Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.09.2011 18:31 | Johannes Erra | ||
| Suomessa seikkaillut koeveturi päätyi myöhemmin Norjan rautateille NSB:lle, jolla se palveli veturina Di.3b 643 aina vuoteen 2000 saakka, jonka jälkeen se siirrettiin Kosovon rautateille. Ja linkkinä Norjan rautatieseuran sivu veturista: http://forsk.njk.no/mdb/mdb.php?eid=365&aut= | ||||
|
|
29.09.2011 15:53 | Johannes Erra | ||
| En usko että tilanne noin kategorisen lohduton sentään on. Mutta toisin kuin Suomessa, Ruotsissa ratoja joilta tavaraliikenne on lakkautettu kokonaan henkilöliikenteen jatkumisesta huolimatta on lukuisia. Nynäshamnin ohella satamakaupunkeja ilman tavaraliikennettä raiteilla ovat mm. Karlskrona, Simrishamn ja Strömstad. | ||||
|
|
29.09.2011 11:53 | Johannes Erra | ||
| Jordbro on käsittääkseni tavaraliikenteen päätepiste tuolla radalla. Jordbron ja Nynäshamnin välistä rataa hyödyntääkin sitten ainoastaan Pendeltåg. | ||||
|
27.09.2011 12:51 | Johannes Erra | ||
| Eli 900 mm raideleveys on sekin Suomessa vielä elossa. Hyvä. | ||||
|
|
26.09.2011 17:34 | Johannes Erra | ||
| Ruosteiset ovat kiskot. Onko tällä radalla enää yhtään mitään liikennettä? | ||||
|
22.09.2011 12:10 | Johannes Erra | ||
| http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/hkltyo/hkl2010/hkl2010.htm | ||||
|
20.09.2011 19:15 | Johannes Erra | ||
| Kiitos, tuosta tarkasta päivämäärästä olin tosiaan kiinnostunut. | ||||
|
|
17.09.2011 12:40 | Johannes Erra | ||
| Aivan. Eli sähköistys avataan jo vuodenvaihteessa. | ||||
|
|
17.09.2011 00:31 | Johannes Erra | ||
| Tarkoitatko sähköistyksen valmistumista, vai onko tälle junaparille tulossa loppu jo sitä ennen? | ||||
|
09.09.2011 17:58 | Johannes Erra | ||
| Haa, lisää Venäjä-kuvia! Kiitos! | ||||
|
07.09.2011 12:03 | Johannes Erra | ||
| Vihreä ja valkoinen on kehno yhdistelmä. Jos vihreää oli pakko saada - minusta siinä kyllä ryhdyttiin tuomaan esiin itsestäänselvyyttä vuosikymmen pari myöhässä - sitten olisi kannattanut tehdä junista kunnolla vihreitä, varsinkin kun valittu värisävy on noin haalea. | ||||
|
|
06.09.2011 18:30 | Johannes Erra | ||
| Kivaa. Muovisia lelujunia Suomessa. Toisin sanoen, väritys ei miellytä. | ||||
|
05.09.2011 18:31 | Johannes Erra | ||
| Kiitos tiedosta! Jänisjärven junan lakkaaminen olikin siis noin tuore juttu. Minä aloin jo epäillä että tuo linkkaamani kuva tosiaan olisi joku lisäjuna, kun vaunukin vaikutti uusine värityksineen tuollaiselle radalle aivan epäuskottavalta. | ||||
|
01.09.2011 16:31 | Johannes Erra | ||
| Aivan. Niinhän ensimmäisen junan tullessa uutisoitiinkin. Se olisikin sitten seuraava projekti UIC:lle, että standardoitaisiin näitä automaattikytkimiä ja moniajolaitteita edes jonkin verran. Nyt valmistajat tekevät kaikkensa yhteensopivuuden vaikeuttamiseksi, jotta asiakkaat saadaan sitoutettua vain oman firman tuotteita ostamaan. | ||||
|
|
01.09.2011 15:57 | Johannes Erra | ||
| Ilmeisesti moniajo ei kuitenkaan onnistu Flirteiltä muutoin kuin toistensa kanssa? | ||||
|
|
31.08.2011 10:19 | Johannes Erra | ||
