![]() |
02.03.2006 17:17 | Lari Nylund | ||
Tampereen kolmioraide muodostuu tavararatapihan Jyväskylän radan ja aseman väliselle alueelle. | ||||
![]() |
02.03.2006 17:04 | Lari Nylund | ||
Sellaista sattuu. Käyttöohjeet ovat yleensä hyvin selkeät, mutta niiden lukeminen on joillekin liian "hankalaa" ja sitten ihmetellään, kun ei homma toimi. Useiten kuultu valitus on "toimimattomat sivuovet". Ovea ei saanut auki junan pysähdyttyä. Syy: Käyttöohjeessa lukee, että käännä kahvasta vasta junan pysähdyttyä ja vihreän merkkivalon syttymisen jälkeen. Jos kahva on laidassa jo valmiiksi ennen pysähdystä, niin eihän se ovi aukea. Rautateiden arkipäivää... | ||||
![]() |
02.03.2006 16:43 | Lari Nylund | ||
Miten niin pieni kylä, oma asema https://vaunut.org/kuvasivu/582 ja kaikki. | ||||
![]() |
02.03.2006 16:29 | Lari Nylund | ||
Teitkö näin: "Herätyskellon käyttöohje (Edm): 1) Paina SET, 2) Aseta herätysaika H (tunnit) M (minuutit), 3) Paina SET, 4) näyttö palautuu kellonajan näyttöön 10 sekunnin kuluttua 5) Aktivoi/poista herätys on/off-painikkeella (kellon kuva). Kun herätys on aktivoitu palaa vihreä merkkivalo. Tuossa toisessa vaunussa eli Edm 28502 oli ongelmia, mutta ainakin ennen Kokkolaa Edm 28506 oli kaikki kunnossa. Odotetaan, että Pekka (doubledecker) saapuu taas paikalle, niin selvitetään tämäkin. Pekalle kysymys: Mitä tarkoittaa, kun Q-kaapin kello näyttää ajan lisäksi 39 ja 40 (kellon aika, sitten 39, kellon aika, sitten 40)? | ||||
![]() |
02.03.2006 15:55 | Lari Nylund | ||
Olitko vaunussa Edm 28502? | ||||
![]() |
02.03.2006 15:04 | Lari Nylund | ||
Arttu, vaunut olivat Edm 28506 (myyntinumero 36) ja Edm 28502 (mno 37). Nukuttiko hyvin? | ||||
![]() |
02.03.2006 09:12 | Lari Nylund | ||
Teemu: Kustannuskysymys. Kun halutaan säästää menoissa (konduktöörin palkka), niin otetaan riski menettää tuloissa. En tiedä käytäntöä, mutta uskoisin junahenkilökunnan sijoittuvan samalla tavalla kuin Helsingin lähiliikenteessä kahden yksikön junissa. Kuljettaja etummaisessa ja konduktööri takimmaisessa yksikössä. Sitten toivotaan asiakkaiden nousevan yksikköön, jossa konduktööri on valmiina. Pitänee käydä taas koeajolla joku päivä, kun en ole vasta kuin kerran matkustanut kiskobussilla. | ||||
![]() |
02.03.2006 09:04 | Lari Nylund | ||
Tuomas: Helsinki-Rovaniemi välillä kulkee päivittäin pikajunat 51, 61 ja 69. Rovaniemeltä Helsinkiin pikajunat 54, 60 ja 68. Numero 50 on ollut jo hyvän aikaa Oulu-Helsinki InterCityllä, joten muistatkohan nyt väärin? | ||||
![]() |
01.03.2006 21:16 | Lari Nylund | ||
Pohjoisin paikka missä mä olen käynyt Pendolinolla on tuolla taustalla näkyvän Oulun lähtöopastimen M pohjoispuolella noin 50 metrin päässä, kun 2Sm3-yksikköä siirrettiin huoltoraiteistolta lähtöraiteelle. | ||||
![]() |
01.03.2006 20:52 | Lari Nylund | ||
Olisikos sellainen, että P51 odottaa raiteella 3 saapuvaa P971. Lähtöväriä ei ole vielä laitettu, koska P971 ei ole saapunut, mutta rata on edessä jo valmiina P51 taipaleelle kohti pohjoista? Raiteella 1 on Pendolino S58 Helsinkiin, jolla ei ole mitään asiaa tätä pohjoisemmaksi. | ||||
![]() |
01.03.2006 20:50 | Lari Nylund | ||
Veturin pitäisi palata Helsinkiin pikajunassa 68. | ||||
![]() |
01.03.2006 20:46 | Lari Nylund | ||
Oikorata sikäli, että ennen rata kulki Kaunislahden aseman editse. Nykyään asema näkyy junaan, mutta välimatkaa on jokusen kymmentä metriä. | ||||
![]() |
01.03.2006 20:16 | Lari Nylund | ||
Sanotaan, että Pendolinoja käy kolmioraiteilla silloin tällöin - tarvittaessa. Viime aikoina en ole kuullut sellaisesta. Kolmioraide on hyväksi havaittu keino, jos esim. Oulussa JKV pettää toisesta (ajo) päästä ja sn olisi 80 km/h Oulusta Helsinkiin, niin poikkeaminen Tuomiojan kolmiolla nopeuttaa matkaa etelään huomattavasti. Helsingissä/Turussa JKV kuntoon ja poikkeaminen Keravan kolmiolla ja taas mennään... | ||||
![]() |
01.03.2006 19:13 | Lari Nylund | ||
Mielenkiintoinen tuo wikipedian väite "kolmioraiteita Suomen rataverkolla - Ilmala"? Mistäs sellainen löytyy, kun en ainakaan minä ihan näin heti muista ja kaikki kolmioraidekäännöt tehdään kuitenkin Keravalla, mitä Helsingin suunnalla on tarve tehdä. | ||||
![]() |
01.03.2006 18:51 | Lari Nylund | ||
Kuumakäynti-ilmaisimien tehtävänä on vähentää junien suistumisonnettomuuksia. Niiden antaman tiedon perusteella juna voidaan pysäyttää ennen akselivauriota ja mahdollista suistumista radalta. Vaunut.org:sta löytyy toinen kuva kuumakäynti-ilmaisimesta rantaradalta https://vaunut.org/kuvasivu.php/432 . | ||||
![]() |
01.03.2006 18:42 | Lari Nylund | ||
Kuumakäynti-ilmaisin mittaa ohikulkevan junan akseleiden lämpötilat ja tekee hälytyksen liikenteenohjaajalle, mikäli jokin laakereista käy liian kuumana. Liikenteenohjaaja ilmoittaa tällaisissa tapauksissa junan kuljettajalle linjaradiolla kuumakäynti-ilmaisimen tekemästä hälytyksestä ja pyytää kuljettajaa suorittamaan tarvittavat toimenpiteet. Yleensä tarkastus tehdään seuraavalla liikennepaikalla vetureista/ohjaamoista löytyvällä lämpöä mittaavalla laitteistolla, jolla tarkastetaan tulos. Virheilmoituksia tulee laitteistolta esimerkiksi Dm7-lättähatuilla liikennöidessä, koska Dm7 pakoputki sijaitsee vaunun alustassa akselin läheisyydessä. Kesäisin lähes joka viikonloppu Vantaalla Porvooseen menevästä lättähatusta tulee kuumakäynti-ilmaisimen tekemä hälytys, koska pakoputki puhaltaa kuumaa ilmaa ilmaisimeen. Lämpötilat ovat välillä olleet sitä luokkaa, että akselin pitäisi jo lähes "sulaa". Erittäin varmoja nämä laitteistot ovat muuten olleet ja tuostakin ongelmasta ollaan päästy rullaamalla ilman tehoja ilmaisimista ylitse. | ||||
![]() |
01.03.2006 18:19 | Lari Nylund | ||
Kuvasta ei käy ilmi, että onko se mallia "Pikkukoski, Helsinki" eli sinne on uitava ensin vai pääseekö rannalta kävellen kuivin jaloin. Onhan venekin keksitty, mutta harvalla sellaista on mukana - paitsi ihan pro-harrastajalla, joka kantaa repussa aina kumivenettä kuvauspaikkojen löytämistä varten. | ||||
![]() |
01.03.2006 18:16 | Lari Nylund | ||
Kiskobusseissa (Dm12) on kuulemma siirrytty käytäntöön, että konduktööri rahastaa molemmissa rungoissa ja vaihtaa asemilla yksikköä tilanteen mukaan. Lähtötarkastus tehdään ennen lähtöä toisessa rungossa ja sitten siirrytään toiseen. | ||||
![]() |
01.03.2006 17:39 | Lari Nylund | ||
...mutta kapasiteetti riittää vähäliikenteisellä radalla - yleensä. | ||||
![]() |
01.03.2006 15:45 | Lari Nylund | ||
Jos aseman kelloon luottaa ja lännestä paistavaan aurinkoon, niin kello on aika lähellä tuota 19:32. Junan tämän hetkinen lähtöaika Toijalasta on 19:25 eli 7 minuuttia aiemmin. Täsmäisi hyvin niihin. | ||||
![]() |
01.03.2006 15:18 | Lari Nylund | ||
Onpas mukavat maisemat ja junakin todellakin tästäkin piilokuvasta pilkistää. Onkohan uimaranta ahkerassa junahenkilökunnan käytössä kesällä? Kemijärvellä on mainio uimaranta, jossa tuli viime kesänä vietettyä aikaa P61/68 välisellä tauolla. | ||||
![]() |
01.03.2006 15:14 | Lari Nylund | ||
Olisiko kyseessä pikajuna 827 Turusta Pieksämäelle, joka saapuu Tampereelle ennen kello 20. | ||||
![]() |
28.02.2006 21:53 | Lari Nylund | ||
Tällä hetkellä Sr2-vetureiden suurin sallittu nopeus on 160 km/h. Pendolino korvataan ennakkoon suunnitellulla kalustolla tai sitten sillä hetkellä nopeiten saatavilla olevalla. Etelässä helpointa on saada IC2-runko, mutta muualla lähdetään esim. 3Ex+Rbkt letkalla. Tärkeintä on, että asiakkaat saadaan turvallisesti perille. | ||||
![]() |
28.02.2006 21:49 | Lari Nylund | ||
Kerava-Kytömaa. | ||||
![]() |
28.02.2006 16:40 | Lari Nylund | ||
Yleisin miehitys IC2-junassa on yksi konduktööri. Juna on verrattavissa 8 vaunuiseen junaan, joka koostuu yksikerroksisista vaunuista. Tuo "Jumbo" (IC2-169) menee kahdella konduktöörillä. "Näillä mennään", eihän siinä tuskailu auta. Se tehdään mitä ehditään, ei se eläkeikä siitä muutu, vaikka kuinka juoksisi. | ||||
![]() |
28.02.2006 16:27 | Lari Nylund | ||
P61 kulkee Helsingistä Kemijärvelle ja P68 päinvastoin. Pisimmillään juna on Tampereen ja Rovaniemen välillä. | ||||
![]() |
28.02.2006 11:58 | Lari Nylund | ||
Jouni: Aiemmin linkitetystä Jtt:stä kohdasta Jtt 3.31 löytyi myös vastaus itäisen yhdysliikenteen vaunujen suurimpaan sallittuun nopeuteen, joka on henkilövaunuilla 120 km/h. | ||||
![]() |
28.02.2006 11:47 | Lari Nylund | ||
Tuomiokirkon tähdet alkoivat loistamaan kunnostuksen yhteydessä vuosituhannen vaihteessa. Kirkko on tällä hetkellä erittäin upeassa kunnossa, kuten kuvasta näkyy. | ||||
![]() |
28.02.2006 11:44 | Lari Nylund | ||
"19.02.06 00:08 |
||||
![]() |
28.02.2006 10:56 | Lari Nylund | ||
Tosin, kaikilla suojastetuilla rataosilla ei käytetä juuri tämän mallisia suojastusopastimia - jos se oli kysymyksesi. | ||||
![]() |
28.02.2006 10:53 | Lari Nylund | ||
Valtteri: Junaturvallisuussääntöön liittyvät tekniset määräykset ja ohjeet (Jtt) http://www.rhk.fi/maaraykset/Jtt.pdf , jossa 2.23 Suojastetut ratosat. Sieltä löytyy vastaus tähän kysymykseen. | ||||
![]() |
28.02.2006 10:35 | Lari Nylund | ||
Kaikenlaista on tullut kuultua ja onneksi on työssä myös kavereita, jotka sitten suoraan tulevat kysymään asioista minun näkemystä. Kokemuksen kautta on tullut opittua, että on parempi antaa kaverin ensin kertoa mitä sitä juuri sillä kertaa on "tullut tehtyä". Siinä vaiheessa on yleensä parempi istua, koska jutut ovat olleet enemmän kuin korkealentoisia - melkeinpä aina. Joskus on joku totuuskin ollut liikenteessä, mutta kun asiat pystyy perustelemaan ja kertomaan oman näkemyksensä, niin mikäs siinä. Se, että mitä joku on mieltä sinun tekemisistä ei ole sitten itsesi päätettävissä. Jos itse pystyy seisomaan sanojensa takana ja tarvittaessa myöntää vaikka olleensa väärässä (jos niin on), niin tuskin pitäisi kenelläkään olla nokan koputtamista. | ||||
![]() |
28.02.2006 10:24 | Lari Nylund | ||
