5419-179116 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 11.06.2022 08:42 Petri Nummijoki  
  Jos on aikaisempi juna niin edellinen oli klo. 15:00 aikoihin Helsinkiin saapunut mutta se oli aikataulukaudella 1984-1985 Dr13-vetoinen ja klo. 13:00 aikoihin saapuva oli Porkkana eli tavallaan vetovoiman puolesta tämä ei sovi iltapäivän/alkuillan mihinkään junaan tyypillisimmäksi kalustoksi, jos kuvausvuosi on nimenomaan 1984.

Kesästä 1984 lähtien Dv12-vetoiseksi jäi Helsinkiin klo. 11:35 saapunut ja klo. 16:02 lähtevä, joka kuitenkin oli Turun perinteisen laivapikajunan perillinen ja ainakin itse pidin sitä Turun suunnan tärkeimpänä pikajunana. Klo. 14:32 Helsingistä lähtevä jäi myös Dv12-vetoiseksi. Sen paluuvuoroa en koskaan nähnyt mutta aikataulun mukaan pitäisi olla illalla klo. 23:00 jälkeen Helsinkiin saapuva. Klo. 12:40 Helsingistä lähtevä oli sekin sunnuntaisin Dv12-vetoinen, koska klo. 9:02 Helsinkiin saapuva ei kulkenut vielä tuossa vaiheessa sunnuntaisin eikä silloin toimittanut Dr13-veturia klo. 12:40 lähtevään junaan.

Mutta sitten aikataulukaudella 1985-1986 muistan klo. 9:00 jälkeen Helsingistä lähtevän ja klo. 18:00 jälkeen saapuvan junan myös Dv12-vetoisena. Tämä oli siihen aikaan, kun Porkkanajunien käyttöastetta oltiin jo laskemassa. Toisin sanoen Dv12 oli vuosina 1984-1986 suunnilleen yhtä yleinen Turun pikajunissa, kuin Dr13-veturitkin ja vasta aikataulukaudella 1986-1987 Dr13 valtasi melkein kaikki vuorot.

80-luvun alkuvuosinakin Uudenkaupungin juna oli silti ainakin jonain kautena Dv12-vetoinen vaunujuna. Olen itsekin tullut sillä Turusta Helsinkiin niin, että Dv12 saapui Uudestakaupungista kahden matkustajavaunun kanssa Turun asemalle ja haki sen jälkeen aseman edessä olevilta sivuraiteilta lisää vaunuja junan keulaan.
kuva 11.06.2022 00:14 Petri Nummijoki  
  Klo. 18:00 jälkeen saapuva oli se, jossa oli vaunuja myös Uudestakaupungista. Yleisimmin se oli Porkkana 80-luvun alkupuolella mutta oli se joinain kausina Dv12-vetoinen vaunujunakin, joten kuvan kokoonpano ei mielestäni sulje ko. vuoroa poiskaan.
kuva 02.06.2022 23:54 Petri Nummijoki  
  Olikohan kuljettajilla 50- ja 60-luvuilla varsinaista virkapukua vai ainoastaan virkalakki? Höyryvetureitakin ajettiin haalarit päällä. Varmastikin kuljettaja silti sai tilata Valtion Pukutehtaalta vastaavan virkapuvun, jota "asiakaspalvelutehtävissä" käytettiin, jos halusi pukeutua hienommin.
kuva 27.05.2022 20:09 Petri Nummijoki  
  VR ei itse kerro hankkineensa veturia pelkästään vaihtotöitä varten https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/yrityksemme/liiketoiminnot/junaliikennointi/dr19-veturi/ vaan mainitsee mm:
"Uusista vetureista hyötyvät ennen kaikkea rautatielogistiikan asiakkaat, sillä Dr19-vetureiden avulla pystymme kuljettamaan yhä suurempia kuljetuksia luotettavasti ja vastuullisesti. Matkustajaliikenteessä veturi voisi tarvittaessa tulla käyttöön mm. Kolarin yöjunaliikenteeseen." "Uuden veturin vetokyky on lähes kaksinkertainen vanhoihin vetureihin verrattuna. Modernit dieselveturit mahdollistavat junakokojen kasvattamisen, jolloin sähköistämättömillä radoilla voidaan jatkossa vetää aiempaa pidempiä ja raskaampia junia."
kuva 26.05.2022 21:14 Petri Nummijoki  
  Sanoisin syynä olevan ennemminkin (siis Dv12-veturin käyttöikään), että Dr16-veturin saaminen käyttökelpoiseksi vei niin pitkään, että tilaajalta loppui mielenkiinto lisätilauksiin ja sen jälkeen sähköistyksiin myönnettiin siinä määrin auliisti varoja, että VR:n investointimielenkiinto loppui ylipäätään sellaiseen kalustoon, joka pystyy liikennöimään myös sähköistämättömillä radoilla. Olisikohan tätä Dr19-veturiakaan nähty ellei Fenniarail olisi tullut kirittäjäksi?
kuva 25.05.2022 22:43 Petri Nummijoki  
  Mm. kuvan https://www.vaunut.org/kuva/34378 yhteydessä on lisätietoja. Sr12-vetureissa (eli numerosarjan 2701-2760 Dv12-vetureissa) oli alun perin toinenkin apumoottori matkustajavaunujen höyrylämmityslaitteiston vaatiman virrantuoton vuoksi.
kuva 25.05.2022 11:16 Petri Nummijoki  
  Olisiko siksi, että toisella puolella luukkua voitiin avata rajoitetummin moottorin ilmanoton vuoksi: https://www.vaunut.org/kuva/81466?
kuva 22.05.2022 21:44 Petri Nummijoki  
  Voisiko sellainen olla mahdollista, että P ei tässä tapauksessa tarkoittaisikaan pikajunaa vaan Porkkalaa?
kuva 22.05.2022 19:46 Petri Nummijoki  
  H33/34 ja H35/36 ajoivat ainakin joinain kausina Porkkalan liikenteen aikaan Helsingin ja Kauklahden välin pysähtymättä tai korkeintaan Pasilassa pysähtyen. Selittäisikö tämä sen, että kuljettaja piti niitä pikajunina (varsinaisiin paikallisjuniin verrattuna), vaikka yleisöaikatauluissa olivat henkilöjunia?
kuva 21.05.2022 19:58 Petri Nummijoki  
  Valitettavasti minulla ei ole tietoa, miksi P37:n lähtöasemaksi on merkitty Pasila. Veikkaisin syynä olevan, että veturi lähti tallilta hakemaan Porkkalan tunnelista tullutta P30:n runkoa eli kysymys oli ensisijaisesti veturin siirtoajosta, vaikka siinä olisi samalla viety jotain vaunujakin Kauklahteen. Mutta tämä ei perustu mihinkään oikeaan tietoon.

