Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.03.2021 22:47 | Lasse Reunanen | ||
| Ja tästä saamme Ilta-Puluun lööpin. Jättikokoinen susi söi hirven... :) | ||||
|
26.03.2021 12:40 | Lasse Reunanen | ||
| Vanhalla Saimaan kanavalla oli useita rullasiltoja maantieliikenteelle. Kansolassa on entisöitynä yksi. Käsittääkseni rullasiltoja oli myös muilla sisävesien kanavilla, mm. Kermalla ja ilmeisesti Pielisjoella. https://kylat.ekarjala.fi/kanava/historia/vanha-kanava/ | ||||
|
26.03.2021 03:10 | Lasse Reunanen | ||
| Kyllä tuollaisen osin tiili, osin lautarakenteisen rakennuksen siirto on ollut käytännössä mahdotonta. Kokonaisena ei 50-luvun laittein onnistu, ainakaan tiiliosan siirto ja purettuna joutuisi rakentamaan kokonaan uudestaan. Siirrettävänä olisi vain käytettyjä rikkonaisia tiiliä ja purkulautaa. Ehkä kattotuolit, tms. voisi valmiina siirtää. Voisiko tiiliosa olla ollut paikalla jossain muussa käytössä ja se olisi ostettu? Puuosa olisi sitten rakennettu jatkoksi myöhemmin. | ||||
|
23.03.2021 22:10 | Lasse Reunanen | ||
| Uskokaa tai älkää, mutta se sininen Savonlinnan kaupungin omistama Olavinlinnan huoltolautta m/s Kyrönsalmi on samainen 1908 valmistunut höyrylossi s/s Kyrönsalmi. Monta muutosta ja kunnostusta nähneenä tuo vanhus palvelee vielä yli satavuotiaana liki alkuperäisellä asemapaikallaan. | ||||
|
22.03.2021 20:04 | Lasse Reunanen | ||
| Kesäaikaan pitää myös huomioida vielä 60-luvulla Tampereen seudulla voimissaan ollut melko vilkas höyrylaivaliikenne, joka osaltaan verotti junamatkustajuen määrää. | ||||
|
22.03.2021 14:27 | Lasse Reunanen | ||
| Vanhoja Mersun moottoreita on kyllä vieläkin käytössä monessa tarkoituksessa, eikä ne kunnossa ollessa sen pahemmin haise tai savuta kuin muutkaan. Eskon hajumuistoihin saattaa osaltaan vaikuttaa Mersun kestävyys ja sen myötä suuret ajomäärät huonolla huollolla tai ehkä vielä enemmän tiettyjen käyttäjäkuntien tapa ajaa mitä ihmeellisimmillä korvaavilla polttoaineialla. Mersun perusdieselhän polttaa liki kaiken nestemäisen palavan käytetystä munkkiöljystä lähtien. | ||||
|
21.03.2021 04:22 | Lasse Reunanen | ||
| Hyvä, että näitä säilötään edes muistomerkkeinä, jos ei löydy rahkeita ylläpitää ajokuntoisina museovetureina. Mutta sitä en ymmärrä, miten on varaa säilyttää noita muistomerkkivetureita taivasalla. Tuonkin veturin kunnostamisen, murskepenkan, radanpätkän ja valaistuksen teon kustannuksiin suhteutettuna yksinkertainen katos ei olisi maksanut enää kokonaisuuteen verrattuna paljonkaan. Omaan käyttöön itse tehtynä hinta olisi ykköstonneja, mutta julkiseen käyttöön palkkatyönä urakoitsijalla teetettynäkin maksimissaan 10000-20000 e. Siis puurunko ja peltikate ilman seiniä, ilman ylimääräisiä krumeluureja, kauniisti maalattuna. Maksaisi itsensä moninkertaisesti takaisin kalliisiin jatkuviin huoltomaalauksiin, ym. töihin verrattuna. Lisäksi taivasalla monet osat vaurioituvat lopullisesti käyttökelvottomaksi paljon nopeammin, mahdollista joskus tulevaisuudessa odottavaa liikenteeseensaattoa ajatellen. Itse en ainakaan veturin omistajana, polttoaineen jakamon omistajana, tai muuna asiaan oleellisesti vaikuttavana henkilönä hyväksyisi muistomerkkiveturin säilyttämistä pihallani kattamattomana. | ||||
|
17.03.2021 05:20 | Lasse Reunanen | ||
| Satunnaiskuvana tuli ruudulle. Kyseenalaistaisin vuoden, mutta en mene takuuseen. Mielestäni vesiväylillä viitoitusuudistus tapahtui vuonna -82, mutta en mene takuuseen. Silloin siirryttiin kansallisista puna-valkeista ja musta-valkeista kardinaalimerkeistä nykyäänkin käytössä oleviin kansainvälisiin vihreisiin ja punaisiin lateraalimerkkeihin ja keltamustiin kardinaalimerkkeihin. Nopealla googletuksella en tarkkaa vuitta löytänyt, ihan muistinvaraista tietoa on. | ||||
|
10.03.2021 20:39 | Lasse Reunanen | ||
| Noita pyöriviä ikkunoita käytetään paljon laivoissa ja luotsi, meripelastus, ym. veneissä. Ihan sähköllä pyöritetään. Keskipakovoima pitää lasin puhtaana vedestä, lumesra, jäästä, ym. On paljon tehokkaampi kuin perinteinen tuulilasinpyyhkijä. | ||||
|
10.03.2021 01:16 | Lasse Reunanen | ||
| Hieno yksityiskohta tuo Armsrong-Siddeley Sapphire. Itseasiassa auto lienee Star Sapphire vuosien -58-60 tuotantoa, koska ei ole kaappariovia edessä. Todellinen harvinaisuus, joita valmistettiin alle tuhat yksilöä. Importer Oy toi noita upeita autoja Suomeenkin kohtuullisen määrän vuonna -53, useita kymmeniä, jopa liki sata yksilöä. Se oli n. tuhannen auton vuosituotannosta merkittävä osa. Isoisälläni oli tuollainen uutena ja isäni hankki muinoin entisöintiprojektikseen myöskin, mutta se jäi valitettavasti kesken. Olen harkinnut sen loppuunsaattamista, mutta toisen purkama monimutkainen auto ei ole ihan vasemman käden juttu rakentaa. | ||||
|
10.03.2021 00:20 | Lasse Reunanen | ||
| Vahvasti vaikuttaisi harrasteautotallilta nykyinen käyttö enemmänkin, kuin autokorjaamolta. Enkä minä ainakaan kuvassa näe yhtään romuautoa. Nestettä kääntöpöydän montussa veikkaisin melko varmasti ruosteen värjäämäksi vedeksi. Toki siellä varmasti alkuperäisen käyttötarkoituksen ajalta on runsaasti voiteluöljyjä imeytyneenä maaperään. | ||||
|
09.03.2021 22:58 | Lasse Reunanen | ||
| Onpa tuossakin maisema muuttunut. Oikeastaan mitään kuvassa näkyvää ei ole enää. Ei ole siiloja, ei tasoristeystä, ei Datsun 100A:ta. Mannerheimintiekin on vähän vaihtanut paikkaansa ja taitaapa kiskojakin olla vähemmän. Nykykuvaan on paikalle ilmestynyt kerrostalo, silta ja sähkö-Nissan. Monenko ampeerin sulakkeet lie? Nykyään kuvaaja olisi lähellä matkakeskuksen kevyenliikenteen siltaa. Tai siis liki sillan alla laiturilla. | ||||
|
18.02.2021 16:39 | Lasse Reunanen | ||
| Erkki, juurikin näin. Asbestivahvisteista sementtilevyä oli nuo kattolevyt. Naulattu yläkulmastaan kiinni. Paksuudeltaan noin 5 mm. Meillä oli kotipaikalla samanlainen kate, joka 70-luvulla korvattiin niinikään asbestivahvisteisella varttilevyllä. Olisipa isä silloin tajunnut laittaa tiilen tai saumapellin. Lähitulevaisuudessa on edessä taas kallis kattoremontti, jossa isoa osaa merkkaa vanhan katteen hävityskustannukset. Noita vanhoja n. 30x30 cm kattolevyjä on vielä muutama vanhassa puimalassa jemmassa. | ||||
|
16.02.2021 22:48 | Lasse Reunanen | ||
