![]() |
15.09.2014 11:53 | Petri Nummijoki | ||
Karjaalle aamuyöllä Pasilasta saapunut juna oli varmaankin T1701 ja Pasilan suuntaan lähtenyt T3900. 60-luvulla vastaavat junat kulkivat numeroilla T1031/1032. Jos Pasilan ja Karjaan välille oli aikatauluun merkitty peräti neljä tavarajunaa niin aikataulu ei todennäköisesti kerro todellista liikennetilannetta vaan kaikille vapaille kulkuajoille on laadittu valmiiksi aikataulu mahdollisen lisäjunan vuoksi tai sitä varten, ettei T1701 pääsisi kulkemaan omalla viivallaan. Kirkkonummen ja Karjaan välillä ei ollut yöllä miehitystä missään, joten juna kahdessa tunnissa suuntaansa on suunnilleen maksimi, mitä sinne mahtui kulkemaan. | ||||
![]() |
14.09.2014 21:36 | Petri Nummijoki | ||
Tähän maalattiin keltainen pääty vasta vuonna 1977 eli samoihin aikoihin, kun turvaväri otettiin käyttöön Lättähatuissa ja Sr1:ssä. Sm1-2-juniin oli turvaväriä maalattu muutaman vuoden ajan jo ennen tätä. Siksi pidän epätodennäköisenä, että 2210:n turvaväri olisi toiminut esikuvana muille vaan paremminkin muiden sarjojen turvavärin perusteella sitä päätettiin yhdessä Dr12-veturissakin kokeilla. Miksi turvaväri sitten vakiintui sähkökalustoon ja Lättähattuihin mutta ei Dr12-vetureihin niin lienee arvailujen varassa mutta johtuisiko siitä, että Dr12-vetureiden ulkonäköön tämä vaikutti ilmeisen epäedullisesti, kun taas Sr1 ainakin omasta mielestäni näytti turvavärin kanssa paremmalta kuin ilman sitä. Sm1:stä en tainnut koskaan nähdä ilman turvaväriä tai ei ole ainakaan jäänyt mielikuvaa, joten sen osalta en ota kantaa. Lättähatussakaan turvaväriä tuskin voi pitää varsinaisena kaunistuksena mutta se oli herkästi tasoristeysonnettomuuksissa vaurioituva, joten varmaankin ulkonäöstä oli sen kohdalla järkevää tinkiä havaittavuuden parantamiseksi. | ||||
![]() |
14.09.2014 19:59 | Petri Nummijoki | ||
Kuinka säännöllisesti tämmöinen T1717 kulki ja mitä kuljetti? Tähän asti olen ollut käsityksessä, että 60-luvun lopulla tai 70-luvun alussa ajettiin Pasilasta Rantaradan suuntaan vakituisesti vain Pitäjänmäen ja Kirkkonummen järjestelyjunia sekä yksi tavarajuna Turkuun (T1031 tai myöhemmin T1701). Jos lisätavarajunia oli kulussa niin ne olivat lähinnä ratatöihin liittyviä sora- tai sepelijunia. Hangon talviliikenteen aikaan saatettiin hakea lisäjunalla Karjaalta tyhjiä tavaravaunuja Helsinkiin kuormattavaksi, koska Helsingissä oli jatkuva vajaus umpivaunuista. Kilon akkutehtaalle tuli satunnaisesti lyijyä lisäjunalla Helsingin satamista. Muista jonkinlaista toistuvuutta sisältävistä tavaraliikennekuljetuksista Pasilasta Rantaradan suuntaan en ole tuolta ajalta tietoinen. | ||||
![]() |
13.09.2014 17:36 | Petri Nummijoki | ||
Lättähattujen turvamaalauksien käyttöönotosta on jo lähes 40 vuotta mutta uskoisin useimpien pitävän alkuperäistä ulkoasua edelleen onnistuneempana mm. sillä perusteella, että museokäytössä alkuperäistä näytetään suosivan. Lättähattujen turvamaalaus oli sentään hyvällä maulla toteutettu näihin nykyisiin turvateippauksiin verrattuna, joten en usko näiden näyttävän hyvältä muutaman vuosikymmenenkään kuluttua. | ||||
![]() |
