![]() |
29.12.2019 17:31 | Topi Lajunen | ||
Apumoottorin lohkolämmitin toimii myös ulkosyötön kautta, mutta mikäli tulkitsin kaaviota oikein, se saa sähkönsä eri reittiä. | ||||
![]() |
29.12.2019 17:29 | Topi Lajunen | ||
Taitaa olla päämoottorin sähkölämmityksen kytkin, toimii ulkosyötöstä (jonka pistokkeen valintakytkin on vieressä). | ||||
![]() |
08.12.2019 12:27 | Topi Lajunen | ||
Arvaan, että kyse on a) kiskotuksesta ja b) varaosista. a) Kirkkonummen pääraiteet ja kaikki muut pääraiteiden vaihteet ovat 60E1-kiskoilla, ja 140 km/h:n vaihteena käytetty vaihdetyyppi on myös 60 kilon kiskotusta. 110 km/h:n tyyppivaihde sen sijaan käyttää 54:ää. b) Oletan, että varaosia on tarjolla 140:n vaihteisiin kattavammin, niitä kun on rataosalla useita muitakin. |
||||
![]() |
08.12.2019 05:35 | Topi Lajunen | ||
On siinä vaihteet, mutta vain oikealle (eli Helsingin suunnasta raiteelta 2 raiteelle 1), mutta ei toisin päin. | ||||
![]() |
27.11.2019 07:29 | Topi Lajunen | ||
No, tuohon suuntaan, mutta esimerkiksi 50 km/h nopeutta säännöstö ei tunne. Tässä mainitsemasi aja 35 -opasteen määräysteksti Väyläviraston vuodenvaihteessa voimaanastuvassa määräyksessä: --- Aja 35 tarkoittaa, että opastimen saa ohittaa, ja junan nopeus opastimen jälkeen saa olla enintään: - kulunvalvonnan veturilaitteiden osoittama tai - ensimmäisestä vaihteesta alkaen enintään 35 km/h tai - ensimmäisestä vaihteesta alkaen enintään 20 km/h, kun yksikössä on itäisessä yhdysliikenteessä käytettävä tavaravaunu tai vaunu, jonka akselipaino on yli 225 kN. Rajoitus on voimassa seuraavaan: - opasteeseen Aja tai Aja, odota seis tai - liikennepaikalta poistuttaessa viimeiseen vaihteeseen tai viimeistään liikennepaikka päättyy -merkkiin. |
||||
![]() |
23.11.2019 04:53 | Topi Lajunen | ||
On. | ||||
![]() |
23.11.2019 03:29 | Topi Lajunen | ||
Jorma, kyllä sen havaitsee nykyäänkin, jos hoksaa jännitettä seurata, ja etenkin jos alueella on syöttöasema pois syötöstä. | ||||
![]() |
21.11.2019 01:35 | Topi Lajunen | ||
Nykyinen nimitys näille taitaakin olla "joukkoliikennevalot". Helsingissä taitaa edelleen olla paikkoja, joissa niitä noudattavat kaikki linjalla kulkevat joukkoliikennekulkuneuvot. | ||||
![]() |
20.11.2019 01:45 | Topi Lajunen | ||
Ruotsin pääopastimissa on edelleen kaikuja tuosta kolmen semaforisiiven systeemistä. Siellä kaksi vihreää on "aja 40", mutta löytyy myös kolmen vihreän opaste, joka tosin tarkoittaa kulkutien olevan lisäksi normaalia lyhyempi. | ||||
![]() |
29.10.2019 18:17 | Topi Lajunen | ||
Veturitien uusi linjaus tosiaan, ja kuvassa on myös liittymä Teollisuuskadun suuntaan, joka kulkee osittain entisen Sörnäisten satamaradan linjausta. | ||||
![]() |
27.09.2019 00:29 | Topi Lajunen | ||
Tiivistetysti sanoen siis: mittaa ATU:a laserin avulla. | ||||
![]() |
25.09.2019 23:39 | Topi Lajunen | ||
Kyllä, jyrkimmissä kohdissa hammasratas avustaa. Hammaskiskon alkaessa vauhtia piti kytkeytymiskohdassa hidastaa huomattavasti (muistelisin, että kävelyvauhdin suuruusluokkaan), mutta siirtyminen normaaliajoon tapahtui hidastamatta. | ||||
![]() |
20.09.2019 17:52 | Topi Lajunen | ||