| Aholaisilla on ollut hotelli-, leipomo- ja kahviotoimintaa Haminassa jo vuodesta 1927 aina vuoteen 2008, keskustassa sijaitsevan liikekiinteistön purkamiseen saakka. Satamassa kienee sijainnut yrityksen "haarakonttori". https://sv.kuvat.fi/kuvat/Autioituvat+ja+hyl%C3%A4tyt/Aholaisenkulma+Hamina/ | ||||
|
04.02.2021 03:01 | Lasse Reunanen | ||
| Heikki, kuva on vuodelta -77, niin tuo Transit voi olla yhtä hyvin York -dieselilläkin. Se tuli markkinoille -72, eikä autosta tuosta kuvakulmasta taida vuosimallia tunnistaa. | ||||
|
02.02.2021 12:35 | Lasse Reunanen | ||
| Tottakai kulki Helsinkiin muitakin laivoja, mutta luonnollisesti alkaa yleisimmistä vakiokulkijoista etsimään vastausta. Boren laivaksi en tuota kyllä mieltäisi, enkä neuvostoliittolaiseksi. Niissä oli yleensä korsteenissa leveä panta jossa sirppi ja vasara. Vaihtoehtoja on lukuisua ja varmuutta tuskin koskaan saadaan, ellei samasta tapahtumasta löydy aiemmin otettua kuvaa, missä laiva näkyisi taustalla lähempänä ja helpommin tunnistettavana. | ||||
|
|
02.02.2021 02:06 | Lasse Reunanen | ||
| Tuossa korsteenin vasemmalla takapuolella? näyttäisi olevan mahdollisesti suuri raakitorvi. Sitö ei ole kummassakaan FÅA:laivoista. Ja kun nuo korsteenimerkit näyttää liian leveiltä, niin voisiko kuitenkin olla jonkun muun varustamon laiva? | ||||
|
|
02.02.2021 01:56 | Lasse Reunanen | ||
| Oihonnassa ei ollut yläkannessa valkoista takaa katsottuna, ainakaan suuressa määrin. Ainoastaan pelastusveneet ja bryga edestä ja sivulta olivat valkeita. Ariadnessa oli koko yläkannen reunus valkea, leveämmin kuin Wellamossa. Ariadne oli "valkein" noista laivoista. Korsteenin valkeat raidat näyttävät kyllä mielestäni hieman liian leveiltä v. 1950 FÅA:n laivaksi, mutta ei kyllä muutakaan varustamoa mieleen tule, millä olisi vastaava korsteenimerkki leveämmin raidoin. | ||||
|
|
02.02.2021 01:26 | Lasse Reunanen | ||
| Taustalla lähdössä oleva FÅA:n höyrylaiva on mielestäni Ariadne, mahdollisesti myös voi olla Wellamo. Voin melko varmasti sanoa, ettei kyseessä ole ainakaan Oihonna tai Arcturus. Ne olivat takaa katsottuna kovin eri näköisiä. | ||||
|
02.02.2021 00:52 | Lasse Reunanen | ||
| Kunnostettiinko liikennöintikuntoon, vai ainoastaan ulkoisesti? | ||||
|
|
02.02.2021 00:17 | Lasse Reunanen | ||
| Mikko, eikös tuo ole Keskon pääkonttori osoitteessa Satamakatu 3, kuten kuvatekstissäkin mainitaan. | ||||
|
16.01.2021 04:32 | Lasse Reunanen | ||
| Hienoa nähdä näitä "telakkakuvia". Oliko konepajoilla tapana ottaa kuvat jokaisesta valmistuneesta veturista? Onko ne säilyneet? Itse enemmän höyrylaivaharrastajana pidän hienona, että ainakin Varkautelaiset (ja Joroislaiset) kuvasivat telakan laiturissa kaikki valmistuneet laivat, ja onneksi niitä on paljon tallessakin, etenkin Lehtoniemeläisistä (Lehtoniemi kuului vielä Joroisten pitäjään tuolloin). | ||||
|
30.12.2020 02:44 | Lasse Reunanen | ||
| Veturi on käsittääkseni muilta osin 1818, paitsi ohjaamo, moottorisuoja, ym. päällirakenteet on veturista 1805. | ||||
|
25.12.2020 17:36 | Lasse Reunanen | ||
| Kyllä pakoputken tuotoksesta arvioisin ainakin kaivurille olevan dieselmoottori. Muutenkin kaivurikäytössä bensamoottori olisi aika haasteellinen kuormituksrnsäädön kannalta. Mutta onko erikseen ajomoottori ja kaivutin hydrauliyksikölle oma moottori? Näyttää kuin pakokaasua tulisi kahdesta paikasta. | ||||
|
22.12.2020 16:00 | Lasse Reunanen | ||
| Juu, tuo Ford FK 1000/1250 tunnettiin paremmin nimellä Taunus Transit. | ||||
|
23.11.2020 03:22 | Lasse Reunanen | ||
| Miksi noita ikääntyneitä radalle päin kallellaan olevia raitoja tms. pajun sukulaisia ei kaadeta pois ja anneta tilaa nuoremmille ja kestävämmille puille kasvaa? Näyttäisi, että vieressä kasvaisi n. ranteen paksuinen terve koivu joka käytännössätukehtuu valon puutteeseen ison pajun ja kuusen varjossa. Saattaa tuo nuori puu olla leppäkin, on hieman epäselvä kuva puulajin tunnistamiseen. Mielestäni valkeaa kuitenkin on rungossa. Paju on jo tuon kokoisena elinkaarensa ehtoopuolella ja haarakohdista on varmasti alkanut jo lahoamaan. On vain ajan kysymys, milloin puu tai osa siitä kaatuu raiteille. | ||||
|
08.11.2020 23:37 | Lasse Reunanen | ||
| Höyryvenhe on melko epätodennälöisesti Tiutinen II, kuvaa en nyt löytänyt laivasta Tiutinen II -nimellä, mutta vanhemmissa kuvissa Turkusteamers -sivustolla Runsala -nimellä laiva on hyvin erinäköinen. http://www.turkusteamers.com/saaristoliikenne/runsala_3/laiva.html Kuvat on toki liki parikymmentä vuotta vanhempia, eli kansirakennusta olisi voitu muuttaa, mutta rungon ketka ja keulan muoto mielestäni poikkeaa kuvan laivasta. Joko muutaman vuoden takaisessa Suomen Höyrypursiseuran Korsteeni-lehdessä tai Suomen Laivahistoriallisen Yhdistyksen Laiva-lehdessä oli juttua onnettomuudesta. Siinä taisi olla joku kuva Tiutinen II:sta. Muistaakseni Tiutinen II romutettiin. Runkohan katkesi räjähdyksen voimasta. Vain ylempää partaista levynriekaleet oli pitänyt puoliskoja yhdessä. Nuo lehdet on muuton jäljiltä vielä epämääräisessä järjestyksessä varastolaatikoissa, niin en niihin nyt pääse käsiksi. | ||||
|
06.11.2020 03:05 | Lasse Reunanen | ||
| Kuva näyttää olevan tukkilajittelun jälkeiseltä tukkikentältä, eli puutavara on lajiteltu keskellä kuvaa olevalla lajittelijalla pituuden ja paksuuden mukaan omiin pinoihin. Tukit ovat näin valmiina syötettäväksi kuorimakoneen terien hyväiltäviksi. Lajittelulaitokssa näyttää olevan myös tukinkääntäjä, koska kaikki tukit on tyvet samaan suuntaan. Joillain tehtailla kääntäjä on vasta kuorimossa. | ||||
|
05.11.2020 14:59 | Lasse Reunanen | ||
| Ehkä tuo ajoaika- ja tehovertailu alkaa olla aiheellista 50-100 ajokerran jälkeen. Ensimmäisellä reissulla on varmasti monenlaisia muuttujia, jo kuljettajien rutiineista lähtien, vaikka koeajoja olisi kuinka huolella tehty. | ||||
|
04.11.2020 01:24 | Lasse Reunanen | ||
| Ei ole autonvalmistajan kanssa mitään tekemistä. Plymouth Locomotive Works toimi Plymouthissa, Ohiossa ja auton valmistaja Plymouth kuului Chrysler-yhtymään kotipaikkanaan Michigan. Ainoa yhtymäkohta taitaa olla moottorit. Joissain vetureissa käytettiin Chryslerin teollisuusmoottoria. https://en.m.wikipedia.org/wiki/Plymouth_Locomotive_Works https://en.m.wikipedia.org/wiki/Plymouth_(automobile) |
||||
|
03.11.2020 23:44 | Lasse Reunanen | ||