Muistaakseni jossain Nummelinin kirjoittamassa artikkelissa mainitaan, että työntöveturi oli usein Käpylän kurviin asti ja palasi alaratapihaa pitkin Helsinkiin tai Pasilaan talleille. Mainituissa tapauksissa näin on varmaan voitu menetellä muiden kanssa mutta LP83:n kohdalla ei varmaankaan, jos veturi oli jo 10 min päästä valmiina avustamaan P81:tä. Toisaalta P81 kuljetti varmaan Joensuun postivaununkin ja postijunat myöhästelivät joulun aikoihin erityisesti, joten lieneeköhän junan todellinen lähtöaika ollut muuta, kuin aikataulussa luvattu?
kuva 20.05.2022 21:35 Petri Nummijoki  
  Sähkövetoinen liikenne Riihimäeltä itään alkoi vasta 1977 ja silloinkaan ei vielä alkukesästä, joten onkohan kuvausajankohta muu kuin kerrottu, jos kysymyksessä on Joensuun/Savonlinnan juna? Ei kai sentään Riihimäellä ole vaihdettu Kouvolan suunnan pikajuniin veturia?
kuva 20.05.2022 16:53 Petri Nummijoki  
  Huollon lisäksi varmasti myös veturimiehille ovat totutusta poikkeavat ratkaisut työtä hankaloittava tekijä.
kuva 20.05.2022 15:23 Petri Nummijoki  
  Hr2-3-vetureiden ajot loppuivat jo 1953 mutta osa kattiloista ja tendereistä jatkoi sen jälkeen elämää muissa käyttötarkoituksissa. Nämä sarjat olivat kai jo maahan tullessaan lähes loppuunajettuja ja muutenkin hankalia, koska akselipaino oli ikävän suuri kevytkiskotteisille radoille ja suorituskyky liian heikko niille harvoille radoille, jotka jo 40-luvulla tai 50-luvun alussa olivat raskaasti kiskotettuja.

Dieselvetureiden ja moottorivaunujen yleistyminen aiheutti höyryvetureiden väistymisen. Mutta tarkoitan lähinnä sitä, että
1940-luvulla valmistetuiksi vetureiksi Pr2:n poistoaika on melko varhainen, kun 1910-luvulla käyttöön otetuista veturisarjoistakin (Vr1, Hv1-2, Tv1-2) alkoi vasta 1963-1964 lähtien jäädä yksilöitä pysyvästi kylmäksi, jos laskuihin ei oteta onnettomuuksien vuoksi ennen aikojaan hylättyjä tai sotien vuoksi menetettyjä. 1910-luvun vetureista ainoastaan 500-sarjan Hv4-vetureita poistettiin samoihin aikoihin Pr2:n kanssa mutta niidenkin juuret olivat jo edellisen vuosikymmenen Hk2- ja Hk3-vetureissa.
kuva 20.05.2022 13:27 Petri Nummijoki  
  Jatkuva korjaustarve tarjonnee ainakin selitystä sille, miksi Pr2-veturit poistettiin liikenteestä jo kevään 1960 kuluessa, vaikka pienitehoisemmat Hv1-3-veturit tai 700-sarjan Hv4-veturitkin olivat kaikki ajossa vähintään vuoteen 1962, jos onnettomuuksien vuoksi ennen aikojaan hylätyt jätetään pois laskuista. Varmaan sarjan poikkeava rakennekin muihin VR:n vetureihin verrattuna vaikutti.

