4589-165256 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 24.08.2015 00:33 Petri Nummijoki  
  Vai olisiko raiteelle 5 ehtinyt jälkimmäisessä kuvassa tulla jo toinen Pr1-vetoinen juna, koska näyttää siinä kuvassa pidemmältä? Toisaalta voisi olla niinkin, että päivystäjä on tuonut perään lisää vaunuja ja siirtää kaksi runkoa yhdellä kertaa huoltoraiteelle.
kuva 24.08.2015 00:21 Petri Nummijoki  
  Oli veturitielläkin numero mutta se oli jotain aivan muuta kuin vierekkäiset raiteet. Olisiko raiteiden 5 ja 6 välissä oleva veturiraide ollut numeroltaan 26?
kuva 24.08.2015 00:11 Petri Nummijoki  
  Ei muuten Pr1-vetoinen juna voisi olla H308 Kirkkonummelta, jonka tuloaika Helsinkiin oli klo. 8.20? Jos nimittäin kyseessä on klo. 8:11 saapuva H110 Järvenpäästä ja kuvaan http://www.helsinki200.fi/node/802/ on ehtinyt jo klo. 8:25 saapuva P66 niin missä Riihimäeltä klo. 8:16 saapuvan H208:n ja Kirkkonummelta klo. 8:20 saapuvan H308:n rungot ovat? Joku paikallisjuna taisi tulla aikataulukirjan mukaan läntisen siipirakennuksen päähän ellei peräti kiitotavara-asemalle mutta olisiko sinne otettu kahta junaa peräkkäin?
kuva 23.08.2015 20:55 Petri Nummijoki  
  Kuvatekstin raidenumerot lienee poimittu 30-luvun raidekartoista. 60-luvulla siipirakennusten välissä olevien raiteiden numerot olivat yhtä suuremmat. Siten P75:een liitettävät neuvostoliittolaiset vaunut ovat raiteella 2, Porvoon kiskoautojuna raiteella 3, MK49 raiteella 4 jne.

Suuressa raideliikennealbumissa sivulla 116 on Olavi Karasjoen kuva Helsingin aamuruuhkasta vuodelta 1961. Sama kuva löytyy osoitteesta: http://www.helsinki200.fi/node/802/ Kuva lienee otettu samalla kertaa tämän kuvan kanssa mutta muutamaa minuuttia myöhemmin. Tällä perusteella Pr1-vetoisen junan vasemmalla puolella raiteella 7 on Hr1-veturin 1004 vetämä yöpikajuna, joka lienee klo. 7:50 Kontiomäeltä saapunut P72. Raide 9 on vielä tyhjä mutta pian siihen saapuu Hr12-veturin 2216 vetämä yöpikajuna, joka todennäköisesti on klo. 8:25 Oulusta ja Vaasasta tuleva P66. Entä mitkä veturit ovat henkilöaseman päivystäjinä? Olisivatko Vr5 ja Vv13? Tämähän oli viimeisiä aikoja, kun Helsingin alueen ratapihoilla työskenteli sekalainen joukko eri sarjojen vetureita. Jo runsas vuosi tämän kuvan ottamisen jälkeen vallitsi Vv15-vetureiden hegemonia, kuten myös seuraavat noin 40 vuotta.
kuva 23.08.2015 20:24 Petri Nummijoki  
  Jos tallista näkyvä valoilmiö on ylävalonheitin niin se tuskin voi sijaita Dm3- tai Dm4-vaunussa noin korkealla. Kuvausvuotenakin 1952 vaikuttaa myöhäiseltä ajankohdalta huomioiden halkopolttoisten vetureiden lukumäärän. Tv1- ja Tv2-vetureiden osalta ei olisi mikään ihme myöhempinäkään aikoina mutta tästä kuvasta saa käsityksen, että Hr1-, Tr1- tai Hv1-3-sarjoissakin halkopoltto olisi valtavirtaa. Pahin polttoainepula päättyi 40- ja 50-lukujen taitteessa.

