Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	27.12.2014 23:34	Topi Lajunen
		En näe tarpeellisena puuttua vähäisiin puuttumisiin. :P
	27.12.2014 22:25	Topi Lajunen
		Moni on kävellyt päin punaisiakin, mutta tuskin kukaan heistä ryhtyy kovin tarmokkaasti puolustelemaan tekoaan. Se, miten yleistä jokin asia on, ei vähennä sen tuomittavuutta. Tällä sivulla kellään ei toki ole valtuuksia tuomita. Muttei myöskään ole tarkoituksenmukaista, että sivuston tuoreet ja nuoret käyttäjät saisivat kuvan, että rautatiealueella luvatta liikkuminen olisi yhteisön tai yhteiskunnan mielestä ok. Tästä syystä - vaikka "jokainen vastaa itse tekemisistään" - on aihe silloin tällöin hyvä ottaa esille. Kiitoksia siis Tuomakselle asian esiinottamisesta. Hienoa nähdä, että sivustolla on useampikin henkilö, joka kantaa huolta.
	27.12.2014 12:41	Topi Lajunen
		Alempi keltainen tarkoittaa, että tältä opastimelta sn 40. Sen alla oleva vihreä viiva nostaa nopeuden arvoon 100. Alempi valo on itse asiassa tavallaan "pääopaste", ja ylempi valo on "esiopaste". Jos alaosa on pimeä, on "pääopaste" tällöin "aja". Jotenkin aina tykännyt näiden OSŠD-opastimien logiikasta. :) http://www.sh1.org/osshd/s.htm
	27.12.2014 12:35	Topi Lajunen
		EN64 on Pesa Acatus Plus. http://www.pesa.pl/index.php/pl/produkty/elektryczne-zespoly-trakcyjne/acatus-plus
	26.12.2014 23:03	Topi Lajunen
		Nykyratkaisulla koriin käy samat vaihtokomponentit kuin Sm3:een.
	26.12.2014 23:02	Topi Lajunen
		Junalle on opaste "aja 100, odota aja" jos ylävihreä on kiinteä. Mikäli ylempi vihreä vilkkuu, opaste on "aja 100 odota aja 100".
	20.12.2014 18:40	Topi Lajunen
		Eli varmaan vuonna 2012 on ainakin osa vuotta ajettu samalla systeemillä kuin tuossa vuoden 2011 kuvailussa. Kalusto ajettiin tyhjänä varhain aamulla Karjaalle, josta Y-junana Helsinkiin.
	20.12.2014 18:37	Topi Lajunen
		Ja vuonna 2011: http://jlf.fi/f19/5048-junahavaintoja-2011-a/index12.html#post116640
	20.12.2014 18:35	Topi Lajunen
		Ainakin vuonna 2010 on ajettu Eil-Y-junia: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=1706.10
	19.12.2014 19:17	Topi Lajunen
		Tästä kuvakulmasta voi tehdä ehkäpä paremmin arvioita _konduktöörin_ katsantasuunnista. :)
	16.12.2014 20:01	Topi Lajunen
		Siihen saa ruuvikytkimen lenkin kiinni, niin ei vaunut karkaa.
	12.12.2014 15:58	Topi Lajunen
		Yhdysvalloissa on vähän samaa meininkiä: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Geneva_Metra_071020.jpg/1920px-Geneva_Metra_071020.jpg
	11.12.2014 13:14	Topi Lajunen
		Siitä puuttuu turvateippi.
	10.12.2014 13:16	Topi Lajunen
		Mielenkiinnosta kysyn: mitä perusteita olet käyttänyt kategorisoidaksesi nämä metroiksi etkä esimerkiksi kaupunkijunaksi?
	09.12.2014 13:01	Topi Lajunen
		Itsiö.
	08.12.2014 23:55	Topi Lajunen
		Neljä ovea, joista kaksi "puolikasta". Varsin hyvin noin lyhyeen vaunuun, mutta kyllä Tokion 6-oviset (per puoli, kaikki leveitä) vie mun kirjoissa voiton. :)
	07.12.2014 23:01	Topi Lajunen
		Kaikissa on nykyään Unilinkit.
	07.12.2014 14:46	Topi Lajunen
		Junanumero: 11943. Määräasema Oulu. Keltainen kuvauslaite vastabongattu. :)
	06.12.2014 21:09	Topi Lajunen
		Olen kolmen minuutin verran hidas. :)
	06.12.2014 21:09	Topi Lajunen
		455/8. http://en.wikipedia.org/wiki/British_Rail_Class_455
	05.12.2014 11:48	Topi Lajunen
		Muistikortilta löytyy meikäläiseltä vissiin ainakin kolmesta eri museosta kuvia. Pitääkin näiden kommenttien innoittamana katsella, löytyisikö jotain julkaisukelpoista.
	03.12.2014 19:27	Topi Lajunen
		Itse tulkitsen - sanokaa jos menee mönkään - siten, että esiopastimen ja kertaajan ero on käytännössä hiuksenhieno. Filosofia poikkeaa siten, että esiopastin asetetaan näkymästä riippumatta maksimijarrutusmatkan päähän, kun taas kertaaja asetetaan, koska pääopastimen näkemämatka on rajallinen. Molemmat kuitenkin kertovat seuraavan pääopastimen opasteen.
	03.12.2014 17:34	Topi Lajunen
		Vähän edempänä näkyvä punaviivainen levy on mekaaninen raideopastin. :)
Kuvasarja: Helsingin vararunko	03.12.2014 08:22	Topi Lajunen
		Se, että liikenteenohjausjärjestelmä arpoo varatulle osuudelle jonkin satunnaisehkon numeron, ei kyllä määrittele kalustoa oikeasti miksikään. Ne on järjestelmän sisäisiä juttuja.
	03.12.2014 08:17	Topi Lajunen
		Tällaisen raidekartan löysin: http://carto.metro.free.fr/cartes/metro-tram-london/ Sen mukaan vasemmalla mäessä vain oikeanpuoleinen raide menee kohti Ealing Coommonia, vasen menee Heathrowia kohden. Keskeltä siis pääsee kohti Heathrowia, mutta niin pääsee äärilaidoiltakin. Ealing Commonia kohti mennään/tullaan reunimmaisten ja keskimmäisten väleistä. :)
Kuvasarja: Helsingin vararunko	02.12.2014 15:47	Topi Lajunen
		Junan tarkka alku- ja loppuhetki ei käytännössä yleensä ole merkityksellistä, mutta jos jotkin tarkat hetket pitäisi sanoa, niin ehkäpä kaikkein parhaat perustelut tukevat seuraavia hetkiä: - Juna "syntyy" sillä hetkellä kun se saa lähtöluvan liikenteenohjaukselta - Juna lakkaa olemasta juna siinä vaiheessa kun se pysähtyy määräraiteellaan Joillain asemilla edeltävät tai seuraavat vaihtotyöt tehdään samalla junanumerolla kuin siihen liittyvällä junalla on, mutta ne ovat kuitenkin tällöin vaihtotyöyksiköitä. Ero junan ja vaihtotyöyksikön välillä on olennainen, niitä koskevat täysin eri määräykset säännöstössä. Paikallaan seisoskelevan kaluston numerona voi varsin perustellusti pitää sitä numeroa, joka sillä seuraavaksi liikkuessaan on - mikäli se on tiedossa.
Kuvasarja: Helsingin vararunko	02.12.2014 09:14	Topi Lajunen
		Vararungon siirtojen numerot olivat ainakin jokin kuukausi sitten 69301 ja 69302. Nykyään voivat olla jotain muutakin.
	01.12.2014 05:42	Topi Lajunen
		Yhtä helposti kuin nykyisille kunnostusprojekteille?
	30.11.2014 16:04	Topi Lajunen
		Pakkallisluvat vaihteelle, joka johtaa saapuvan junan kulkutielle... Ei vaan, komea mallihan tämä.
	29.11.2014 07:12	Topi Lajunen
		Tuleeko se voimakkain "tyhjäkäyntiääni" tosiaan päämuuntajasta, vai kuitenkin akustovaraajasta?
	27.11.2014 04:05	Topi Lajunen
		Tilanteessa ehkäpä peruutetaan vaunua. Jossain päin Saksaa.
	24.11.2014 17:19	Topi Lajunen
		En tiedä, missä vaiheessa projekti on menossa, mutta ilmeisesti tarkoitus on siirtyä tietyillä hiljaisilla rataosilla RO-vaihtotyöhön. Päättelen, että kuvan lisääjällä on tieto, että tässä kuvassa on ollut tällainen vaihtotyö. Siinä siis vaihtotyönjohtaja kuljettaa yksikköä radio-ohjaimella, vaihtotyösäännösten mukaisesti. Syynä tähän(kin) on se, että jollain laskukaavalla tästä on katsottu saatavan kustannushyötyä.
	24.11.2014 17:15	Topi Lajunen
		Google Streetviewin versio samasta paikasta: http://goo.gl/maps/m7ZVp Ja kyllä, pohjoisen suuntaan näkymä siinäkin on.
	24.11.2014 17:10	Topi Lajunen
		Käsittääkseni ei ole ainakaan suunnitelmissa.
	24.11.2014 17:08	Topi Lajunen
		Munkkiniemi on kuitenkin rakenteeltaan ihan oikeaa kaupunkia, eikä mitään lähiötä.
	24.11.2014 01:06	Topi Lajunen
		Hauskoja tarinoita jälleen Mäntymäeltä, mutta korjataan nyt kuitenkin viimeisen kappaleen tekstiä, joka ilmeisesti ainakin yrittää olla faktaa: Kallistuksen toimimattomuus ei suoranaisesti laske Sm3:n nopeutta. Vaikka kallistus ei toimi, sillä voi edelleen ajaa vaikkapa 220 km/h oikoradalla. Sen sijaan se toimiessaan lieventää tiettyjen kaarteiden nopeusrajoituksia.
	24.11.2014 00:59	Topi Lajunen
		Ja jottei vuosien päästä turhaan ihmeteltäisi kalustoa, niin kuvan 954 näyttäisi olevan vararungolla.
	24.11.2014 00:58	Topi Lajunen
		Ei ole valitettavasti tähän hätään linkkiä, mutta mielestäni tuoreemman päätöksen mukaan liikennöitäisiin hieman pidempään (johonkin ehkä yhteen). Oli lopullinen ratkaisu sitten mikä tahansa, toivokaamme sen olevan mielekäs.
	23.11.2014 16:13	Topi Lajunen
		Juu, aikatauluun merkitty nopeus on ikään kuin lupaus, että junassa olevia vaunuja voi vetää vähintään tuolla nopeudella. Muutos tähän nopeuteen vaatii aina resursseja, joten ymmärrettävästi sitä ei tarpeettomasti muutella.
	23.11.2014 16:06	Topi Lajunen
		Vaihtotöissä sn 50 on sallittu vain, kun melko moni vaatimus täyttyy. Käytännössä monesti järkevämpää on ajaa junana. Nämä Heinolan vaihtotyöt ajettaneen radio-ohjauksella, joka jo suoraan määrää nopeuden alemmaksi.
	23.11.2014 16:04	Topi Lajunen
		Sr2:n laitetta ei voi käyttää siitäkään syystä, että sen indikaatiot kuljettajalle näkyisi siellä Sr2:ssä, eikä Edossa.
	23.11.2014 16:01	Topi Lajunen
		Olen myöskin ymmärtänyt, että yön pikkutunteina ei liikennettä Kehäradalla ole suunniteltu. Katko ei kuitenkaan ole monenkaan tunnin mittainen.
	23.11.2014 15:59	Topi Lajunen
		Kiireellisinä haetuissa aikatauluissa (ennalta suunnittelemattomat siirrot, koeajot, yms.) aika usein aikatauluun tulostuu kaluston suurin sallittu nopeus. Ei ole kauaakaan, kun ainakin pääradalla on ajettu Dv12-veturista koostunut kalustonsiirto nopeudella 125 km/h. Joskus järjestelmä tuottaa "mahdottomia" sn:iä, kuten nyt vaikkapa koeajo Ilmalasta Tikkurilaan ja takaisin 220 km/h aikataululla. :) Sm3:n jarrupainoprosentilla ei ole samaa merkitystä junan suurimmalle sallitulle nopeudelle kuten on veturivetoisissa. Suurin nopeus määritellään toisella tavalla.
	21.11.2014 13:15	Topi Lajunen
		Tehot hävisivät siis perällä olevasta Sr2-veturista, jota Edo-ohjausvaunulla etäohjattiin keulalta. Kuitenkin jonkin verran tehoja on ollut saatavilla, kun veturin on kerran kyennyt jonkin verran työntämään. Tarkempia yksityiskohtia tuntematta en ryhdy arvailemaan tarkempaa syytäkään.
	20.11.2014 15:27	Topi Lajunen
		Vetokalusto tulee säilyttää (ainakin jossain määrin) valvottuna. Onko Uudessakaupungissa henkilökuntaa veturia valvomaan?
	19.11.2014 01:21	Topi Lajunen
		Jospa yhtiöiden päättäjät ovat saaneetkin idean tästä ketjusta? :)
	18.11.2014 01:31	Topi Lajunen
		http://en.wikipedia.org/wiki/CP_Class_5600
	17.11.2014 14:43	Topi Lajunen
		Asennonilmaisin on toki varsin kuvaava nimitys, mutta virallisesti tuo lienee (RATO 17) "raiteensulun merkki". Dokumentin mukaan se asennetaan vaihteenasettimen(!) mastoon. Ilmeisesti siis virallisesti raiteensulun asetin on nimeltään myös vaihteenasetin, ehkäpä siksi, että kyseessä on identtinen kapistus varsinaisen vaihteenasettimen kanssa.
	16.11.2014 22:50	Topi Lajunen
		Voi, ja linkki jopa toimii. :)
	16.11.2014 18:53	Topi Lajunen
		Juuri Pasin mainitseman syyn minäkin olen lukenut.
	16.11.2014 18:16	Topi Lajunen
		Kun Saabeissa virtalukko on vaihdekepin vieressä, niin Porscheissa se on ratin vasemmalla puolella. Knopautetaanpa porukalta, että miksi näin?

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset