Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	10.05.2013 14:08	Topi Lajunen
		Joskus on jossain ollut puhetta, miten monimutkaisia pohjoisamerikkalaiset opastinjärjestelmät ovat. Mutta edes siellä ei ajatusta "aja vain tämän ohi, mutta seuraava opastin on punainen" ilmaistai VIIDELLÄ eri tavalla, kuten nyt Suomessa. 1) Vihreä, jonka alla valkoinen 2) Vihreä, jonka alla kaksi keltaista diagonaalisesti 3) Kaksi keltaista diagonaalisesti 4) Vihreä, jonka alla vilkkuva keltainen 5) Keltainen. :)
	10.05.2013 13:46	Topi Lajunen
		Voisi jopa olla niin hurja selitys, että joku vaunussa matkanneista kävi ne valot sammuttamassa.
	10.05.2013 13:45	Topi Lajunen
		Nuo Rantasalmen lauantaivuorot ovat ilmeisesti VR:n normaalivuoroja, koska muutoin ei edelleenkään ajat täsmää välillä 9:40-9:50. :)
	10.05.2013 13:35	Topi Lajunen
		Jonkun kuvan tai keskustelun yhteydessä mainittiin, että kyseessä on turvalaitteen painike. Hiekoitus löytyisi yksinomaan vasemman käden puolelta. Suomen Flirtissähän tuossa ajokahvassa on hiekotuspainike, joskin se on toteutettu siten, että tuo koko musta kädensijaosa painuu alas. Kotimaisesta versiosta tosin löytyy hiekotuspainike myös vasemman käden painikkeista - on siis kahdennettu toiminto.
	10.05.2013 13:31	Topi Lajunen
		New Yorkin "linjasta" Wikipedia-artikkeli: http://en.wikipedia.org/wiki/Beach_Pneumatic_Transit Artikkelin mukaan kyseessä ei ollut varsinainen linja, vaan demonstraatio mahdollisesta tulevasta joukkoliikennejärjestelmästä, joka ei sitten koskaan toteutunut. Putki oli vain 95 metriä pitkä, ja siinä oli asema vain toisessa päässä. Putki jäi joksikin aikaa piiloon, kunnes metrorakentajat törmäsivät omia tunneleita tehdessään siihen. Nykyään siitä ei ole mitään jäljellä, vaan se jäi kokonaisuudessaan City Hall -aseman jalkoihin. Lontoossa on ollut vastaava, joskin pidempi ja asemat molemmissa päissä: http://en.wikipedia.org/wiki/Crystal_Palace_pneumatic_railway Yleisempi paineilmaratkaisu käsitti paineilmaputken, jossa kulkee kalustoon kiinnitetty mäntä: http://en.wikipedia.org/wiki/Atmospheric_railway
	09.05.2013 23:59	Topi Lajunen
		Hurja veikkaus: voisiko siinä lukea "Keittiö"? Osa tekstistä vain on irronnut ja jättänyt tilalle ympäristöä vaaleamman kohdan.
	09.05.2013 23:53	Topi Lajunen
		Sammutti valonheittimen seisonnan ajaksi. Tai siis: valitsi valomoodin, jossa on keulassa vain puskinvalot. Ainoa tällainen moodi on "vaihtotyö"-moodi, jolloin luonnollisesti myös suljetun ajopöydän puoleiset puskinvalot syttyvät.
	08.05.2013 19:33	Topi Lajunen
		Lyhyesti: vaunut työnnetään jarruttomina kummun yli jolloin ennen lakipistettä vaunumies pätkii letkat halutuiksi palasiksi. Näin syntyneet palaset valuvat omalla painollaan alamäkeen. Alamäen puolella on laskumäkijarruja (niitä keltaisia), jotka hillitsevät vaunujen vauhtia. Vaihteet kääntyvät sähköisesti (ainakin nykyään), ja ovat poikkeuksellisen nopeasti kääntyvää mallia. Nykyiset laskumäet tuppaavat olemaan automatisoituja, eli järjestelmään on ohjelmoitu haluttu lopputulos, ja vaihteet kääntyvät itsestään kohti haluttuja kohderaiteita. Lopullinen vaunujen pysäytys tehdään monesti jarrukengillä. Siinä lyhyesti. Joku asiaan paremmin perehtynyt voi antaa tarkemman ja kattavamman selityksen. :)
	08.05.2013 18:46	Topi Lajunen
		Taitaa itse mäki olla hyvin pitkälti ratapihojen välissä. Sitä en ilman raiteistokaaviota pysty sanomaan, kumpaan tuo laskumäkiraide virallisesti kuuluu.
	08.05.2013 01:01	Topi Lajunen
		Aivan joo. Mä pelailin koko ajan kilonewtoneilla, kun lähteessä oli suoraan asioita mainittu siinä muodossa (kN on hyvin monesti mielekkäämpi suure kuin tehot rautatiekaluston suorituskykyä mitattaessa). Enkä sitten hoksannut, että kovemmissa vauhdeissa alkaa tehopuoli rajaamaan sähköjarrua samoin kuin vetotilanteessa. :)
	08.05.2013 00:58	Topi Lajunen
		...jossa toki VR on ainakin toistaiseksi osaomistajana.
	07.05.2013 19:56	Topi Lajunen
		No höh. Et sinä missään vaiheessa mitenkään täysin väärässä ollut. :)
	07.05.2013 19:37	Topi Lajunen
		Lasse, kyllä tässä keskustelun alla olevassa tapauksessa ajomoottorit ovat vaihtosähkökoneita (vieläpä monivaiheisia).
	07.05.2013 19:35	Topi Lajunen
		Wikipedian selitys pyörivästi vaihemuuntimesta (jos se nyt on edes suomeksi sellainen): http://en.wikipedia.org/wiki/Rotary_phase_converter
	07.05.2013 19:30	Topi Lajunen
		Sähköjarru ei kovin hanakasti toimintamekanisminsa vuoksi pysäytä pyörää pysähdyksiin asti, joten lovivaara ei ole kovin suuri. Tokihan pito häviää yhtä herkästi sähköjarrutuksessa, kuin vastaavanvoimaisessa vedossakin, ja hiekka auttaa samoin kuin vedossa. Tuo 2/3 oli suurpiirteinen suhdeluku - vähän käyttötavasta riippuen maksimi jarruvoima on jopa 240 kN (maksimi vetovoima on 300 kN). Pelkässä veturissa sähköjarru taitaa olla ilmajarrua tehokkaampi etenkin vähänkin suuremmissa nopeuksissa. Pysähdyksiin asti ei sähköjarru vaikuta, joten ilmajarrua tarvitaan viimeistään hetki ennen pysähdystä. Ja tokihan se pitää olla varalla olemassa siksikin, koska sähköjarru ei ole fail safe. Kun on vaunuja mukana, alkaa homma kallistua ilmajarrun eduksi... tietysti siksi, että vaunuissa on ilmajarru, muttei sähköjarrua. Sähköveturivetoisella junalla jarrutetaankin usein siten, että veturi jarruttaa sähköllä ja vaunut ilmalla. Sm5 on hyvä esimerkki nykyaikaisen sähköjarrun tehosta. Normaalissa ajossa paineilmajarrua käytetään vain hetki ennen pysähdystä (ja pysähdyksissä paikoillaan pysymiseen), ja kaikki muut jarrutukset tapahtuvat yksinomaan sähköjarrulla. Sm5 palauttaakin muistaakseni n. 40% langasta ottamastaan energiasta takaisin lankaan.
	07.05.2013 19:10	Topi Lajunen
		Ymmärsin kolmion idean siten, että se "syö" kytkintangon ja ajomoottoreiden välisen jousituksesta johtuvan liikkeen pois. Ilman tuota kolmionmuotoista kappaletta täytyisi ajomoottoreiden joustaa pyörien mukana.
	07.05.2013 19:00	Topi Lajunen
		"Phase converter" taitaisi ehkä paremmin kääntyä "vaihemuuntimeksi". En minäkään ole sähköasiantuntija, mutta jotenkin silleen ymmärsin, että ensiöpuolella syötetään staattoriin yksivaiheista vaihtosähköä, välissä pyöritetään pienen tasavirtamoottorin avustuksella roottoria, ja toisiopuolella on sitten useampinapainen staattori, jonka navat on sijoitettu jotenkin sopivasti siten, että niistä saadaan ulos erivaiheisia (mutta siis samantaajuisia) vaihtovirtoja. :)
	07.05.2013 18:18	Topi Lajunen
		Kyllä sitä menee kohtalaisesti ihan ajolankaankin asti. Veturin maksimi sähköjarruvoima on peräti 2/3 suurimmasta vetovoimasta.
	07.05.2013 18:13	Topi Lajunen
		Eikös tämä kuitenkin ole yksivaiheveturi?
	07.05.2013 16:49	Topi Lajunen
		Toisaalta kun helsinkiläinen raitiotienrakennustyyli kehittää suorallekin kadulle tiukkoja mutkia, ei niihin ehkä olisi tuollainen pyörästö taipunut. :)
	07.05.2013 16:47	Topi Lajunen
		Toisaalta, kun nykyiset Sm5:t ovat niin hyviä kuin ovat, niin melkoisen tempun olisi pitänyt Talgon tehdä onnistuakseen tekemään paremman tuotteen. :)
	07.05.2013 13:51	Topi Lajunen
		Käsitykseni mukaan on.
	07.05.2013 13:49	Topi Lajunen
		Siihen, että se valokiilaan mahdollisesti eksyvä näkee junan riittävän ajoissa. Ja pimeällä lisäksi heijastavasta materiaalista tehdyt radan merkit näkyvät kuljettajalle paremmin.
	06.05.2013 22:52	Topi Lajunen
		Liittyyköhän latinan vastaaviin käytäntöihin, jossa myös u-äänne kirjoitettiin V:nä?
	06.05.2013 17:29	Topi Lajunen
		Varsinaisen vetovoiman tuottavaa moottori-generaattori-yhdistelmää ei kai oikein ole ollut tapana kutsua aggregaatiksi... Vaikka teknisestihän se toki on sellainen.
	06.05.2013 13:57	Topi Lajunen
		Vertailukuva: https://vaunut.org/kuva/59907
	06.05.2013 13:56	Topi Lajunen
		Oikeanpuoleinen näyttö on samantyyppinen (muttei aivan identtinen) kuin Sm5:ssa. Softa tosin näyttää olevan täysin eri, ehkä uudempaa tuotantoa. Keskipaneelin näytön funktiota en keksi, mutta olisikohan "virtuaalimittaristo", nopeusmittari kun näyttäisi puuttuvan. Paineilmamittareiden sijoitus on eri. Vasemman paneelin infojärjestelmien näyttö ja viestilaite ovat Sm5:ssä päittäin toisin päin. Hätäjarrupainike on näemmä vasemmalla kädellä, Sm5:ssä oikealla. Jännä kuva joka tapauksessa. Paljon tuttua, mutta sitten monia asioita toisinkin. Peruskontrollit (vetovoima, yhteisjarru, itsetoimijarru, nopeusasettelu, suuntakahva) näyttäisivät olevan täysin identtiset.
	06.05.2013 13:50	Topi Lajunen
		Kuvan Vempulan tulkitsen olevan samalla raiteella kuin Dr13-työntö tässä.
	06.05.2013 13:48	Topi Lajunen
		Vähän enemmän vasemmalle suunnattuna vuoden 2007 kevättalvelta: https://vaunut.org/kuva/34307 Kuva-alalla kymmenen raidetta kasvaa "W-vaihteiden" avulla yhdeksitoista Pasilan aseman kohdalle.
	06.05.2013 13:35	Topi Lajunen
		Vihellinpainikkeet näemmä kahdennettu. Ohjauspiirejä, virroitinta ja pääkatkaisijaa ohjaava kahva puuttuu tästä, missä lienee niiden ohjaus.
	06.05.2013 00:02	Topi Lajunen
		Mikähän seuraavan tuoteperheen nimitys... COITUS? :P
	05.05.2013 02:38	Topi Lajunen
		Täyspitkässä nykystandardin mukaisessa tunnuksessa taitaa olla vielä yksi R ennen noita merkittyjä... joka tarkoittaa "ylämäärettä" Rescue. Aukiluettuna koko pitkässä tunnuksessa siis lukee "Rescue Railway Rescue". :)
	04.05.2013 00:44	Topi Lajunen
		Ainahan se on parempi, että kuormaa on mahdollisimman vähän kun kontaktoreita tai katkaisijoita avataan. Olen kuitenkin käsityksessä, että 100 A ajomootorivirrat pääkatkaisijan avautuessa eivät ole mitenkään veturille vahingollisia.
	03.05.2013 23:44	Topi Lajunen
		Pasilan oikaisu...
	03.05.2013 23:37	Topi Lajunen
		Pöh, pitää sen 100A päällä koko ajan, niin ei hukkaa reaktioon kuluvaa aikaa. :) Ja kyllä siellä Huopalahdessa on edelleen se 20 ‰ tai vähän ylikin.
	03.05.2013 22:50	Topi Lajunen
		Kimmo, tokihan voi olla, että teli on pudonnut joillekin korokkeille, jotka ovat juuri kiskonharjan korkeudella... :P
	03.05.2013 22:47	Topi Lajunen
		Pääasiallinen kulkusuunta on alamäkeen. Nyt kun mietin, en tiedä yhtään tapausta, että tuossa olisi ajettu ylämäkeen. Voi toki olla ajettukin.
	03.05.2013 22:45	Topi Lajunen
		Liikennepaikan osalle. Tarkkoja juttuja nämä. :)
	03.05.2013 22:44	Topi Lajunen
		Matti, meni kyllä pohjoisen suuntaan.
	03.05.2013 22:43	Topi Lajunen
		Ottaa mallia taannoisesta höyrystä, valaisimet pimiänä.
	03.05.2013 19:45	Topi Lajunen
		Mitähän pitkin muuten etäisyydet lasketaan useampiraiteisilla rataosilla...
	03.05.2013 19:43	Topi Lajunen
		En mä kuvassa näe mitään viitteitä sille, ettei vekotin olisi kiskoilla.
	02.05.2013 15:46	Topi Lajunen
		Toinen syy, joka tosin Flirttien kanssa ei ole enää ajankohtainen, koski kuljettajan penkin sijaintia. Keravan kaupunkiradalla lähes kaikki laiturit ovat saarilaitureita, jolloin vasemmalla ajamalla kuljettaja näkee laiturinpuoleisen sivun paremmin.
	01.05.2013 22:51	Topi Lajunen
		Kokeile tyhjentää evästeet.
	01.05.2013 22:49	Topi Lajunen
		Jorma, olen kuullut samaa, että tarkoitus olisi ollut tehdä varsin kattavasti "vuoristoratamainen" korkeusprofiili. Mielestäni se kuitenkin toteutuu vain väleillä Huopalahti–Pohjois-Haaga (osin Rantaradan alituksen vuoksi) sekä Myyrmäki–Louhela. 80 km/h riittänee edelleenkin, mikäli Myyrmäestä on lähdetty ajoissa.
	01.05.2013 22:36	Topi Lajunen
		...ja samasta asiasta mainittiinkin naapurikuvassa. :)
	01.05.2013 22:36	Topi Lajunen
		Punavalot on päivitetty. Taitavat olla samaa mallia kuin Allegrossa.
	29.04.2013 18:51	Topi Lajunen
		Äh, piti tietenkin sanoa, että Helsinkiin, kuten kuvassa, tullaan parillisella numerolla. Pahoitteluni kirjoitusvirheestä. Juna on kellonajan perusteella AE 36.
	29.04.2013 18:07	Topi Lajunen
		Neljä kieliin ja kaksi kääntyväkärkiseen risteykseen.
	29.04.2013 18:06	Topi Lajunen
		Ei kumpikaan. Helsinkiin päin tullaan parittomilla numeroilla.
	29.04.2013 18:05	Topi Lajunen
		Ehkä 7009. Siinä on muistaakseni tuollainen punaluukku pohjoispäässään. Mutta vain ehkä.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset