668-84163 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 10.02.2011 14:19 Johannes Erra  
  Minulla on se käsitys, että V-tunnusta käytettiin virkatarvejunissa, jollainen kuvan junakin on ollut.
kuva 09.02.2011 15:37 Johannes Erra  
  Hannoverin seudulla näin ainakin on tapahtunut. Ja niinhän se on, 143 on ilman muuta järkevin valinta S-Bahn-liikenteeseen, jolloin suuremmille nopeuksille soveltuvia sarjoja voidaan käyttää RB/RE-liikenteessä. Ylipäätään 110-sarja oli ajateltu poistettavaksi jo aiemmin, mutta kun sarjaan 114 muutetuille 143-vetureille ei annettu suurempaa sallittua nopeutta kuin 120 km/h tehtiin koko muutos vain kahteen 143/114-veturiin ja 110 on pysynyt sitten 140 km/h nopeutta vaatineessa liikenteessä. Toki on sekin sanottava, että 143-kaluston määrä on nopeasti vähentynyt. Sarjaa on DB:llä jäljellä enää viitisensataa, ja siihenkin lukumäärään mahtuu noin 20 kpl tytäryhtiö RBH:n vetureita sekä parisenkymmentä "z"-tilassa olevaa, poistoa odottavaa veturia. Vuonna 2008 143-vetureita oli kirjoilla vielä yli kuusisataa kappaletta.
kuva 09.02.2011 13:04 Johannes Erra  
  Main Weser Bahnin (rataosan) lyhenne on tosiaan MWB, mutta operaattori MWB on silti nimeltään Mittelweserbahn.
kuva 09.02.2011 12:44 Johannes Erra  
  Tarkoitin siis toki ensi sijassa RE/RB-junia, pahoitteluni kömmähdyksestä, mutta moottorivaunujen korvikkeena on 110-sarjaa liikkunut myös S-Bahnliikenteessä vielä tänä vuonna.
kuva 09.02.2011 11:16 Johannes Erra  
  Jäi sanomatta, että sarjan 110 poistoa tosiaan nuo sähkömoottorijunien toimitusongelmat ovat olennaisesti myöhästyttäneet. Jos ongelmat jatkuvat, edessä on ongelma, koska lähes kaikkien 110-sarjan vetureiden katsastusaika menee umpeen vuoteen 2014 mennessä, eikä 1950-luvun mallia oleville vetureille enää ole halua tehdä mitään isompia remppoja.
kuva 09.02.2011 11:14 Johannes Erra  
  111 ei ole mitenkään poistoiässä oleva veturisarja. Ensimmäiset veturit ovat vuodelta 1975, kun S-Bahn-liikenteessä on kymmenittäin vielä esimerkiksi sarjaa 110, jonka vanhimmat veturit ovat vuodelta 1957. Sarjan 111 tapauksessa virroitintyyppi on myös huono iän määritelmä. Veturit hankittiin käsittääkseni kaikki yksipolvivirroittimilla, mutta hiukan vanhemmissa 103-sarjan paraativetureissa oli puolestaan edelleen saksisankavirroittimia. Varustettaessa 103-sarjaa yksipolvivirroittimin otettiin ne suureen osaan vetureista 111-sarjasta, joka sai vaihtokauppana entiset 103-sarjan virroittimet katolleen. Sarjojen 111, 151 ja 155 virroittimia on vaihdettu uudempiin ahkerasti viime vuosina, mutta 111- ja 155-sarjojen vetureita on vanhoilla saksivirroittimilla molempia yhä viitisenkymmentä ajossa. Sarjaa 151 on veturi 134 sen sijaan ainoa, jolla on vielä vanhat virroittimet katolla.
kuva 26.01.2011 11:31 Johannes Erra  
  Tämäkin juna on nyt ainakin osalta matkaa jo historiaa Ala-Itävallan osavaltiossa 12.12.2010 toimeenpantujen massiivisten lakkautusten seurauksena.
kuva 24.01.2011 16:01 Johannes Erra  
  Pienenä lisäyksenä tulkintaan: G = kapearaiteinen, e = sähköveturi.
kuva 23.01.2011 11:52 Johannes Erra  
  Totta kai se näyttää hyvältä, kun ei vielä ole ehtinyt likaantua. Melkein mikä hyvänsä väritys näyttää hyvältä kun kalusto on aivan tuoreessa maalissa. Mutta näin haalea väritys näyttääkin sitten sitäkin kulahtaneemmalta kun on vuosi kulunut.
