Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	25.06.2014 13:06	Topi Lajunen
		Jaa, ovat siirtymässä takaisin _vanhanaikaisiin_ penkkinäyttöihin. Voi pahus sentään. Tabletin sai aseteltua tarjoilupöydälle juuri haluamaansa kulmaan ja etäisyydelle, ja näyttökin oli ainakin vanhempia viihdejärjestelmiä laadukkaampi. Se ei myöskään mennyt pakkopauselle aina kun PA:sta kajahti jotain tarpeetonta hölinää preordertilauksista.
	25.06.2014 13:01	Topi Lajunen
		Mikael Agricolan kirkko, rakennusvuodet 1933–1935, kertoo Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricolan_kirkko Artikkelissa mainitaan myös tuo piikin alaslasku, vieläpä lähteistettynä... Tsekataas lähde vielä... Kyllä vain, myös Helsingin seurakuntien sivuston mukaan piikin voi laskea alas, ja näin on sotien aikaan tehtykin.
	25.06.2014 04:32	Topi Lajunen
		Osassa Finnairin Airbuseja on luovuttu kiinteästä viihdejärjestelmästä. Niiden sijaan voi vuokrata matkustamohenkilökunnalta tabletin, johon on ladattu valmiiksi leffoja, sarjoja ja musiikkia. Sama voisi toimia yöjunissakin.
	24.06.2014 13:33	Topi Lajunen
		Parempi kuva vivustosta: https://vaunut.org/kuva/2678
	24.06.2014 13:30	Topi Lajunen
		Ja heti meikäläiselle linkattiin parempi kuva vivustosta. Kiitoksia linkkaajalle. https://vaunut.org/kuva/2678
	24.06.2014 13:30	Topi Lajunen
		Löytyi kuva: https://vaunut.org/kuva/2673 jossa joten kuten näkyy osia vivustosta. Höpöttelin sinne vähän tekstiselitystä.
	24.06.2014 13:29	Topi Lajunen
		Tässä kuvassa näkyy joten kuten kuvassa https://vaunut.org/kuva/93594 keskustelun alla ollut telin radiaaliohjauksen vivusto. Tuossa keskellä "alapalkin" päällä näkyy lyhyen Beugniot-vivun keskiakselin pää, ja itse vipu on palkin takana. Vipu on melko lyhyt, pystysuuntainen. Sen yläpäästä voi havaita lähtevän tangon tämän lähemmän pyöräkerran akselin päähän. Toinen vastaava tanko lähtee vivun alapäästä kohti kauempaa akselinpäätä, sen nivellys taitaa näkyä lähemän tangon alla. Tangot kulkevat runkopalkin läpi. Nyt siis kun vaikkapa kaarteen vuoksi lähemmän pyöräkerran tässä näkyvä akselinpää ohjautuu siirtyen kuvassa oikealle, työntää se samalla tankoa. Tanko kun on kiinnittynyt Beugniot-vivun yläpäähän, kääntää se vipua myötäpäivään. Tällöin vivun alapäähän kiinnitetty tanko vetää kauempaa akselinpäätä saman verran. Sama tapahtuu myös toisella puolella teliä, mutta päinvastaiseen suuntaan. Lisäksi kuvassa näkyy hyvin varsin pitkät ja ylös asennetut telin ja rungon väliset jouset. Tällekin on syynsä: nimittäin jousien kiinnityspiste runkoon on ylempänä kuin rungon painopiste. Näin tavallaan runko "roikkuu" telien päällä. Kaarteeseen ajaessa kori ei siis kallistu ulkokaarteen suuntaan, vaan itse asiassa korin alalaita "heilahtaa" ulkokaarteen puolelle, eli koko kori kallistuukin sisäkaarteeseen. Nerokasta!