Kouvolan vanha asemarakennus sijaitsi kuvista päätellen nykyisen aseman ja tallialueen välissä eli kyllä asema-alueen on täytynyt laajentua pohjoiseen päin tämän kuvan ajoista.
kuva 14.08.2015 14:05 Petri Nummijoki  
  Kaippa 6001:llä kulkuominaisuusmittauksiakin yms. tehtiin ennen rungon siirtoa Helsinkiin. Jospa tämä kuva olisi sen kaltaisesta tilanteesta? 2741:n pakoputket ovat kuvassa https://vaunut.org/kuva/104115 jo hieman nokeentuneet, joten se tuskin on niin tuore, kuin tässä kuvasarjassa esiintyvät Valmetin tekemät Sr12-veturit.
kuva 06.08.2015 21:30 Petri Nummijoki  
  Rautatieliikenne 4/1985 kertoo Joensuun suunnan päiväjunien aikataulujen nopeutuvan 2.6.1985 alkaen 15-30 min ja yhdeksi syyksi kerrotaan suurimman sallitun nopeuden nostaminen arvoon 140 km/h välillä Parikkala-Onkamo.
kuva 05.08.2015 11:01 Petri Nummijoki  
  Siltä näyttäisi. Toisaalta molemmat Hv-höyryveturit vaikuttaisivat tämän ja kuvan https://vaunut.org/kuva/68362?liikp1=1827 perusteella hiilipolttoisilta, joten olisiko tämä pahimman polttoainepulan ajalta (1945-1946) kuitenkaan, kun ajettiin melkein yksinomaan kotimaisella polttoaineella? Halkopoltto päättyi lopullisesti Tr1-vetureissa vasta 50-luvun alussa, joten ainakaan tämä yksityiskohta ei ehdottomasti aseta takarajaa vuoteen 1948. En tosin tiedä oliko juuri 1040 halkopolttoisena enää 50-luvun puolella. Jossain täällä oli listakin, missä Tr1-vetureiden halkokäytön ajat oli esitetty päivämäärineen. Kuvittelin ottaneeni sen talteen mutta ei juuri nyt löytynyt.
kuva 29.07.2015 11:36 Petri Nummijoki  
  2317 tosiaan oli ajossa lähemmäs 10 vuotta ja yli miljoonan ajokilometrin verran viimeisen luokkakorjauksensa jälkeen: https://vaunut.org/kuva/21302
kuva 29.07.2015 11:30 Petri Nummijoki  
  Eikös saneerattujen valonheittimistä toinen ole sumuvalo, joten kai siinä pyrittiin samaan valonheitin käyttökelpoisemmaksi erilaisia keliolosuhteita ajatellen?
kuva 28.07.2015 18:03 Petri Nummijoki  
  Ensimmäinen Dr13-saneeraus (2302) tehtiin 1990, joten saneerattuina niitä ei ehtinyt olla käytössä vanhalla liikemerkillä. Toisaalta loppuaikoina myös kaikki saneeraamattomat oli varustettu uudella liikemerkillä. Olikohan 1992, kun viimeiset vanhat liikemerkit katosivat Dr13-vetureiden nokalta. Myös 2343 oli loppuaikoina varustettu uudella liikemerkillä ja vanha on palautettu vasta museokäytön aikoina.

Dr13-vetureissa ei ollut kulunvalvontaa aktiivikäytön aikana edes saneeratuissa yksilöissä vaan 2349 on saanut sen vasta museoituna.
kuva 28.07.2015 12:56 Petri Nummijoki  
  Oliko saneerattujen ja saneeraamattomien yksilöiden välillä ajettavuuden kannalta muutakin olennaista eroa, kuin yksinajon salliminen saneeratuissa vai jäivätkö muut muutokset (mm. uudet istuimet, peilit, valonheittimet ja äänieristeet) vaikutukseltaan enemmän kosmeettiselle tasolle?
kuva 24.07.2015 11:42 Petri Nummijoki  
  Voi olla että joskus 50-luvulla mutta kyllä välinpitämättömyys vanhempaa kalustoa kohtaan on ollut vallalla jo kauan. Dr12-vetureiden luokkakorjaukset lopetettiin lähes 10 vuotta ennen sarjan ajojen päättymistä ja sen jälkeen tyydyttiin vain odottamaan jonkun paikan pettämistä. Dr13-vetureistakin monet olivat loppuaikoina todella nuhruisessa kunnossa.