Toisaalta, veturin laittaminen hinauskuntoon ja takaisin käyttöön on kohtalaisen pitkäkestoinen projekti, joten kovin lyhyen siirtymän vuoksi sitä tuskin tehdään. | ||||
![]() |
11.09.2019 15:49 | Topi Lajunen | ||
Vihreä + keltainen kylläkin tarkoittaa, että seuraavasta vaihteesta eteenpäin on 35 km/h rajoitus (tai tietyissä tapauksissa 20 km/h) tai JKV-veturilaitteen näyttämä nopeus. Usein vaihde on tällöin poikkeavassa asennossa, mutta _ei välttämättä ole_, eikä kyseinen opaste siis tarkoita sitä. | ||||
![]() |
11.09.2019 15:40 | Topi Lajunen | ||
Opastetta käytetään (ainakin) silloin, kun alueelle on annettu paikallisluvat vaihteiden paikallista kääntöä varten. Tällöin liikenteenohjaus ei muodosta kulkuteitä, vaan vaihtotyöyksikkö hoitaa itse kulkutiensä kääntämällä vaihteet itse. Opasteen merkitys on käytännössä "älä noteeraa minua", vaikka säännöissä asia on määritelty kapulakielisemmin. "Ei opasteita" voidaan näyttää kuvassa näkyvällä yhdistelmäopastimen sinisellä valolla, tai raideopastimen yhdellä valkoisella valolla (aiemmin kahdella diagonaalisella valolla, niillä, jotka nykyään ovat punaiset). |
||||
![]() |
18.08.2019 03:36 | Topi Lajunen | ||
Kaipa se vesi johonkin johdetaan myös kaukolämpöputkien lämmityksenkin jälkeen? | ||||
![]() |
07.08.2019 13:47 | Topi Lajunen | ||
RAF vaikuttaisi tosiaan kutsuvan C-130J-mallia Hercules C5:ksi. | ||||
![]() |
07.08.2019 13:39 | Topi Lajunen | ||
Ei pelkästään usein, vaan aina. | ||||
![]() |
31.07.2019 19:17 | Topi Lajunen | ||
Kouvolaan asti juu. | ||||
![]() |
30.07.2019 15:47 | Topi Lajunen | ||
Sivuttaissiirto siirtää korin painopisteen telin keskelle riippumatta korin kallistuksesta. Se käyttää osin samoja antureita kuin kallistusjärjestelmäkin, mutta on erillinen järjestelmänsä, joka on toiminnassa kallistusjärjestelmästä riippumatta. Sivuttaissiirto toimii paineilmalla, ollen yksi suurimpia ilmankuluttajia Pendolinossa. | ||||
![]() |
29.07.2019 16:51 | Topi Lajunen | ||
Äkkiseltään tulee mieleen mahdollisiksi syiksi yhden kompressorin riittämättömyydelle joko suodattimen osittainen tukkeutumien tai poikkeuksellisen suuri ilmankulutus (vuoto) jossakin paineilmaa käyttävässä laitteessa. Sivuttaissiirto on suht yleinen syypää. | ||||
![]() |
28.07.2019 04:02 | Topi Lajunen | ||
Ja tosiaan, kuvasarjan edellisestä kuvasta selvisi, että juurikin S 67 oli tämä. | ||||
![]() |
28.07.2019 04:00 | Topi Lajunen | ||
Jos tämä oli S 67, niin satuin olemaan kyydissä. Kompressorit toimivat alkumatkasta moitteetta, mutta toinen niistä kehitti Oikoradan alkupuolella ylilämpöilmaisun, joka suojalaitteena estää sen toiminnan. Lisäksi toisen kompressorin tuotto ei riittänyt koko junaan syystä tai toisesta, jolloin lopulta pääsäiliöpaineen laskiessa riittävän alas, JKV suoritti pakkojarrutuksen. Paikallaan ollessa yhden kompressorin tuotto riitti juuri ja juuri täyttämään pääsäiliöpaineet riittävän korkealle liikkeelle lähtemiseen, mutta liikkeellä ollessa kulutus jälleen kasvoi. Hennan liikennepaikalle sovitusti jäätiin ratkaisemaan asiaa (jotta matkan tyssätessä pääsee muut ohi). Lopulta akustokytkimien avaus ja uudelleensulkeminen kuittasi kompressorin ylilämposuojauksen, minkä jälkeen matka jatkui ongelmitta. Tästä tulkiten ylilämpohälytys oli anturivika, ei itse kompressorin lämpötilasta johtuva. | ||||
![]() |
24.07.2019 08:36 | Topi Lajunen | ||
Edellisiin kommenttina tulevaisuuden junanumeroentusiastikoille: Tätä kirjoitettaessa edellä mainittu logiikka ei päde Allegroille eikä Kehäradan junille. |
||||
![]() |
21.07.2019 18:37 | Topi Lajunen | ||
Juliuksen kysymysen idean ymmärsin siten, että ihmetteli miksi ei voi kääntyä suoraan tästä vaihteelta, vaan pitää käydä Pyhäsalmella asti. Vastaus: vaihteelle ei käsittääkseni voi päättää (tai aloittaa) junakulkutietä, radan turvalaitteet eivät sitä mahdollista. Pitänee käydä Pyhäsalmella, jotta liikenteenohjaus voi vapauttaa Pyhäsalmen ja Kiuruveden välisen rataosuuden. Ja tämä siis ilman paikallistuntemusta, tietävämmät täydentäkööt. |
||||
![]() |
21.07.2019 18:32 | Topi Lajunen | ||
Juliadatan raidekaaviotilassa näkyy myös raideyhteydet mainiosti: https://juliadata.fi/map/view?mode=diagram#13.72/63.6814/25.9999 |
||||
![]() |
16.07.2019 01:41 | Topi Lajunen | ||
Ja ainutlaatuisin raideleveys. | ||||
![]() |
13.07.2019 13:57 | Topi Lajunen | ||
2TE10M:ssä on lättänämpi katto ja erilaiset kylkivahvikkeet. (Googlasin.) | ||||
![]() |
12.07.2019 19:21 | Topi Lajunen | ||
80 km/h poikkeavassa asennossa. | ||||
![]() |
05.07.2019 20:27 | Topi Lajunen | ||
Opastimien tunnusten "Söö" kyllä viittaa vahvasti Erkin epäilevän veikkauksen suuntaan. | ||||
![]() |
05.07.2019 20:24 | Topi Lajunen | ||
Aivan juu. Kiitoksia korjauksesta. | ||||
![]() |
04.07.2019 16:16 | Topi Lajunen | ||
Juna saa tunnuksensa periaatteessa sillä hetkellä kun se saa lähtöluvan lähtöpaikaltaan ja menettää sen pysähtyessään viimeisen kerran määräpaikallaan, sillä näiden hetkien välillä sääntöteknisesti juna on olemassa. Toki paikallaan seisovalla kokoonpanolla voidaan katsoa olevan sama tunnus myös näiden hetkien ulkopuolella. Tämän lisäksi, vaihtotyöyksiköllä voi olla sama (junan) tunnus kuin junalla, johon vaihtotyö liittyy. Kuitenkin, nykyään mikäli vaihtotyö liikkuu liikennepaikan osalta toiselle (puhumattakaan liikennepaikalta toiselle), tulee vaihtotyöyksiköllä olla oma varattu ratakapasiteetti ja sitä myöten erillinen tunnus. |
||||
![]() |
01.07.2019 02:50 | Topi Lajunen | ||
Suomen kielessä on myös ö-kirjain. Yhtä relevanttia. :) | ||||
![]() |
30.06.2019 18:52 | Topi Lajunen | ||
Junien sisäisissä kuulutuksissa tämä suositus onkin otettu huomioon. | ||||
![]() |
28.06.2019 17:27 | Topi Lajunen | ||
En tiedä, onko sivustolla Sr3-kortillisia, mutta mitä olen heikäläisiltä kuullut, niin mainio vekotin on kyseessä. | ||||
![]() |
28.06.2019 15:31 | Topi Lajunen | ||
Ja tarkennuksena, "littera" on kai perinteisesti tarkoittanut vain vaunukaluston merkintää, kun taas vetokaluston merkinnästä käytetään - tai pitäisi käyttää - nimitystä "sarjamerkki". Käytännössä sarjamerkkejä, sarjatunnuksia ja litteroita käytetään sekaisin, ja kaikki ymmärtävät mistä on kyse. |
||||
![]() |
28.06.2019 15:27 | Topi Lajunen | ||
24.6. lähtien on ajettu myös Helsinki-Oulu-väliä. Luonteeltaan tämä on jo "normaaliliikennettä". | ||||
![]() |
28.06.2019 05:11 | Topi Lajunen | ||
Ihan oikein paikannimi on translitteroitu kuvan tiedoissa. Mikään venäjän kielen kyrillinen kirjain ei translitteroidu ö-kirjaimeksi. | ||||
![]() |
24.06.2019 05:10 | Topi Lajunen | ||
Tässä kapulan voi ottaa mukaan. VR:llä käyttävät kiinteitä laitteita, ja tosiaan kännykkään on erillinen applikaatio, jota voi käyttää ohjaamosta poistuessa, sekä vaihtotöissä muulloinkin. | ||||
![]() |
20.06.2019 17:24 | Topi Lajunen | ||
Charing Cross (kirjoitetaan siis erikseen) on saanut nimensä lähistön samannimisen tieristeyksen mukaan. Risteystä pidetään ainakin yhden määritelmän mukaan Lontoon keskipisteenä - se on esimerkiksi maanteiden mittajärjestelmän nollapiste. Lähistön metroasemien nimet sen sijaan ovat vaihtuneet useasti. Tässä kätevä videoesitys aiheesta: https://youtu.be/Uel2GxiOgjM |
||||
![]() |
13.06.2019 19:34 | Topi Lajunen | ||
Ja Arin ajatuksetkin toteutuivat ainakin sinne suuntaan. R/H-erottelusta luovuttiin, ja kaikki asemat saivat vähintään 30 min vuorovälin. Toki pari asemaa menetti sen tunnittaisenkin. | ||||
![]() |
13.06.2019 18:42 | Topi Lajunen | ||
Ajatusmalli varmasti toimii kuitenkin tulevalla Tampereen lähiliikennealueella. Aluerakenne lähestyy pääkaupunkiseudun vastaavaa. | ||||
![]() |
12.06.2019 22:21 | Topi Lajunen | ||
Junan diagnostiikalle vaunu kertoi tänään edelleen olevan Edb. Näinköhän fiksataan ajan kanssa. | ||||
![]() |
11.06.2019 01:10 | Topi Lajunen | ||
Sm2:ssa on sellaisia "vikoja" kuten ilmastoinnin puute ja portaita ovilla. Toki ilmastoituja matalalattiajunia ei juuri nyt ole käytettävissä, mutta ei se tee Sm2:n puutteista vähemmän haitallisia. | ||||
![]() |
09.06.2019 07:15 | Topi Lajunen | ||
Kapasiteettiinsa verrattuna johdinauto kuluttaa enemmän. | ||||
![]() |
07.06.2019 00:08 | Topi Lajunen | ||
RO+. | ||||
![]() |
19.05.2019 18:19 | Topi Lajunen | ||
Timo, on totta, että jos joku kuluttaja ostaa puhdasta sähköä, muille sitä jää sillä hetkellä vähemmän. Kuitenkin, mitä suurempi osa on valmis maksamaan lisähintaa puhtaudesta, se ohjaa energiantuottajia puhtaampaan tuotantoon. | ||||
![]() |
19.05.2019 14:22 | Topi Lajunen | ||
Kokonaissähköntuotannosta näyttäisi n. 28 % olevan uusiutuvia, mutta en tiedä ostaako rautatiet Suomen tapaan osuuksia uusiutuvien puolelta vai ei. | ||||
![]() |
19.05.2019 14:18 | Topi Lajunen | ||
Ei sentään englannissakaan enää kaupallisessa liikenteessä höyryjä ole käytetty aikoihin. Vuonna 2017 liikenteen energiankulutuksesta vain 4,6 % tuotettiin uusiutuvalla energialla, tosin se sisältää kaikki kulkumuodot. Rautateiden osuuksista en tähän hätään löytänyt infoa. |
||||
![]() |
19.05.2019 14:13 | Topi Lajunen | ||
Hannu: https://www.hel.fi/uutiset/fi/hkl/hkl-tarjoaa-raitiovaunuja-uusiokayttoon | ||||
![]() |
19.05.2019 14:12 | Topi Lajunen | ||
ABS, eli rautatiekielellä luistonestojärjestelmä, on riippumaton siitä, miten jarrulevyt on kiinnitetty pyöräkertoihin (tai onko jarrulevyjä ylipäätään). Pyöriin kiinnitettyjä levyjä on löytynyt aiemminkin lähiliikenne-Sm-kalustosta. Sr3-veturissa on luistonestojärjestelmä, kuten on myös jarrulossillisessa Sr2:ssa. |