Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 29.12.2019 17:31 Topi Lajunen  
  Apumoottorin lohkolämmitin toimii myös ulkosyötön kautta, mutta mikäli tulkitsin kaaviota oikein, se saa sähkönsä eri reittiä.
kuva 29.12.2019 17:29 Topi Lajunen  
  Taitaa olla päämoottorin sähkölämmityksen kytkin, toimii ulkosyötöstä (jonka pistokkeen valintakytkin on vieressä).
kuva 08.12.2019 12:27 Topi Lajunen  
  Arvaan, että kyse on a) kiskotuksesta ja b) varaosista.

a) Kirkkonummen pääraiteet ja kaikki muut pääraiteiden vaihteet ovat 60E1-kiskoilla, ja 140 km/h:n vaihteena käytetty vaihdetyyppi on myös 60 kilon kiskotusta. 110 km/h:n tyyppivaihde sen sijaan käyttää 54:ää.

b) Oletan, että varaosia on tarjolla 140:n vaihteisiin kattavammin, niitä kun on rataosalla useita muitakin.
kuva 08.12.2019 05:35 Topi Lajunen  
  On siinä vaihteet, mutta vain oikealle (eli Helsingin suunnasta raiteelta 2 raiteelle 1), mutta ei toisin päin.
kuva 27.11.2019 07:29 Topi Lajunen  
  No, tuohon suuntaan, mutta esimerkiksi 50 km/h nopeutta säännöstö ei tunne. Tässä mainitsemasi aja 35 -opasteen määräysteksti Väyläviraston vuodenvaihteessa voimaanastuvassa määräyksessä:

---

Aja 35 tarkoittaa, että opastimen saa ohittaa, ja junan nopeus opastimen jälkeen
saa olla enintään:

- kulunvalvonnan veturilaitteiden osoittama tai
- ensimmäisestä vaihteesta alkaen enintään 35 km/h tai
- ensimmäisestä vaihteesta alkaen enintään 20 km/h, kun yksikössä on
itäisessä yhdysliikenteessä käytettävä tavaravaunu tai vaunu, jonka
akselipaino on yli 225 kN.

Rajoitus on voimassa seuraavaan:

- opasteeseen Aja tai Aja, odota seis tai
- liikennepaikalta poistuttaessa viimeiseen vaihteeseen tai viimeistään
liikennepaikka päättyy -merkkiin.
kuva 23.11.2019 04:53 Topi Lajunen  
  On.
kuva 23.11.2019 03:29 Topi Lajunen  
  Jorma, kyllä sen havaitsee nykyäänkin, jos hoksaa jännitettä seurata, ja etenkin jos alueella on syöttöasema pois syötöstä.
kuva 21.11.2019 01:35 Topi Lajunen  
  Nykyinen nimitys näille taitaakin olla "joukkoliikennevalot". Helsingissä taitaa edelleen olla paikkoja, joissa niitä noudattavat kaikki linjalla kulkevat joukkoliikennekulkuneuvot.
kuva 20.11.2019 01:45 Topi Lajunen  
  Ruotsin pääopastimissa on edelleen kaikuja tuosta kolmen semaforisiiven systeemistä. Siellä kaksi vihreää on "aja 40", mutta löytyy myös kolmen vihreän opaste, joka tosin tarkoittaa kulkutien olevan lisäksi normaalia lyhyempi.
kuva 29.10.2019 18:17 Topi Lajunen  
  Veturitien uusi linjaus tosiaan, ja kuvassa on myös liittymä Teollisuuskadun suuntaan, joka kulkee osittain entisen Sörnäisten satamaradan linjausta.
kuva 27.09.2019 00:29 Topi Lajunen  
  Tiivistetysti sanoen siis: mittaa ATU:a laserin avulla.
kuva 25.09.2019 23:39 Topi Lajunen  
  Kyllä, jyrkimmissä kohdissa hammasratas avustaa. Hammaskiskon alkaessa vauhtia piti kytkeytymiskohdassa hidastaa huomattavasti (muistelisin, että kävelyvauhdin suuruusluokkaan), mutta siirtyminen normaaliajoon tapahtui hidastamatta.
kuva 20.09.2019 17:52 Topi Lajunen  
  Toisaalta, veturin laittaminen hinauskuntoon ja takaisin käyttöön on kohtalaisen pitkäkestoinen projekti, joten kovin lyhyen siirtymän vuoksi sitä tuskin tehdään.
kuva 11.09.2019 15:49 Topi Lajunen  
  Vihreä + keltainen kylläkin tarkoittaa, että seuraavasta vaihteesta eteenpäin on 35 km/h rajoitus (tai tietyissä tapauksissa 20 km/h) tai JKV-veturilaitteen näyttämä nopeus. Usein vaihde on tällöin poikkeavassa asennossa, mutta _ei välttämättä ole_, eikä kyseinen opaste siis tarkoita sitä.
kuva 11.09.2019 15:40 Topi Lajunen  
  Opastetta käytetään (ainakin) silloin, kun alueelle on annettu paikallisluvat vaihteiden paikallista kääntöä varten. Tällöin liikenteenohjaus ei muodosta kulkuteitä, vaan vaihtotyöyksikkö hoitaa itse kulkutiensä kääntämällä vaihteet itse. Opasteen merkitys on käytännössä "älä noteeraa minua", vaikka säännöissä asia on määritelty kapulakielisemmin.

