tarjouskilpailussa, mutta tuloksetta, koska ei selvinnyt harjanteista eikä notkelmista kunnolla. Helsingissä vaunu liikkui lähinnä linjalla 4 Katajanokan ja "Munkkinicmi"-nimisen paikan välillä. Nykyisin vaunu on käytössä Frankfurt an der Oderissa entisen Itä-Saksan alueella. |