kuva 17.01.2011 12:48 Johannes Erra  
  Kimmo Säterille: varmasti uudelleenlitterointiin vaikutti myös tuo eri tytäryhtiöille kuuluminen. Vastaava tausta on mainitsemiesi dieselveturisarjojen ohella myös muutoksella 110 -> 115. Mutta 112/114-tapauksessa on toki sanottava, että eri tytäryhtiöille jyvittämisessäkin osuutensa oli sarjojen keskinäisillä eroilla, minkä vuoksi yhtä yhtenäistä kalustokiertoa ei alun alkaenkaan katsottu mielekkääksi.
kuva 15.01.2011 14:47 Johannes Erra  
  114-sarjan vetureita on ainoastaan nelisenkymmentä, ja ne on valmistettu kaikki Itä-Saksan rautateille muurin murruttua, mutta ennen valtioiden yhdistymistä, lukuun ottamatta yhtä veturia (114 101), joka on muutama vuosi sitten muutettu sarjasta 143.
kuva 15.01.2011 14:45 Johannes Erra  
  Veturityyppi 212 on itäsaksalaista alkuperää, ensimmäinen yksilö valmistui vuonna 1982. Tämä protoyksilö muutettiin kuitenkin välitysmuutoksen yhteydessä sarjaan 243 jo vuonna 1983, ja 212-sarjan tuotanto jatkui vasta muurin murruttua. Sisarsarja 243 oli ensimmäinen molemmissa Saksoissa samaan aikaan käytetty veturi, kun muutama sarjan vetureista siirrettiin länteen Ruhrin alueelle vuokralle sarjana 143 syyskuussa 1990. 212-sarjasta tuli yhdistymisen jälkeen sarja 112, ja sarjan lisätilaus (112.1-veturit) olivat ensimmäinen sarja, jota sekä länsisaksalainen DB että itäsaksalainen DR hankkivat omistukseensa, Ruhrin 143-veturit kun olivat ja pysyivät vain vuokralla ennen rautatieyhtiöiden yhdistymistä 1.1.1994. Jotta yhdistymisen jälkeen hankitut 112.1-veturit, joiden valmistuksessa jonkin verran oli käytetty myös länsikomponentteja, paremmin erottuisivat aiemmista 112-vetureista (212-vetureista), siirrettiin alkuperäiset 112-veturit 1.4.2000 lukien sarjaan 114. Sarjan 114 veturit, kuten kuvassa oleva, eivät siten koskaan ennen rautateiden yhdistymistä kuuluneet lännen Deutsche Bundesbahnille, mutta osa 112.1-sarjasta kylläkin.
kuva 13.01.2011 13:02 Johannes Erra  
  Kyllä, näin jouduttiin tekemään.
kuva 31.12.2010 22:17 Johannes Erra  
  4900-vaunut ovat Milanon viimeinen uutena hankittu korkealattiainen vaunusarja. 4800-sarjaan numeroitu sisarsarja, jonka valmistuksessa käytettiin aiemmin poistettujen vaunujen koreja, telejä ym. tekniikkaa, poistuu käytöstä nyt 31.12.2010. Molemmat sarjat valmistettiin 1970-luvulla.
kuva 04.12.2010 09:53 Johannes Erra  
  Jotenkin tätä väritystä katsellessa tulee sellainen olo, että ensin on VR:llä saatu perusteellisen pohdinnan jälkeen sinänsä täysin oikea johtopäätös, että ympäristöystävällisyyttä on korostettava ja ajateltu että sen olisi hyvä näkyä junien värityksessä. Ja sitten on nopeasti sen enempiä miettimättä kyhätty kasaan väritys joka täyttää tavoitteen. Eli, idea hyvä, lopputulos heikko, vaikka voisi tuo varmaan vieläkin onnettomammalta näyttää.
kuva 30.11.2010 16:52 Johannes Erra  
  Minun käsittääkseni tuo juna pilkotaan Fuldassa (Baselin ja Münchenin haarojen osalta), jossa komponentit yhdistellään vastaavasti Varsovan/Prahan suunnasta tulevien vaunujen kanssa. Nykymuodossaan junalla on nyt viimeiset viikot meneillään, koska makuujuna pohjoisesta Müncheniin lakkautetaan joulukuussa 2010 aikataulukauden vaihtuessa. Vaunut Kööpenhamina-Basel ja Kööpenhamina-Amsterdam jatkavat liikenteessä.
kuva 29.11.2010 19:07 Johannes Erra  
  Lähiliikenne sähköistettiin jo muistaakseni 1930-luvulla. Mutta näiden vetureiden käyttämä 25 kV 50 Hz järjestelmäinen sähköistys tosiaan avattiin vuonna 1986.
kuva 23.11.2010 15:20 Johannes Erra  
  Tuota virroitintyyppiä ei muussa kalustossa koskaan ole ollutkaan paitsi Sm1/2-junissa ja Sv1:ssä.
kuva 05.11.2010 09:49 Johannes Erra  
  Itse asiassa Ruotsista löytyy ainakin kaksi täysikokoista dieselveturityyppiä, joilla kääntö on mahdollinen. Nämä ovat sarjat Tb ja Tc. Erillisen Banverketin syntyessä molemmat veturisarjat siirrettiin mainitulle laitokselle. Kyse on ennen muuta vetureista, niitä on käytetty myös "linjalla" junien vetoon, mutta radanpitoon liittyviä laitteita vetureissa on myös, ainakin lumiaurojen verran. Kuvan laite taas on tosiaan HKL:n uusi huoltovaunu, ja ensimmäinen uutena hankittu sellainen sitten 1950-luvun.
kuva 11.10.2010 22:15 Johannes Erra  
  Valmistusvuosi 1957. Vetureita on DB:n kirjoilla edelleen 155 kpl alkuperäisestä yli kahdeksastasadasta.
kuva 02.10.2010 17:51 Johannes Erra  
  Tämä veturihan päätyi, kuten tyyppimerkinnästäkin voi päätellä, toisen maailmansodan jälkeen Itävaltaan. ÖBB poisti viimeiset 1020-sarjan veturit kirjoilta vuonna 1995, jonka jälkeen niitä oli käytössä vain museovetureina. Muutama veturi on kuitenkin palannut normaalikäyttöön yksityisten yhtiöiden palveluksessa, Mittelweserbahnin ohella yhtiöitä on muutama muu (näiden veturit lienevät kuitenkin poistoja Deutsche Reichsbahnin sarjasta 254). Mittelweserbahnin veturit lienevät käytössä apuvetureina Keski-Saksan mäkisimmillä osuuksilla.
kuva 10.09.2010 10:19 Johannes Erra  
  Rc4 1290 on melko äskettäin maalattu uudelleen, ja piti uudelleenmaalauksessa oranssin värityksen.
kuva 09.09.2010 17:02 Johannes Erra  
  Tuohan on selvä. Jos vaunu on kerran EVN-numeronsakin puolesta selvästi eri sarjassa, kuten suurimman sallitun nopeuden eron vuoksi on oltava, eri sataluku on perusteltu.
kuva 08.09.2010 22:33 Johannes Erra  
  Mahtaako tässä olla EFits 24201 liikkeellä vai onko EFits-sarjaa jo useampikin vaunu?
kuva 27.08.2010 16:46 Johannes Erra  
  Sama veturi ainakin kuin tässä: https://vaunut.org/kuva/63845?u=1107
kuva 26.08.2010 14:36 Johannes Erra  
  Istumapaikkoja hinausvaunussa on osa tallella, osa taas poistettu. Lisäksi, vaunuhan on entinen HKL 344, eli sitä ei koskaan ole muutettu kuljettajarahastukseen sopivaksi. Mitään lipunmyynti- tai lipunlukulaitteita vaunussa ei ole.
kuva 23.08.2010 13:08 Johannes Erra  
  Syyskuun alussa jatkettava ja ratikkalinjat 711 ja 716 korvaava U79-linjan pidennys toteutetaan vielä korkealla kalustolla ja laitureilla, mutta uutta Wehrhahn-tunnelia käyttävät Stadtbahn-linjat tulevatkin sitten olemaan Düsseldorfissa matalalla standardilla. Lisäksi useilla korkealaiturisiksi tarkoitetuilla U-linjoilla on Düsseldorfissa vielä huomattava määrä matalia laitureita, eikä korotustyöstä tule valmista vielä vuosiin.