	24.06.2014 13:16	Topi Lajunen
		Tarkalleen ottaen Beugniot-vivut löytyvät puolesta välistä telin sivusyrjiä, asennettuna pystyyn - toisin kuin linkatussa artikkelissa annetut esimerkit höyryveturien pyöräkertojen Beugniot-vivustot. Tästä pystyyn asennetusta lyhyestä vivusta lähtee lisäksi tangot akselinpäihin, jotka eivät siis oikeastaan ole osa itse Beugniot-vipua. Kun siis höyryveturien totetutuksessa tarkoituksena on pyöräkerran siirtyessä esimerkiksi vasemmalle siirtää viereistä saman verran oikealle, niin Sr2:ssä tuo vivusto vetää tai työntää tankoja saman verran vivustoon nähden sisään tai ulospäin. Hankala selittää, pitäisi olla kuva. :)
	24.06.2014 13:03	Topi Lajunen
		Mä voin yrittää arvata. Pohjoiseen kääntyvät raiteet on vielä niin lähellä, että jonkin suunnitteluohjeen mukaan tähänkin kuuluu varmuuden vuoksi kilvet laittaa. Jos vaikka jostain syystä Kuusankosken suuntaan menevä tähystäisikin nämä merkit vahingossa...
	23.06.2014 23:50	Topi Lajunen
		Kuvailenpa hieman Sr2-veturin voimansiirtoa, se kun on vähän omanlaisensa tuon radiaaliohjautuvuuden vuoksi. Moottori on tosiaan kiinteästi telissä kiinni, tai no, kaipa se joidenkin kumityynyjen päällä istuu. Moottorin ulosottopäästä - sanotaan nyt esimerkin vuoksi vaikkapa että vasemmalta - alkaa akselinkäyttölaite. Se on rattaisto, jonka viimeinen ratas on vetävän pyöräkerran akselin ympärillä, kuitenkaan koskematta siihen. Rattaiston hammastus taisi olla V-muotoinen, kulumisen ja äänen vähentämiseksi. Noh, tähän akselinkäyttölaitteen viimeiseen, pyöräkeran akselin ympärillä vasemmassa laidassa olevaan rattaaseen on kiinnittynyt paksu mutta ontto "vetoakseli", joustavalla kumiliitoksella. Tämä paksu ontto akseli on siis pyöräkerran akselin ympärillä, edelleen koskematta siihen. Ontto akseli kiinnittyy esimerkissämme pyöräkerran oikeanpuoleiseen pyörään. Siis suoraan siihen pyörään, jälleen hieman joustavalla kumiliitoksella. (Ulkoa tuon esimerkissämme oikeanpuoleisen pyörän tunnistaa siitä, että siinä on ulkosyrjällä näkösällä kosolti muttereita, jotka juurikin kiinnittävät tämän kumikytkennän.) Näin pääsee pyöräkerran akseli liikkumaan jonkin verran onton "vetoakselin" sisällä, mahdollistaen sekä normaalin jousituksen vaatiman pystysuuntaisen liikkeen, että radiaaliohjautuvuuden vaatiman kääntyvyyden. Akselit, tai oikeammin laakeripesät, ovat lisäksi telissä linkitetty toisiinsa Beugniot-vivustolla ( http://en.wikipedia.org/wiki/Beugniot_lever ), joka pakottaa ne kääntymään aina saman verran, mutta eri suuntiin.
	23.06.2014 15:20	Topi Lajunen
		Se on aivan sama mitä tehdas on luvannut, mutta fakta on se, että telin ominaisuudet tulee ensin vastaan. Joku juttu - ehkä geometria - siinä 1524 mm telissä on verrattuna normaalilevyiseen teliin, että ei vain futaa samalla tavalla. Kyseessä on siis kirjaimellisesti _rakenteellinen_ huippunopeus, sähkövermeethän mahdollistaisi paljon enemmänkin. Ajelin taannoin 230 km/h nopeuskoeajoja Sr2-veturilla, ja jutustelin Prosen insinöörin kanssa. Prose on sveitsiläinen firma, joka on käytännössä entinen SLM:n mittausosasto. Hänen mukaansa normaalileveyden telit toimivat eri tavalla kuin leveät. En siis kiistä sitä, etteikö alun perin olisi ollut tarkoitus tyypittää Sr2 230 km/h kaupalliselle nopeudelle. Se ei vain aivan kykene siihen mihin keskieurooppalaiset serkkunsa. En tarkoituksella yritä väheksyä veturia, se on mielestäni parasta mitä VR:llä on. Aivan loistava vekotin sn 200 -juniin.
