Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.12.2005 22:59 | Johannes Erra | ||
| Joo, Turussa tosiaan XOe eikä XOek. En kuvatekstistä edes litteraa katsonut kun näytti niin samalta. | ||||
|
06.12.2005 14:27 | Johannes Erra | ||
| Oli vuonna 1996 viimeinen aikataulunmukaisesti deeverivetoinen matkustajajuna Helsingissä. | ||||
|
06.12.2005 14:25 | Johannes Erra | ||
| 2662 on kuvassa melkein uusi. Ja sen myös huomaa. Ja ne nykyiset tuplavalonheittimet eivät muuten sovi deeveriin yhtä hyvin kuin nuo vanhat. | ||||
|
|
06.12.2005 14:21 | Johannes Erra | ||
| Turussa tuollainen oli pitkään. | ||||
|
06.12.2005 14:19 | Johannes Erra | ||
| Tuohon aikaan metrojunia kuljetettiin vielä kiskoja eikä maanteitä pitkin. | ||||
|
06.12.2005 14:18 | Johannes Erra | ||
| Tuon julkaisun perusteella tein muutamia päätelmiä. Yksi Hesa-Kuopio -vuoro ajaa menon Kouvolan, paluun Tampereen kautta, siitä OVE:n mainitsemat parittomat vuoromäärät johtuvat. Neljä vaihdollista yhteyttä Kouvolassa on puolestaan aika paljon. | ||||
|
06.12.2005 14:12 | Johannes Erra | ||
| Hyvää itsenäisyyspäivää. | ||||
|
06.12.2005 13:18 | Johannes Erra | ||
| Zillertalbahnilla taitaa höyryvetureita olla jäljellä enemmänkin. Olisihan se hienoa jos Suomessakin olisi joku kapearaiteinen yksityisrata säästynyt ihan vakinaisenkin liikenteen ratana. | ||||
|
|
06.12.2005 00:24 | Johannes Erra | ||
| 88-vuotiaalle ehkä kuitenkin... | ||||
|
|
05.12.2005 22:52 | Johannes Erra | ||
| Yksi kumma juttu tuossa julkaisussa on, että pikajunia jää Oulun radalle Tampereen ja Savon radalle Kouvolan pohjoispuolelle. Eli osa yhteyksistä Helsinkiin vaihdollisiksi? | ||||
|
05.12.2005 02:03 | Johannes Erra | ||
| SJ:hän ei enää liikennöi noin pohjoiseen ollenkaan. SJ:n veturin oleilu Luulajassa selittynee vain sillä, että veturi olisi Hector Rail AB:llä vuokralla. | ||||
|
04.12.2005 14:44 | Johannes Erra | ||
| Italiassa saksisangat ovat edelleen kuuminta muotia. Ja aiheesta, eihän niissä yksipolvihäkkyröissä ole mitään tyyliä. Suurilla nopeuksilla saksisanka ei vain taida olla kaikkein toimintavarmin virroitinratkaisu... | ||||
|
03.12.2005 22:24 | Johannes Erra | ||
| Ajetaanko tonne Mukkulaan enää mitään liikennettä? Vähän hylätyltä näyttää rata... | ||||
|
03.12.2005 12:45 | Johannes Erra | ||
| Jos se jatkoyhteysjuna tulisikin, kuka voisi luvata että se jäisi pysyväksi ratkaisuksi, tai että se kulkisi ympäri vuoden? Mietin vaan... | ||||
|
02.12.2005 20:02 | Johannes Erra | ||
| Kyllhänä puuvaunuja oli muissakin kuin sotilas- tai museojunissa vielä 1990-luvun alussakin. Vaikka höyryveturit olivat kadonneet jo paljon aiemmin. | ||||
|
02.12.2005 19:59 | Johannes Erra | ||
| Eiu- ja Einu-vaunuissa tosiaan uusittiin ovet ja kaikkea muutakin pientä. | ||||
|
29.11.2005 19:53 | Johannes Erra | ||
| Kolme Vankkaa menee yhteen. Ja jos halua olisi, konnarikysymyksen voisi hoitaa niin että konduktööri myisi lippuja eri asemaväleillä eri vaunussa vaihdellen. | ||||
|
|
29.11.2005 18:34 | Johannes Erra | ||
| Minua ihan hävettää. Miten VR Oy voi olla näin tyhmä? Täytyy todella toivoa ettei Vankan taival Itä-Suomessa ainakaan konnaripelleilyyn torppaa. | ||||
|
28.11.2005 16:18 | Johannes Erra | ||
| Raja tuli aikoinaan Tornionjokeen Kainuunjoen sijaan vain koska venäläiset pelkäsivät neuvottelujen pitkittymistä. Oli todella pienestä kiinni. Pohjois-Ruotsalaiset ovat aivan yhtä suomalaisia ja aivan yhtä ruotsalaisia kuin kaikki suomalaiset olivat Ruotsin vallan aikana, "meänkielen" statusta varjelevat lähinnä poliittisista syistä, tehdäkseen eroa Suomen valtioon, johon eivät koskaan ole kuuluneet. | ||||
|
28.11.2005 12:08 | Johannes Erra | ||
| Toki, mutta silloinhan vertaus olisi jo ihan vakavastikin otettava, siis periaatteessa ainakin. | ||||
|
28.11.2005 11:57 | Johannes Erra | ||
| Ainoastaan yksi, eli Nordenskiöldinkatu on molemmin puolin Mannerheimintien samalla nimellä. Muissa tapauksissa katu jatkuu toisella nimellä, Kaivokatu Simonkatuna, Sallinkatu Humalistonkatuna, Lehtikuusentie Valpurintienä, Koroistentie Korppaanmäentienä... | ||||
|
27.11.2005 23:12 | Johannes Erra | ||
| Kuvan Da on vuodelta 1955, ja oli ennen nykyistä omistajaansa sarjan viimeisimpiä koneita SJ:llä. Oskar-veturikombinaatio puolestaan on Ruotsin uusin kiertokankiveturi, vuodelta 1970. Ikää siis on silläkin. | ||||
|
|
27.11.2005 23:07 | Johannes Erra | ||
| Siitä VR:lle mallia Vartiuksen-Raahen juniin ;-) | ||||
|
|
27.11.2005 23:05 | Johannes Erra | ||
| HKL ilman harjavaunuja on kuin sauna ilman löylyä, eikö totta? | ||||
|
|
27.11.2005 20:05 | Johannes Erra | ||
| T46 on järjestelyveturiksi tarkoitettu, siitä muotoilu. | ||||
|
|
27.11.2005 20:02 | Johannes Erra | ||
| Ehkä kuitenkin 2122. Harjavaunut on numeroitu 2120-2126. | ||||
|
27.11.2005 16:35 | Johannes Erra | ||
| Poistuivatko nuo yhdysraiteet raiteiden välistä sähköistyksen myötä? Asiasta toiseen: 2700-veturit olivat kaikki 1976 saakka Sr12-sarjaa, höyrynkehittimistä ja siten akselipainoista riippumatta. | ||||
|
27.11.2005 15:50 | Johannes Erra | ||
| Eikös tätä joskus suunniteltu yhdistettäväksi myös Sveitsin "ydinrataverkkoon"? | ||||
|
|
27.11.2005 15:47 | Johannes Erra | ||
| Rantaradalla Dv12 oli vetovoimana käytössä pitkäänkin, poislukien viimeisimmät vuodet ennen Turun sähköistystä, jolloin Dr13 hoiti hommat. Tämän jälkeen Dv12:n saattoi bongata Karjaan/Hangon sunnuntaijunassa ja lisäksi Hangon-Riihimäen tavaraliikenteessä, kun niitä joskus 1990-luvun puolivälissä ohjattiin Pasilan kautta. | ||||
|
27.11.2005 15:42 | Johannes Erra | ||
| Aikakausi ennen Helsingin rautatieinfrastruktuurin sterilointia... ...ikuisiksi ajoiksi muistojen syövereihin romahtanut on. Kyllä olisi jotain jos tuon olisi itse ehtinyt nähdä. | ||||
|
25.11.2005 22:26 | Johannes Erra | ||
| Mitenköhän paljon noita Eimsejä on vielä liikenteessä? Pitikö niiden poistua Ems-sarjan myötä? | ||||
|
21.11.2005 21:21 | Johannes Erra | ||
| Ellei kahdessatoista vuodessa kaikki ole nurin niskoin mennyt, niin kyllä tämä kuva on asemalta eikä kolmioraiteelta. | ||||
|
13.11.2005 20:05 | Johannes Erra | ||
| Hyvä niin. Taisin vähän innostua liikaa. | ||||
|
|
13.11.2005 19:39 | Johannes Erra | ||
| "Turha arvostella VR:n luottamusta museotoimintaan"... Ärsyttää tuollainen typerä kiukuttelu! Ajatus 2040:stä museoveturina oli pelkkä heitto, jollaisen tekoon olen oikeutettu, koska olen yksityishenkilö enkä "auktoriteetti". Tiedän täysin että käyttökunnon pitäisi vaikuttaa, vaikka etenkin Rautatiemuseon kalusto toki vähemmänpuoleisesti liikkuu. | ||||
|
|
12.11.2005 20:07 | Johannes Erra | ||
| Saisi VR edes sen verran luottaa museotoimintaan, että muutaman Dv16-veturin antaisivat museoitavaksi. 2040 on oma ehdokkaani, sillä kun on takana ura henkilöliikenteessäkin. | ||||
|
11.11.2005 19:31 | Johannes Erra | ||
| Tämänpäiväisen havaintoni perusteella en uskalla sanoa, kuinka pitkällä matkalla tarkalleen kiskotusta on jäljellä. Runeberginkadulta ajettaessa ainakin kuvan valkoisen pakettiauton kohdalle kiskojen paikalla on tuoreenmusta asfaltti. | ||||
|
10.11.2005 22:01 | Johannes Erra | ||
| Voi tietysti periaatteessa olla Tampereellekin. | ||||
|
10.11.2005 19:47 | Johannes Erra | ||
| Toinen ykkösluokka Kokkolaan ja toinen Vaasaan. Noin ovat, jottei kukaan kakkosluokkalainen ravintolavaunuun menijä häiritse... | ||||
|
10.11.2005 19:46 | Johannes Erra | ||
| Ei ole hylkyä, vaan Ems-sotilasvaunu. Tunnistaa ainakin siitä että kakkosluokan merkit puuttuvat päistä. | ||||
|
10.11.2005 00:03 | Johannes Erra | ||
| Voi ei. Ei lapsia noin saisi aliarvioida. Kyllä 3-vuotiaallakin on oikeus tietää, mikä on traktori ja mikä on veturi. | ||||
|
08.11.2005 22:43 | Johannes Erra | ||
| Tuota mietin minäkin, eli ajetaanko Joensuu-Pieksämäki -välillä vieläkin myös päiväjunia sinisin vaunuin? | ||||
|
07.11.2005 16:52 | Johannes Erra | ||
| Liittyiköhän veturinvaihdon siirto pois siis dieselkaluston sijoittamiseen muualle? Imatra T:n vaihto oli joka tapauksessa useamman vuoden aikataulunmukainen, ja "aina" Dr13-veturiin. | ||||
|
|
06.11.2005 21:32 | Johannes Erra | ||
| Viimeisinä vuosina ennen Joensuun sähköistystä vaihto oli kuitenkin Imatra T:llä. Koskahan vaihto siirrettiin sinne? | ||||
|
05.11.2005 20:32 | Johannes Erra | ||
| Myönnetään, ajattelin lähinnä valtion rataverkkoa. Mitenköhän on Karhulan-Sunilan radalla? Onko heillä kilometrejä laskettu ollenkaan? | ||||
|
|
05.11.2005 19:26 | Johannes Erra | ||
| Osaako joku sanoa, miksi juuri tuon Iisveden radan pitää olla Suomen ainoa jossa kilometrilukemia ei lasketa Helsingistä? Eihän se rata koskaan ole ollut edes yksityinen. | ||||
|
05.11.2005 13:22 | Johannes Erra | ||
| Eiköhän yksi motiivi ole aikoinaan ollut valita teknologia, jonka kehittämiseen kukaan saksalainen ei ole osallistunut. Naapurirakkautta... Ainakin Pariisin ratkaisu on kallis, koska vaunuissa on vaihteita ja poikkeustilanteita varten myös normaalit teräspyörät. | ||||
|
04.11.2005 16:46 | Johannes Erra | ||
| Siis moottorivaunu on etummaisena, kun yleensä Helsinkiin tultaessa on ohjausvaunu. Aivan kuten Juhana K ehti kirjoittaa edelleni. | ||||
|
|
04.11.2005 16:38 | Johannes Erra | ||
| Juna näyttäisi valoista päätellen liikkuvan vasemmalle, etummaisena on kuitenkin ohjausvaunu. Jos nämä oletukset ovat oikeat, yksikkö on "väärin päin" ellei tosiaan olla Savonradalla menossa. | ||||
|
31.10.2005 20:19 | Johannes Erra | ||
| Varoitusraidat eivät ihan samaa sävyä ole. | ||||
|
31.10.2005 00:05 | Johannes Erra | ||
| Tuosta SEV-politiikasta piti sanomani, että säännöthän ovat rikkomista varten. Mutta toisin kuin DDR:ssä aikoinaan, meillä Suomessa niitä ei osata edes venyttää. | ||||
|
|
30.10.2005 20:42 | Johannes Erra | ||
| Neuvostokommunististen maiden yhteistyöjärjestö SEV aikoinaan antoi raitiovaunujen valmistuksen tshekkoslovakkien vastuulle. Neuvostoliittoa itseään tämä ei tietenkään sitonut, ja lisäksi Romania oli tottelematon (tässäkin) asiassa "veljeskansoja" kohtaan. Sitä en tiedä, miten unkarilaiset hankkivat luvan valmistaa itse vaununsa. | ||||