Oliko 10 min ero lähtöajoissa aidosti toteutunut vai aikataulun mukainen? Käsitykseni on, että juhlapyhien ruuhkaliikenteessä myöhästymiset olivat tuohon aikaan tavallisia, koska liikennemäärä oli rutkasti normaalia viikonloppuruuhkaa suurempi. Jos 10 min ero on kuitenkin todellinen tai ainakin lähellä toteutunutta niin silloin apuveturi ei varmaankaan ole voinut olla jokaisessa junassa asemalta asti vaan tullut jostain Töölönlahden sillan kohdalta vaihteen takaa junan perään avustamaan nousuosuudelle.
kuva 20.05.2022 11:07 Petri Nummijoki  
  Tammikuun 1960 listassa veturi 1800 on Tampereella, joten 1800-1802 ehtivät olla Tampereen varikolla liikenteessä
https://rautatiearkisto.info/epolho/VETUREIDEN%20SIJOITUSLISTAT/1960.01%20VR%20sijoituslista.png. Sen sijaan 1803 oli aktiivikäyttönsä loppuun (toukokuu 1960) Pasilassa ja siirtyi vasta liikkuvana lämmityskattilana toimiessaan Tampereen varikon kirjoihin.
kuva 19.05.2022 15:54 Petri Nummijoki  
  On Helsinki-Karjaa-junia ollut 50-luvulla ja 60-luvullakin, joskin silloin ne olivat jo Lättähattuja. Sellaisiakin löytyy, jotka olivat suoria junia Helsingistä Hankoon. Tosin Hankoon valmistui raskas kiskotus vasta 60- ja 70-lukujen taittaassa, joten Pr2 tuskin on Hankoon koskaan liikennöinyt.

Porkkalan palauttamisen jälkeen oli muutaman vuoden ajan kulussa kesäsin Helsinki-Hanko pikajunakin (P27/28) lauantaina ja paluuvuoro sunnuntaina. Tämä oli siihen aikaan, kun useimmat Turun pikajunat olivat Dm4-vetoisia eikä niihin voitu juurikaan laittaa lisävaunuja. Vuodesta 1961 lähtien ko. Hangon juna liitettiin kulkemaan Helsingin ja Karjaan välillä Turun pikajunan P35/30 mukana, koska Rantaradalle oli saatu Hr11-vetureita ja junien painoja voitiin nostaa. Tosin myöhemmin 60-luvulla on ollut uudestaan suoria Helsinki-Hanko-pikajunia mutta silloin ne liittyivät tilanteisiin, joissa Saksan linjan lautat kääntyivät jo Hangossa eivätkä tulleet Helsinkiin asti.
kuva 19.05.2022 14:32 Petri Nummijoki  
  Karjaan ja Turun väli valmistui raskaille kiskoille loppuvuodesta 1960, kun näiden käyttö päättyi kaupallisessa liikenteessä osapuilleen kesäaikataulukauden 1960 alkuun mennessä. Johonkin kuvaan Eljas laittoi tietoja ensimmäisistä raskaan sarjan vetureiden käynneistä Turussa, joskaan en löytänyt tähän hätään. Muistaakseni ensimmäinen matkustajajuna-ajo oli Hr1-käynti Turussa jouluruuhkan 1960 lisäpikajunassa.

Mutta Karjaalle raskas kiskotus oli jo aikaisemmin, joten sinne Pr2:lla on melko varmasti ajettu. Taisi olla jossain henkilöjunassa aikataulumerkintöjen mukaankin käytössä. Porkkalan tunnelin aikaan on varmaan ajettu pikajuniakin Kauklahteen asti.