"Ei opasteita" voidaan näyttää kuvassa näkyvällä yhdistelmäopastimen sinisellä valolla, tai raideopastimen yhdellä valkoisella valolla (aiemmin kahdella diagonaalisella valolla, niillä, jotka nykyään ovat punaiset).
kuva 18.08.2019 03:36 Topi Lajunen  
  Kaipa se vesi johonkin johdetaan myös kaukolämpöputkien lämmityksenkin jälkeen?
kuva 07.08.2019 13:47 Topi Lajunen  
  RAF vaikuttaisi tosiaan kutsuvan C-130J-mallia Hercules C5:ksi.
kuva 07.08.2019 13:39 Topi Lajunen  
  Ei pelkästään usein, vaan aina.
kuva 31.07.2019 19:17 Topi Lajunen  
  Kouvolaan asti juu.
kuva 30.07.2019 15:47 Topi Lajunen  
  Sivuttaissiirto siirtää korin painopisteen telin keskelle riippumatta korin kallistuksesta. Se käyttää osin samoja antureita kuin kallistusjärjestelmäkin, mutta on erillinen järjestelmänsä, joka on toiminnassa kallistusjärjestelmästä riippumatta. Sivuttaissiirto toimii paineilmalla, ollen yksi suurimpia ilmankuluttajia Pendolinossa.
kuva 29.07.2019 16:51 Topi Lajunen  
  Äkkiseltään tulee mieleen mahdollisiksi syiksi yhden kompressorin riittämättömyydelle joko suodattimen osittainen tukkeutumien tai poikkeuksellisen suuri ilmankulutus (vuoto) jossakin paineilmaa käyttävässä laitteessa. Sivuttaissiirto on suht yleinen syypää.
kuva 28.07.2019 04:02 Topi Lajunen  
  Ja tosiaan, kuvasarjan edellisestä kuvasta selvisi, että juurikin S 67 oli tämä.
kuva 28.07.2019 04:00 Topi Lajunen  
  Jos tämä oli S 67, niin satuin olemaan kyydissä. Kompressorit toimivat alkumatkasta moitteetta, mutta toinen niistä kehitti Oikoradan alkupuolella ylilämpöilmaisun, joka suojalaitteena estää sen toiminnan. Lisäksi toisen kompressorin tuotto ei riittänyt koko junaan syystä tai toisesta, jolloin lopulta pääsäiliöpaineen laskiessa riittävän alas, JKV suoritti pakkojarrutuksen. Paikallaan ollessa yhden kompressorin tuotto riitti juuri ja juuri täyttämään pääsäiliöpaineet riittävän korkealle liikkeelle lähtemiseen, mutta liikkeellä ollessa kulutus jälleen kasvoi. Hennan liikennepaikalle sovitusti jäätiin ratkaisemaan asiaa (jotta matkan tyssätessä pääsee muut ohi). Lopulta akustokytkimien avaus ja uudelleensulkeminen kuittasi kompressorin ylilämposuojauksen, minkä jälkeen matka jatkui ongelmitta. Tästä tulkiten ylilämpohälytys oli anturivika, ei itse kompressorin lämpötilasta johtuva.
kuva 24.07.2019 08:36 Topi Lajunen  
  Edellisiin kommenttina tulevaisuuden junanumeroentusiastikoille:

Tätä kirjoitettaessa edellä mainittu logiikka ei päde Allegroille eikä Kehäradan junille.
kuva 21.07.2019 18:37 Topi Lajunen  
  Juliuksen kysymysen idean ymmärsin siten, että ihmetteli miksi ei voi kääntyä suoraan tästä vaihteelta, vaan pitää käydä Pyhäsalmella asti.

Vastaus: vaihteelle ei käsittääkseni voi päättää (tai aloittaa) junakulkutietä, radan turvalaitteet eivät sitä mahdollista. Pitänee käydä Pyhäsalmella, jotta liikenteenohjaus voi vapauttaa Pyhäsalmen ja Kiuruveden välisen rataosuuden. Ja tämä siis ilman paikallistuntemusta, tietävämmät täydentäkööt.
kuva 21.07.2019 18:32 Topi Lajunen  
  Juliadatan raidekaaviotilassa näkyy myös raideyhteydet mainiosti:

https://juliadata.fi/map/view?mode=diagram#13.72/63.6814/25.9999
kuva 16.07.2019 01:41 Topi Lajunen  
  Ja ainutlaatuisin raideleveys.
kuva 13.07.2019 13:57 Topi Lajunen  
  2TE10M:ssä on lättänämpi katto ja erilaiset kylkivahvikkeet. (Googlasin.)
kuva 12.07.2019 19:21 Topi Lajunen  
  80 km/h poikkeavassa asennossa.
kuva 05.07.2019 20:27 Topi Lajunen  
  Opastimien tunnusten "Söö" kyllä viittaa vahvasti Erkin epäilevän veikkauksen suuntaan.
kuva 05.07.2019 20:24 Topi Lajunen  
  Aivan juu. Kiitoksia korjauksesta.
kuva 04.07.2019 16:16 Topi Lajunen  
  Juna saa tunnuksensa periaatteessa sillä hetkellä kun se saa lähtöluvan lähtöpaikaltaan ja menettää sen pysähtyessään viimeisen kerran määräpaikallaan, sillä näiden hetkien välillä sääntöteknisesti juna on olemassa. Toki paikallaan seisovalla kokoonpanolla voidaan katsoa olevan sama tunnus myös näiden hetkien ulkopuolella.

Tämän lisäksi, vaihtotyöyksiköllä voi olla sama (junan) tunnus kuin junalla, johon vaihtotyö liittyy.

Kuitenkin, nykyään mikäli vaihtotyö liikkuu liikennepaikan osalta toiselle (puhumattakaan liikennepaikalta toiselle), tulee vaihtotyöyksiköllä olla oma varattu ratakapasiteetti ja sitä myöten erillinen tunnus.
kuva 01.07.2019 02:50 Topi Lajunen  
  Suomen kielessä on myös ö-kirjain. Yhtä relevanttia. :)
kuva 30.06.2019 18:52 Topi Lajunen  
  Junien sisäisissä kuulutuksissa tämä suositus onkin otettu huomioon.
kuva 28.06.2019 17:27 Topi Lajunen  
  En tiedä, onko sivustolla Sr3-kortillisia, mutta mitä olen heikäläisiltä kuullut, niin mainio vekotin on kyseessä.
kuva 28.06.2019 15:31 Topi Lajunen  
  Ja tarkennuksena, "littera" on kai perinteisesti tarkoittanut vain vaunukaluston merkintää, kun taas vetokaluston merkinnästä käytetään - tai pitäisi käyttää - nimitystä "sarjamerkki".
Käytännössä sarjamerkkejä, sarjatunnuksia ja litteroita käytetään sekaisin, ja kaikki ymmärtävät mistä on kyse.
kuva 28.06.2019 15:27 Topi Lajunen  
  24.6. lähtien on ajettu myös Helsinki-Oulu-väliä. Luonteeltaan tämä on jo "normaaliliikennettä".
kuva 28.06.2019 05:11 Topi Lajunen  
  Ihan oikein paikannimi on translitteroitu kuvan tiedoissa. Mikään venäjän kielen kyrillinen kirjain ei translitteroidu ö-kirjaimeksi.
kuva 24.06.2019 05:10 Topi Lajunen  
  Tässä kapulan voi ottaa mukaan. VR:llä käyttävät kiinteitä laitteita, ja tosiaan kännykkään on erillinen applikaatio, jota voi käyttää ohjaamosta poistuessa, sekä vaihtotöissä muulloinkin.
kuva 20.06.2019 17:24 Topi Lajunen  
  Charing Cross (kirjoitetaan siis erikseen) on saanut nimensä lähistön samannimisen tieristeyksen mukaan. Risteystä pidetään ainakin yhden määritelmän mukaan Lontoon keskipisteenä - se on esimerkiksi maanteiden mittajärjestelmän nollapiste.

