Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.11.2013 13:34 | Topi Lajunen | ||
| Hui. Maine menee! :P | ||||
|
|
20.11.2013 02:27 | Topi Lajunen | ||
| Viimeaikoina meikäläisellä on ollut tapana ottaa osittain takaisin. Siispä nytkin. Vaikka ennen edellistä kirjoitustani varmistin ihan sentin päästä katsomalla, että Sm5-kalustossa on Hellan valmistamat umpiot selvillä H4-merkinnöillä, siitä huolimatta syksyn pimeydessä rantaradalla valoja vaihtaessa "täydeltä puolikkaalle" ja takaisin, en havainnut valokuvion muuttuvan - ainoastaan vaihtavan intensiteettiä. Mystistä. Ehkä niissä H4-polttimoissa ei ole kuin toinen lanka käytössä sittenkään, vähän kuten osassa Sm1/2-kalustoa. Kaikesta tästä huolimatta osassa kalustoa on aivan tasavarmasti puskinvaloissa lyhyet ja pitkät, eikä himmennystä. :) |
||||
|
20.11.2013 02:21 | Topi Lajunen | ||
| Sm1/2-junissa ajopöydän hätätatti _oikosulkee_ jokusen virtapiirin, jolloin johdonsuojia laukeaa. Saattaa joitain piirikorttejakin kärähtää, joten tämän vuoksi tattia ei saa testata. | ||||
|
|
19.11.2013 21:53 | Topi Lajunen | ||
| Juu, ihan tieliikenteen hyllytavaraa tuppaavat olemaan, E-tyyppihyväksyntineen. Epäsymmetrisine lähivalokuvioineen kaikkineen.. Lähiliikennekalustosta löytyy ainakin Hellaa ja Marchalia. "Entinen" puolivalo on siis nykyään normaalit "lyhyet", ja täydet valot on pitkät. Joihinkin Sm1/2-yksilöihin on tosin ilmeisesti unohtunut muuttaa kytkennät, niissä edelleen vanhaan malliin on hummennys, joko kauko- tai lähivalolle - joista on käytössä vain toinen. Hauskana detaljina Sm5-kaluston Helloissa on paikka tieliikenteen parkkivalotuikulle, ja osassa on jopa polttimo paikoillaan... Syttymään sitä tosin ei saa mistään. Valonheittimet sen sijaan ovat edelleen kirkas/himmeä-toimintoisia, poslukien Allegrot ja Edot, joissa on erilliset lamput. Allegrossa vieläpä venäläisille se kaikkein kirkkain iso keskilamppu, joka ei ole Suomen puolella käytössä. |
||||
|
|
19.11.2013 19:01 | Topi Lajunen | ||
| OKR, Edo:ssa ei ole erikseen ohjausta valonheitimen kirkastukselle ja puskinvalojen pitkille, vaan molemmat vaihtavat tilaa samasta painikkeesta. Ilmeisesti siis toisessa puskinvalossa oli vain "pitkä" sökönä. | ||||
|
19.11.2013 18:55 | Topi Lajunen | ||
| Joo, parempi kuljettaa ihmiset jatkossakin fossiilista polttoainetta käyttävillä autoilla. Maailma pelastuu ja pavet pääsee hiihtämään. :) | ||||
|
|
19.11.2013 14:45 | Topi Lajunen | ||
| Kappas, siellähän on ykönen keulilla. Pahoitteluni, en huomannut asiaa. Punavalot ovat siis täysin oikeaoppisesti manuaalikytkimellä käännettynä, eli siltä osin kaikki on ammattitaitoisesti ja kuten pitää. Toinen kysymys sitten onkin, että miten tähän on saatu valkovalot päälle... :) | ||||
|
19.11.2013 01:22 | Topi Lajunen | ||
| Vedetäänpä vähän takaisin: ilmeisesti kaikkia liikennepaikan raiteita ei ole määritelty kuulumaan mihinkään liikennepaikan osaan. Ilmeisesti vain sellaiset raiteet on määritelty, jotka voivat toimia junien aikatauluissa määräpaikkoina. Ks. http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/E97AE7D74BC76DACE040B40A1B0127F2 Esimerkiksi Helsingin liikennepaikalla ei ole listattu lainkaan Helsingin aseman viereisiä seisontaraiteita, joissa mm. vararunko päivystää. Mihin liikennepaikan osaan ne sitten kuuluvat? Ilmeisesti ei mihinkään! :) |
||||
|
|
19.11.2013 01:16 | Topi Lajunen | ||
| Jokainen osiin jaetulla liikennepaikalla oleva numeroitu raide kuuluu johonkin liikennepaikan osaan. Ne on ehkä listattu jossain päin nettiä, en muista tähän hätään. Liikennepaikan yhteydessä olevat liikenteenohjauksen ulkopuoliset alueet sitten erikseen, mutta niilläkin on yksilöivä nimi. Niitä ei tosin löydy vaunut.org'in liikennepaikkalistoista. Ne pitäisikin luultavasti merkitä sen liikennepaikan (tai osan) mukaan, mihin ne ovat kytköksissä. Mutta mites sellaiset liikenteenohjauksen ulkopuoliset alueet kuten tämänhetkinen Kehärata? (Kyllä, siellä on ne pienet oranssit alueen rajamerkit, joissa lukee "Kehärata" valkoisella pohjalla.) Se, varsin laaja ulkopuolinen alue kun on kytköksissä sekä Vantaankosken että Tikkurilan liikennepaikkoihin... |
||||
|
19.11.2013 01:05 | Topi Lajunen | ||
| Itse asiasssa näyttää tosielämän Sr1-veturilta, josta otettua kuvaa on jostain käsittämättömästä syystä käsitelty joihinkin täysin muunlaisiin kuviin paremmin sopivalla epäselvennysefektillä. | ||||
|
|
19.11.2013 01:04 | Topi Lajunen | ||
| (Tulkitsen siis, että kuvassa kytkintä on käännetty asentoon "punavalot, tämä pää". Lisäksi Sr2-veturin "valomoodi", joka ohjaa myös osaltaan Edo:n valoja, on asennossa "vaihtotyö".) | ||||
|
|
19.11.2013 00:47 | Topi Lajunen | ||
| Siellä on taas "joku" käännellyt punavalojen manuaalikytkintä konnarin laitekaapista... Jota ei siis kuulu väännellä Edo-junissa kumpaankaan suuntaan ajettaessa. :) | ||||
|
18.11.2013 13:56 | Topi Lajunen | ||
| Näin varmasti on. Kyseessä ei kuitenkaan ole Sm2:n alkuperäisväri(tys), mitä ymmärsin Mikaelin tarkoittavan. | ||||
|
|
17.11.2013 21:47 | Topi Lajunen | ||
| Ei ole alkuperäisväreissään. (Olettaen, että "väreillä" tarkoitetaan kaluston väritystä kokonaisuudessaan, ei vain siinä käytettyjä värejä. Liekithän olivat Sm2:ssa alun perin suorakulmaiset.) | ||||
|
17.11.2013 21:22 | Topi Lajunen | ||
| Kuvatekstiä voi myös jälkikäteen muokata. | ||||
|
17.11.2013 21:06 | Topi Lajunen | ||
| Riippuen matkustajamääristä, kaluston seisominen asemalla kestää joistain kymmenistä sekunneista joihinkin minuutteihin. | ||||
|
17.11.2013 21:01 | Topi Lajunen | ||
| Noh, oli ainakin välikäsiä hoitamassa asiaa. Joku olisi saattanut tylsästi soittaa itse suoraan hätäkeskukseen... :) | ||||
|
17.11.2013 18:20 | Topi Lajunen | ||
| Heh. :) | ||||
|
17.11.2013 16:43 | Topi Lajunen | ||
| Varikko-olosuhteissa JKV-sammutetaan pääkytkimestä, jotta alustan antenni olisi virraton. Lisäksi esim. Edo-junissa työntävän veturin JKV ei ole päällä (Edo:ssa on oma JKV-veturilaite), jolloin jälleen vetohommiin joutuessaan veturin JKV kytketään päälle. | ||||
|
|
17.11.2013 16:39 | Topi Lajunen | ||
| Nykyään jälleen käytettävästä virroittimesta pitää olla tarkempi kuin vielä jokin aika sitten. Edo-junissa veturin työntäessä etuvirroittimen käyttö pudottaa suurinta sallittua nopeutta 40 km/h. | ||||
|
17.11.2013 16:29 | Topi Lajunen | ||
| Kuljettajilla on työn vaativuuden ja herpaantumattoman keskittymisen vuoksi aina tuima ilme. ;) | ||||
|
|
15.11.2013 13:33 | Topi Lajunen | ||
| Lari, onko siis noin, että tuohon aikaan vaihtotyötäkin varten (ainakin noin "pitkällä" matkalla) vaihdettiin virroitin kulkusuuntaan nähden taaemmaksi? Nykyäänhän tätä ei tehdä. | ||||
|
15.11.2013 13:26 | Topi Lajunen | ||
| Kyseessä on siis ohjausvaunukäytössä käytettävän (kauko)ohjausjärjestelmän diagnostiikkanäyttö. Alla näkyy Sr2:n oma vastaava näyttö, mutta sepäs järjestelmä ei olekaan yhteensopiva ohjausvaunun kanssa. Sveitsissä taitaa sen sijaan olla. | ||||
|
|
15.11.2013 13:23 | Topi Lajunen | ||
| Ja mistäkö ääni sitten kuuluu? Noh, ellen ole aivan metsään ymmärtänyt, niin kaapin vieressä sijaitsevasta turvalaitteen (SIFA) venttiilistä, joka JKV:n käynnistyshetkellä menettää hetkeksi virtansa ja suhauttaa jarrujohtoa tyhjäksi kuljettajapolon korvaan. | ||||
|
14.11.2013 21:18 | Topi Lajunen | ||
| Eipä tuolla konduktöörit yleensä viihdy juurikaan. Jos siellä on toinen henkilö, niin kyseessä on mitä todennäköisimmin toinen kuljettaja. | ||||
|
14.11.2013 17:09 | Topi Lajunen | ||
| Ja Pasilan alitushan on jo historiaa sekin. | ||||
|
12.11.2013 14:49 | Topi Lajunen | ||
| Koneen pystyy ottamaan irti ja ympärikin ajamaan, mutta jarrujentarkastukseen tarvitsee käytännössä kaksi. Teoriassa onnistuu yhdelläkin, mutta se on tuplasti työläämpää ja käytännössä se suoritetaankin aina kahdestaan. | ||||
|
11.11.2013 14:28 | Topi Lajunen | ||
| Tämä taisi olla sellainen tapaus, jossa etualan telin toinen akseli jämähti jumiin - olikohan nyt Masalassa. Akselinkäyttölaite taisi hirttää kiinni, tai jotain. Retkikunta kävi poikkasemassa yksikön, ja Eioc hinattiin toisella Sm:llä Ilmalaan. Tämän jälkeen päästiin tunkkaamaan moottorivaunun "perä" ylös, rullikat alle, ja yön pikkutunteina hinaamaan hyvin varovasti Ilmalaan. | ||||
|
11.11.2013 14:21 | Topi Lajunen | ||
| Tuo lisäosviitta on meikäläisen kirjoittama varmaankin yli kymmenen vuotta sitten - enkä millään muista mitä lähdettä tai lähteitä olen käyttänyt sitä kirjoittaessani. Tästä johtuen en sitä tekstiä edes itse uskalla pitää minkäänlaisena aiheen auktoriteettina. :) Vaikka ei tekstistä ole soraääniäkään kuullut, niin mielelläni itsekin kuulisin asiasta paremmin lähteistettynä. :) |
||||
|
11.11.2013 02:18 | Topi Lajunen | ||
| Edelleen kutsutaan suoksi Ilmalan sähköjunahuollon puolista osaa, eli raiteet Postintaipaleen kulkureitistä länteen. | ||||
|
|
11.11.2013 02:15 | Topi Lajunen | ||
| Ja yksi mainitsematon tapa hommata kalusto virroittimet alhaalla ulos sähköistämättömältä halliraiteelta: ajaa kiinni toisella vetokalustolla (huomioiden sähkökalusstolla valitun virroittimen), ja vetää ulos. | ||||
|
11.11.2013 02:13 | Topi Lajunen | ||
| Juha, po. "kvg:n". :) | ||||
|
|
11.11.2013 02:09 | Topi Lajunen | ||
| Juu, nykyäänkin PK auki, mutta virroitinta ei tarvitse laskea. | ||||
|
10.11.2013 10:24 | Topi Lajunen | ||
| Oliko siis tuohon aikaan kotimaisissa säiliövaunuissa automaattikytkimet? Vai olisikohan tuo avovaunu vain suojavaununa tuossa? EDIT: vaunu onkin neuvostoliittolainen, joten perutaan edellinen. :) | ||||
|
07.11.2013 02:47 | Topi Lajunen | ||
| Kumulusta pukkaa oikealla laidalla. | ||||
|
06.11.2013 15:47 | Topi Lajunen | ||
| Keltamusta raidoitushan taitaa olla automaattikytkimen "merkki", varoituksena ratapihahenkilöstölle, että tässä veturissa on moinen kapistus. | ||||
|
|
06.11.2013 00:14 | Topi Lajunen | ||
| Koska ei ole tarpeen mainita kuvan olevan teknisesti surkea, en mainitse kuvan olevan teknisesti surkea. Kuitenkin, mikäli onnistun ottamaan samasta kohteesta paremman kuvan, vaihdan sen tämän tilalle. Ehkäpä tästä kuitenkin vähän hahmottaa, millä tavoin sus on saanut väriä naamaan. | ||||
|
05.11.2013 11:22 | Topi Lajunen | ||
| Olikos niin, että tuon "alakautta" vaihtamisen edut sai myös vaihtamalla tavallaan "yläkautta"? Eli kun haluaa vaihtaa suuremmalle, rämppää vaihteenvalitsinta nopeasti ylös-ylös-alas-(pito), jolloin systeemi ei ehdi vaihtamaan mitään, mutta jälleen ollaan tilanteessa, jossa se luulee vaihtavansa alaspäin? | ||||
|
04.11.2013 19:07 | Topi Lajunen | ||
| Rauhoituhan nyt. Ei tässä ole mitään myrskyä näkynyt, eikä kukaan varmastkaan ole mieltänsä pahoittanut. Mielestäni tämän kuvan kommenteissa on vain k e s k u s t e l t u. | ||||
|
|
04.11.2013 13:52 | Topi Lajunen | ||
| Kyllä, vaihteen päällejäämisen välttämistä on painotettu voimallisesti. (Ja silti meinannut joskus jäädä...) Syntilistalle kuuluu myöskin kerta, jolloin yhdessä kolmesta moottorivaunusta oli suunta väärään suuntaan, onneksi ei hajonnut mitään. :/ | ||||
|
03.11.2013 22:08 | Topi Lajunen | ||
| Nuo 800-sarjan junathan olivat tuohon aikaan jonkinlaisia poikkeusnumerointeja, ts. kesken aikataulukauden muuttui aikataulu tai jotain vastaavaa. Tuosta taulun alimmasta junastahan on tehty biisikin, liekö ainoa poikkeusjunasta tehty biisi... http://www.youtube.com/watch?v=EFZg9KmzUF0 | ||||
|
03.11.2013 22:01 | Topi Lajunen | ||
| Kas, raide jyrkänteen reunalla ja vaijeri pylpyrän kautta kohti maata. Olen itsekin käyttänyt aivan vastaavaa vertauskuvaa veturien vetovoimaa maallikoille selittäessäni. :) | ||||
|
|
02.11.2013 17:59 | Topi Lajunen | ||
| Veikkaan kuitenkin, että Kimmokaan ei tiedä aivan kaikkea olennaista tästä mainitusta bannaustapauksesta. Enkä tiedä minäkään, siksi pidättäydynkin arvostelemasta päätöstä. | ||||
|
01.11.2013 23:30 | Topi Lajunen | ||
| Vaunun keveys liittyy myös siihen, miten paljon se rasittaa rataa. Tällä on osavaikutus esimerkiksi Pendolinojen kaarrenopeuksiin. | ||||
|
|
01.11.2013 21:44 | Topi Lajunen | ||
| Jos laittaisivat kolmannen veturin, niin laittaisivat puolet lisää tonneja perään. Ja taas oltaisiin mäessä... | ||||
|
31.10.2013 13:12 | Topi Lajunen | ||
| VR Osakeyhtiössä käytettiin itsejäljentäviä papereita käsinkirjoitukseen vielä tämän vuoden puolella... :) | ||||
|
31.10.2013 12:30 | Topi Lajunen | ||
| Arkisin: 0:47 tulee takaisin tyhjänä, 1:47 lähtee takaisin 4:20 L-junana. Viikonloppuöinä alkuyön junat tulevat tyhjänä takaisin, mutta 3:47 lähtee takaisin lauantaiaamuna 5:32 ja sunnuntaiaamuna 6:02. Lauantaiaamun 6:02 tulee Helsingistä tyhjänä. | ||||
|
31.10.2013 06:28 | Topi Lajunen | ||
| Tokihan ajolanka voi loppua myös ilman painoja, kuten vaikkapa Helsingin asemalla. Tällöin ilmeisesti kuitenkin kyseisen ajolankapätkän tulee olla puolet lyhyempi. Täyspitkässähän on painot molemmissa päissä, ja keskellä ankkurointi. | ||||
|
30.10.2013 22:30 | Topi Lajunen | ||
| Ehkä jos sen varustaisi vihreällä huomioraidalla, se voisi radan varteen jäädäkin. Hupsutteluhymiö. | ||||
|
|
30.10.2013 22:07 | Topi Lajunen | ||
| Melkeinpä pakosti tuossa langat vielä jatkuu kuva-alan ulkopuolelle, sillä ei ajolanka voi loppua tuollaiseen kääntöorteen. | ||||
|
|
30.10.2013 22:04 | Topi Lajunen | ||
| Kaipa niitä on jäänyt jonnekin vielä pystyynkin. Mitään merkitystähän ko. merkillä ei enää ole. | ||||