kuva 22.07.2015 17:39 Petri Nummijoki  
  Sähköistys valmistui Rovaniemelle joulukuussa 2004 ja Dr16-vetureiden käyttö jatkui Kemijärven junassa vielä hetken aikaa sen jälkeenkin. Ei jatkunut vuosia mutta joitakin viikkoja tai kuukausia. Menee siis alkuvuoteen 2005, kun säännöllinen käyttö päättyi.
kuva 22.07.2015 11:17 Petri Nummijoki  
  Toivottavasti joku noista vähiten tuunatuista 27-sarjan vetureista saadaan museoitua. Ne ovat kuitenkin Dv12-sarjasta lähimpänä alkuperäistä mallia, vaikka lukuisia muutoksia on niissäkin.
kuva 22.07.2015 10:56 Petri Nummijoki  
  Sisu olisi tehnyt Dv12-veturit Henschelin lisenssillä mutta oliko näin jo Dr12-kaupan yhteydessäkin? Ensimmäinen Dr13-vetureiden tilaus tehtiin 1960, joten olisiko Britanniassa 1961 neuvotellussa sopimuksessakin ollut kysymys vaihtoehdosta Dv12-vetureille eikä enää Alsthomin Dr13-sarjalle?
kuva 21.07.2015 22:09 Petri Nummijoki  
  2730 oli ainakin vielä 18.7.2015 Riihimäen kierroissa ajossa.
kuva 21.07.2015 09:05 Petri Nummijoki  
  27-sarjaan kuuluvat ovat edelleen tavallinen näky myös Riihimäen ja Hangon välisellä radalla.
kuva 19.07.2015 21:59 Petri Nummijoki  
  Ainakin 8.7.2015 oli kolmesta Pyhäkummun junasta kahdessa pasutevaunut ja vain yhdessä Ome-vaunut.
kuva 04.07.2015 00:32 Petri Nummijoki  
  Toijalan postijunassa H213 esiintyy nimenomaan vuonna 1967 otetuissa kuvissa Pot-vaunuja. Ei tosin aina silloinkaan. Myöhemmin siinä oli jälleen Po-vaunu, kuten kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/55020
kuva 03.07.2015 11:00 Petri Nummijoki  
  Olisiko H402 Tampereelta Riihimäelle? Lähtöaika Tampereelta oli klo. 14:15. Mm. Juhani Katajiston kuvien perusteella H213:ssa käytettiin Pot-vaunua vuonna 1967, joten sopisi hyvin tähänkin.

Muistaako Eero, mille muille junille Rekolassa vaihdettiin postia?
kuva 23.06.2015 11:59 Petri Nummijoki  
  Eikö hyvä tunnus ole sellainen, joka kertoo junastakin jotain? Voitaisiinhan vaikka Raahen kelajunaa kutsua IC:ksi, jos niin halutaan mutta moinen käsitteiden hämärtäminen tuskin palvelisi ketään. Museojuna tarkoittaa mielestäni vanhaa junaa, joka on säilytetty jälkipolville asianmukaisessa kunnossa, joten se ei ole lainkaan halventava nimitys vaan ylevä. Edellä ehdotettu nostalgiajuna on lähes synonyymi mutta nostalgia-sanalla korostetaan ihailevaa suhtautumista menneisiin aikoihin. Koska höyryvetureiden aktiivikäytön aikaan Suomessa ei ole koskaan kulkenut junaa, joka vaunujensa puolesta olisi likimainkaan kuvassa esiintyvän kaltainen niin pitäisin nostalgiajuna-termiä tässä yhteydessä harhaanjohtavana. Nostalgiaveturiksi 1009:ää voi kyllä kutsua.
kuva 01.06.2015 10:35 Petri Nummijoki  
  Jos kuljettajalla oli talvella virkalakkina karvalakki niin sittenhän kuuluu asiaan ajaa karvalakki päässä.