Sen sijaan suhtautuisin epäillen siihen, että Kirkkonummen paikallisjunat olisivat olleet tyypillisiä Pr2-vetureille, vaikka varmaan joskus niissäkin on käytetty. Perustelu on siinä, että Kirkkonummelle riitti Pr1-veturinkin toimintasäde, joten Pr2:lla tuskin saavutettiin niissä mitään etua. Suurilla linjavetureilla on saatettu heittää lyhytmatkaisiakin paikallisjunavuoroja täyteajona pidempien matkojen välissä mutta Kirkkonummi oli siinäkin suhteessa vähän huono. Kirkkonummen paikallisjunista useimmat siirtyivät Lättähatuille pian sen jälkeen, kun Porkkala oli saatu takaisin ja liikenne Kirkkonummelle ylipäätään mahdollistui. Sen jälkeen veturijuniksi jäi lähinnä ruuhka-ajan vuoroja, joissa veturilla oli noin puolen vuorokauden odotusaika Kirkkonummella ennen paluulähtöä, joten veturilla ei ollut mahdollista ajaa vuorokauden aikana juuri mitään muuta.
kuva 18.05.2022 11:05 Petri Nummijoki  
  Tästä SJK:n retkestä olen ollut tietoinen mutta en ole osannut yhdistää ko. 1096:n tavarajuna-ajoa samaan tapahtumaan.
kuva 18.05.2022 09:44 Petri Nummijoki  
  Seinäjoki on ehkä keskustan alueella tasainen mutta lähiympäristön osalta ei kaikkiin suuntiin niinkään. Seinäjoelta junalla lähdettäessä on merkittävää nousua sekä Haapamäen https://www.vaunut.org/kuva/91854, että Parkanon suuntiin. Jopa Munakkaan päin (Vaasan rata) löytyy mäki https://www.vaunut.org/kuva/53870 molemmista suunnista tultaessa. Viimeksi mainittu on tosin vain noin kilometrin mittainen mutta kuitenkin riittävä, että ainakin kuulopuheiden mukaan siihen olisi höyryaikana jääty joskus kiinni.
kuva 17.05.2022 21:01 Petri Nummijoki  
  No nyt selvisi tuokin. Tästä on jossain kirjoistasi kuva olikohan Tikkurilan eteläpuolella tavarajunassa mutta en ollut tähän mennessä keksinyt, miksi veturi oli käymässä Pasilassa.
kuva 17.05.2022 20:26 Petri Nummijoki  
  Vr2:sta tuli mieleen, että oliko päivystysveturin käyttö Turun ja Turun sataman välisessä pikajunaliikenteessä yleinen käytäntö noihin aikoihin vai täysin poikkeuksellista? Joissain vanhoissa kuvissa vaikuttaisi pikajunarunko olevan sataman laiturissa ilman veturia, joka voisi viitata siihen, että runko on päivystäjän satamaan tuoma ja linjaveturi saapui junaan kiinni omia aikojaan. Tai sunnuntaina Hr12-veturilla oli kierto P31 -> P30A sitten, kun niitä alettiin Rantaradalla käyttää, koska T1032 ei ollut sunnuntain ja maanantain välisenä yönä kulussa. Alle tunnin kääntöajalla Turussa sopisi kuvioon, ettei veturi ehkä käynyt satamassa asti vaan Turussa olisi vaihdettu P31:een toinen veturi?
kuva 17.05.2022 16:31 Petri Nummijoki  
  Jaha, Hv3:n käyttö kaupallisessa liikenteessä ei ilmeisesti päättynytkään kesäaikataulun 1970 myötä vielä täysin vaan pari matkaa olisi tehty vielä kesän 1970 mittaan (ilmeisesti Vv16-veturin huoltopäivinä)?
kuva 17.05.2022 16:26 Petri Nummijoki  
  Täytyy muistaa, ettei Suomi ollut tuohon aikaan elintarviketuotannon suhteen omavarainen ja talvisodan jälkeiset alueluovutukset olivat pahentaneet tilannetta. Ilman Saksasta saatuja toimituksia elintarvikepula olisi ollut vielä katastrofaalisempi eikä Saksa suinkaan harjoittanut hyväntekeväisyyttä vaan halusi vastapalveluksia. Mielestäni silloiset päättäjät ansaitsevat arvostuksen, että todella vaikeissa oloissa Suomi onnistui säilyttämään silti jonkinlaisen liikkumavaran ja oman päätäntävallan Saksan suuntaan.
kuva 15.05.2022 23:08 Petri Nummijoki  
  Jos The Transport library-sivulla olevat kuvauspäivät ovat oikein niin voidaan muutama johtopäätös tehdä ryhmän liikkeistä. P2 saapui aikataulukaudella 1959-1960 Kouvolaan klo. 15:30 tuoden myös Moskovan junan vaunut, joten Vainikkalasta ei ole voinut ainakaan junalla ehtiä takaisin Kouvolaan tätä aikaisemmin, jos Moskovan juna on käyty kuvaamassa Vainikkalassa. Silloin taas ensimmäinen mahdollinen juna Pieksämäelle olisi H771, joka oli perillä Pieksämäellä klo. 19:50. Toisaalta seuraavana päivänä 21.5.1960 on kuvattu ilmeinen H77 Kuopiossa. Ko. junan lähtö oli Pieksämeltä klo. 8:50 ja tulo Kuopioon klo. 11:08. Yöpyminen Pieksämäellä on kyllä mahdollinen mutta päiväkuvia Pieksämäeltä ei olisi näillä aikatauluilla oikein saanut.
kuva 15.05.2022 21:18 Petri Nummijoki  
  Tarkoittanet John kuvaa https://www.vaunut.org/kuva/88606. Tämä 677:n vetämän junan kuva saattaisi kuitenkin olla hieman vanhempi, koska ei oikein hyvin täsmäisi 60-luvun puolella kulussa olleisiin sekajuniin sikäli, kuin kellonajan pystyy kuvasta päättelemään. Tarkempia perusteluita on yllä olevassa keskustelussa.
kuva 13.05.2022 22:14 Petri Nummijoki  
  354 sopii suoran Turun junan numeroksi. 50-luvulla P357/358 Turusta Tampereelle kulki muutamina kesinä Haapamäelle asti (pikajunana) ja sillä oli numerona P357/358 myös Tampereen ja Haapamäen välillä. Jos 610 on ollut elokuussa 1964 Kuopion konepajalla niin veturin palautus Turkuun selittäisi mainiosti sekä junan numeron, että rataosan. Jos ei ole pelkkänä veturina kulkenut niin siinä on voitu tehdä esim. tyhjien vaunujen palautusta samalla.
kuva 13.05.2022 10:58 Petri Nummijoki  
  Kiitos tiedosta. 354 viittaisi Turun suunnan junaan ja olihan 610 myös Turun veturi, jos ei ollut lainassa toisella varikolla. Mitähän moinen juna olisi kuljettanut? Lieneekö sotilasjuna? Salon sokeritehtaalle ei varmaankaan ollut liikennettä vielä noin varhain syksyllä?
kuva 13.05.2022 09:37 Petri Nummijoki  
  Tv1 ajossa Tampereella ei sinänsä ihmetyttäisi, jos kysymys olisi työjunasta tai satunnaisesta lisäjunasta mutta (todennäköisesti säännöllisesti kulussa olevassa) kaupallisessa junassa en olisi arvannut käyttöä olevan noinkin myöhään. Tosin voihan kaupallinen junakin olla kulussa vain 1-3 kertaa viikossa, jolloin sitä ei ehkä ole laitettu etusijalle vetovoiman suhteen. Tai sitten Vv15-16 on sijoitettu työjunaan, jos siinä tehtävässä tulee esim. pitkä matka ajoa takaperin ja Tv1 tuurasi vakijunassa.
kuva 12.05.2022 08:51 Petri Nummijoki  
  Niin ja jatkokysymyksenä, että onko P76 ollut Hr1-aikana sunnuntaisinkin Hr1-juna vai Tr1:llä vedetty? P76 pysähtyi Kausalassa, joten Hr1 on varmaan sunnuntaikokoonpanossa ollut Mankalan mäessä tiukoilla, kun vauhtia on tuskin saatu otettua edes sitä 85 km/h, jonka silloiset kaarrenopeusrajoitukset olisivat mahdollistaneet.
kuva 11.05.2022 15:24 Petri Nummijoki  
  Kiitos tiedosta. Tampereen ja Turun kirjoissa oli tuohon aikaan sentään 41 kpl Vv15-16-vetureita, joten mielenkiintoista, etteivät nämä ole edes kesäaikana riittäneet kaikkiin kuvatun kaltaisiin juniin. Yhtä lailla mielenkiintoista on vapaiden nopeusrajoituksien aikainen liikennekulttuuri. Tietysti autoliikenteen ja varmaan hirvieläintenkin määrä on silloin ollut vähäinen nykyiseen verrattuna mutta toisaalta tiellä on saattanut kulkea vaikka hevosia tai lehmiä.
kuva 11.05.2022 10:06 Petri Nummijoki  
  Oliko tuo Tv1-vetoinen juna vuodelta 1964 jonkinlainen työjuna (soraa tai sepeliä) vai aito kaupallinen tavarajuna? Lähinnä sen vuoksi kyselen, että Tv1-vetureiden käyttö kaupallisessa tavaraliikenteessä lienee ollut Tampereen seudulla tuossa vaiheessa harvinaista pois lukien ehkä talvikuukaudet, kun Perämeren satamat olivat kiinni ja kulussa lisätavarajunia.
kuva 11.05.2022 09:17 Petri Nummijoki  
  Onko muuten kesältä 1961 yhtäkään lauantaipäivän havaintoa (Helsinki-Kouvola) junasta P75 tai P1, josta voisi päätellä, palasiko Hr1 kesäkaudeksi 1961 junaan P75 päivittäin käytettynä vai oliko juna lauantaisin silloinkin Hr12-vetoinen, kun P75:ssä menivät myös P705:n vaunut Imatralle?
kuva 10.05.2022 15:01 Petri Nummijoki  
  Väistöraiteet ovat olleet noin 1970-luvulle asti yleisiä siltatöiden yhteydessä mutta sittemmin niistä pyrittiin eroon. Väistöraiteilla jouduttiin tyytymään silloisilla rakennusperiaatteilla yleensä erittäin alhaisiin nopeuksiin (jopa vain 5-15 km/h), joten ne aiheuttivat pahaa häiriötä junaliikenteelle. Lisähaittaa tuli vielä siitä, että ennen 60-luvun jälkipuoliskoa ja viikkovaroitusten aikaa, piti näin alhaisista tilapäisistä nopeusrajoituksista ilmoittaa kuljettajalle erikseen kirjallisesti eli käytännössä viestirenkaalla. Tosin tästä saatettiin käytännössä tinkiä, jos siltatyö oli käynnissä kuukausimääriä mutta sisälsi tietysti riskin, mikäli jotain junaa olisi ajanut esim. komennuksella oleva vieraan varikon kuljettaja, joka ei tuntenut ajankohtaisia paikallisia poikkeuksia.