| Tuo Lotinapellon junan lakkautus on kyllä harmittava. Tämä kuva viittaa tosin siihen, että ainakin vielä kuukausi sitten radalla liikkui jokin henkilöjuna. Sitä en osaa sanoa, onko kyse kuitenkaan vakinaisesta liikenteestä vai jostain lisäjunasta. http://www.parovoz.com/newgallery/pg_view.php?ID=330885&LNG=RU#picture | ||||
|
|
30.08.2011 17:55 | Johannes Erra | ||
| Antrean-Imatran rata olisi samanlainen tapaus kuin esimerkiksi Jyväskylä-Äänekoski - eli periaatteessa paikallisliikenteen voisi olettaa olevan mahdollista, mutta syystä tai toisesta sitä hyvin todennäköisesti ei kuitenkaan olisi. Viipuri-Sortavala -yhteys olisi matkustajamääriltään ehkä vastaavassa luokassa kuin Jyväskylä-Seinäjoki. Viipuri tuskin nimittäin olisi paljoa Tamperetta suurempi, työmatkaliikennettä varten yhteys olisi liian pitkä ja suorin yhteys Sortavalaan kulkisi kuten sanottu Lappeenrannan, ei Viipurin kautta. No, takaisinhan noita alueita ei ikinä kannata tavoitella, joten spekulointi on tavallaan turhaa. Ratkaiseva ero Suomeen noilla alueilla tietysti on, että rautateitä on kehitetty vielä voimakkaammin tavaraliikenteen ehdoilla. Neuvostoaikana ennen autoistumista se oli loogista, koska kilpailukykyistä tieverkkoa ei ollut ollenkaan. Myöhemmin seurauksena on ollut, ettei rautateistä oikein ole kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi bussiyhteyksille tai autoilulle. | ||||
|
|
30.08.2011 17:41 | Johannes Erra | ||
| Paljon sellaisessa tilanteessa riippuisi siitä, miten tuohon vaihtoehtohistorialliseen tilanteeseen olisi päädytty: olisiko toinen maailmansota jäänyt käymättä, vai olisiko tavalla tai toisella syntynyt tilanne, jossa Neuvostoliitto olisi palauttanut alueen Suomelle? Ensin mainitussa tilanteessa arvioisin, että kaukojunia kulkisi Sortavalaan lähinnä Lappeenrannan - Imatran - Elisenvaaran rataa pitkin. Simpele-Parikkala ja Parikkala-Säkäniemi olisivat rakentamatta, joten Elisenvaarasta junat jatkaisivat sitten Savonlinnaan ja Sortavalan kautta Joensuuhun. Huomattava myös on, että Joensuun väkiluku oli ennen uutta rajaa vain runsaat 4000, enkä usko että ilman rajajärjestelyjä kaupunki olisi kasvanut lähellekään nykyisiä mittoja. Pohjoisen Karjalan keskus olisi ennemmin Sortavala. On ihan mahdollista, että Salmi ja Naistenjärvikin olisivat henkilöliikenteen piirissä, mutta pari päivittäistä vuoroa olisi aivan ehdoton maksimi, ja pysähdyspaikkoja olisi vähemmän kuin nyt on RZhD:n vuoroilla. | ||||
|
|
29.08.2011 13:11 | Johannes Erra | ||
| Kiitos tiedoista! Jos matkustajaliikenne Sortavalasta koilliseen on noin vähäistä, onko aihetta pelätä että liikenne loppuu lähivuosina kokonaan? Entä miten uhanalainen on liikenne Viipurista Hiitolaan tai Enson/Svetogorskin suuntaan? | ||||
|
|
25.08.2011 11:18 | Johannes Erra | ||
| Kulkeeko tuolla radalla enää muuta henkilöliikennettä? Ainakin joskus muistaakseni Pietarista pääsi Kostamukseen Sortavalan - Suojärven reittiä. | ||||
|
23.08.2011 14:48 | Johannes Erra | ||
| Paitsi että sarja teki pitkän uran DRG:llä ja jaetun Saksan rautatieyhtiöillä, yksi veturi ehti palvella hetken vielä DBAG:takin ennen museorekisteriin siirtymistä (144 103, ex. DR 244 103). Päälle tulee sitten veturisarjan lyhytaikainen käyttö itsenäisessä Itävallassa ennen kaluston yhtenäistämiseksi tehtyjä vaihtokauppoja Saksan amerikkalaisvyöhykkeen kanssa syksyllä 1945 ja käyttö Neuvostoliitossa, jossa ainakin yksi veturi ilmeisesti muutettiin jopa 3 kV tasavirtajärjestelmälle soveltuvaksi (mutta useimmat palautettiin tosiaan DDR:ään). | ||||
|
16.08.2011 19:30 | Johannes Erra | ||
| Kuva käy myös todisteeksi siitä, ettei yksi valkoinen Dv12 ole identtinen toisen kanssa: veturin 2619 numeron halkaisee valkoisen ja harmaan värin raja, sisaren numero näyttäisi olevan kokonaan valkoisella pohjalla. Kumpi on uniikki, vai onko kumpaakin versiota käytössä laajemmin? | ||||
|
09.08.2011 17:01 | Johannes Erra | ||
| Sekä SBB että RhB Sveitsissä ja vielä ÖBB Itävallassa siirtyivät 1970-luvulla perinteisestä vihreästä värityksestä punaiseen. Valtaosa nykykalustosta kaikilla mainituilla yhtiöillä alkaa siten olla alkujaankin punaisia sukupolvia, mutta toki myös uudelleenmaalattua kalustoa on liikkeellä. Kiinnostavaa tosiaan olisi tietää, miksi juuri punainen on valikoitunut suosioon. Onkohan väriä pidetty yksinkertaisesti piristävänä vai ovatko nämä valtio-omisteiset rautatieyhtiöt hakeneet innoitusta kotimaidensa lipuista? | ||||
|
06.08.2011 15:48 | Johannes Erra | ||
| Peter Witt -tyypin vaunu Milanosta. Saman sarjan vaunuja on Milanossa yhä linjaliikenteessä. | ||||
|
06.08.2011 15:45 | Johannes Erra | ||
| Tämä San Franciscon F ei muistaakseni edes ole ainoa amerikkalainen (puoli-) museolinja, jonka liikennöinti on paikallisen liikennelaitoksen vastuulla. F-linja lienee niistä joka tapauksessa hienoin. Kalustoa on itse asiassa haalittu muualtakin kuin Amerikasta, mm. Milanosta, Brysselistä ja Melbournesta. Ainakin yksi Brysselistä tuotu vaunu on tosin Zürichin värityksessä. | ||||
|
03.08.2011 13:12 | Johannes Erra | ||
| 7000-sarjan vaunuilla on nyt aivan viimeiset vuodet ajossa, koska ne poistuvat ennen 6000-sarjaa Flexity Berlin -vaunujen tullessa käyttöön. | ||||
|
03.08.2011 13:11 | Johannes Erra | ||
| Tarkalleen ottaen junan tyyppi on GI E, jossa kirjain E = Ertüchtigt eli tarkoittaa modernisoitua. Modernisoimattomista GI-junista on jo luovuttu, mutta nämä aivan viime vuosina perusteellisesti kunnostetut junat todennäköisesti pysyvät ajossa vielä vuosia, 1980-luvun lopulta periytyvinä ja länsimaisin komponentein paranneltuina junia ei oikein voi yli-ikäisiksikään väittää. Kun uutta kapeaprofiilikalustoa aikanaan tulee, todennäköisesti ensimmäisinä poistoon menevät vanhimmat A3-junat 1960-luvulta. | ||||
|
19.07.2011 00:50 | Johannes Erra | ||
| Vaunu vaikuttaa joka tapauksessa hyvin vahvasti entiseltä ruotsalaiselta korin perusteella. Tietysti tanskalais-norjalainen ø voi olla myös vuokrakäytön peruja, eikös ainakin NSB:llä ole joskus ollut ruotsalaisvaunuja vuokralla. | ||||
|
15.06.2011 22:52 | Johannes Erra | ||
| Onkos tuo niitä Ruotsissa seikkailleita kappaleita? | ||||
|
12.06.2011 09:05 | Johannes Erra | ||
| Parikkalahan tuo. Pikajuna Joensuuhun ja tavarajuna Savonlinnaan, oletan. | ||||
|
02.06.2011 22:44 | Johannes Erra | ||
| Nyt tulee myöhäinen kommentti, mutta jossakin kuvassa myös neliakselinen vaunu on varustettu kaksipolvivirroittimella (siis ei saksisangalla) 1970-luvun alussa. Lienee liittynyt siihen, että selvitettiin sopivaa virroitintyyppiä uusia nivelvaunuja varten. | ||||
|
02.06.2011 21:52 | Johannes Erra | ||
| En tiedä onko Lissabonin 28 sentään maailman upein, mutta kahdesti olen parin vuoden sisään Lissabonissa käynyt, ja majoittunut hotelliin tuon linjan varrelle. Pakko sanoa että siinä linjassa on jotain ainutlaatuista. | ||||
|
02.06.2011 19:58 | Johannes Erra | ||
| Moottorivaunu on tyyppiä A31 ja perävaunu tyyppiä B31. Entisiä Göteborgin vaunuja. | ||||
|
20.04.2011 22:41 | Johannes Erra | ||
| Sänfte on siis pidennetyn vaunun lempinimi, ei väliosan valmistaja tai pidennyksen toteuttaja. Sänfte on saksan kielen sana, joka tarkoittaa kantotuolia. Ja onhan väliosa olemukseltaan kuin A- ja B-vaunun kantama kantotuli. | ||||
|
20.04.2011 11:32 | Johannes Erra | ||
| Basel on tällä hetkellä viimeinen Sveitsin kaupunki, jossa edelleen liikkuu linjaliikenteessä Turun aavevaunujen lähisukulaisia. Käytettynä hankittuja vastaavia entisiä sveitsiläisvaunuja on käytössä ainakin Iasissa ja Sibiussa (Romania) ja Pjongjangissa (Pohjois-Korea). | ||||
|
19.04.2011 23:28 | Johannes Erra | ||
| Viimeiset menevät nauloiksi ilmeisesti vuonna 2013 tästä Ee 3/3 (eli Ee 930)-sarjasta. Ee 3/3 IV eli Ee 934 lienee ainoa näistä kolmiakselisista vaihtoveturisarjoista, jolla on lupaavampi tulevaisuus, mutta sen sarjan vetureita on nytkään jäljellä enää vajaat kymmenen. | ||||
|
16.04.2011 13:40 | Johannes Erra | ||
| Jos ihan hiuksia halotaan, vain vanha Bernin rata tulee Brigiin. Uusi Bernin rata erkanee Simplonin - Lausannen radasta Raronissa, joka sijaitsee Brigistä ja vielä Vispistäkin länteen. | ||||
|
15.04.2011 23:18 | Johannes Erra | ||
| Mikä muuten on sinisistä vaunuista rakennetun Sibeliuksen jäänteiden kohtalo? Eli ovatko Einy-sarja ja ainoa Foty-vaunu menossa nauloiksi vai onko edessä kenties vielä siirtyminen kotimaan liikenteeseen? | ||||
|
08.04.2011 11:23 | Johannes Erra | ||
| Ettäkö peräti Dr25 eikä esimerkiksi Tve6? Hiukan yllättävää, mutta tavallaan toki loogista. 43-tonninen veturi on kaksiakseliseksi jo melkoinen järkäle. | ||||
|
07.04.2011 20:39 | Johannes Erra | ||
| Tällä hetkellä virallisen tiedon mukaan Hauptbahnhofille ulottuu raitiotie vuonna 2014. Ratatyöt alkavat kuitenkin vielä tänä kesänä. Mutta muistan että vuonna 2000 Berliinissä käydessäni harrastelehdissä kerrottiin, että pääaseman rata olisi valmis vuonna 2002... | ||||
|
|
07.04.2011 10:02 | Johannes Erra | ||
| No, olivathan nämä sentään 2007 saakka käytössä. Käsittääkseni kyse oli lähinnä huonosta suunnittelusta, eli vielä 1990-luvun puolivälissä ei ymmärretty, ensin miten paljon raitioliikenteen vuoroja olisi ensin mahdollista karsia linjastoa rationalisoimalla, ja sitten miten paljon vuoroja olisi välttämätöntä karsia BVG:n talouden pitämiseksi edes suunnilleen järkevässä kunnossa. Huomattava myös on, että 1990-luvulla pidettiin selvänä, että viimeistään vuoden 2005 tienoilla verkosto on laajentunut huomattavaan osaan aiempaa Länsi-Berliiniä, mm. nykyiselle päärautatieasemalle, Potsdamer Platzille ja Kultuforumille jne. Lähestulkoon kaikki laajennukset on kuitenkin joko hylätty kokonaan tai lykätty hamaan tulevaisuuteen. | ||||
|
|
06.04.2011 12:45 | Johannes Erra | ||
| Linkkivinkki: http://www.berlin-straba.de/fahrzeuge/t6a2.html | ||||
|
|
06.04.2011 11:16 | Johannes Erra | ||
| Ei ole 6664 kapineen numero BVG:llä. Kapineet oli numeroitu 5101-5218 Berliinissä. Norrköpingiin toimitettaessa vaunujen linjakilpiin oli kuitenkin merkitty nelinumeroinen numero, joka sisälsi kussakin vaunussa lähinnä kutosia ja seiskoja. Vaunut ovat lainassa, mutta eivät käsittääkseni enää Berliinistä, vaan M06-sarjan valmistajalta Bombardieriltä. | ||||
|
06.04.2011 08:57 | Johannes Erra | ||
| Kyllä, vaunut ovat Norrköpingin tyyppi M11 ja numerot 10-15. Vaunuja käytetään multippeliajossa. Uuden vaunusarjan (M06) ollessa kokonaisuudessaan käytössä luovutaan telivaunuista kokonaan. Yksi M11-vaunu kuitenkin joidenkin tietojen mukaan säilytetään työvaununa ja toinen kouluvaununa. | ||||
|
05.04.2011 11:01 | Johannes Erra | ||
| Periaatteessa samaa ikäluokkaa, mutta itävaltalaisvalmsitajien Düwagin lisensseillä valmistamat vaunut olivat lähes poikkeuksetta vähintään yhden vaunusukupolven verran vanhempaa mallia kuin samanikäiset saksalaisvaunut. E/E1-vaunut vastaavat teknisesti Helsingin vaunuista lähinnä Luddea tai sarjaa HKL 161-166 mutta ilman väliosaa. Teknologisessa mielessä NrI on vähintään kymmenen vuotta nuorempi vaunutyyppi kuin E1. | ||||
|
04.04.2011 20:05 | Johannes Erra | ||
| Kyllä on. | ||||
|
|
04.04.2011 20:04 | Johannes Erra | ||
| Niin no. Moottorivaunuhan on tyyppiä E1 ja perävaunu tyyppiä c3 tai c4. E1-sarjaa on mennyt jo kymmenittäin romuksi, samoin c3-vaunuista valtaosa. Vuoden 2014 jälkeen liikenteeseen jäänee seitsemisenkymmentä E1+c4-junaa, ellei matalalattiavaunujen hankintoja jatketa. | ||||
|
01.04.2011 09:46 | Johannes Erra | ||
| Hyvin monissa Itävalta-Unkarin itävaltalaisen puoliskon Cisleithanian osissa, joista Itävalta joutui ensimmäisen maailmansodan jälkeen luopumaan, oli tilanne nimenomaan se, että kaupungit olivat saksankielisiä ja maaseudulla puhuttiin seuraajavaltion kieltä tai yhtä seuraajavaltion kielistä. Vastaava asetelma vallitsi Slovenian lisäksi esimerkiksi nykyisessä Tshekissä. Veturi on tyyppiä 363 eli Alsthomin 1970-luvulla valmistamaa sarjaa. | ||||
|
02.03.2011 18:11 | Johannes Erra | ||
| Aivan keskeinen tekijä tuossa "jykevyydessä" on alhainen ikkunaraja, eli monia muita vaunusarjoja paksumpi puhtaanvalkoinen kaistale ikkunoiden ja harmaan katon välissä. | ||||
|
16.02.2011 15:48 | Johannes Erra | ||
| Punainen pikkuveturi on E 69 03. | ||||
|
10.02.2011 14:19 | Johannes Erra | ||
| Minulla on se käsitys, että V-tunnusta käytettiin virkatarvejunissa, jollainen kuvan junakin on ollut. | ||||