Ainakin vuoden 1969 kiskonvaihdon aikaan on ollut käytössä Etelä-Puistolan nimellä kulkenut junanlähetyspaikka, joka mahdollisti sen, ettei koko Malmin ja Tikkurilan välistä osuutta tarvinnut liikennöidä yksiraiteisena vaan väli voitiin puolittaa. Tämä kuva on tietysti 70-luvun puolelta, koska ajetaan jo sähköllä mutta lieneekö kysymys samasta asiasta vai oliko Puistolassa muukin väistöraide esim. siltatöihin liittyen?

Hyvin myös organisoitiin 60- ja 70-luvun taitteen ratatyöt, kun ensin laitettiin vanhat raiteet kuntoon ja vasta sitten tehtiin kolmas raide. Helsinki-Riihimäki-väliin liikennekaaos 60-luvun lopulla ja 70-luvun alkupuolella olisi varmaankin jäänyt vähäisemmäksi, jos ensin oli tehty kolmas raide Helsingin ja Tikkurilan välille, joka olisi mahdollistanut kaikkein tukkoisimman osuuden liikennöimisen ratatöiden aikaankin edes kaksiraiteisena.
kuva 28.05.2015 14:48 Petri Nummijoki  
  Eikös 293 ajettu Suomesta pois omin konein, joten täytyi olla ajokuntoinen. Tasoristeykset miehitettiin ainakin jo 1961 Brezhnevin Suomen vierailulla.
kuva 27.05.2015 09:47 Petri Nummijoki  
  Melko pian tarkoittaa siis 2-3 viikkoa maahan saapumisen jälkeen, joten suuria lommoja siinä tuskin ehdittäisiin oikoa.
kuva 26.05.2015 22:45 Petri Nummijoki  
  2301 ja 2302 saatiin koeajokuntoon melko pian maahan saapumisensa jälkeen, joten tuskin niihin isoja vaurioita kuljetuksen aikana tuli. Mutta höyryvetureita on tuotu Suomeen laivoilla vielä 40- ja 50-luvuilla pilvin pimein, joten olisiko niistä joku pudonnut? Tietysti jos tapauksen muistetaan sattuneen juuri Hr13-veturille tai 60-luvulla niin silloin vaihtoehtoja ei kovin paljon ole.
kuva 13.05.2015 11:56 Petri Nummijoki  
  Taitaa kuitenkin konehuoneen korkeus (tai mataluus) olla ensimmäinen kuljettajan kokoa rajoittava tekijä Dr13-veturissa. Ei varmaan voi olla paljon yli 170 cm, jos pystyy kävelemään Dr13-veturin läpi kumartumatta. Ohjaamossahan on konehuoneeseen verrattuna ruhtinaallisesti tilaa.
kuva 10.05.2015 18:47 Petri Nummijoki  
  Kotkan ja Helsingin välillä ajetuille siirtokuljetuksille on perinteitä. 60-luvulla ja osittain vielä 70-luvullakin oli Helsingissä päivittäin noin 60 katetun tavaravaunun vajaus, koska Töölön, Vallilan ja Pitäjänmäen tavara-asemilla kuormattiin lähtevää kappaletavaraa huomattavasti enemmän, mitä niihin oli saapuvaa liikennettä. Käytännössä Helsinkiin piti tuoda päivittäin kokonainen junallinen tyhjiä tavaravaunuja kuormattavaksi ja usein ne tulivat juuri Kotkasta. Hangon talviliikenteen aikaan tulivat tosin välillä Karjaaltakin. Merkittäviä kappaletavaran kuormauspaikkoja olivat Helsingin seudulla myös kiitotavara, Katajanokka, Herttoniemi, Malmi ja Tikkurila mutta näissä saapuva liikenne riitti yleensä täyttämään lähtevän liikenteen vaunutarpeen. VR ehdotti joskus laivayhtiöille, että paperia kuormattaisiin laivoihin Kotkan ohella Helsingistäkin, jotta tyhjien vaunujen siirtelystä päästäisiin eroon mutta laivayhtiöt eivät tähän suostuneet, koska Kotkassa oli niin hyvät naiset.
kuva 18.04.2015 15:20 Petri Nummijoki  
  Minä en myöskään ymmärrä kömy-kuvien suosiota. Niinhän asian pitää juuri olla, ettei pakoputkista tule lämpöväreilyn lisäksi mitään näkyvää.