Helsingin ja Tikkurilan välilläkin on ainakin vielä keväällä 1964 Kehä I:n siltoja Pukinmäessä tehtäessä ollut käytössä radan itäpuolelle rakennettu puinen apusilta, jossa suurin sallittu nopeus oli vain 5 km/h. Siinä paloi aikaa ruuhkapäivän noin 20-vaunuiselta pikajunalta, jos kuljettaja nopeusrajoitusta noudatti.

Kuvan https://vaunut.org/kuva/79223 yhteydessä on P67:n nopeusmittaus päivältä 10.1.1970 Helsingin ja Tampereen väliltä. Silloinkin Kuurilassa on ollut nopeusrajoitus 5 km/h. Voisi viitata väistöraiteeseen sekin.
kuva 02.05.2022 09:33 Petri Nummijoki  
  Junassa on konduktöörivaunu ensimmäisenä eli tässä lienee pelkkä Rantaradan 5-vaunuinen perusrunko. Mielestäni klo. 16:00 ja 18:00 pintaan lähteneet junat eivät yleensä näin lyhyitä olleet vaan niissä oli muutama lisävaunu. Toki klo. 16:00 aikoihin lähtevä juna oli perjantai-iltoja lukuun ottamatta yleensä vain 5-6-vaunuinen sitten, kun se oli lisämaksullinen EP129 mutta se oli vasta muutamaa vuotta myöhemmin eikä EP:ssä mielestäni ollut EFit-vaunua, kun ei siinä kuljetettu rahtiakaan.

Siljalle valmistuivat Turun linjalle Svea ja Wellamo 1985-1986 ja ne olivat jo niin suuria, ettei niiden aikana ollut tuplalähtöjä Turun iltavuoroissa, jos Sea Windin liikennettä ei lasketa. Tuplalähdöt olivat varhaisemmalla ajalla (1983 ja sitä ennen), kun liikennöitiin vielä Svea Coronalla, Silja Starilla (alun perin Bore Star), Skandialla (alun perin Bore I) ja Fennialla.

Tosin 80- ja 90-lukujen taitteessa oli sellainen jakso, ettei Silja käynyt talvella Maarianhaminassa ja silloin Siljan iltavuoron lähtöaika oli Turusta pari tuntia aikaisempi, kuin Vikingillä.
kuva 28.04.2022 20:03 Petri Nummijoki  
  Jos havainnot ovat kesäkausilta 1966 ja 1967 niin voisiko vuorokaudenaika olla mieluummin illalla kuin aamulla? Kaksi peräkkäin kulkevaa pitkähköä Porkkanajunaa sopisi siihen, että ensimmäinen on klo. 18:00 Helsingistä lähtenyt MK55 Vaasaan, josta osa jatkoi myös junana MP93 Haamapäeltä Jyväskylään. Perässä tulisi klo. 18:10 Helsingistä lähtenyt MP11 Imatralle. 1967 osa junasta MP11 jatkoi tunnuksella MP79 Kouvolasta Kuopioon. Näissä kahdessa junassa ehkä kaksi yksikköä olisi yleisin mitta mutta viikonloppuruuhkassa kolmen yksikön Porkkanakin on täysin mahdollinen.
kuva 28.04.2022 11:24 Petri Nummijoki  
  Turkuun klo. 7:40 lähtenyt MP29 oli vuodesta 1966 lähtien vakituisesti Dm9:llä ajettu, joten voisiko olla toinen havaituista junista? Siinä tosin yksi yksikkö lienee tavanomaisin kokoonpano mutta kaksi yksikköä ruuhkaliikenteessä on varmasti mahdollinen. Kolme yksikköä MP29:ssä lienee jo poikkeuksellista.
kuva 28.04.2022 11:20 Petri Nummijoki  
  Vuosina 1966-1967 Helsingistä lähtivät klo. 8:05 MK3 Savonlinnaan kesäkaudella ja talvikaudella samalla aikataululla MP3 Imatralle sekä klo. 8:30 MK49/MP49 Poriin. Mutta nämä olivat Dm4-vetoisia harmaita kiitojunia. MP3 siirrettiin syksyllä 1967 ajamaan Joensuuhun uutta Parikkala-Onkamo-rataa ja sen jälkeen se oli yleisimmin Hr13-vetoinen (joskus Sr12-vetoinen) vaunujuna, jossa oli myös harmaa kiitojunarunko: https://www.vaunut.org/kuva/63674. Talvikaudella juna saattoi keskellä viikkoa olla pienemmän matkustajamäärän vuoksi Dm4-vetoinen vielä Joensuun liikenteen alkuaikoinakin. MK49/MP49 ajettiin 60-luvun loppuvuosina ja 70-luvun alussa yleensä Sr12-vetoisena vaunujunana ja siinäkin on mukana harmaa kiitojunarunko: https://www.vaunut.org/kuva/31055.

Molemmissa mainituissa junissa on 60-luvun jälkipuoliskolla käytetty lyhyehköjä ajanjaksoja myös Dm9-runkoa, joten sikäli havainto on mahdollinen mutta mielestäni kumpaakaan ei voisi pitää 60-luvun osalta tyypillisenä Porkkanalla ajettuna junana. Lisäksi Porkkanaa käytettäessäkin on tavanomainen kokoonpano ollut varmastikin lyhyempi kuin kolmiyksikköinen, vaikka varmasti 9-vaunuinenkin Porkkana on mahdollinen viikonloppuliikenteessä tai juhlapyhän läheisyydessä.

Sen sijaan myöhempinä aikoina Helsingistä klo. 8:00 Tampereelle ja edelleen Poriin/Raumalle/Haapamäen kautta Seinäjoelle jatkanut pikajuna oli vuosia Dm8/9-rungolla ajettu ja usein maksimimittainen eli 9-vaunuinen.
kuva 24.04.2022 09:35 Petri Nummijoki  
  Kuva https://vaunut.org/kuva/29544 on samasta tilanteesta. Sr12-vetoinen juna on P14 Kotkasta ja Kouvolasta sekä Hr12-vetoinen juna P64, jonka vaunut tulivat Kemijärvi-Oulu-alueelta. Sr12-vetoinen juna on silloisen ratapihan raiteella 7 ja Hr12-vetoinen juna raiteella 8. Nämä sijaitsivat suunnilleen siinä, missä ovat nykyisen ratapihan raiteet 8-9.

