Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.02.2015 14:08 | Topi Lajunen | ||
| Miten mulla on sellainen muistikuva, että Pirkon nimellä kirjoittaa sekä Pirkko itse, että miehensä, joista jälkimmäisellä on tätä rautatiekokemusta jos jonkinlaista. Toki ainakin jossain määrin sivuston käyttösääntöjen vastaista, ja taatusti hämmentävää sellaisille lukijoille, jotka eivät tätä kaksoishenkilöllisyyttä tiedä. | ||||
|
03.02.2015 17:42 | Topi Lajunen | ||
| En väitä täysin vastaan, etteikö lisääntyisi. Kuitenkin ne ei-lentoaseman matkustajat ovat pääsääntöisesti työmatkalaisia, joilla on kausiliput. Ja Lentoasemalle tullee lipunmyynti... vai tuleeko? | ||||
|
03.02.2015 17:39 | Topi Lajunen | ||
| Ehdottomasti raide 13. | ||||
|
03.02.2015 17:38 | Topi Lajunen | ||
| Ainakaan 6001-6005 eivät olleen koskaan yhteensopivia suurempinumeroisten ohjausvaunujen kanssa tai toisin päin. Huomattavan erisuuri jännite vaunujen välillä lämmityspiirissä. | ||||
|
03.02.2015 17:35 | Topi Lajunen | ||
| Kun nyt on seurannut sitä miten usein Pendolinoja on korvattu vararungoilla, niin ainakaan toivottavasti käyttöön palaavat Pendolinot eivät lisää paikkoja kalustokierrossa. Leikillisesti voisi sanoa, että Pendolino tulee ehkä korvaamaan vararunkoja... :P |
||||
|
|
03.02.2015 17:32 | Topi Lajunen | ||
| Vilkkaus syntyy pääasiassa vaihtomatkustajista, joilla ei ole tarvetta lippupalveluille. Siitäkin huolimatta veikkaan, että lipunmyynti pysyy. | ||||
|
02.02.2015 18:04 | Topi Lajunen | ||
| Olisikohan virroittimen ja ajolangan välissä jotain "skäidää", joka vastustaa virran kulkua sen verran paljon, että sähkölle helpompi reitti löytyikin muuta kautta? | ||||
|
|
02.02.2015 08:47 | Topi Lajunen | ||
| Sanoisin, että ainakin hetken sellainen on ollut molemmissa Helsingin varavaunustoissa. | ||||
|
01.02.2015 23:45 | Topi Lajunen | ||
| Luoma. Tolsa vielä hetki sitten. (Varoituslaitteet eivät merkitse noissa tilanteissa mitään, ihmiset luulevat, että ne hälyttävät vielä laituriin pysähtyneen junan vuoksi.) | ||||
|
01.02.2015 22:55 | Topi Lajunen | ||
| Ja tokihan CAF:illa ollut sormensa pelissä Suomeen päätyneessä kalustossa aiemminkin: Sm4-yksiköt on kasattu CAF:illa. | ||||
|
01.02.2015 10:38 | Topi Lajunen | ||
| Uudessa-Seelannissa käytetään Britanniastakin tuttua ratainfrasuunnittelutyyliä, jossa raiteet on pyhitetty lähes yksinomaan tietyn suunnan liikennöintiin - poislukien luonnollisesti yksiraiteiset rataosat. Suunnitelutyylin tuloksena löytyy liikennepaikoilta rutkasti raideristeyksiä. | ||||
|
|
01.02.2015 10:34 | Topi Lajunen | ||
| VR:n kuljettajilla on täsmälleen sama puhelinmalli työpuheliminaan, joten ei se aivan huono puhelin voi olla... :P | ||||
|
31.01.2015 17:45 | Topi Lajunen | ||
| Ei sellaista yhteyttä koskaan rakennettu. | ||||
|
29.01.2015 17:21 | Topi Lajunen | ||
| Sm4-yksikössä palavat punavalot kahdessa eri tilanteessa: 1) yksikö(ide)n toisesta päästä on ajopöytä avattu, tai 2) yksikkö/yksiköt on/ovat ns. seisontatilassa. Tässä tapauksessa kaikesta päätellen kuljettaja on ensin sulkenut ajopöydän, jolloin muiden muassa puskinvalot sammuvat ja virroitin laskee alas. Tämän jälkeen seisontatila on kytketty päälle, jolloin juuri äsken käytetty virroitin nousee ylös ja punavalot syttyvät (molempiin päihin). Ennen lähtöä takaisin päin kuljettaja avaa toisen pään ajopöydän, jolloin seisontatila poistuu, punavalot sammuvat keulasta ja puskinvalot syttyvät. Samalla virroitin laskee alas, koska seisontatila ei sitä enää ohjaa. Seuraavaksi kuljettaja nostaa taaemman virroittimen, jolloin ohjeiden sanelema virroitin on käytössä paluumatkaa varten. |
||||
|
27.01.2015 04:07 | Topi Lajunen | ||
| Kolmipaineisuus on toimintaventtiilin ominaisuus. Se ei liity näihin oheistoimintoihin, joihin taas pääsäiliöyhteys liittyy. | ||||
|
|
27.01.2015 00:12 | Topi Lajunen | ||
| Lähinnä hain sitä, että nykyaikainen itsetoimijarrukin käyttää pääsäiliöpainetta, kahdellakin tavalla. Pääsäiliöpaineella voidaan esimerkiksi täyttää apuilmasäiliöitä, jotta jarrujohdon painetta ei tarvitse "hukata" moiseen. Jarrujohto siis toimii tällöin ainoastaan ohjauspaineena. Toisekseen, apuilmasäiliön ilmaakaan ei välttämättä käytetä itse jarruttavana ilmana, vaan sitäkin voidaan käyttää releventtiilin ohjauspaineena, ja itse jarruttava ilma tulee riittoisasta varastosäiliöstä, jolloin jarrupainettakaan ei tarvitse rajata 5 baariin maksimissaan. Siitä en ole aivan varma, onko kaikkia nykyaikaisimpia kommervenkkeja käytössä kotimaisessa kalustossa. |
||||
|
|
26.01.2015 23:49 | Topi Lajunen | ||
| Sanosin, että liikennöinnin kannalta ensisijainen pääsäiliöpaineen käyttö liittyy jarrujärjestelmään... | ||||
|
26.01.2015 22:06 | Topi Lajunen | ||
| Jumaleissön! Käkikellot tulevat Schwarzwaldista! | ||||
|
26.01.2015 17:23 | Topi Lajunen | ||
| Täh? | ||||
|
26.01.2015 16:21 | Topi Lajunen | ||
| Kieli muuttuu, jäärät pysyy. :) | ||||
|
26.01.2015 10:38 | Topi Lajunen | ||
| Lisäksi riippumatta miten pitkälle suuaukosta menee, on se lainvastaista. Ja etenkin harrastajat tietävät tämän. | ||||
|
26.01.2015 00:45 | Topi Lajunen | ||
| Tämäkin on oikein, tarkoittaen täsmälleen samaa kuin Jorma yllä. | ||||
|
|
26.01.2015 00:41 | Topi Lajunen | ||
| Tuoreimmassa julkaistussa dokumentissa "Rataverkon kuvaus" viime vuoden tammikuulta Lahdenvuoren tunnelia ei ainakaan mainita luettelossa, jossa on listattu nopeusrajoitetut tunnelit. Rataosan nopeusrajoitus siis pätee, ellei paikalla ole tilapäisiä nopeusrajoituksia (kuten ilmeisesti viime vuonna on ollut). | ||||
|
26.01.2015 00:30 | Topi Lajunen | ||
| Vaikka Dv12 on hanakka savuttamaan lämpimänäkin, niin kyllä, kylmä kone tuppaa savuttamaan vielä enemmän. | ||||
|
26.01.2015 00:21 | Topi Lajunen | ||
| Tämä on siis EMD:n "Class 66" ja kuten ulkonäöstäkin voinee aavistella, suunniteltu Britteihin, jossa tämä tunnetaan näppärästi myös sarjana Class 66. | ||||
|
|
25.01.2015 15:31 | Topi Lajunen | ||
| Kyllä! Erikoinen kalusto erikoisessa paikassa ei ammattilaista hämännyt riittävästi. Säädän tunnisteet kuntoon myöhemmin, nyt taas hommiin... --> | ||||
|
25.01.2015 15:20 | Topi Lajunen | ||
| Kallistuisin(!) osittain sille kannalle, että Sm3:n maltillinen akselipaino on ainakin osatekijä sallimassa suurempaa sn:ää myös suorilla. Rataverkon kuvauksessa on listattu rataosien suurimmat sallitut nopeudet eri kalustolle - vastaavia rataosia on muitakin. | ||||
|
|
25.01.2015 15:15 | Topi Lajunen | ||
| Hyväksyn vain riittävän tarkat vastaukset. Ei olla Keravan kolmion millään sivulla... | ||||
|
25.01.2015 10:23 | Topi Lajunen | ||
| Kyllä, varmasti näin. Kommenttini koski osuutta, jossa epäilit matkustajien pakoilevan portaita pitkin. | ||||
|
|
24.01.2015 21:46 | Topi Lajunen | ||
| Toisessa päässä ei kuvan perusteella ole portaita. Portaat on vain keskellä olevan eteisen luona, ja hyllyt päättyvät päädyissä umpikujiin. Läpikulku alatasolla. | ||||
|
24.01.2015 21:06 | Topi Lajunen | ||
| Hieno hyperkorrektismi. :) Ja toki myös hieno kuva. Kylkivalo-Dv. |
||||
|
|
24.01.2015 15:59 | Topi Lajunen | ||
| Ehkäpä umpinaisella välilattialla vaunusta olisi tullut turhan klaustrofobinen - tässä kun alakerta ei ole "matalalattiainen" vaan perinteisellä lattiakorkeudella telien yläpuolella. Jenkkien avara kuormaulottuma kun mahdollistaa kaksikerrosratkaisut myös perinteisellä lattiarakenteella. | ||||
|
24.01.2015 13:52 | Topi Lajunen | ||
| Alun perin sana littera tulee latinasta, tarkoittaen yksinkertaisesti: kirjain. | ||||
|
|
24.01.2015 13:49 | Topi Lajunen | ||
| Olikos nuo vaunut niitä sellaisia, joissa kakkoskerroksen penkit on ikäänkuin "hyllyllä", eli keskikäytävä on kahden kerroksen korkuinen? | ||||
|
24.01.2015 12:39 | Topi Lajunen | ||
| Napsunta ei taida kuulua muuntajan öljypumpusta. | ||||
|
|
23.01.2015 16:27 | Topi Lajunen | ||
| Napsunta taitaa kuulua muuntajan öljypumpusta. | ||||
|
22.01.2015 17:29 | Topi Lajunen | ||
| Ei tuossa ole ensimmäistäkään, alempi on maadoitusjohdin. 2×25 kV -järjestelmässä ei ole paluuvirtajohtimia. | ||||
|
22.01.2015 11:44 | Topi Lajunen | ||
| VR:n versioon lienee tulossa sivuikkunat. | ||||
|
21.01.2015 17:32 | Topi Lajunen | ||
| Ja niissä on pelkän kopin lisäksi myös rahastajat. Sisäänkäynti oli kahdesta ovesta: etummaisesta sekä rahastajan kopin viereisestä. Kopin sijainti vaihteli kaluston mukaan, joten taaempi sisäänkäynti myös. Ulostautumisovissa oli pienet kääntöportit, jotka pyrkivät estämään vastavirtaa. | ||||
|
20.01.2015 20:37 | Topi Lajunen | ||
| Lisättäköön, että tämä kuvan tapaus voi johtua paljon muustakin, kuten vaikka jumiutuneesta vaihteesta, joka ei ole välttämättä edes kulkutiellä. | ||||
|
|
20.01.2015 20:36 | Topi Lajunen | ||
| Olen ymmärtänyt, että juu. Eli tapauksia, jossa syystä tai toisesta kulkutie on muodostettu alkuperäissuunnitelman vastaisesti. Näissäkin tapauksissa kulkutie on olemassa ja turvattu, "turvaamisvirhe" on maallikon korvaan vähän turhan kova termi, joskin varmasti korrekti. | ||||
|
20.01.2015 20:32 | Topi Lajunen | ||
| Käsittääkseni Excelit ovat olleet jo pitkään tätä mieltä, mutta lainsäädäntö on estänyt kaatamasta puita yksityisten mailta. Yksityiset ovat joko kieltäneet, tai sitten tonttirajojen sekamelska on aiheuttanut sen, ettei ole resursseja kysellä lupia kaikilta. Nykyään säädäntö olisi tämän käsitykseni mukaan muuttunut siten, että puut saa "pakkokaataa". | ||||
|
20.01.2015 20:29 | Topi Lajunen | ||
| Eikös Dv12:n vaihtamisajankohta riipu nopeuden lisäksi käytetystä tehoportaasta? Pienemmillä portailla vaihtaa aikaisemmin. Tietysti kun lukee mainioiden jutusteluidenne viitekehystä, niin olette ilmeisesti lähinnä keskustelleet tilanteessa, jossa ratti on laidassa? :) | ||||
|
20.01.2015 20:26 | Topi Lajunen | ||
| Kuvakulman taikaa: tien suunnalta sama paikka on samana vuonna näyttänyt tältä: http://www.tasoristeys.fi/xdbimage?imageId=56893 | ||||
|
20.01.2015 04:34 | Topi Lajunen | ||
| On tuttu ainakin Helsingissä. Eniten kuitenkin täällä käytettäneen muotoa "apulenkki". | ||||
|
19.01.2015 22:59 | Topi Lajunen | ||
| Käytännössä vaikka sinne olisi sijoitettu helikopterirykmentti, ei kerro välttämättä mitään siitä, onko rykmentillä helikoptereita... | ||||
|
19.01.2015 22:35 | Topi Lajunen | ||
| Puolalaisten SM15 perustuu tähän, ja se painaa 70 tonnia. Antanee suuntaa sille, paljon tämä painaa. | ||||
|
|
19.01.2015 22:29 | Topi Lajunen | ||
| Olen kovasti varovainen uskomaan noita Antin mainitsemia tehomääriä. Tehdas kyllä saattaa tuollaiset arvot luvata, mutta käsittääkseni todellisuus jää pahasti jälkeen. | ||||
|
19.01.2015 16:18 | Topi Lajunen | ||
| Kytkinhissi ei liene kuvassa enää toiminnassa, sen verran nafti paineilmajohto kulkee SA3-osion työsylinterille. | ||||
|
18.01.2015 23:37 | Topi Lajunen | ||
| B-unitin numero lienee 4020. | ||||
|
18.01.2015 20:35 | Topi Lajunen | ||
| Heh. Olisikohan tässä syy sille, miksi v.org-kuvissa niin usein on Pendolinojen valot "sekaisin"? :) | ||||