kuva 18.04.2015 15:16 Petri Nummijoki  
  Vr3-vetureita on ollut monellakin liikennepaikalla käytössä mutta vasta loppuaikoina 1970-1975, kun Vr12-veturit (Dr14) olivat syrjäyttäneet ne Kouvolasta ja Pieksämäeltä, jotka olivat Vr3-vetureiden sijoituspaikat läpi koko 60-luvun. Pasilasta ja Tampereelta Vr3-veturit poistuivat jo 50-luvun puolella Vr11- ja Vv15-vetureiden (Dv11, Dv15) tieltä. Viipurissakin on ollut Vr3-vetureita käytössä mutta siellä ajot loppuivat jo aikaisemmin tunnetuista syistä.
kuva 18.04.2015 10:31 Petri Nummijoki  
  Taitaa öljyn polttaminen yleensäkin olla MGO:lle tyypillistä päätellen siitä, että savu on usein sinertävää ja melko kitkerää. Mutta musta savu viittaa mieluummin siihen, ettei moottori saa riittävästi happea, joten turbon vika voisi hyvinkin olla tämän kuvan tilanteessa syynä.
kuva 18.04.2015 09:09 Petri Nummijoki  
  Tämän kuvan ottamisen aikoihin 60-luvulla tuskin monikaan näki ongelmaksi sen paremmin hiilisavuja kuin Hr13-veturin katkuakaan. Siihen aikaan suuri osa suomalaisista oli tottunut tyhjentämään navettaa sonnasta, joten teolliset hajut voitiin mieltää jopa raikkaiksi.
kuva 17.04.2015 15:53 Petri Nummijoki  
  Dr13:sta katku oli hirveää ehdottomasti mutta ei se kuvan https://www.vaunut.org/kuva/22385 mukaisessa tilanteessa päällimmäisenä erottunut.
kuva 17.04.2015 15:28 Petri Nummijoki  
  Halkosavu ehkä tuoksuu mutta entäs hiilisavu? Tuoksuivatko hiilellä lämmitetyt venäläiset matkustajavaunut joidenkin mielestä hyvältä? Eihän edes Dr13:sta lähtenyt yhtä pistävää hajua (https://www.vaunut.org/kuva/22385)? Turvepolttoiset veturit olivat ainakin kuulopuheiden mukaan erityisen pahalta haisevia.
kuva 17.04.2015 13:45 Petri Nummijoki  
  Helsingissä on tainnut olla Vv15-päivystäjien aikaan 60-luvulla 13 päivystäjää nomaali määrä ratapihoilla eli Katajanokalla 1, Länsisatamassa 1, Katajanokan ja Länsisataman vetopäivystäjä, Helsingissä matkustajaratapihalla 2 ja tavararatapihalla 2, Pasilassa 2, Pasilan konepajalla 1, Sörnäisissä 2 ja Herttoniemessä 1, joista viimeksi mainittu hoiti myös Tikkurilan aamujärjestelijän. Tähän päälle tulee Kirkkonummen järjestelyjunan veturi ja joku päivystäjä kävi vielä Pitäjänmäen tavara-asemalla kolme kertaa päivän aikana. Höyryaikana päivystäjiä oli varmaankin enemmän. Silloin on esim. Malmilla ollut päivystäjä, joka 50-luvun lopulla korvattiin Veto-Jussilla.
kuva 15.04.2015 08:38 Petri Nummijoki  
  Uusien makuuvaunujen tuloa odoteltaessa halutaan ilmeisesti näytellä, että aggregaatti tarvitaan sinistenkin makuuvaunujen kanssa, vaikka 45 vuotta on pärjätty ilman. Silloin tilastoihin ei jää näkyviin, että uusista makuuvaunuista aiheutuisi ylimääräisiä liikennöintikustannuksia.
kuva 29.03.2015 20:32 Petri Nummijoki  
  1019:n käynti Tampereella olisi outoa vai mitä tarkoitatte? 1959 oli Hr1-vetureista vasta 1020 ja 1021 Kouvolan varikon vetureita ja kaikki muut Pasilassa, joten 1019:n vierailussa Tampereella ei olisi mitään poikkeavaa. Kesällä 1960 tilanne oli jo toinen, kun Kouvolassa olivat 1015-1021.
kuva 22.03.2015 17:17 Petri Nummijoki  
  2204 luovutettiin vasta marraskuussa 1959 ja tunnelma tässä on kesäinen. Siksi todennäköinen kuvausvuosi olisi vasta 1960 tai 1961. 50-luvun puolella lisäksi neuvostoliittolaiset vaunut kulkivat P2:n keulassa muissa yhteyksissä julkaistujen kuvien mukaan. Saattoi johtua siitä, että P2:een liitettiin 50-luvulla vaunuja sunnuntaisin Lahdestakin. Koska tässä neuvostoliittolaiset vaunut on siirretty jo junan perään niin sekin puhuisi 60-luvun puolesta. Mielenkiintoinen kuva joka tapauksessa.
kuva 20.03.2015 10:36 Petri Nummijoki  
  Ei ehditty kaikkia maalata vihreiksi. Vihreät on lueteltu jossain julkaisussa (olisiko Resiina 2/89?) mutta ulkomuistista sanoisin, että 1804-1809 ja 1811 olivat vihreitä ja muut punaisia. Tämä täsmäisi myös Tapion ottamiin kuviin:
https://vaunut.org/kuva/18869
https://vaunut.org/kuva/19611
kuva 18.03.2015 23:32 Petri Nummijoki  
  Dr14-vetureista nuorimmatkin ovat jo 43 vuoden ikäisiä eikä hylätty ole vielä yhtäkään. Mikään toinen VR:n käytössä ollut moottorikalustosarja ei ole säilynyt kokonaisuudessaan liikenteessä näin pitkään. Kai siitäkin voi päätellä jotain.
kuva 18.03.2015 22:18 Petri Nummijoki  
  Jos Belaruksesta puhutaan traktorina niin ei se mikään suosikkimerkki ole Suomessa koskaan ollut. Esim. 1970 rekisteröitiin 154 uutta Belarusta, kun samana vuonna Valmet-, Ferguson- ja Ford-traktoreita rekisteröitiin yli 2000 kpl kutakin ja kaikkia merkkejä yhteensä yli 10000 kpl. Näin siitäkin huolimatta, että länsitraktorit olivat huomattavasti itäblokin tuotteita kalliimpia. Lisäksi nämäkin lukemat saattavat liioitella
Belaruksen suosiota varsinaisissa traktoritöissä, koska se arvatenkin oli määräänsä nähden yliedustettuna sellaisissa tehtävissä, joissa traktoria käytettiin voimakoneena esim. sirkkelin tai kompressorin pyörityksessä eikä ergonomialla tai hallintalaitteiden käteensopivuudella ollut merkitystä.
kuva 18.03.2015 09:25 Petri Nummijoki  
  En tiedä onko Tuukan tarkoittama lippu ollut yleisesti käytössä Neuvostoliiton aikana, jolta ajalta ko. Dr14-veturin lempinimi kaiketi periytyy mutta jos on ollut niin tuo kuulostaa parhaalta tähän asti kerrotulta selitykseltä nimen alkuperälle. Toki voisi Antin mainitsema Kouvolan ratapihakaavion raiteen nimikin olla osaltaan inspiraation lähteenä. Mutta Belarus traktoreista nimen on vaikea mieltää polveutuvan, koska silloin kysymyksessä täytyisi olla Dr14:sta haukkumanimi ja ainakin käsitykseni mukaan ne olivat höyryvetureiden ja Dv15:sta jälkeen erittäin pidettyjä vetureita.
kuva 17.03.2015 20:58 Petri Nummijoki  
  Toisaalta Dr14 on kaiketi ollut pidetty veturi mutta Belaruksista traktoreina ovat tykänneet lähinnä aatteen miehet.
kuva 17.03.2015 10:56 Petri Nummijoki  
  618:n ajot päättyivät 1967. Mutta sitähän ei ole (onneksi) romutettu vieläkään vaan säästettiin museoveturiksi.
kuva 15.03.2015 00:10 Petri Nummijoki  
  Ei ole aktiivipalvelus vielä päättynyt. 2241 oli yksi viimeisistä käytössä olleista Dr12-vetureista ja säilyi ajossa syksyyn 1990 saakka.
kuva 10.03.2015 20:46 Petri Nummijoki  
  Jospa Raimon tarkoittama bussi oli Pohjolan Liikenteen? Niissähän oli aikoinaan punertavat värit.