13.09.2014 13:36 | Petri Nummijoki | ||
80-luvun alkupuolella aikataulut menivät sillä tavoin, että 16:00 lähti EP57 Ouluun, 16:05 EP7 Joensuuhun, 16:10 Riihimäen (yleensä 17-vaunuinen) ja Keravan (yleensä 13-vaunuinen) puuvaunupaikallisjuna sekä 16:15 toinen Riihimäen paikallisjuna. Viimeksi mainittu sai ensimmäisenä Eil-vaunut, kun niitä tuli liikenteeseen. | ||||
![]() |
12.09.2014 12:26 | Petri Nummijoki | ||
Kuva toki voi olla alaratapihaltakin mutta yksittäinen raide tai erotusjakso eivät sinänsä kerro mitään, koska Helsingin ja Ilmalan välisellä alueella tehtiin noin vuosien 1967 ja 1975 välisenä aikana kaikki uusiksi. Itsekin tiedän kuvan esiintyneen jo 70-luvun alkupuolen julkaisuissa, joten kuva todennäköisesti on otettu aikana, jolloin rakennustyöt olivat laajimmillaan ja raiteet saattoivat tehdä vaikka minkälaisia kiemuroita. | ||||
![]() |
10.09.2014 23:24 | Petri Nummijoki | ||
Jos tämän on tarkoitus kiitotavarajunaa esittää niin tuskin juna olisi matkalla Turun suuntaan. Taustan rakennuksista tulee jotenkin mieleen kuvan https://vaunut.org/kuva/11931 maisema joskus vuoden 1970 paikkeilla, kun sähköistys oli jo olemassa mutta raidejärjestelyt eivät vielä valmiina. Tosin silloinkaan en pysty selittämään, miksi juna ei ole joko itäisillä raiteilla tai vaihtoehtoisesti kierrä alaratapihan kautta. | ||||
![]() |
10.09.2014 18:12 | Petri Nummijoki | ||
Taitaa ICE:n ajomääräksi tulla yhden vuoden aikana "vain" 720000-730000 km, joten 15 miljoonaa ajettaisiin noin 20 vuoden kuluessa. Ilmeisesti tarkoitus oli laskea vuoden ajomäärä viikottaisesta suoritteesta ja tuossa on vahingossa kerrottu kuukauden ajomäärä viikkojen lukumäärällä. Sr1:lle 10 miljoonaa lienee yläkantissa, koska alkupään veturit olivat ensimmäiset 10 vuotta puolitehoisessa käytössä. Ensimmäisenä hylkyyn menneen Sr1:n eli Jokelan onnettomuusveturin 3048 suorite jäi muistaakseni reilusti alle 3 miljoonan, vaikka veturi oli melkein 20 vuoden ikäinen. 90-luvun puolivälissä Sr1-vetureilla ajettiin kyllä yli 200000 km vuodessa veturia kohden mutta eiköhän suorite ole Sr2:n yleistymisen myötä pudonnut noista lukemista. Oma arvaukseni olisi, että vanhimmat Sr1:t olisivat tällä hetkellä ajaneet noin 7 miljoonaa kilometriä. |
||||
![]() |
05.09.2014 15:39 | Petri Nummijoki | ||
Näyttäisi Dr12-vetoinen juna liukkaammin kulkeneen silloin, kun latu on ollut auki, vaikka onhan tuossa Dr16-veturilla ollut myös huomattavasti raskaampi juna vedettävänään. Dr12-vetoinen juna on joutunut pysähtymään Limingassa, josta joudutaan lähtemään Värminkosken mäkeen ilman ihmeempiä vauhdinottoja (https://vaunut.org/kuva/13731), kun Dr16-vetoisella junalla on huomautus, että pysähtymistä Limingassa on vältettävä. | ||||
![]() |
03.09.2014 10:33 | Petri Nummijoki | ||
Jos tarkoitetaan kuvan https://www.vaunut.org/kuva/28903 kaltaista maalausta niin se oli vain vetureissa 3001-3039. | ||||
![]() |
02.09.2014 10:06 | Petri Nummijoki | ||
Valtion kokonaan omistamassa yhtiössä voisi palkkiojärjestelmä perustua varmaan muihinkin asioihin kuin tulokseen. Esimerkiksi osa maksettaisiin rautateiden kulkumuoto-osuuden kehittymisen mukaan. | ||||
![]() |
31.08.2014 21:28 | Petri Nummijoki | ||
Tarkoitatko, että numero näyttäisi olevan 886, joka kuului K5:lle (Tk3), vaikka kuvan veturi on K3 (Tv1)? | ||||
![]() |
31.08.2014 14:07 | Petri Nummijoki | ||
2TE10 ja Sr2 tuskin eroavat käyttötarkoitukseltaan niin paljon, etteikö niitä voitaisi vertailla. Tässäkin vetävät samoja junia molemmat. Tarkoitin lähinnä, että 2TE10 voi olla passeli veturi, jos vedetään raskaita junia melko vaatimattomilla nopeuksilla, palkkakustannukset eivät pakota minimoimaan henkilökunnan määrää, ergonomiaa ja ympäristöystävällisyyttä ei priorisoida korkealle mutta sen sijaan veturin on toimittava heikkolaatuisella polttoaineella ja huollot voitava tehdä vaihtelevan tasoissa olosuhteissa. Pitkää käyttöikää ei tavoitella mutta sen sijaan vetureita on voitava tuottaa edullisesti suuria sarjoja. | ||||
![]() |
31.08.2014 13:47 | Petri Nummijoki | ||
Ei ehkä ylivoimainen Sr2:een verrattuna huippusuorituksissa mutta ajatuksena lienee, ettei suorituskyky vaihtelisi häiritsevän paljon olosuhteiden mukaan. Aikatauluja ja junapainoja ei kuitenkaan malteta mitoittaa huonointa keliä varten ja asiakkaat odottavat junien kulkevan samalla tavalla silloinkin. | ||||
![]() |
31.08.2014 13:31 | Petri Nummijoki | ||
Mielenkiintoinen kuva. Dv12-veturit olivatkin harvinaisia Turun pikajunissa noihin aikoihin. Olisiko viikonloppuna vetureita ollut yli tarpeen ja reissuun on mieluummin lähdetty Dv12-parilla ja jätetty Dr13 tallille? | ||||
![]() |
31.08.2014 10:46 | Petri Nummijoki | ||
Romuista puhuttaessa usein syyllistytään siihen, että erilaisista suunnittelulähtökohdista johtuvat erot mielletään epäonnistuneiksi ratkaisuiksi. Esim. 2TE10 saattaa hyvinkin olla venäläisiin liikennetarpeisiin parempi kuin Sr2, vaikka 2TE10 ei mitenkään soveltuisi suomalaisiin käyttöolosuhteisiin. | ||||
![]() |
31.08.2014 10:35 | Petri Nummijoki | ||
90-luvun alkupuolella vedettiin Vartiuksen liikenteessä Dr16-parilla 4000 tonnin junia, joten kolmen Dr16-veturin maksimi lienee 6000 t vetovoiman puolesta mutta käytännössä junapaino oli 5200-5400 t. Rajoittavana tekijänä oli ainakin aluksi kohtauspaikkojen sivuraiteiden pituus, mistä syystä yli 59 vaunun junia ei voitu käyttää. En tiedä onko tuo ongelma sittemmin poistunut. Joka tapauksessa Rikun esittämään kysymykseen liittyen ei välttämättä ole niin, että Sr2-pari veisi kaikissa olosuhteissa saman junan kuin kolme Dr16-veturia, jos rajoittavana tekijänä on pelkästään vetovoima. Sen sijaan kaksi kuvan veturia melko varmasti veisi kolmen Dr16-veturin junan kaikissa tilanteissa ja vähän enemmänkin. | ||||
![]() |
31.08.2014 10:23 | Petri Nummijoki | ||
Kokojunakuljetuksina suoritetuissa koksi-, malmi- ja teräskelajunissa yms. oli 70-luvulla suurin sallittu junapaino 1800 t ja kyllähän niitäkin on Hr12-vetureilla vedetty, kuten oli Kempeleen turmassakin https://vaunut.org/kuva/93664. | ||||
![]() |
29.08.2014 12:53 | Petri Nummijoki | ||
Jonkun kuvan yhteydessä on tällä ollut myös väite, että kesän 1969 ajan olisi Pasilan höyryveturiliikenne ollut ylipäätään keskeytettynä. Toisin sanoen sännöllinen höyryveturiliikenne Helsinkiin olisi päättynyt jo kesäaikataulun 1969 alkaessa mutta palannut vielä talvikaudeksi 1969-1970. Lisätiedot kyllä kiinnostavat kuten sekin, jos asia ei oikeasti näin ollutkaan. | ||||