Tuohon aikaan pikajunat lähtivät niin Pääradan kuin Rantaradankin suuntaan normaalisti raiteilta 2-4 eli suunnilleen siitä, missä ovat nykyisen ratapihan raiteet 4-6. Kuvan raiteet 7-9 palvelivat saapuvia kaukojunia. Näiltä raiteilta ei kai normaalisti lähtenyt junia lainkaan. Poikkeustilanteissa, kuten juhlapyhien ruuhkaliikenteessä saattoi joku juna lähteäkin.

Rantaradan pikajunien vakituiseksi vetovoimaksi mieltäisin tämän kuvan ajoilta sarjat Hr12, Dm9 ja Dm4. Hr11-vetureita käytettiin Rantaradalla säännöllisesti 1961-1966 ja uudestaan vuoden 1969 lopulta kesäaikataulukauden alkuun 1971. Mutta 1966-1969 oli kolmisen vuotta, ettei Hr11 ollut käsittääkseni pääasiallinen vetäjä missään Rantaradan pikajunassa, vaikka silloinkin niitä kävi Helsingissä Dm4-vaunujen korvaajina tai mahdollisesti Hr12-vetureidenkin korvaajina, jos esim. kevään routavaurioiden aikaan Hr12-vetureilla oli Rantaradalla tilapäisiä liikennerajoituksia.
kuva 23.04.2022 10:43 Petri Nummijoki  
  Sittenhän Ci- ja CEi-vaunut ovat olleet hyviä. CEit- ja Cit-vaunuissa oli kuitenkin ensimmäisessä luokassa penkitys 1+2 eli vain kolme matkustajaa rinnakkain, kun Ci- ja CEi-vaunuissa oli 2+2, joten tilaa ei voinut olla jälkimmäisissä matkustajaa kohden yhtä paljon. Toisaalta siniset vaunut olivat usein hellesäällä kuumia, jos runko oli seisonut koko päivän ratapihalla. Puuvaunut eivät tainneet olla yhtä arkoja kuumenemiselle ja avattavia ikkunoitakin oli niissä enemmän?
kuva 21.04.2022 18:44 Petri Nummijoki  
  Onko puuvaunujen 1. lk:n matkustusmukavuudesta muistikuvia? Olisiko esim. hieman parempi, kuin 72-paikkainen Ei-vaunu vai vetäisi vertoja jopa Eit-vaunulle?
kuva 18.04.2022 19:22 Petri Nummijoki  
  Länsiautoa oli tuohon aikaan äärimmäisen vaikea hankkia. Tosin tässä tapauksessa olisi varmaan sotia edeltävä malli, jos kysymyksessä olisi aito Opel mutta olisivatkohan sellaiset olleet kuvan aikoihin jo pääosin loppuunajettuja?
kuva 14.04.2022 09:31 Petri Nummijoki  
  Teoriassa Dv12-veturin kestotehoraja on 25- ja 27-sarjoilla T-vaihteella muistaakseni 17 km/h ja 26-sarjalla sekä 2501:llä 12 km/h eli tämän alapuolella ei voisi käyttää jatkuvasti täyttä tehoa. En tiedä miten paljon käytännön arvot eroavat näistä lukemista.
kuva 11.04.2022 13:38 Petri Nummijoki  
  Huonomminkin voisi olla. Isäni muisteli, että Rekolassa oli joskus tilapäisesti suoritus suojastuksen ollessa pois päältä ja siellä kirjoituspöydän virkaa toimitti ylösalaisin käännetty lumilapio, jonka päällä täytettiin junapäiväkirjaa.
kuva 11.04.2022 11:26 Petri Nummijoki  
  Jos kuvan junasta kaksi yksikköä jatkoi Jyväskylään niin kolmas varmaan on jäänyt Tampereelle ja liitetty joko seuraavana päivänä lisäyksiköksi Helsingin suunnan junaan tai sitten lähtenyt jossain vaiheessa Turun suuntaan. Parkanon radalle kolmas yksikkö tuskin jatkoi. Vaikka Vaasaan klo. 18:00 lähtevä juna olisi jossain tilanteessa (esim. tiettynä viikonpäivänä) ajettukin vielä Porkkanalla niin yksi yksikkö siihen ei olisi riittänyt. Itse mieltäisin Vaasan junan olleen Sr1-vetoisena noin 8-vaunuinen. Ei siis mikään pitkä juna mutta ei tumppikaan vaan ihan junan näköinen.
kuva 11.04.2022 09:54 Petri Nummijoki  
  Vai olisiko koko juna menossa Jyväskylään? Minulla ei ole Jyväskylän iltajunasta juuri havaintoja mutta Helsinkiin tuli 80-luvulla Porkkanajuna Jyväskylän suunnasta sekä klo. 10:00, että klo. 13:00, joten tästä päätellen Dm8/9-yksikköjä täytyi kulkea Helsingistä Jyväskylään päinkin jossain junassa useampia.