| Päästöarvot vaihtelevat henkilö-paketti-kuorma-autojenkin kesken samassa päästöluokassa, joten vetureissa saattaa poiketa huomattavastikin mainitsemistani kuorma-autojen määräyksistä. Veturien päästömääräyksiä en tähän hätään löytänyt. | ||||
|
|
03.11.2020 22:43 | Lasse Reunanen | ||
| Euro 4-> Euro 6 on hiukkaset PM laskenut 0,02->0,01 ja NOx 3,5->0,4 eli NOx muutos on moninkertainen, verrattuna nokeen. Euro 3-> Euro 4 välillä muutos on nimenomaan hiukkasissa PM 0,1->0,02. Kyllä tuolloin NOx:kin laski 5->3,5, mutta se muutos ei ole suhteessa niin suuri. Ja kyllä käytännössä Euro 5-6 kuorma-autoissa alusta on nokinen, vaikka putken pää näyttääkin puhtaalta. Jos pakoutki lopuu auton alle ohjaamon taakse, niin kuin nykykäytäntö on, niin auton takapään alustakorjaukset on aika likaista puuhaa. |
||||
|
|
03.11.2020 18:24 | Lasse Reunanen | ||
| Ei tuo välttämättä savuta niin paljon, kuin katon nokeentuminen antaa ymmärtää. Jos tuossa olisi pakoputki, edes puolen metrin mittainen, eikä pelkkää reikää katossa, nokeentuisi katto paljon vähemmän. Nyky-kuorma-autoissa pakoputki usein päättyy auton alle ja vaikka on uusimman euro 6 -normin mukainen laite, niin alusta on noesta musta. Ja euro 3 -luokitusta uudemmat vaatimukset vähentävät etupäässä nox-päästöjä, eikä nokea. | ||||
|
01.11.2020 23:18 | Lasse Reunanen | ||
| Mikäs autohajottamo-bussivarikko kaivosalueella nykyään toimii? | ||||
|
24.10.2020 12:54 | Lasse Reunanen | ||
| Hiljaista on tuollakin radalla nykyään... | ||||
|
20.10.2020 10:00 | Lasse Reunanen | ||
| Menee kyllä vahvasti aiheen ulkopuolelle, mutta nuo valtateiden valaitsukset on ihan päättömiä. Esim. 5-tie on valaistu koko matkan Joroisten eleläpuolelta hyvän matkaa Iisalmen pohjoispuolelle. Yli 200 km korpitaipaletta, jossa arkiyönä kulkee keskimäärin 5 autoa tunnissa. Se siitä ympäristönsuojelusta ja energiansäästöstä... | ||||
|
|
20.10.2020 02:18 | Lasse Reunanen | ||
| Ei oikein tuo kaksikaistaisuus kuulosta järkevältä seliykseltä. Koko vitostie on kaksikaistainen lukuunottamatta pientä pätkää moottoritietä Kuopiossa ja Heinolan-Lahden välillä. Lahti-Riihimäki on kaksikaistainen. Matalat sillatkin on yleensä ramppeja pitkin kierrettävissä. Hyvin oudolta tuo reitti kuulostaa. Reitti VT5-VT3 on kuitenkin liki 200 km pitempi kuin VT4-VT9. | ||||
|
|
19.10.2020 23:35 | Lasse Reunanen | ||
| Jos ysitie on pois pelistä, että joudutaan viitostietä Mikkelin ja Lahden kautta ajamaan, niin miksi Lahdesta kierretään Rixun ja Hämeenlinnan kautta? Onko Tuuloksessa tai jossain Kangasalla matalia siltoja? | ||||
|
|
19.10.2020 19:39 | Lasse Reunanen | ||
| Onkos siellä jotain korkeusesteitä, kun tuollainen mutka tehdään? | ||||
|
06.10.2020 00:32 | Lasse Reunanen | ||
| Simply as best... | ||||
|
05.10.2020 15:34 | Lasse Reunanen | ||
| Kypäräpakko mopoillessa astui voimaan 1.4.1982, eli parisen vuotta ennen kuvan ottoa. Lentäjänlakit ja selluloiditötteröt poistuivat viimeistään silloin käytöstä. Myöskin paperimassasta ja nahasta tehdyt Ohei-kypärät poiustuvat nopeaan tahtiin, kun ne ei tayttäneet mopokypärältä vaadittuja hyväksyntöjä. | ||||
|
30.09.2020 22:10 | Lasse Reunanen | ||