![]() |
26.08.2014 07:39 | Petri Nummijoki | ||
P269 oli Haapamäen kautta 1997 kiertäneen yöpikajunan numero. Parkanon rataa ajettaessa se meni numerolla P69. P269:n ajoaika oli Tampereelta Seinäjoelle 2 h 48 min, joka on varsin optimistinen siinä mielessä, että ajoaika oli tunnin verran pidempi siihen aikaan, kun kaikki liikenne kiersi Haapamäen kautta. Välipysähdyksiä ei tosin ollut mutta Tampereelta lähdettiin painamalla juna ensin tavararatapihalle, jotta junan kulkusuuntaa ei tarvitsisi vaihtaa. Lisäksi Haapamäellä jouduttiin ajamaan 35 km/h vaihteiden kautta. 1.7.1997 (lähtö Helsingistä illalla 30.6.1997) 16-vaunuista P269:ää vetivät Tampereelta Seinäjoelle 2722+2701+2746. Aivan aikataulussaan se ei pysynyt mutta tarkkaa lukemaa en osaa enää sanoa, koska jostain käsittämättömästä syystä en kirjannut Seinäjoen tuloaikaa ylös. Sydänmaa kuitenkin ohitettiin klo. 3:18:45, kun tuloaika Seinäjoelle oli aikataulun mukaan klo. 3:28. Muistinvaraisesti on jäänyt mielikuva, että Seinäjoella oltiin noin 7 min myöhässä, joka suunnilleen täsmäisi, koska Sydänmaalta on Seinäjoelle 23 km. Seinäjoella junaan vaihdettiin Sr1-veturit 3108+3068. | ||||
![]() |
23.08.2014 10:10 | Petri Nummijoki | ||
Mutta ainakin viikkovaroituksessa 27.07-02.08.1992 lukee seuraavasti: Piikkiö-Paimio 80 km/h km:llä 180,4-178,4. Nopeusmerkit. (Ylikäytävä.) HUOM! PIKAJUNA M122! Em. nopeusrajoitus ei koske junaa M122. Töitä, joiden takia rajoitus on laitettu, tehdään ma-pe klo 7-22.00. Onnettomuuden varsinainen syy siis lienee tietokatkos jossain, koska ylikäytävällä oli liikennettä myös silloin, kun työmaan piti olla suljettuna. Tosin onnettomuus sattui 6.7.1992 ja saattaa jäädä epäselväksi, mitä sen viikon varoituksessa luki. Edellinen tallessa oleva minulla on viikolta 11-17.5.1992 ja se ei tunne ko. työmaata lainkaan. Toisaalta jo vuoden 1991 puolella oli muita työmaita, joissa M122:n ei tarvinnut nopeusrajoitusta noudattaa, joten erikoislupa ei ollut uusi keksintö. Siksi en näkisi erityistä syytä epäillä, etteikö työmaan pitänyt olla suljettuna myös 6.7.1992 EP122:n kulussa ollessa. |
||||
![]() |
20.08.2014 15:43 | Petri Nummijoki | ||
Lieneekö kuva otettu sunnuntaina tai maanantaina aamupäivällä, jos P32:n veturi oli mennyt toiseen suuntaan P31:ssä? Arkisin vakikiertona oli, että illaksi Turkuun P31:llä mennyt veturi palasi yöllä Pasilaan T1032:ssa ja yöllä Turkuun T1031:ssä mennyt veturi palasi aamupäivällä P32:ssa. Joinain kausina oli vielä niinkin, että sunnuntaina T1031:n tilalla ajettiin iltajuna P39 ja T1032:n tilalla P30A. | ||||
![]() |
19.08.2014 09:42 | Petri Nummijoki | ||
Minkälainen säätäjä Dv12:ssa nykyään on ja koska vaihdettu, kun edeltä voi rivien välistä tulkita, etteivät nuo alkuperäiset olisi enää käytössä? Entä onko mitään tietoa, kumpaa käytettiin missäkin valmistuserässä? | ||||
![]() |
18.08.2014 09:37 | Petri Nummijoki | ||
Dv15- ja Dv16-vetureissa ei ilmeisesti ollut myöskään samaa ongelmaa, joten onko tulkittavissa, että Dv16 vastasi suorituskyvyltään T-vaihteella ajettavaa Dv12:sta? | ||||
![]() |
17.08.2014 23:07 | Petri Nummijoki | ||
Miten suuri osa Dv12-vetureista oli näppituntumalta näitä selvästi vajaatehoisia, ennen kuin ilmiöön puututtiin? Entä olivatko Dr13-vetureiden moottorit samalla tavalla vajaatehoisia? | ||||
![]() |
17.08.2014 22:55 | Petri Nummijoki | ||
Fat-vaunun paino on täydessä kuormassa 80 t eli 20-vaunuisen junan paino 1600 t, jos kantavuutta ei ole muutettu alkuperäisestä. Tiedän kyllä, että Fat-vaunut kulkivat usein ylikuormassa ainakin turvetta kuljetettaessa, joten todellinen paino 20-vaunuisella junalla voi vaihdella esim. 1600-1800 tonnin väliltä. 3500 t edellyttäisi, että yhdessä vaunussa on kuormaa lähes 150 t eli melkein kolminkertainen määrä sallittuun verrattuna. Fat-vaunun tilavuus on noin 150 kuutiota eli käytännössä vaunun pitäisi moisella kuormalla olla kokonaan vedellä lastattu. Vesitiivis Fat-vaunu tuskin on, joten suhtautuisin epäillen siihen, että niillä olisi oikeasti kuljetettu noin märkää haketta tai turvetta. | ||||
![]() |
16.08.2014 01:45 | Petri Nummijoki | ||
Olisiko kysymys Alhojärvellä Jämsän lähellä 1956 sattuneesta yhteenajosta? Siinä toinen osapuoli oli Tv1 1200 ja toinen Dm2 numero 19, joka meni onnettomuuden seurauksena hylkyyn. Tv1 1200 päätti ajonsa yhteenajon vuoksi sekin mutta ei vielä tuossa vaiheessa vaan 1965 Liedakkalassa, jolloin se törmäsi Sv12-parin vetämään tavarajunaan. | ||||
![]() |
16.08.2014 00:45 | Petri Nummijoki | ||
Matkustajajunilla ei tainnut olla vuoden 1969 Jt:n uudistukseen saakka mitään erillistä kokorajoitusta junien yleisen 120 akselin maksimipituuden lisäksi tai ainakaan tätä varhaisemmalta ajalta peräisin olevaa rajoitusta ei ole tullut vastaan. Missähän junissa tuo 84 akselia on tavattu? Itse olen kuullut, että P42:ssa Tampereelta Helsinkiin olisi 60-luvulla käytetty ruuhkaliikenteessä 88 akselin kokoonpanojakin. P42 oli 60-luvun nopeimpia pikajunia ja saapui Helsinkiin klo. 20:00 aikoihin, joten se soveltui hyvin viikonlopun ja juhlapyhien paluuliikenteelle. Muista Tampereelta Helsinkiin alkuillasta lähteneistä junista MK58 ja MK50 olivat lisämaksullisia eivätkä paljoa kapasiteettia tarjonneet. Viikonloppujuna P42A/P46A oli puolestaan huomattavasti hitaampi ja pehmustamattomilla istuimilla varustettu, joten siitä ei kovasti pidetty. |
||||
![]() |
16.08.2014 00:25 | Petri Nummijoki | ||
Tarkoitatteko, ettei moottori saavuttanut 1500 r/min ensimmäisellä ja toisella vaihteella vai ei saavuttanut ensinkään? Mikäli jälkimmäinen niin sitten kai Dv12:sta ei voinut ajaa myöskään huippunopeutta. Entä mitä MGO:n niistäminen tarkoitti? Ilmanoton parantamista jollain keinolla? |
||||
![]() |
16.08.2014 00:16 | Petri Nummijoki | ||
Vuoteen 2004 asti kun Oulusta Rovaniemelle jatkettiin dieselvedolla, käytettiin raskaimmissa 15-20 vaunuisissakin yöpikajunissa pääsääntöisesti vain yhtä Dr16-veturia. Nykyään Kolarin junilla taitaa olla tiukemmat aikataulut Oulun pohjoispuolella, kuin kymmenen vuotta sitten mutta sehän on aikataulusuunnittelusta kiinni, missä yöpikajunien halutaan aikaansa kuluttavan. | ||||