Edit: Muut olivat Pohjolan Liikenteen jo maininneetkin. Tuli kirjoitettua, ennen kuin luin kaikki kommentit.
kuva 09.03.2015 14:23 Petri Nummijoki  
  Jos pidetään kiinni oletuksesta, että juna on P1, R-vaunu matkalla Imatralle ja etualalla oleva Ei-vaunu Pieksämäelle niin uskottavinta olisi, että Ei on menossa Pieksämäelle Savonlinnan kautta ja siten osa Imatran runkoa. Se viittaisi 50-lukuun kuvausajankohtana. 60-luvulla P1:ssä meni Pieksämälle vaunuja Mikkelin kautta mutta sitten tämä tarkoittaisi, että Pieksämäen vaunut olisivat keskellä junaa ja Imatran vaunut sekä junan alku- että loppupäässä. Vaikea keksiä perustelua, miksi Imatran runko olisi ajettu Helsingistä Kouvolaan kahtena osana ja koottu yhteen vasta Kouvolassa. Aina voi tietysti olla armeijan palvelukseenastumispäivä tai vastaava, jolloin on kulkenut ties mitä lisävaunuja 60-luvun puolellakin mutta on jo melkoinen sattuma, jos sellainen on kuvaan osunut.
kuva 08.03.2015 20:28 Petri Nummijoki  
  Todella mukavaa luettavaa tämmöiset tarinat. Ilmeisestikin ajon mittaaja oli henkilökohtaisesti koneen päällä?

Olivatko 600- ja 700-sarjan Hv3-veturit parempia kulkemaan kuin uudemmat 900-sarjan Hv3-veturit? Jossain yhteydessä oli puhetta, että Seinäjoen varikko suosi Seinäjoen ja Oulun välillä Hv1-vetureita nopeassa päiväjunassa P67/68, koska ne olivat Seinäjoelle sijoitettuja 900-sarjan Hv3-vetureita nopeampia. Vai kulkiko Hv1 vielä lujempaa kuin 120 km/h?
kuva 08.03.2015 20:19 Petri Nummijoki  
  Tv1:n kattila on hieman suurempi kuin Hv-sarjoissa, joten kattilat eivät ole olleet suoraan vaihtokelpoisia. En tiedä olisiko niissä silti ollut vaihtokelpoisia osia.
kuva 07.03.2015 18:48 Petri Nummijoki  
  Makunsa kullakin. Vuoteen 1961 käytössä ollut siipipyörätunnus (esim. https://vaunut.org/kuva/65374) on minusta tyylikäs mutta uudemmista pidän 2349:ssä olevaa onnistuneempana, kuin tätä 2343:n nokalla olevaa versiota. Tietystikin on silti hyvä asia, että 2343 ja 2349 on säilytetty eri aikakausien ulkoasussa.
kuva 06.03.2015 09:54 Petri Nummijoki  
  Vaikea sanoa mutta P1:ssä kulki 50-luvulla vaunuja Pieksämäelle Savonlinnan kautta. Joensuuhun ei kai sentään mennyt, joten sitten tämä on muu juna, jos tunnistat kyltistä Joensuun. En ole tullut aikaisemmin asiaa ajatelleeksi mutta Savonlinnaan ja Pieksämäelle jatkavat vaunut varmaankin selittävät, miksi ravintola kulki 50-luvulla P1:ssä lähes keulassa. Imatralla olisi napattu yksi päivävaunu ja ravintola keulasta pois ja loput Imatralle saapuneista vaunuista jatkoivat eteenpäin. Sitten saattaisi olla, että ravintolavaunun paikkaa muutettiin P1:ssä jo kesäaikataulukauden 1959 alkaessa, jolloin kuva olisi ehkä jo vuodelta 1958 ellei hieman vanhempikin. Tätä voisi tukea sekin, ettei Lättähattuja kuvasta erota ja niiden laajamittainen käyttö alkoi Helsingissä 1958.
<<   >>