Lähistön metroasemien nimet sen sijaan ovat vaihtuneet useasti. Tässä kätevä videoesitys aiheesta: https://youtu.be/Uel2GxiOgjM
kuva 13.06.2019 19:34 Topi Lajunen  
  Ja Arin ajatuksetkin toteutuivat ainakin sinne suuntaan. R/H-erottelusta luovuttiin, ja kaikki asemat saivat vähintään 30 min vuorovälin. Toki pari asemaa menetti sen tunnittaisenkin.
kuva 13.06.2019 18:42 Topi Lajunen  
  Ajatusmalli varmasti toimii kuitenkin tulevalla Tampereen lähiliikennealueella. Aluerakenne lähestyy pääkaupunkiseudun vastaavaa.
kuva 12.06.2019 22:21 Topi Lajunen  
  Junan diagnostiikalle vaunu kertoi tänään edelleen olevan Edb. Näinköhän fiksataan ajan kanssa.
kuva 11.06.2019 01:10 Topi Lajunen  
  Sm2:ssa on sellaisia "vikoja" kuten ilmastoinnin puute ja portaita ovilla. Toki ilmastoituja matalalattiajunia ei juuri nyt ole käytettävissä, mutta ei se tee Sm2:n puutteista vähemmän haitallisia.
kuva 09.06.2019 07:15 Topi Lajunen  
  Kapasiteettiinsa verrattuna johdinauto kuluttaa enemmän.
kuva 07.06.2019 00:08 Topi Lajunen  
  RO+.
kuva 19.05.2019 18:19 Topi Lajunen  
  Timo, on totta, että jos joku kuluttaja ostaa puhdasta sähköä, muille sitä jää sillä hetkellä vähemmän. Kuitenkin, mitä suurempi osa on valmis maksamaan lisähintaa puhtaudesta, se ohjaa energiantuottajia puhtaampaan tuotantoon.
kuva 19.05.2019 14:22 Topi Lajunen  
  Kokonaissähköntuotannosta näyttäisi n. 28 % olevan uusiutuvia, mutta en tiedä ostaako rautatiet Suomen tapaan osuuksia uusiutuvien puolelta vai ei.
kuva 19.05.2019 14:18 Topi Lajunen  
  Ei sentään englannissakaan enää kaupallisessa liikenteessä höyryjä ole käytetty aikoihin.

Vuonna 2017 liikenteen energiankulutuksesta vain 4,6 % tuotettiin uusiutuvalla energialla, tosin se sisältää kaikki kulkumuodot. Rautateiden osuuksista en tähän hätään löytänyt infoa.
kuva 19.05.2019 14:13 Topi Lajunen  
  Hannu: https://www.hel.fi/uutiset/fi/hkl/hkl-tarjoaa-raitiovaunuja-uusiokayttoon
kuva 19.05.2019 14:12 Topi Lajunen  
  ABS, eli rautatiekielellä luistonestojärjestelmä, on riippumaton siitä, miten jarrulevyt on kiinnitetty pyöräkertoihin (tai onko jarrulevyjä ylipäätään). Pyöriin kiinnitettyjä levyjä on löytynyt aiemminkin lähiliikenne-Sm-kalustosta.

Sr3-veturissa on luistonestojärjestelmä, kuten on myös jarrulossillisessa Sr2:ssa.