	23.06.2014 03:09	Topi Lajunen
		Lisäyksenä vielä: Sr2:lla ei ilman softamuutoksia edes voi ajaa 250, nopeusasettelu ei yllä niin korkealle. Jo tämä on aika selvä todiste siitä, että veturia ei ole suunniteltu ajettavan yli 250 km/h koeajonopeuksia vaativia kaupallisia nopeuksia.
	23.06.2014 03:02	Topi Lajunen
		Tästä on keskusteltu lukuisia kertoja tällä sivustolla. Edelleenkin koeajoissa on ajettu "vain" 231, kun taas Pendolinolla on ajettu 242. Näin siis virallisissa "tyyppinopeusajoissa". Siinä kyljessä tosiaan luki jostain syystä - ehkä väärinkäsityksestä johtuen - 230 km/h, mutta sittemmin se on korjattu vastaamaan todellisuutta. Se ei siis liity imagoasioihin mitenkään, vaikka ymmärrän kyllä miksi jotkut on halunneet moista väittää. Meikäläinen on ajanut kyseisellä vehkellä lähes tuota koeajonopeutta, 230 km/h, eikä kyllä tullut mieleenikään, että olisi voinut kokeilla ajaa yli 250, sen verran hurjaa meno oli.
	23.06.2014 02:06	Topi Lajunen
		Kimmo, Sr2:n rakenteellinen huippunopeus taitaa kyllä olla 210, ja tätä myöten koeajoissa on ajettu 231 km/h. Telien ominaisuudet taitavat olla se rajoittavin tekijä.
	23.06.2014 00:54	Topi Lajunen
		Miksipä ei. Lisäksi (ainakin) Pohjankuru, Kytömaa, Kouvola ja Riihimäki. Ja Havukosken voinee jo laskea. mukaan. Pasilassa oli ennen parikin kohtaa, enää ei yhtään.
	23.06.2014 00:43	Topi Lajunen
		Itsehän olisin ehkä asetellut sanan "kiipeäminen" yhdelle riville, mutta kukin kyltinsuunnittelija tavallaan.
	22.06.2014 19:31	Topi Lajunen
		Mikko, millä kalustolla on Suomessa ajettu 260 km/h?
	22.06.2014 11:23	Topi Lajunen
		Mistä tuo junan 260 km/h on keksitty? Kyllähän maailmalta löytyy pitkälti yli 300 kaupallisesti kulkevia junia. Moni sarjatuotantoautokin kulkee yli mainitsemasi nopeuden.
	21.06.2014 18:13	Topi Lajunen
		Ovat Helsingin päässä, enkä ole kuullut poikkeuksista.
	21.06.2014 15:53	Topi Lajunen
		Ei kumpikaan. Kamera on ollut kuvaa otettaessa vinossa suhteessa horisonttiin.
	20.06.2014 10:34	Topi Lajunen
		Juu, opaste "aja 35" ei nykysäännön mukaan kerro vaiheiden asennosta mitään, se vain asettaa nopeusrajoituksen ensimmäiseltä vaihteelta alkaen. Käytännössä toki useimmiten voi vaihteiden asennoista tehdä oletuksia opasteen perusteella.
	19.06.2014 02:58	Topi Lajunen
		Voi minua. Onneksi kuitenkin kommentistani oli hyötyä: joku oppi jotain uutta ratakilometrijärjestelmästä. Ja ehkä myös faktojen tarkistamisesta.
	18.06.2014 06:41	Topi Lajunen
		Ovat lisäksi oivallisen osaavissa käsissä. Tve1 on jopa omin voimin liikkunut lähiaikoina, vieläpä Rau kuormanaan.
	18.06.2014 06:38	Topi Lajunen
		Toni, mites puuvaunut? Miksi et niitä kaipaa yhtä aktiivisesti takaisin?
	18.06.2014 06:27	Topi Lajunen
		Ei taida aivan vielä olla...
	17.06.2014 04:53	Topi Lajunen
		Uskoisin, että vihanlietsontaa huomattavasti yleisempää on sellainen lievempi kritiikki, joka perustuu sille, että Suomen ruotsinkielinen historia ei saisi enää vaikuttaa yhteiskuntaan "kuormittavasti". Joidenkin mielestä esimerkiksi yhteiskunnan palveluiden tarjoaminen myös ruotsiksi maksaa yhteiskunnalle enemmän kuin siitä saa todellista hyötyä. Ja toki myös ns. "pakkoruotsi" hiertää edelleen monien periaatteita vastaan. Ylipäätään kritikki kohdistuu siihen, ettei ruotsin kielellä tulisi olla nykyistä erityisasemaa, enää. Henkilökohtaisesti en ole aiheesta voimakkaasti mitään mieltä. :)
	17.06.2014 04:48	Topi Lajunen
		Näen myös. Tässä ollaan tosin aika lähellä ilmiötä, joka monen kummastukseksi kadotti varhaisen Sr1:n keulalta luukun, minkä perusteella kiven kovaa väittivät, että luukkua ei ollut lainkaan.
	17.06.2014 04:45	Topi Lajunen
		Ja mikäli kaarteen tai muun syyn vuoksi näkyvyys on rajallinen, kertoo vaihtotyönjohtaja senkin kuljettajalle, esim. "näkyvyyttä sata", ja tarvittaessa pyytää vaihtia hiljemmaksi sanomalla "hiljennä". Kuljettaja usein toistaa takaisin annetut vaihtotyökomennot tai muut informaatiot, mutta säännöstö vaatii toistamaan ainoastaan mitat "kaksisataa" ja "sata".
	16.06.2014 10:56	Topi Lajunen
		Juuri näin, jäsen T. Lisäksi on voimassa erinäisiä määräyksiä jatkuvasta puheyhteydestä, joka joissain tapauksissa aiheuttaa muutakin ääntelyä mainittujen sanojen väliin.
	16.06.2014 04:23	Topi Lajunen
		Korjataan fraseologia: "viisi, neljä, kolme, kaksi, metri, punainen".
	15.06.2014 07:16	Topi Lajunen
		Tästä ei äkkiseltään paikkaa tuntematta uskoisi, että ollaan n. 2 km päässä Helsingin päärautatieasemalta.
	15.06.2014 04:42	Topi Lajunen
		"Käsiopasteen" antaja ei toki liity mitenkään museoliikennöintiin tai sitä pyörittäviin tahoihin, vaan on mitä ilmeisemmin maksava asiakas.
	14.06.2014 13:40	Topi Lajunen
		Lyhyessä päässä pystyssä, pitkässä päässä poikittain, tai sitten kummassakaan ei mitään (vielä).
	13.06.2014 21:50	Topi Lajunen
		Kas, kaksi raidetta kohti alaratapihaa.
	13.06.2014 16:51	Topi Lajunen
		Näyttävät öljyvaunuilta.
	13.06.2014 14:33	Topi Lajunen
		Akuston varauslaitekin tuppaa surisemaan, mutta se lienee tuttu ääni etenkin sivuston äänifiilistelijöille.
	13.06.2014 14:23	Topi Lajunen
		Olisikohan kuitenkin niin, että Helsingin suuntaan matkustavat joutuivat sitä junaa vaihtamaan?
	11.06.2014 22:48	Topi Lajunen
		Höpsis. Kyllä ne taukonsa pitävät, mutta eivät välttämättä Kuopiossa.
	11.06.2014 21:19	Topi Lajunen
		Tilausjuna. Ei mihinkään tapahtumaan menossa.
	10.06.2014 13:15	Topi Lajunen
		Tuotaa... eikös HDR meinaa, että otetaan kaksi (tai useampi) kuvaa samasta kohdasta, joista sitten yhdistellään yksi kuva? Miten sellainen onnistuu nopeasti liikkuvasta kohteesta?
	10.06.2014 07:34	Topi Lajunen
		Ja tokihan tämä juna tulee Porista asti, joten eiköhän veturi ole muljautettu keulalle jo siellä.
	09.06.2014 15:56	Topi Lajunen
		Miksi niiden pitäisi olla heijastavia? (Ja miksi noista huomioteipeistä pitää joidenkin henkilöiden mainita aivan jokaisen kuvan kohdalla, jossa huomioteipit näkyvät?)
	08.06.2014 17:38	Topi Lajunen
		Googlen kuvausautokin käynyt paikalle, toki laajemmalla kuvakulmalla ja keskeltä tietä... http://goo.gl/maps/0xOFq
	08.06.2014 17:19	Topi Lajunen
		Taitaa tuo ensimmäinen opastin kuitenkin olla virallisesti pääopastin, vaikka se kenties onkin suojastusopastinjärjestelmän ohjaama. Aiheesta on kuulemma joskus käyty kiihtyväsanaisia keskusteluja kuljettajan ja liikenteenohjaajan välillä... :)
	08.06.2014 17:17	Topi Lajunen
		Maasto voi olla myös liian pehmeää vierekkäisille raiteille. Rakentamalla raiteet kauemmaksi toisistaan saadaan enemmän kantopintaa per raide, eikä painumisia tapahdu niin herkästi.
	07.06.2014 15:44	Topi Lajunen
		Ei niitä kukaan muukaan ole kuullut. Kuvanlisääjän omaa keksintöä, päättelen.
	07.06.2014 15:40	Topi Lajunen
		Sana hallussa, ja kuvatekstien aihepiiritkin A-P:llä vaihtelevat. Hieman liian paljon sivustolla on kuvanlisääjiä, jotka pilaavat muutoin loistavat kuvansa kuvateksteillä, jotka ovat lähinnä enemmän tai vähemmän onnistuneesti piilotettua itkuvirttä.
	04.06.2014 04:18	Topi Lajunen
		Asiaan ehkä liittyy "merkitsevä nousu", joka on siis rataosan promillemäärä, joka määrittelee junien massoja suhteessa vetovoimaan. Tasaisemmassa maastossa voidaan hyväksyä suurempi massa-/vetovoimasuhde.
	04.06.2014 04:16	Topi Lajunen
		Junaparilla on toki mahdollisuus vaihtaa Ilmalan veturit Riihimäen kanssa, mutta jos ei ole tarvetta pakettikatkon aikana näin tehdä, niin miksipä niin tehtäisiin.
	04.06.2014 04:09	Topi Lajunen
		Mun muistkikuvan mukaan viimeinen Keravalla pysähtynyt pikuri oli Savon iltajuna.
	04.06.2014 04:07	Topi Lajunen
		Markku B, on siinä kolmosvaihteen nestekytkimen jälkeen vielä suunnanvaihdon rattaisto ja tosiaan akseleilla lisäksi akselinkäyttölaitteet, joista molemmissa voidaan välitystä muuttaa. Näppärä kaveri laskisi Dv12-veturin pyöränkehän ympärysmitasta, pyöräkerran kierrosnopeudesta ja moottorin kierrosluvusta arvion, että voisiko kolmosvaihde olla 1:1 suora pyörälle asti. Tuleeko järkeviä arvoja ulos.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset