Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.02.2022 18:44 | Lasse Reunanen | ||
| Toisaalta, jos tarve 1500 v sähkölle on harvinaista tai tarpeen vain tietyillä rataosilla, on aggregaattivaunu järkevämpi vaihtoehto. | ||||
|
|
16.02.2022 12:50 | Lasse Reunanen | ||
| Ei sisäänajon tarve mihinkän ole kadonnut. Kuluttajatuotteissa markkinamiehet sen on keksineet tarpeettomaksi. Aiheuttaisi ylimääräistä vaivaa ja huoltoa kuluttajalle, mikä ei ole myyvää. Tuohan kuulostaa ihan järkevältä sisäänajokuormalta. Aivan perus sisäänajo tyhjillään koroteuin kierroksin on jo varmasti koekäyttöjen yhteydessä suoritettu. Normaalin sisäänajon aikana pitäisi moottoria kuormittaa vaihtelevasti ja välttää pitkäaikaista täyskuormitusta. Hetkittäinen ei haittaa. | ||||
|
16.02.2022 01:12 | Lasse Reunanen | ||
| Kauempana kadulla mielestäni menee pois päin Lada 2105. Sen valmistus alkoi 1979 ja kunnolla tuotanto pääsi vauhtiin 1980, ainakin wikipedian mukaan. Oletettavasti Suomeen maahantuonti alkoi siis vasta -80. | ||||
|
15.02.2022 19:18 | Lasse Reunanen | ||
| Isoisällä oli sellainen kaksituulilasinen Stutz, siis avomalli, missä oli takapenkille oma tuulilasi. Oli käynyt henkilökohtaista kirjeenvaihtoa auton hankinnasta Ettore Bugattin kanssa, mutta toimitusaika oli ollut liian pitkä. Oli hankkinut sitten Stutzin. Harmi kun nuo kirjeet on kadonneet sodan melskeissä. Se Stutz oli vielä 60-luvulla olemassa, ja renkaiden hinnalla myynnissä, mutta isä ei ymmärtänyt ostaa sitä, kun siihen oli vaihdettu Chevrolet-moottori. | ||||
|
|
15.02.2022 04:07 | Lasse Reunanen | ||
| Erkki, tuo Jordan-merkkinen auto on ollut tosi mega harvinaisuus Suomessa. Ei liene montaa tuotu. Mutta Suomi on ihmeellinen maa. Tänne on eksynyt yksittäiskappaleina mitä uskomattomimpia ajokkeja. Harmi kun nuo tuollaiset erikoisuudet on tuhoutuneet tai myyty ulkomaille. Et yhtään osaa arvioida auton mallia tai ikää? Jordania valmistettiin 1916-1931. | ||||
|
03.02.2022 14:08 | Lasse Reunanen | ||
| Onpa tyylikäs, ei ole peräpuikkoa muistuttava muovisukkula, kuten muut nykyiset veturit. | ||||
|
03.02.2022 14:00 | Lasse Reunanen | ||
| Hyvän näköinen asiallinen muotoilu. Henkii voimaa ja näyttää kunnon veturilta, toisin kuin nämä nykyaikaiset hauttomat ja mauttomat muovisukkulat. Onneksi ei ole muotoiltu samalla tyylillä kuin Vectronit tai muut uudet veturit, vaan on mietitty mikä laitteen käyttötarkoitus on. Voimasavuja tuskin tullaan näkemään, mutta jostain joutuu tinkimään ympäristön takia. | ||||
|
03.02.2022 05:03 | Lasse Reunanen | ||
| Väinö Paunu Oy:n auto lienee tuo onnikka. Ainakin tuolloin Paunu liikennöi Tampereelta Mänttään ja Paunun autot olivat harmaita, missä oli tumma yläosa. Joku bussitietäjä varmaan löytäisi tiedostoista auton numeron ja tiedot. Ei näytä Paunun hienoilta Sitikoilta, olisko Federal? | ||||
|
31.01.2022 20:42 | Lasse Reunanen | ||
| Minusta näyttäisi, että pultit eivät ole venyneet, vaan rungossa on selkeä taipuma. | ||||
|
30.01.2022 03:34 | Lasse Reunanen | ||
| On vielä 2000-luvulla Armiroa myyty. Keltainen aski, jossa oli sininen logo. | ||||
|
30.01.2022 03:25 | Lasse Reunanen | ||
| Näköjään vuonna -58 muuttui tuo peräpään muotoilu tulevaa ponttoonikoria muistuttavaksi. Omassa mielessä Adenauerin peräpään muotoilu muistuttaa vielä sotaa edeltänyttä muotoa pyöreine takakansineen ja erillisine lokasuojineen. | ||||
|
|
30.01.2022 01:47 | Lasse Reunanen | ||
| Eikä ole Ryppypeppu-Rellussa mielestäni tuollaista rekisterivaloa/takakannen kahvaa. Joku muu lienee, mutta mikä? Jotain tuttua kyllä on. Itselle ehkä uskottelisin tuon olevan jonkun tyyppinen Saab. Ehkä Saab 93, joita Oy Importer Ab melko runsaasti Suomeen sai tuotua. Ja kaikkien kajakkikaksikkojen äiti kyllä mielestäni on Saab 92, olihan 93 vain kehitysversio siitä. |
||||
|
|
30.01.2022 01:34 | Lasse Reunanen | ||
| Adenauer on korimalliltaan W186. Se ei ole ponttoonikoreja, vaan rungollinen ponttooneja edltänyt malli. Ponttooneja olivat W105, W120/121, W128 ja W180. Ponttoonissa on itsekantava kori. Perä ei ole W186 näköinen, eli tuskin se on. Mutta joku mättää, mielestäni konepelti on liian pitkä W180-koriseen kuutoskoneiseen 220S:n. Toisaalta juuri A-pilarin kohdalla kävelevä jalankulkija saattaa hämätä mittasuhteita. Muuten muodot sattuu kyllä W180-koriin. |
||||
|
29.01.2022 05:11 | Lasse Reunanen | ||
| Uto kotimainen OHO on kyllä oikeasti ollut, voi ....kele... | ||||
|
25.01.2022 04:30 | Lasse Reunanen | ||
| Ledvalottomuus | ||||
|
25.01.2022 03:23 | Lasse Reunanen | ||
| Dodge Power Wagon on sota ajan 3/4 ton truckiin perustuva siviiliversio, jonka valmistus alkoi 1945, eli ei voi olla sotahistoriaa. | ||||
|
15.01.2022 20:00 | Lasse Reunanen | ||
| Näköjään sisälukutaidossani on lieviä puutteita... | ||||
|
|
15.01.2022 19:45 | Lasse Reunanen | ||
| Laita kuvatekstihakuun sana Kyrönsalmen, niin osumia tulee enemmän. | ||||
|
06.01.2022 13:49 | Lasse Reunanen | ||
| Sooda ei oikein ruosteeseen tehoa. Lisäksi vaatii aina vesipesun ennen pintakäsittelyä. Sooda kyllä puree hyvin alustamassaan, ym. vaikeaan töhnään, mihin hiekka ei pysty. Hiilidioksidijää on monessa tapaukessa toimiva vaihtoehto myös. Siinä houkuttelee myös puhtaus, koska puhallusaine haihtuu ilmaan. | ||||
|
05.01.2022 10:08 | Lasse Reunanen | ||
| Tuo rattaiden täyttäminen riippuu paljon laitteen tulevasta käytöstä. Tiedään paljon laitteita, traktoreita, ym. mitkä on vähäisessä ajossa kevyessä käytössä, mistä on hammaspyöriä täytetty ihan kotikonstein mig/mag hitsaamalla ja hiomalla/viilaamalla hampaat muotoonsa, eikä mitään lämpökäsittelyitä ole tehty. Harvemmin kovettaa ratsata niin, että lohkeaisi, yleensä jää pehmeäksi ja kuluu nopeasti, mutta pienessä ajossa kestää kuitenkin riittävästi. | ||||
|
|
05.01.2022 02:03 | Lasse Reunanen | ||
| Ystäväni traktorharrastuksen puolelta on teettänyt rattaita jossain Turun puolessa. Voin kysellä yhteystietoja jos tarvitset. Kevyillä junapainoilla vähäisessä harrasteajossa nuokin rattaat saattaisi mennä vielä täytehitsaamalla ja hiomalla. |
||||
|
|
05.01.2022 01:50 | Lasse Reunanen | ||
| Onko sinulla Robert tiedossa pajaa joka pystyy valmistamaan hammaspyöriä yksittäiskappaleena harrasteystävälliseen hintaan? | ||||
|
21.12.2021 00:03 | Lasse Reunanen | ||
| Tuolla vanhojen maatalous-, ym. koneiden harrastuspiireissä on ihan yleistä, että kalustoa hankitaan ulkomailta ja se ei yleensä alle satavuotiaissa ole ollut ongelma. | ||||
|
|
19.12.2021 16:39 | Lasse Reunanen | ||
| EU-maiden välillä tavaroiden kaupassa ei ole tulleja eikä veroja. Normaali konekauppa siinä missä kaivinkoneen tai traktorin hankkiminen. Yleiseen liikenteeseen kun ei tule, ei viranomaisilla ole syytä vaatia mitään turvalaitteitakaan, ym. määräyksiä. Ainoat isommat rajoitteet tulisivat käytössä, jos olisi palkollisia käyttämässä junaa. Ei tuollaisenaan varmaan työturvallisuusmääräyksiä täytä, mutta jos ei palkkattuja työntekijöitä ole, ei niitä tarvutse täyttääkään. | ||||
|
10.12.2021 00:51 | Lasse Reunanen | ||
| Ainakin kesällä veistos oli paikoillaan. | ||||
|
08.12.2021 02:39 | Lasse Reunanen | ||
| Muistan hyvin tuon vanhan silla ja sen purkamisen, asuin pitkään muutaman sadan metrin päässä tuosta paikasta. | ||||
|
29.11.2021 08:36 | Lasse Reunanen | ||
| Kyllä CO2-sammuttimen käyttö olisi huomattavasti järkevämpää, kuin käyttämättä jättäminen. Todennäköisyys uhreille on varmasti pienempi, kuin jos tulipalon annettaisiin levitä rajaamatta. | ||||
|
17.11.2021 22:33 | Lasse Reunanen | ||
| Tuota FÅA:n laivaa ajattelin mahdollisesti Siriukseksi, mutta kuvaa siitä en tähän hätään löytänyt. Palaillaan, kun pääsen aineistojeni ääreen. | ||||
|
|
17.11.2021 03:38 | Lasse Reunanen | ||
| Nyt ei joku täsmää. Väittäisin vahvasti etummaisen laivan olevan Bore I, kaksi mastoa, kaksi ohutta taakse viistossa olevaa korsteenia ja taaimmaisessa mastossa selvästi liehuu Bore-varustamon lippu. Mutta eikös lipputangossa perässä liehu ilmiselvästi valko-sini-punainen keisarillisen Venäjän lippu? Suomen kauppalaivastokin joutui sitä autonomian aikaan käyttämään. Eli kuvan pitäisi olla otettu ennen vuoden 1917 tapahtumia. Bore I oli kuitenkin pakko-otettu Venäjän laivaston käyttöön jo 1914 ja sitä ennen oli telakalla vuodesta 1913, eli kuvan pitäisi olla otettu sitä ennen. Sodan jälkeen FÅA osti laivan ja myi Borelle takaisin vuonna 1926 ja se aloitti liikenteen Boren väreissä jälleen vuonna 1927. Tämä olisi myös mahdollista kuvausajankohdaksi, mutta tuolloin perässä pitäisi liehua siniristilippu. http://www.turkusteamers.com/ulkomaanliikenne/bore_2/laiva.html Takimmaista (lähempänä kuvaajaa) mustarunkoista laivaa en vielä tunnistanut, ei ole kaikki lähdeaineisto aivan käsillä. Joku pienempi FÅA:n , ehkä lähinnä rahtiliikenteessä ollut laiva se on. |
||||
|
17.11.2021 02:50 | Lasse Reunanen | ||
| Helsinkiin mennessä on pakko pysähtyä viimeistään Pasilassa vaihtamassa rahat fyrkaksi. | ||||
|
30.10.2021 00:06 | Lasse Reunanen | ||
| Viimeinen niitti jurtin rautatiekuljetuksille oli sokerinvalmistuksen keskittäminen Säkylään ja tuotannon keskittäminen ainoastaan lähialueille Varsinais-Suomeen. | ||||
|
27.10.2021 15:18 | Lasse Reunanen | ||
| En minäkään ennen tiennyt mikä silta sinne vietiin. Muistan vaan muinoin kun olin Mikkelissä katsomassa tuota kuljetusta. Satuin olemaan juuri kortin saaneena kylillä ajelemassa tuolloin. Olikohan se juuri tuo erikoiskuljetus, kun yhdistelmä oli poikittain 5-tiellä rampista tullessa ja vetoautosta katkesi kardaani. Tuli paikalliselle pajalle kiire valmistaa uusi, mutta silti liikenne seisoi muutaman tunnin. | ||||
|
|
25.10.2021 23:59 | Lasse Reunanen | ||
| Se silta on Heinolassa Rautsaloon Stora Ensolle johtavalla rautatiellä. Näyttää olevan tuo kantikkaampi v. -32 valmistunut silta. http://vaunut.org/kuva/147935?paik=Rautsalo http://vaunut.org/kuva/75224 | ||||
|
|
25.10.2021 21:49 | Lasse Reunanen | ||
| Yksi noista siirrettiin maantiekuljetuksena Heinolaan 90-luvulla ja lienee siellä käytössä. | ||||
|
20.10.2021 03:23 | Lasse Reunanen | ||
| Hauska kuva. Ensivilkaisulla puhelimelta näytti, että tuo Chevrolet? kuorma-auto vetää noita vaunuja perässä. | ||||
|
12.10.2021 22:11 | Lasse Reunanen | ||
| Jos tuo kuljettaa ruuvilaatikon varikolta työmaalle muulle kuin omalle työryhmälleen, syyllistyy kuljettaja tuolloin kabotaasisäännösten rikkomukseen. Ilman kabotaasirikkomusta tuon ruuvipaketin kuljettaisi Suomeen veronsa maksava Suomalainen kuljetusyritys. Päivänselvää veronkiertoa ja harmaata taloutta. Lakitekstistä en nyt osaa etsiä oikeata kohtaa, mikä edellyttää Suomessa käytettävän ajoneuvon rekisteröintiä Suomeen, mutta näin se on. Sumessa vakituisesti käytettävät ajeneuvot ja työkoneet on oltava rekisteröity suomeen, mikäli niiden käyttö edellyttää rekisteröintiä. Muutenhan kuka vaan voisi hankkia autonsa tai työkoneensa mistä eu-maasta hyvänsä ja ajella niiden maiden vakuutuksilla ja veroilla. Katsastuksiakaan kukaan ei vaatisi. | ||||
|
|
12.10.2021 21:41 | Lasse Reunanen | ||
| Eikö Suomeen rekisreröidystä ajoneuvoista enää makseta käyttövoimaveroa ja milloin kabotaasisäännökset on kuorma-autoliikennöinnistä poistuneet. Tulli valvoo tavaroiden maahantuontia, vaikka fyysisesti tullimaksua tarvitsisi maksaakaan. Jos ulkomaalaisella ajoneuvolla työskentely olisi laillista, ei Suomessa olisi yhtään kuorma- eikä linja-autoliikennöitsijää. Kaikki hoituisi vaikkapa Romanialaisten tai Unkarilaisten toimesta. | ||||
|
|
12.10.2021 03:14 | Lasse Reunanen | ||
| Juuri näin. Ystäväni asui Ruotsissa. Kävi aika usein Suomessa ja hänellä oli auto myös täällä. Kulki lentäen välejä. Suomessa oleva auto piti vaihtaa välillä Ruotsissa olevaan, ettei kumpikaan ajoneuvo ollut yli 180 vrk Suomessa. Sama toimisi virolaisduunarillakin, vuoronperään ajelisi omallaan ja rouvan autolla, niin kumpaankaan ei tulisi yli 180 vrk/v. Suomessa. | ||||
|
|
12.10.2021 01:44 | Lasse Reunanen | ||
| Jos ajoneuvo on Suomessa yli 180 vrk vuodessa, on se tullattava/rekisteröitävä tänne vaikka ei käytettäisi lainkaan. Esim. virolaiset raksamiehet joutuu verottamaan ja rekisteröimään autonsa Suomeen, vaikka joka viikonloppu kotona kävisivätkin. Ja Lapissa on ruotsalaisilla ja norjalaisilla mökkejä Suomessa, niin tullimiehet käy kesällä kyttäämässä, onko pihoille jätetty kesäksi seisomaan ruotsin-/norjankilpisiä moottorikelkkoja. Jos on, niin rekisteröintivaatimusta Suomeen jopa uhkasakon voimalla. | ||||
|
|
12.10.2021 00:11 | Lasse Reunanen | ||
| Kuinkahan pitkiä vuokrakeikat väillä ajoneuvoilla on? Tulisikohan nuo ajoneuvot rekisteröidä Suomeen. Jos moottoriajoneuvo on yli 180 vuorokautta vuodessa Suomessa, on se rekisteröitävä Suomen ajoneuvorekisteriin. Ja tuo ei tarkoita yhtäjaksoista oleskelua Suomessa vaan vuoden aikana laskettuja vuorokausia tai niiden osia Suomen maaperällä tai aluevesillä. | ||||