| Maantieliikenteessä ei kellään ole etuajo-oikeuksia, on vain väistämisvelvollisuuksia. | ||||
|
25.09.2020 16:07 | Lasse Reunanen | ||
| Jotain tällaista epäkuranttia tavaraa tuo on. Ja taitaapa tosiaan tuo 31 dm vieläkin kummitella joissain mitta- ja laatuvaatimuksissa. Itseasiassa olen itsekin tehnyt noita kolmeykkösiä silloin kun eräälle yksityiselle puutavaranvälitysliikkeelle hakattiin. Täysin oksatonta ja virheetöntä tyvimäntyä ja koivua johonkin puusepänteollisuuteen meni. | ||||
|
|
25.09.2020 15:22 | Lasse Reunanen | ||
| Tukin minimipituus on ja on ollut tuolloinkin 12 jalkaa eli 3,7 m. Jossain poikkeustapauksessa voitiin tehda yksittäisiä 11 jalkaisia eli 3,4 metrisiä. Tuossa kuormassa on osa reilun 2 m pituisia, niin tuo ei ole suoraan sahalta tulevaa tavaraa, vaan on käynyt jossain katkottavana. Sahoilta myöskään tule yleensä nippuja jossa on eri paksuisia lautoja samassa nipussa. | ||||
|
|
25.09.2020 13:50 | Lasse Reunanen | ||
| Juu, ei tuo ihan US:aa taida olla. Todellakin on jotain raakkilautaa, olisiko jopa hakkeeksi menossa joltain piensahalta tms, millä ei ole omaa hakkuria. Nipuissa on sekaisin eri paksuuksia ja pituudet ei satu tukin pituuteen mitenkään. Voiko olla jopa purkulautaa, vaikka betonimuottilautoja, menossa Helsingistä ulos päin. | ||||
|
25.09.2020 13:27 | Lasse Reunanen | ||
| Traktori on kuvassa jo usean vuoden ikäinen, niin siihen on ehditty vaihtaa renkaat jo moneen kertaan muuttuvan tarpeen mukaan. Esim. lumitöissä kapealla renkaalla saadaan parempi pito suuremman pintapaineen takia. Traktoria selvästi käytetään jossain pölyisissä oloissa, kun ohjaamon päälle on rakennettu suurehko sisäilman suodatin. Valmet ei alunperin katsonut moista varustetta tarpeelliseksi. | ||||
|
25.09.2020 13:07 | Lasse Reunanen | ||
| Timo. On teräslaatuja jotka pintakarkaistuvat iskusta tai mankeloitumisesta. Esim. kaivurin kauhat ja tiehöylien ym. huulilevyt. Nämä ns. kulutusteräkset ovat hyvin sitkeää, eivätkä murru helpolla, mutta pintakarkenevat kokoajan kuluessaan. Ratakiskollakin on tämäntyyppisiä ominaisuuksia, mutta ei läheskään niin voimakkaita, kuin kulutusteräksillä. |
||||
|
|
25.09.2020 03:38 | Lasse Reunanen | ||
| Ei kisko voi kovaa ollakaan, muuten se katkeaisi. Mutta pinta takoontuu pyörää vasten kovaksi, muuten kisko on kohtuullisen pehmeää mutta sitkeää tavaraa. Käytetty kisko yläpinnaltaan ei ole mitään miellyttävää hitsattavaa. Ne vähät mitä olen hitsannut, olen yleensä OK 55 puikolla hitsannut. Perus OK 48 jotenkin tuntuu, ettei se tunkeudu kunnolla kovaksi takoutuneeseen pintaan tai muuten jää helposti murtuvaksi. | ||||
|
|
25.09.2020 03:31 | Lasse Reunanen | ||
| Kyllä tuo ihan vakiorengastukselta vaikuttaa. Paripyöriä tarvitaan lähinnä kevättöissä, sadonkorjuun aikaan kyllä kunnossa olevat pellot noin kevyen traktorin kantaa. | ||||
|
|
24.09.2020 15:19 | Lasse Reunanen | ||
| Eipä se alasin mitään meltorautaa saa ollakaan. | ||||
|
23.09.2020 20:34 | Lasse Reunanen | ||
| Kyllä se vaan monesti on niin, ettei harrastehommissa raaka-ainevarastoa ole taloudellisesti mahdollista säilyttää sisätiloissa. | ||||