kuva 22.08.2010 12:51 Johannes Erra  
  Nyt liikenteessä on enää 19 moottorivaunua ja 16 perävaunua. GT8S-vaunuja (tyyppi Mannheim, mutta toki normaaliraiteisena ja Helsinkiin hankittuja suuremmalla korileveydellä) puolestaan on jäljellä enää seitsemän kappaletta, ja ne poistunevat ajosta seuraavina. GT8+B4-yhdistelmienkin vuoro tulee viimeistään ensi vuoden lopussa, jonka jälkeen korkealattiaisia vaunuja jää Düsseldorfiin ainoastaan Stadtbahn-käyttöön.
kuva 14.08.2010 19:39 Johannes Erra  
  Itse asiassa Norjan rautateillä NSB:llä oli huomattavastikin omaa kalustoa Narvikissa pitkään. Vuonna 1996, malmiliikenteen siirryttyä nykyisiin käsiin (MTAB/MTAS) NSB kuitenkin vetäytyi Narvikista vähitellen pois. Tavanomaisen tavaraliikenteen järjestelytyöt Narvikissa hoidetaan sentään edelleen norjalaisilla järjestelyvetureilla, mutta siihen se sitten rajoittuukin.
kuva 05.07.2010 21:00 Johannes Erra  
  Häpeällistä, että tällaisia säädöksiä ylipäänsä tehtaillaan.
kuva 09.06.2010 18:18 Johannes Erra  
  Käsittääkseni mainitsemani järjestelyt toimivat vastaavalla tavalla myös paluusuunnassa.
kuva 09.06.2010 18:15 Johannes Erra  
  Berliinin ja Moskovan välillä kulkee itse asiassa kaksikin makuujunaa, tämän Moskau Expressin ohella Jan Kiepura. Vaunut Moskovasta Pariisiin kulkevat Moskau Expressissä, kun taas vaunut Amsterdamiin, Baseliin, Müncheniin ja talvikaudella Innsbruckiin kulkevat Jan Kiepurassa. Amsterdamin, Baselin ja Münchenin/Innsbruckin vaunut kulkevat yhtenä junana Keski-Saksassa sijaitsevaa Fuldaan, jonne saakka myös Kööpenhaminan ja Keski-Euroopan välinen yöjuna ajetaan yhtenäisenä. Fuldasta Moskovan ja Kööpenhaminan vaunut kulkevat määräasemilleen (Amsterdam/Basel/München/Innsbruck) samassa junassa.
kuva 06.06.2010 16:04 Johannes Erra  
  Nuo virroittimet ovat kyllä ihan omassa sarjassaan monimutkaisuutensa kanssa.
kuva 03.06.2010 17:16 Johannes Erra  
  Täydennän itseäni nyt sen verran, että sähköistys rajan yli valmistui samanaikaisesti osuuden Luumäki-Vainikkala kanssa 1978. VL82M-vetureita oli alun alkaen käytössä viisi, mutta yksi niistä (nro 066) päätyi poistoon jo 1990-luvun puolivälissä.
kuva 19.05.2010 10:08 Johannes Erra  
  Oliko Forssan vanhempi sähköveturi enää millään muotoa ajokuntoinen liikenteen loppuvaiheissa 1970-luvun alkuvuosina? Ainakin enimmäkseen käsittääkseni kuvan veturi hoiti nimittäin sähköliikenteen yksin.
kuva 18.05.2010 20:08 Johannes Erra  
  Turusta oli pitkään vaihdoton yhteys Neuvostoliittoon vaunulla, joka matkasi Helsingin ja Turun välin suomalaisen junan mukana. Sitä en kuitenkaan nyt saa päähäni, koska tämä palvelu lakkasi.
kuva 10.05.2010 14:16 Johannes Erra  
  Tuukalle: KT4Dt-vaunut toimitettiin alun alkaen tyristorein, KT4D-vaunuihin puolestaan tyristorikäyttö on asennettu PCC-tekniikan tilalle modernisoinnin yhteydessä, eli alun alkaenkin eri sarjat. KT4Dt-vaunut on modernisoitu myös, mutta hivenen KT4D-sarjaa keveämmin.
kuva 10.05.2010 09:43 Johannes Erra  
  Nyt sitten kiinnostaakin myös, mikä on tämän vaunun aiempi numero. Ja onko EFits-muutoksia tarkoitus tehdä enemmänkin kuin tämä yksi?
kuva 08.05.2010 17:27 Johannes Erra  
  Epäilemättä vaunuun on jotain pikkumuutosta tehty, mikä aiheuttaa muutoksen. Uskon, että kaikki ne siniset vaunut maalataan tähän väritykseen, jotka ylipäätään maalataan enää uudelleen. Tuntien, että valtaosa sinisistä vaunuista poistuu nyt tehtävien uusien vaunuhankintojen myötä, vihertyviä sinisiä tuskin missään tapauksessa montaa tulee.
kuva 07.05.2010 23:16 Johannes Erra  
  Kyllä, Düwagin GT8. Tämä vaunu on RNV 3204, aiempi Heidelbergin liikennelaitoksen vaunu 204. Vaunu ehti muistaakseni olla jo jonkinlainen museovaunu (jolta kaudelta väritys), kunnes se tuotiin takaisin linjaliikenteeseen.
kuva 06.05.2010 12:10 Johannes Erra  
  Ensimmäiset 18-sarjan veturit ovat lupausten mukaan tulossa ajoon kesällä 2010. Mutta veturisarja on ilmeisesti kärsinyt huomattavassa laajuudessa lastentaudeista, joten tämän varaan ei ehkä aivan vielä kannata laskea.
kuva 20.04.2010 19:14 Johannes Erra  
  Veturityyppi on toki Ge 4/4 II, onhan kyseessä 1000 mm raideleveys. Re- ja Ae-etuliitteitä on vain normaaliraiteisella kalustolla.
kuva 14.04.2010 16:02 Johannes Erra  
  EP10 on kaksijärjestelmäveturi, jonka yhdeksi käyttöalueeksi on kaavailtu myös Viipuri-Vainikkala -osuutta. Repinin väreissä oleva Vuoksa-veturi lienee kuitenkin ainoa tyyppiä edustava mainitulla radalla käytössä ollut veturi.
kuva 10.04.2010 09:19 Johannes Erra  
  Tarkemmin ajatellen voi tuo Eljaksen ehdotus kyllä olla Tanskaa todennäköisempi. Mutta kun kerran jo ehdotin Tanskaa, pysyn siinä ja tarkennan arvauksen Hirtshalsin radaksi.
kuva 10.04.2010 09:14 Johannes Erra  
  Tanska on valtio. Eliminointimenetelmällä saanee kyseisen yksityisradan selville nopeasti. Tai yksityisradan ja yksityisradan... Tanskassakin lienevät useat yksityisradat itse asiassa alueellisten viranomaisten hallussa.
kuva 06.04.2010 18:50 Johannes Erra  
  Nähdäkseni keskeiset vihjeet kuvassa ovat a) rata kahdessa tasossa b) alemman tason raiteiden ruosteisuus c) alemmalta tasolta mitä ilmeisimmin purettu sähköistys. Seuraavaksi veikataan vaikka Söderhamnia. Lottovoittoonkin uskon nyt kyllä enemmän kuin siihen että osuma tulisi.
kuva 02.04.2010 17:06 Johannes Erra  
  Ollaanko kuitenkin Tukholman kaupungin rajojen sisällä?
kuva 02.04.2010 10:36 Johannes Erra  
  Tarkistin asian - vaikka olisikin vielä olemassa, ei täsmää.
kuva 01.04.2010 17:35 Johannes Erra  
  Itseänikin houkuttelisi sijoittaa tämä juuri Värtabananin ja Roslagsbananin risteämiskohtaan (eritasossa) ihan näin mutulla. Sieltä tämä ei kuitenkaan ole (Google Earth osoittaa tämän hyvin selkeästi), joten ehdotetaan vaikkapa Ulvsundabanania. Onko sellainen enää vielä olemassa?
kuva 17.03.2010 11:19 Johannes Erra  
  Tämä vaunu perävaunuineen on samaista Mannheim-tyyppiä kuin Helsingin vaunut HKL 151-154. Wienin vaunut ovat toki 1435 mm raideleveydellä, ja valmistettu lisenssillä Itävallassa.
kuva 19.02.2010 17:39 Johannes Erra  
  Voi elämä. Värityksen muutos vihreäksi on oikein tervetullut mielestäni, mutta vähän enemmän mielikuvitusta olisi saanut käyttää. Valkoisen värin runsaus ei ole ehkä se kaikkein viisain ratkaisu, koska saa junat vähän liian helposti näyttämään likaisilta. Valkoien ja noinkin vaalea vihreä ovat keskenään myös melko ankea kombinaatio.
<<   >>