Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.09.2019 17:44 | John Lindroth | ||
| Etummaisen plootun raidat ,yläosa ja katto lähinnä hopeansävyisiä.Milloinhan värikartta muuttui ja montakahaen em.värikartan mukaista vaunua oli,ennenkuin väri muuttui? | ||||
|
11.09.2019 23:13 | John Lindroth | ||
| Omin silmin olen nähnyt HV-vetoisen pitkän tavarajunan ohittavan nykyisen Rautatiemuseon melko suurella nopeudella Karjaalle päin kevättalvella 1967(pieni mahdollisuus että oli 68?)Onko Karjalle sijoitettu HV ollut huollossa Riihimäellä ja paluussa ottanut koukkuunsa tavarajunan?Ps.Oltiin kävelemässä veturitallille kaverin kanssa sivukatua joka johti nyk.museolle ja kuului pitkä höyryveturin pillin vihellys ,pistettiin juoksuksi ja nähtiin mikä edellä mainittu. | ||||
|
11.09.2019 18:25 | John Lindroth | ||
| Harjoitelmana tuli mieleen suurentaa kuva.Ja kas siinä melkoisen selvästi käy ilmi ettei valmistuslaatta ole ovaali vaan suorakaide.Täten kyseessä lieneekin Lokomon valmistama H7 veturi ja ajankohta aikaisintaan 1926. | ||||
|
10.09.2019 22:49 | John Lindroth | ||
| Pyörätelineestä oikealle menee käytävä siitä vasemmalle oli ruokala jossa monen monta kertaa koululaisena tuli syötyä.sillä puolella oli myös syvennys jossa seisoi tuntemani vek Eikka Nymanin Machless yksi sylinterinen 500ccm cs vm64,silloin kun oli työvuorossa siinä vasta peli ja ne äänet.Tästä oli helppo nähdä että oli työvuorössa ja sitten tiedustelemaan tallipäivystäjältä lisätietoja , jonka huone oli tosta veturista eteenpäin tallin kulmassa.Tallipäivystäjät oli pääasiassa hyvin mukavia ja antoivat tietöja aloittelevalle (höyry)harrastajalle.Usein siellä sai myös kahvia. | ||||
|
|
10.09.2019 22:31 | John Lindroth | ||
| Kiitokset hyvistä tiedoista ja kuvasta.Kaksi Kanaa todellakin oli kylminä eteläisimmän tallin(tässä kuvassa veturin nokasta eteenpäin) äärimmäisenä oikealla olevassa pilttuussa peräkkäin samassa pilttuussa.Tuli joskus niissä istuskeltua ja muisteltua vanhoja myäs Juhanin kanssa, eläen toivossa että näkisin ne vielä joskus ajossa ratapihalla..Ne olivat 793 ja 794.Muisteluni mukaan kevättalvella toiveeni toteutui, 793 siirtyi omin konein Karjaalle Kanat oli 793 ja 794.Seisoivat hyvin pitkään siellä pilttuussa mutta otettiin kuitenkin käyttöön kummatkin sieltä vielä.Myöhään illalla 2/69? (pvm dokumentoitu ) 793 valmistautui lähtöön( toivomuksena saada olla kyydissä)mutta se ei onnistunut koska kaasuvalot ei toimineet ja näinollen palatessani aamulla varikolle tarkistamaan tilannetta olin nukkunut pommiin ja Kana oli jo matkalla Karjaalla.Sain tästä lohdutukseksi Kuvan lähdöstä myöhemmin Katajistolta.Kiitokset siitä. | ||||
|
09.09.2019 17:53 | John Lindroth | ||
| Hyvää lisädataa,toi, 770 taisi Pasilassa kulkea lempinimellä "Likka" | ||||
|
|
09.09.2019 17:04 | John Lindroth | ||
| Hyvä että maaliskuun 1968 pvm tarkentuu tämä Paikku meni vain Tikkurilaan ja takaisin , veturina siis 770. 773 seisoi ajan Pasilan ratapihan jonossa tallia vastapäätä.,otettiin sieltä kuitenkin myöhemmin käyttöön.Samassa jonossa myös 742ja 895. |
||||
|
|
09.09.2019 16:44 | John Lindroth | ||
| Harjoitus:Yritin zoomailla valonheittäjän nokeentunutta lasia.Viimeinen numero voisi olla seiska. | ||||
|
|
09.09.2019 16:22 | John Lindroth | ||
| Maaliskuu 1968,juna Hki-Tkl-Hki,veturina Paikku.Kuljettajana E.N. minä myös kyydissä.Lähtö hyvin aikaisin aamulla.Akseliluku 18 akselia tämän muistan. Pitkä vihellys Tapanilan kohteilla(friidu radan varressa). Oliskohan ollut viimeinen Pr1 vetoinen henkilöjuna-vuoro Helsingistä höyrykaudella? |
||||
|
|
09.09.2019 16:14 | John Lindroth | ||
| Kiitos Eljas vastauksesta. | ||||
|
|
09.09.2019 15:44 | John Lindroth | ||
| Veikkaus HV2 ,hiekkaputket ei tule suoraan.Mutta poikkeuksiakin lienee? | ||||
|
|
09.09.2019 15:36 | John Lindroth | ||
| Edellä mainitsemani vek.E.N. oli hyvin tietoinen eri vetureiden ominaisuuksista ollessaan lämmittäjänä Pasilassa 50-luvun alusta alkaen .Koki juuri vetureiden lämmittäjän ominaisuudessa(Schiffelkonstnär oma nimitys lämmittäjästä)) toimiessaan olleen parasta aikaa.Ottamatta kantaa omasta puolestani muistan törmänneeni nimitykseen Rautapekka,joka lienee ollut yleisempikin Pasilan miesten tuohon aikaan käyttämä tietyn aikakuden(pula-aika ja huonommat materiaalit) sen ajan Pasilan Pekoista. Ps.Onko kuvassa näkyvä henkilö MAH? |
||||
|
|
08.09.2019 22:42 | John Lindroth | ||
| Itse kuvan tilanteeseen liityen näemme taustala Hr1(1001) vetoisen SJK (Svenska järnvägsklubben)tilausjunan.Juna jossa itsekin olin matkustajana,tämä reissu jatkuu tästä Riihimäelle ja sielltä veturinvaihto Pr1 een 772 ja eteenpäin Kouvolaan .Matkalla oli myös foto-ajoja, Junan kuljettajana toimi tällöin hyvin tuntemani Eino Edmund Nyman joka kertoi 1001en olleen aikanaan nimikko.Piti juuri tätä Pekkaa kaikilta ominaisuuksiltaan (höyrytyskyky ym.)parhaana. Kyllä niin on, että Nyman hyvin usein keskusteluissamme mainitsi Pasilasta käsin operoidut Pr1 vetoiset tavarajunat sekä niiden tähän tarkoitukseen hyvin soveltuvan suuren vetovoiman. |
||||
|
14.08.2019 14:06 | John Lindroth | ||
| Teoria/spekulaatio:.Nokikaapin sisältä hohkava kuumuus on polttanut ulkopuolisen maalipinnan?Joissain Pekoissa olen nähnyt vastaavanlaisen ilmiön ,tosin pienellä alueella, nokikaapin etuosassa. | ||||
|
28.07.2019 22:27 | John Lindroth | ||
| Saksassa oli aikoinaan sanonta "Die Mitte macht den Heizer kaputt"eli keskimmäinen sylinteri kuormitti lämmittäjää huomattvasti vetureissa joissa ei ollut stokeria.Maininta tuli kuulooni aikoinaan lähinnä Br44 sarjan vetureita koskevassa jutussa. | ||||
|
10.06.2019 16:25 | John Lindroth | ||
| Onnistuin pääsemään tällaisen auran kyytiin juuri tällä Pasilan alaratapihalla.Oli mielenkiintoista seurata miehistön työskentelyä ja menihän siinä aikansa kunnes koko ratapiha saatiin aurattua auki.Aura ETR-rto18, veturina Paikku 772 ja vuosi 1969. | ||||
|
|
10.06.2019 16:10 | John Lindroth | ||
| Näyttävä lumiaura rivistö.Aikansa dokumentti. | ||||
|
01.06.2019 17:32 | John Lindroth | ||
| Oliko konepellin koristeraita alkuperäisissä VRn Otsoissa? Yksityisvetureissa kylläkin: | ||||
|
08.05.2019 18:35 | John Lindroth | ||
| Uskon että se oli pelkkiä poikkeustilanteita varten.Kuljin vitosen ratikalla silloin kouluun päivittäin en koskaan nähnyt että vaihdetta olisi käytetty. | ||||
|
08.05.2019 16:56 | John Lindroth | ||
| Kun kyseessä kuitenkin oli pikajuna No1 ,olisiko siinä silloinkaan käytetty G-sarjan veturia?Kuin vain äärimmäisessä tapauksessa? | ||||
|
|
08.05.2019 16:35 | John Lindroth | ||
| Juuri noin ajattelisin.Eli tehon puute,junan paino ,nopeus oli tiedossa jo viimeistään Viipurista eteenpäin.Missähän apuveturi kytkettiin?Itse asiassa uskoisi että tuon suunnan junissa pariveto siihen aikaan ei olisi ollut mikään harvinaisuus. Helpotusta saatiin ilmeisesti vasta kun H8 vetureita enemmän raiteille? |
||||
|
|
08.05.2019 16:11 | John Lindroth | ||
| Teksti ei poissulje sitä että junassa oli lopulta tuplaveto?(vahvempi veturi apuun)Tarkoittaako se sitä että yhdellä veturilla myöhästyminen olisi ollu vieläkin suurempi?Sen ajan teholukemia tuumaillessa edellä spekuloidulla junanpainolla tulee väkisinkin mieleen tuplavedon tarkoituksenmukaisuus em. junan kuljettamiseen. | ||||
|
|
08.05.2019 14:11 | John Lindroth | ||
| H3-H4 kattilateho ilman tulistinta n.450hv ja tulistimen kanssa n.650hv. Nämä siis noin arvioita!Viimemainitun junapaino tulistimen kanssa n325tn(.Taulukko VR 100v) Vaikuttaisi siis senaikainen junan paino olleen aivan ylärajoilla tai jo selvästi ylikin. Ottaen myös huomioon talvisen ajan . Ja myös sen että juna joutui tekstin mukaan pysähtymään usein. |
||||
|
|
08.05.2019 13:16 | John Lindroth | ||
| Ajankohta huomioiden täytynee muistaa että eletään varsinaisen veturien tulistamiseen edeltänyttä aikaa! | ||||
|
|
07.05.2019 23:27 | John Lindroth | ||
| Arvaus.junanpaino 290tn ja veturi sarjaa H 1-6 ja 7? | ||||
|
|
07.05.2019 23:07 | John Lindroth | ||
| Muistan ton vaihteen ja sen kun se siihen rakennettiin olisiko ollut 60 luvulla: | ||||
|
30.04.2019 16:35 | John Lindroth | ||
| Löytyy haulla Lovisa- Wesijärvi jervägsaktiebolag, kuva Loviisan aseman edustalla 20-luvulla! | ||||
|
27.04.2019 18:46 | John Lindroth | ||
| Ensimmäinen Krauss-Helmholzin kytketty laahusteli lienee ollut Bayerilaisessa D VIII veturisarjassa vuodelta 1888. | ||||
|
25.04.2019 16:08 | John Lindroth | ||
| Kiitos tiedoista! | ||||
|
24.04.2019 13:25 | John Lindroth | ||
| Loistavaa pojat!Tässä alkaa jo olla draivia,siis Risto ulos radalle ja museoliikenteeseen! | ||||
|
|
24.04.2019 13:20 | John Lindroth | ||
| Montakohan Dm9 runkoa oli muutettuna ilman välivaunua? | ||||
|
23.04.2019 22:47 | John Lindroth | ||
| Yhteistä harrastustamme ja sen edistämistä konfliktien sijaan ,palvelee parhaiten yheisymmärrys ja sen positiivinen asioiden eteenpäin vieminen!Kun meillä on yhteinen juttu ,meitä kuunnellaan! | ||||
|
23.04.2019 15:48 | John Lindroth | ||
| Kyllä se Opel Record on, vanhaa Wiking tuotantoa. | ||||
|
21.04.2019 16:52 | John Lindroth | ||
| USAssa parannettiin veturin keulan näkyvyyttä jo 30-luvulla ns Mars valolla(Mars light) | ||||
|
16.04.2019 19:20 | John Lindroth | ||
| Hiekkakupu oli tässä ja numerossa neljä alun perin lähempänä kuljettjasuojusta,.kuvun edessä oli myös kello.Vitoseen verrattuna myös vesisäiliössä oli eroja. Tästä veturista on myös mielenkiintoinen henkilökohtainen muisto vappuajelulta 1967jonka kyydissä sain, harrastajaa ymmärtävän hienon veturimiehistön suostumuksella, matkustaa! Ps plus se kuuluisa halko veturin nokalla! |
||||
|
15.04.2019 22:58 | John Lindroth | ||
| Silmään pistää 4167 lätän puhdas hopeinen katto ja siisti yleisolemus on olmeisesti hiljan ollut pajassa.Samoin voinee kiinnitää huomiota keltaisen eri sävyihin,joo nää on niitä mallinrakentajan mietelmiä. | ||||
|
10.04.2019 00:43 | John Lindroth | ||
| Mikähän lie ollut tämän levennetyn radan kiskopaino? | ||||
|
08.04.2019 22:34 | John Lindroth | ||
| Mikä lie ollut noiden ohiajojen syy?Yllättikö kova kiihtyvyys ja nopeuden nousu,kun verailukohtana tuolloin lie ollut lähinnä lättäjunat? | ||||
|
08.04.2019 17:36 | John Lindroth | ||
| Nosturikysymykseen löysin maininnan (Eteläsatama Wiki) 25 tonnin nosturista joita tilattiin 20-luvulla lisää ja v.1939 niitä oli 14kappaletta. | ||||
|
|
08.04.2019 17:12 | John Lindroth | ||
| Oli makasiineja ja ns Warranttitalo(makasiini) joka sittemmin 1992 muutettiin Hotelli Grand Marinaksi. | ||||
|
|
08.04.2019 15:33 | John Lindroth | ||
| Taustalla näkyvät alukset olisivat edellämainittujen välissä sijaitsevan Valkosaaren laiturissa jolla on sijainnut myös telakka. | ||||
|
|
08.04.2019 15:24 | John Lindroth | ||
| Veikkaukseni on Eteläsatama ja takana häämöttänee Katajanokka? | ||||
|
06.04.2019 16:40 | John Lindroth | ||
| Veturi irroitettu ja nyt vielä kääntämään melko pienen matkan veturin takana oleva vaihde?Teoriassa näikin voisi kuvan käsikirjoitus edetä? | ||||
|
29.03.2019 15:25 | John Lindroth | ||
| Tässä veturiin on jo asennettu uusi tilavampi hytti jäljellä ovat myös koriste-raidat! | ||||
|
23.03.2019 22:54 | John Lindroth | ||
| Kurt,kiitos,tätä en ollut aiemmin tiennyt!Nämä väritys asiat on aina mielenkiintoisia! | ||||
|
22.03.2019 20:59 | John Lindroth | ||
| Selatessani Järnvägshistorisk forum sivuja tuli eteen kommentti että alkuperäisvärien tiedot ovat ehkä hävinneet! | ||||
|
22.03.2019 20:49 | John Lindroth | ||
| Voi veljet,tää on herkkua! | ||||
|
|
22.03.2019 20:45 | John Lindroth | ||
| Kun katsoo kuvassa näkyviä M vaunuja,niiden väri? Onko ne ruskeita tai ehkä harmaita?Lisäksi huomioidaan VR1 Kana vielä hiilipiipulla! | ||||
|
|
22.03.2019 19:59 | John Lindroth | ||
| Ehdotus Tapsan kysymykseen voisi olla pengerhöylä joka nostettu kuljetusasentoon? | ||||
|
|
22.03.2019 19:39 | John Lindroth | ||
| Näkyy myös neliakselinen lanterniinikattoinen avosillallinen matkustajavaunu . | ||||
|
|
22.03.2019 18:54 | John Lindroth | ||
| Kiitos kuvista.Tarkennuksena maimittakoon että RA veturit 846 ja 847 sekä 987 ja 988 luovutettiin tässä vanhassa väriasussa. | ||||