Helsingistä klo. 18:00 Vaasaan lähteneen junan muistan noilta ajoilta Sr1-vetoisena vaunujunana. Sitä tuli joskus havainnoitua Parkanon radalla lähinnä sen johdosta, että Peräseinäjoelta turvetta hakenut Dr12-vetoinen iltatavarajuna oli kulussa samoihin aikoihin. Sen sijaan vähän klo. 12:00 jälkeen Helsingistä lähtenyt Parkanon rataa Seinäjoelle/Vaasaan kulkenut juna ajettiin joinain kausina Porkkanalla.
kuva 10.04.2022 18:26 Petri Nummijoki  
  Näköjään on höyryvetoa esiintynyt varsin myöhään. Ensimmäiset Hr1/Tr1-vetoiset vuorot on ajettu varmaan vuoden 1963 lopulla, kun Varkaus-Joensuu-välille oli saatu vaihdettua 54 kg:n kiskot. Muistaakseni jossain Rautatieuutisien artikkelissa kehutaan alkuvuodesta 1964, miten (vuoden 1963) joululiikenne Joensuuhun sujui hyvin, kun käyttöön oli saatu aikaisempaa vahvempia vetureita. Saattoi olla sama artikkeli, jossa kerrottiin Hr13-vetoisen hakejunaliikenteen aloittamisesta Kontiolahden ja Joutsenon välillä.
kuva 09.04.2022 23:00 Petri Nummijoki  
  Pr2-vetureista numero 1803 oli käsittääkseni koko liikennekäyttöaikansa (toukokuuhun 1960 asti) Pasilaan sijoitettu ja siirrettiin Tampereen kirjoihin vasta lämmityskattilana toimiessaan. Pr2-veturin on siis voinut havaita/kuvata Helsingin lähialueilla niin kauan, kuin niillä ylipäätään ajettiin. Ensimmäinen Pr2 poistui Pasilasta varmaan vuoden 1955 aikoihin, kun Tampellan valmistamat Hr1-veturit 1012-1019 saatiin liikenteeseen. Yksittäinen Pr2 oli 50-luvun jälkipuoliskolla muutaman vuoden Kouvolassakin.

Karjaalta Turkuun valmistui raskas kiskotus vasta loppuvuodesta 1960, jolloin Pr2-vetureita ei ollut enää liikenteessä. Kauklahden ja Kirkkonummen paikallisjuniin riitti Pr1-vetureidenkin toimintasäde mutta Riihimäelle asti Pr1:llä ei pystynyt ajamaan ilman vesitystä ainakaan kunnon kuorman kanssa. Siksi Pr2-vetureita olisi ollut ainakin tarkoituksenmukaisempaa suosia pääradan junissa.
kuva 07.04.2022 10:39 Petri Nummijoki  
  Niin voisi, jos vetureiden numerot ja kuvauspaikka eivät olisi tiedossa. 796 oli Pasilan veturi vuoteen 1961 https://rautatiearkisto.info/epolho/Yhteenvetoja/Veturikohtaiset%20tiedot/, joten sen esiintyminen Savonlinnassa tätä varhaisemmalla ajalla olisi epätodennäköistä. Veturi 997 oli vuoteen 1960 Kouvolassa, jolloin ehkä Savonlinnan käyntikin olisi mahdollinen mutta sen jälkeen veturi oli Seinäjoella vuoteen 1968 asti. Siten näiden kahden samanaikainen esiintyminen Savonlinnassa rajautunee pakosti 60-luvun lopulle. Toisaalta Savonlinnaan tuli kai hiilestysmahdollisuus vasta kesällä 1968, kun siellähän jouduttiin tämän puuttuessa ajamaan alkukesästä 1968 halkopolttoisella Hv3-veturilla. Siten hiilipolttoinen Vr1 Savonlinnan päivitysveturina ei liene todennäköinen tätä varhaisemmalla ajalla muutenkaan.
kuva 05.04.2022 10:27 Petri Nummijoki  
  Eikös P81/H81/H82/P82 siirtynyt Kouvolan-Pieksämäen-Joensuun välillä Hr12-vetoiseksi vuoden 1964 lopulla ja myöhemmin sitä ajettiin Hr13-vetureillakin ainakin aikataulumerkintöjen mukaan? Hr13-vetoinen juna olisi ehkä voinut olla juhlapyhän ruuhkaliikenteessä höyryvetoinen, jos junassa oli höyrylämmitystä vaativia lisävaunuja mutta oliko lämmitykselle juhannusliikenteessä tarvetta? Vai olisiko vakiveturi laitettu ruuhkaliikenteessä junaan LP83/84, jos sellainen oli samana yönä kulussa ja H81 siksi höyryvetoinen?
kuva 01.04.2022 10:02 Petri Nummijoki  
  En ollut aikaisemmin hahmottanut, että näissä oli noinkin merkittäviä pituuseroja. Eihän tuossa laajennetulla postiosastolla varustetussa vaunussa tainnut olla rahtitilaa yhtään vähemmän, vaikka postiosasto vei osan vaunusta.
kuva 25.03.2022 18:36 Petri Nummijoki  
  Lieneekö apulämmittäjää kovinkaan helposti saatavissa, jos stokeri rikkoutui kesken matkan? Olisiko yleisempi tapa ollut, että junapaino puolitettiin ensimmäisessä sopivassa paikassa lapiolämmitykseen siirryttäessä, kuten mainitaan kuvan https://vaunut.org/kuva/43829 yhteydessä? Tietysti jossain 40-luvun lopun ja vielä 50-luvunkin veturipulan aikaan on voinut olla mahdollista, että matkaan on täytynyt lähteä valmiiksi rikkinäisellä veturilla, jolloin ehkä apulämmittäjä on annettu.
<<   >>