![]() |
31.07.2014 16:00 | Petri Nummijoki | ||
Kiitos tiedosta. Minulla on ilmeisesti ollut sitten vain huono tuuri. Eihän Dr16-vetureissa mitään vikaa ole mutta yli 30 Ome-vaunua sisältävä juna eli jotain 2600 tonnia junapainoa on Dv12-parin vetämänä mielenkiintoisempi, kun veturit saavat tehdä kunnolla töitä verrattuna Dr16-pariin, jolle juna on vielä kevyehkö. | ||||
![]() |
29.07.2014 00:22 | Petri Nummijoki | ||
Minun tietojeni mukaan automaattinen puolipuomilaitos olisi ollut olemassa ainakin jo alkuvuodesta 1962 vai tarkoittiko Jouni, että Parkanon radalle niitä olisi tullut vasta 1975? | ||||
![]() |
28.07.2014 13:54 | Petri Nummijoki | ||
Joku tavarajuna taisi Helsingin ja Tampereen välillä kulkea Dr13-vedolla vuoden 1990 jälkeenkin. Liittyi varmaan sähköradan huoltotöihin tai niihin varautumiseen. Ehkä tästä syystä illan viimeisessä pikajunassakin oli Dr13-vetureiden käyttö huomioitu. | ||||
![]() |
28.07.2014 10:57 | Petri Nummijoki | ||
Tässä tapauksessa liikennepaikkaa edeltävä pääopastin muutettiin nimeltään miehittämättömäksi vaihdepiiriksi ja sen jälkeen se voitiin lukita aja-asentoon, vaikka opastimen "turvaama" liikennepaikka oli miehitetty junanlähetyspaikka. | ||||
![]() |
27.07.2014 21:38 | Petri Nummijoki | ||
Mutta tulo-opastin ei ainakaan entisinä aikoina ollut välttämättä pääopastin. Esiintyi tilanteita, joissa junanlähetyspaikan pääopastimien normaali käyttö oli pitkäaikaisesti tai pysyvästi estynyt mutta niitä ei haluttu hävittää tai varustaa pätemättömyysmerkeillä, koska siitä olisi aiheutunut ohikulkujunille nopeusrajoitus. Kuitenkin vanha junaturvallisuussääntö kielsi yksiselitteisesti lukitsemasta pääopastinta aja-asentoon. Niinpä ratkaisuna tulo-opastinta ei kutsuttu enää pääopastimeksi ja sen jälkeen se voitiin luvallisesti lukita aja-asentoon. | ||||
![]() |
22.07.2014 13:03 | Petri Nummijoki | ||
Niin no P121 ja P125 siirtyivät ensimmäisten joukossa Dr13-vetoisiksi 1984 mutta P123 säilyi vielä pari vuotta sen jälkeen Dv12-vetoisena. Tosin sunnuntaisin P125 oli Dv12-vetoinen vielä jonkin aikaa senkin jälkeen, kun Dr13 oli periaatteessa vallannut jo kaikki Rantaradan pikajunat. P123 oli tosiaan melko pitkään Porkkanalla ajettava mutta ei yksinomaan vaan kalusto vaihteli 80-luvun alkuvuosina Dv12-vetoisen vaunujunan ja Porkkanan välillä, vaikka varmaan jälkimmäinen oli yleisempi. |
||||
![]() |
16.07.2014 15:11 | Petri Nummijoki | ||
Esiintyykö tässä T5046/5047:ssa vieläkin Dv12-paria vai onko jo pelkästään Dr16-parilla vedettävä? | ||||
![]() |
16.07.2014 10:24 | Petri Nummijoki | ||
Ivalo näköjään väittää, että arinan neliötä kohden palaa tunnissa normaalisti 2 kuutiota halkoja, joskin määrää voidaan tilapäisesti nostaa jopa 50 %. Siten Jumbo polttaisi tunnissa normaalisti runsaat 4,5 kuutiota mutta tilapäisesti voisi päästä lähes 7 kuutioon. Kyseinen 20 kuution matka Jyväskylästä Haapamäelle saattoi siis kestää neljän tunnin pintaankin (+ pysähdykset) ja keskinopeus olisi noin 20 km/h. | ||||
![]() |
15.07.2014 15:07 | Petri Nummijoki | ||
Hr1- ja Tr1-vetureissa arina oli reilut 50 % suurempi kuin Tv1:ssä, joten kulutus halkoja poltettaessa voisi olla suunnilleen tämän verran suurempi. Aivan motti 2-3 minuutissa tahtiin nekään eivät taitaisi silti yltää. | ||||
![]() |
15.07.2014 14:19 | Petri Nummijoki | ||
Ei nyt ehkä ihan motti 2-3 minuutin välein. Tv1-vetoisella tavarajunalla tyypillinen perusnopeus oli 36-40 km/h eli keskinopeus ehkä 30 km/h ja sekin saattoi tehdä halkopolttoisella veturilla jo tiukkaa. Siten kaippa Jyväskylän ja Haapamäen väliäkin on ajettu vähintään 2,5-3 h tuossa 20 kuution kulutuksen tapauksessa ja päälle junakohtauksiin liittyvien pysähdysten vaatima aika. Tunnissa voisi siis palaa 6,5-8 kuutiota. | ||||
![]() |
14.07.2014 15:54 | Petri Nummijoki | ||
Olen ymmärtänyt, että haloilla lämmittäminen koettiin epämiellyttävämmäksi kuin hiilillä lämmittäminen suuremman työmäärän ja pienemmän tehon vuoksi. Putoilevista haloista saattoi saada myös mustelmia tai muita pieniä fyysisiä vammoja. Pikajunan lämmittäminen ei välttämättä ollut raskainta, koska nopeaan ajoon tarkoitetuissa vetureissa (Hr1, Tr1, Hv1-3) yritettiin suosia hiilipolttoa ja pikajuniin Hv-vetoisinakin annettiin apulämmittäjiä helpommin kuin tavarajuniin. Sen sijaan Tv1- ja Tv2-vetureissa on käytetty halkopolttoa runsaasti, joten keskimäärin raskaimmat työvuorot saattaisivat löytyä näistä sarjoista. | ||||
![]() |
13.07.2014 19:18 | Petri Nummijoki | ||
Lähtövalmistelujen ja lämmityksen vaatima työmäärä kuten työturvallisuuteen liittyvät riskitkin esimerkiksi käyntisillalla taiteilun osalta lisääntynevät veturin suurentuessa, joten aika yllättävää, jos Hr1 ja Tr1 olivat myös lämmittäjän kannalta työskentelyolosuhteiltaan parhaimmat. Tosin riippuu varmaan siitäkin, mitä vertaillaan. Esimerkiksi Hr1:lle loppuvuosina tyypillinen kevyt 10-28 akselinen matkustajajuna tai rauhallinen sorajuna-ajo saattoivat olla erilainen kokemus kuin 50-60-akselinen pikajuna 1940-luvun halkopolton aikaan. | ||||
![]() |
06.07.2014 18:04 | Petri Nummijoki | ||
Ennen sähköistyksen valmistumista Kirkkonummella yöpyi arkisin neljä Pr1-vetoista ruuhkapaikallisjunaa ja sinne saapui Helsingistä myös kolme Lättähattujunaa sen jälkeen, kun illan viimeinen paluuvuoro oli mennyt. Siten Kirkkonummella taisi yöpyä 60-luvulla vähän enemmänkin VR:n henkilökuntaa. | ||||
![]() |
03.07.2014 18:14 | Petri Nummijoki | ||
Olivatko Dr12:sta konehuoneen ikkunat niin vahvaa lasia, että niitä olisi lyömällä vaikea saada rikkoutumaan? Luulisi, ettei niitä ollut tarvetta mitoittaa ainakaan niin kestäviksi kuin veturin tuulilasia. | ||||
![]() |
27.06.2014 16:45 | Petri Nummijoki | ||
P1:n onnettomuudessa Riihimäellä taisi törmäys kohdistua Dv12-vetureissa lähinnä kylkeen, joten ei ehkä kerro koko totuutta Dv12-vetureiden törmäyskestävyydestä. Veturit kestänevät paremmin raiteen suuntaisia kuin sivuttaisia voimia. Käsittääkseni Dv12-vetureihin ei ole kuollut yhtäkään veturimiestä, joten raiteen suuntaisia törmäyksiä se on kestänyt varsin hyvin ja Mommilan onnettomuudestakin selvisi paljon paremmin kuin Dr13. Eikös Dr12-vetureissa ollut osa konehuoneen sivuikkunoista/säleiköistä irroitettavia mutta onnistuuko kotikonstein vai vaatiiko työkaluja? Voisiko niitä käyttää onnettomuustilanteessa hätäpoistumistienä, jos ohjaamoihin ei enää pääse? Tässä Kempeleen onnettomuudessa näyttävät lentäneen pois paikaltaan muutenkin. Konehuoneeseen pelastautumisessa eräänä riskinä lienee myös veturin kaatuminen törmäystilanteessa. Sr1:ssä kulkukäytävä on sivulla, joten konehuoneessa olevalle voi tulla ahtaat oltavat, jos veturi kaatuu kulkukäytävän puolelle. Dr13:sta ratamoottorihuone lienee turvallisempi paikka mutta kuorma-autoa suurempaan kohteeseen törmättäessä ei taida jättää riittävää törmäysvaraa. Sr2:ssa kulkukäytävä on keskellä, joten siellä saattaisi selvitä veturin kaatumisestakin, jos veturin rakenne muuten pysyy kasassa. Dr12:sta kulkukäytävä oli kattilahuoneessa ja jäähdyttimen kohdalla keskellä, joten niissäkään veturin kaatuminen ei liene yhtä vaarallista mutta eri asia sitten, oliko muita riskejä, jos vedet tulevat pihalle. |
||||
![]() |
27.06.2014 11:23 | Petri Nummijoki | ||
Toisen maailmansodan aikaisen passarintorjuntatykin läpäisykyky oli kai suunnilleen sama kuin aseen kaliiperi, joten kyllä se Dr12:sta keulasta menisi läpi. Mutta siinähän homma perustuu ajatukseen, että isku kohdistuu yhteen pisteeseen. Liike-energia on junalla valtavan paljon suurempi kuin passarivaunulla, joten junan ja panssarivaunun törmäyksessä jälkimmäinen jää toiseksi tai vaikka se rakenteen puolesta kestäisikin niin miehet vaunun sisällä eivät. | ||||
![]() |
26.06.2014 22:23 | Petri Nummijoki | ||
Eikös Siuron peräänajossa ensimmäinen vaunu mennyt reilusti 3101:n konehuoneen puolelle, vaikka nopeus oli alle 50 km/h? | ||||
![]() |
26.06.2014 12:35 | Petri Nummijoki | ||
Tarkoitit varmaankin https://vaunut.org/kuva/35605. Ja tuossa onnettomuudessa Dv12-vetoinen juna oli ehtinyt jo pysähtyä ennen törmäystä. | ||||
![]() |
26.06.2014 08:04 | Petri Nummijoki | ||
Ehkä nyt en niputtaisi Dr12-vetureiden ohjaamoiden törmäyskestävyyttä samaan sarjaan Dr13- ja Sr1-vetureiden kanssa. Tässä Kempeleen onnettomuudessa pikajunan vauhti oli 110 km/h, tavarajunan 70 km/h ja junapainoa pikajunalla noin 500 t sekä tavarajunalla noin 1750 t, mikäli Ome-vaunut olivat täydessä kuormassa. Päälle vielä vetureiden 116 tonnin paino molempiin juniin. Jos tämmöiset massat kohtaavat yhteisnopeudella 180 km/h niin pakosti siinä rauta painuu jo kasaan. Silti veturimiehistö säilyi hengissä, kun taas Dr13:sta ja Sr1:n ohjaamoissa on menetetty ihmishenkiä jo kuorma-auton kanssa tapahtuneessa törmäyksessäkin. | ||||
![]() |
23.06.2014 22:18 | Petri Nummijoki | ||
Porkkanoilla ajettiin 140 km/h kaupallisessa liikenteessä. Luvallisesti tosin vasta aivan Porkkanoiden pikajunakäytön loppuaikoina, koska menee 80-luvun puolelle, ennen kuin Suomessa sallittiin 140 km/h millään radoilla. | ||||
![]() |
23.06.2014 22:15 | Petri Nummijoki | ||
Resiina-lehdessä 3/95 muuten väitetään, että Pendolinolla ajettiin 20.5.1995 koeajoissa 244 km/h. Lähdettä voitanee pitää luotettavana, joten ainakin tämän verran on saavutettu. Muistelisin, että Sr2-veturillakin ajettiin aavistuksen verran enemmän kuin 231 km/h mutta nyt en keksi, mistä moinen "tieto" olisi peräisin. |