|
09.10.2021 16:09 | Lasse Reunanen | ||
| Rukalla on rinteet auki... | ||||
|
08.10.2021 00:38 | Lasse Reunanen | ||
| Korjaus Esa, Ami 6 ja Ami 8 -malleissa. Dyane (Tiina) oli Rättisitikan pyöristelty malli. Korjaan itseäni vielä, ainoastaan Ami 6:ssa oli tuo takaproinen lasi. | ||||
|
|
07.10.2021 23:53 | Lasse Reunanen | ||
| Se noin 7 asteen negatiivinen kallistus tuulilasissa vähentää lasin heijastumia oleellisesti. Lisäetuna vielä hiljaisessa nopeudessa saatu sateensuojakin. | ||||
|
|
07.10.2021 23:18 | Lasse Reunanen | ||
| Nuo väärinpäin viistot takalasit oli 50-60-luvun vaihteen kalliimpien USA-Fordien tyypillinen muotoilukikka. Lincolneissa ja Mercuryissa oli tuota muotoilua, josta Anglia on saanut vahvat vaikutteet. | ||||
|
07.10.2021 22:50 | Lasse Reunanen | ||
| Sodanjälkeisessä Euroopassa valtaosa uusista autoista perustui sotaa edeltäviin malleihin. Tärkeintä oli saada tuotanto käyntiin raunioista. Uusien mallien suunnittelu alkoi pikkuhiljaa resurssien salliessa ja uusia malleja alkoi tulla jo 40-50-lukujen vaihteessa markkinoille. 50-luvun puoliväliin mennessä alkoi useimmilla merkeillä olla jo uudet mallit markkinoilla. Niin myös MG:llä, MGA -urheiluauto tuli vuonna -55 ja 4-ovinen henkilömalli Magnette oli tullut vuonna -53. | ||||
|
|
07.10.2021 20:21 | Lasse Reunanen | ||
| 1951 | ||||
|
|
07.10.2021 16:07 | Lasse Reunanen | ||
| Mg Midget TD -51. Tällä autolla on poikkeuksellisen pitkä Suomi-historia. Ei ole mitään nykyajan uustuontiautoja. Auton on ostanut Tanskan lähetystövirkailija vähän käytettynä Lontoosta v. 1957 ja tuonut Suomeen. Tullattu ja rekisteröity Suomeen v. -58. Auto siirtyi yksityisomistukseen Jyväskylään 60-luvulla ja oli samalla suvulla, kunnes 70-80-lukujen taitteessa nyt jo edesmennyt mikkeliläisyrittäjä sai pitkien neuvotteluiden jälkeen ostettua auton. Auto entisöitiin taidokkaasti ja työn laadusta kertoo se, että auto on edelleen maalausta myöten tuon 80-luvun entisöinnin jäljiltä. Yrittäjän menehdyttyä auto jäi hänen perillisilleen ja tänä kesänä päättivät luopua siitä. Sain tiedon auton myyntiaikeista ja puhuin yli 80-vuotiaalle isälleni, joka oli yrittäjän hyvä ystävä ja on ihannoinut autotyyppiä jo nuoruudestaan asti. Niinpä teimme kaupat tuosta autosta ja samalla varmistimme, ettei tuo minullekinkin lapsuudesta tuttu auto joudu millekään jobbarille kiertopalkinnoksi. Itse muistan auton hyvin juuri valmistuneena Mikkelin ensimmäisestä automobiilinäyttelystä v. -82 tai -83, olin silloin 9-10-vuotias. Silloinkin isä haaveili, että jos joskus saisi hankituksi tällaisen... Ei varmaan mitään anonyymia uustuontiautoa olisi tullut hankittua, mutta tuo historia ja muistot lapsuudesta oli erittäin suuri vaikuttaja auton hankintaan. Auto on siis isäni ja minun yhteinen harrasteajokki. | ||||
|
07.10.2021 06:18 | Lasse Reunanen | ||
| Länsi-Savon nettiuutisessa cruisingista on video, missä Jawa lähtee äänineen. Jätänn tänn tähännn... | ||||
|
07.10.2021 05:50 | Lasse Reunanen | ||
| 350 sieltä löytyy. | ||||
|
|
07.10.2021 01:23 | Lasse Reunanen | ||
| Hep :) | ||||
|
06.10.2021 20:38 | Lasse Reunanen | ||
| Ei vaan valtatie 12. | ||||