Sähköratapylväs antaa oikean vakioveikkausrivin 2, 1, 2, 2, 1. | ||||
![]() |
28.02.2006 10:22 | Lari Nylund | ||
Muistoja menneiltä ajoilta eli pysähdyspaikka 17-20 vaunuisille matkustajajunille. Nykyään pysähdyspaikat merkitään numeroilla 1-5 eli 100-500 metriä, joka tarkoittaa junan pituutta. Kuljettajan pysäyttäessä oikean merkin kohdalle saadaan vaunut oikeaan sektoriin ja asiakkaat pystyvät valmiiksi odottamaan oikealle kohdalla. Näin se toimii - ainakin paperilla. | ||||
![]() |
28.02.2006 10:17 | Lari Nylund | ||
Olit sitten kuvaamassa, kun saavuin Ouluun Helsingissä vietetyn viikonlopun jälkeen. Tämä oli jälleen eräs Pendolino-matka, jossa kanssamatkustajat kyselivät "paljonkohan me ollaan myöhässä, kun asemilla seistään niin kauan?". Oikeasti olimme Tampereen pohjoispuolella joka väliasemalla lähes 5 min etuajassa ja Oulussakin muutaman. | ||||
![]() |
28.02.2006 01:17 | Lari Nylund | ||
Itse olen puhunut elämästäni ihan avoimesti, jos se nyt on sattunut jotakuta kiinnostamaan - joskus, vaikkei olisikaan. Itse ainakin heitän mielummin faktoja kehiin, enkä paljoa jutuista välitä, mutta sanotaanko niiden joskus ottavan päähän. Oli se jälleen aika yllätys, kun hyvä ystäväni soitti ja kysyi "mitä Sä olet mennyt tekemään?". Onneksi nykyään osaa jo kysyä, että kerrohan Sinä ensin, niin minä kuuntelen. Onneksi on edelleen ihmisiä, jotka uskaltavat kysyä suoraan asianomaiselta asiasta, eikä vaan puhu seläntakana. Kiitos kiitos, kyllä kotiin on kiva palata. | ||||
![]() |
28.02.2006 00:51 | Lari Nylund | ||
Näinhän se olikin taas sesongin alettua. Hyvä korjaus. | ||||
![]() |
28.02.2006 00:47 | Lari Nylund | ||
Näin etusivulla hienon kuvan "kuvabingossa", mutta täällä on sitten pelkkää valkoista. Arto: Laitahan kuva takaisin esille, älä välitä kommenteista. Kommentit ovat jokaisen omia mielipiteitä ja jos jokainen olisi samaa mieltä asioista, niin olisi tämä maailman pirun tylsä paikka. | ||||
![]() |
28.02.2006 00:21 | Lari Nylund | ||
Seinäjoki-Oulu rataosan palvelutason parantamiseen liittyvää materiaalia löytyy http://www.rhk.fi/ sivulta osiosta: Projektit. Varsin mielenkiintoinen lukupaketti. | ||||
![]() |
27.02.2006 23:38 | Lari Nylund | ||
P61 ja P69 päivittäin, P67 lauantaisin. Lisäksi yöjunaksi voitaneen laskea P68, joka saapuu Kemijärveltä ja jatkaa Helsinkiin päivittäin. | ||||
![]() |
27.02.2006 23:34 | Lari Nylund | ||
Rautatiet ovat eräs harrastus, jota pienempänä joutui selittämään koulussa opettajille ja oppilaille lähes päivittäin. Välillä sitä joutui kuuntelemaan myös "koulukiusaajia", mutta se toisaalta kasvatti vaan luonnetta. "Heikot sortuu elon tiellä, jätkä eikun porskuttaa" vai miten se sanonta menikään. Nykyään, kun harrastuksesta on tullut myös työ ja on tullut tavattua entisiä koulussa kiusanneita, niin ovat asenteet muuttuneet. Jokunen on jopa pyytänyt anteeksi silloista käytöstään ja sanonut, että on se hienoa, kun joku on pienestä pitäen tienyt mitä tekee... No, koulukiusaajista kun on eroon päässyt, niin nykyään saa välillä töissä vastailla samanlaisiin uteluihin ja välillä jopa *ttuiluihin. Toiset ovat töissä rahasta, toiset sen vuoksi, että nauttivat työstään - ja sekös joitain tuntuu harmittavan. Ihmetyttää vaan suuresti, että mistä he saavat tietää minunkin olevan täällä, kun eivät itse ole "kiinnostuneita" asioista tippaakaan, mutta kuitenkin tarkkaan lukevat tämänkin jutun. No joo... Terveisiä vaan kaikille, jotka ovat kiinnostuneita rautatiealan asioista - rahan tai jonkin muun syyn vuoksi. Eräs valitettava piirre firmassa on ja se on perättömät huhut. Itse sain tuossa viime viikolla kuulla, että seurustelin jonkun tämän hetkisen pomoni tyttären kanssa, olen eronnut hänestä ja sen vuoksi palaamassa Helsinkiin kesäkuun alussa. Kerrottakoon tässä nyt koko maailmalle, että seurustelen erään pomon kanssa samassa kylässä asuvan naisen kanssa, joka tuskin tekee hänestä kuitenkaan sukulaista ja olemme edelleen onnellisesti yhdessä. Työsuhde Ouluun oli vain vuoden mittainen ja tämä on paluun syy. Lisäksi olen syntyperäinen stadilainen ja vuoden aikana on tullut huomattua, että sinne sitä kuuluu, vaikka muualla onkin hienoa käydä ja tämäkin vuosi on antanut paljoa. Näihin kuviin ja tunnelmiin, täältä tähän. | ||||
![]() |
27.02.2006 23:11 | Lari Nylund | ||
...ja nykyään JT:n mukaan "Odota seis tarkoittaa, että... kulkutie päättyy junakulkutie päättyy-merkkiin, radio-opastimeen, raidepuskimeen, varatulla raiteella olevaan kalustoon, seismerkkiin." Ettei koko JT tulisi kopioitu, niin lukekaa loput täältä http://www.rhk.fi/maaraykset/jt/jt/Jt_2005.pdf . | ||||
![]() |
27.02.2006 22:38 | Lari Nylund | ||
Vierelle voisi laittaa tuoreen kuvan, eikä eroavaisuuksia olisi kovinkaan montaa. Tuolla Hangossa on aina sellainen mukavan "pysähtynyt" tunnelma. Erittäin mukava kesäkaupunki ja junat siivoaa ehdottomasti Suomen parhain vaunusiivooja. Terveisiä vaan! | ||||
![]() |
27.02.2006 22:35 | Lari Nylund | ||
Täytyy tarkistaa tuo juttu keskiviikkona töissä , ellei joku ehdi vastata ensin. Mun mielestä molemmat ovat sn120-junia, mutta voin hyvinkin olla väärässä... | ||||
![]() |
27.02.2006 22:03 | Lari Nylund | ||
JT kertoo Arille vastaukseksi: Esiopastin yhdessä pääopastimen kanssa. Odota seis, joka tarkoittaa, että: ...kulkutie on raiteelle, jolla ei ole Odota seis-opasteen tarkoittamaa opastinta. Muistelisin, että Keravalta lähdetään aina Aja sn35+odota seis-opasteella Porvoon suuntaan. | ||||
![]() |
27.02.2006 20:34 | Lari Nylund | ||
Tuo nopeudenkasvattaminen ei taida kuitenkaan koskea Tolstoita ja Repiniä. Eikös näillä venäläisillä ole sn120 Suomessa? | ||||
![]() |
26.02.2006 12:44 | Lari Nylund | ||
Eihän siinä mitään, kun asiat tulevat oikaistua. Itsellä on jo lähes kymmenen työmatkaa takana näissä, niin alkavat pikkuhiljaa tulemaan tutuksi. | ||||
![]() |
26.02.2006 12:22 | Lari Nylund | ||
Tämä on kyllä inva-wc. Yhteissuihku on vaunun toisen pään välitasolla. | ||||
![]() |
26.02.2006 12:20 | Lari Nylund | ||
Oulun ja Rovaniemen raidenäytöt ovat vasta koekäytössä, eivätkä sen vuoksi toimi vielä täydellisesti. | ||||
![]() |
26.02.2006 12:19 | Lari Nylund | ||
Tampereen raidenäytöt kyllä tuntevat kaikki junat, mutta informaatio tulee näkyviin 30 minuuttia ennen junan lähtöaikaa. Moni yöjunista pysähtyy Tampereella lähes tunniksi, eikä näytöt ole junan saapuessa vielä toiminnassa. | ||||
![]() |
25.02.2006 14:47 | Lari Nylund | ||
Juha: Veturi oli muistaakseni Sr2 3227 molemmissa junissa, siis mikäli tuo linkittämäsi IC52 on kuvattu 24.2. Junan 2.luokka oli loppuunmyyty Seinäjoen jälkeen. |