|
|
11.11.2012 20:56 | Topi Lajunen | ||
| EXIF-tietojen mukaan Sony DSC-W550. | ||||
|
|
11.11.2012 19:53 | Topi Lajunen | ||
| Ratkaisu on, että kuvaa mahdollisimman suurella resoluutiolla (kameran asetukset), tämän jälkeen lataa kuvat tietokoneelle ja sopivaa kuvankäsittelyohjelmaa apuna käyttäen laskee kuvan laatutasoa ja kokoa juuri sen verran, että kuvan koko alittaa vaaditun 400 kt ja resoluutiovaatimukset. Samalla voi rajata tai muokata muutoin kuvaa haluamaansa suutaan - jälkikäsittely on olennainen osa digitaalista valokuvausta. Tämän jälkeen Vaunut.org kelpuuttaa kuvat, ja ne ovat suurempia ja kauniimpia. Kieltämättä koko prosessin läpikäyminen ei ensikertalaiselta suju vaivatta, joten kannattaa pyytää jotain tuttua auttamaan. Lopputulos on kuitenkin vaivan arvoinen. | ||||
|
|
11.11.2012 19:39 | Topi Lajunen | ||
| Toni, vaihda kamerasi resoluutioasetus suuremmaksi, niin kuvistakin tulee parempia laadullisesti. | ||||
|
|
11.11.2012 19:20 | Topi Lajunen | ||
| Kakkosraiteen eteläpäässä. Taustalla ykkösraiteen laituria. Siili möllöttää viisteen kohdalla, jossa laituri laskeutuu kohti 1- ja 2-raiteen ylittävää laituripolkua. | ||||
|
|
11.11.2012 19:18 | Topi Lajunen | ||
| Taisi olla pakkaskestävyystesteissä. Ja ne testit on takanapäin. | ||||
|
|
11.11.2012 19:01 | Topi Lajunen | ||
| Niin pitkään kun nämä ovat suurimmaksi osaksi Pääkaupunkiseudun kuntien omistuksessa, ne eivät kovin todennäköisesti pohjoisemmaksi tule. Koeajoja ei ole tarpeen ajella pidemmälle, eivätkä kaupallisesti liiku sitäkään vertaa. Mutta, yksi vaihtoehto tulee mieleen: jokin instanssi tilaa Sm5-kalustolla ajettavan tilausjunan johonkin pohjoisempaan. Vähän kyllä epäilen, että ominaisuuksiensa vuoksi Sm5 ei valikoidu kovin herkästi kalustoksi sellaisiinkaan. | ||||
|
|
11.11.2012 18:27 | Topi Lajunen | ||
| Something like this: https://vaunut.org/kuva/2028 - So probably not a blade, but a rotating brush(?). | ||||
|
|
11.11.2012 18:24 | Topi Lajunen | ||
| I would guess this is a snowplow. The blade itself is attached to that moving part. | ||||
|
|
10.11.2012 12:05 | Topi Lajunen | ||
| Ziggy, riippuu tilanteesta. Pelkällä sähköjarrulla ei voi jarruttaa pysähdyksiin asti, joten silloin suhistellaan aina jossain vaiheessa. Muutoin menee vähän fiiliksen ja tarpeen (sähköjarrukahva ei ole fail safe) mukaan. :) | ||||
|
|
10.11.2012 04:46 | Topi Lajunen | ||
| Korjataan kirjoitusasua: Novotšerkassk. | ||||
|
|
10.11.2012 04:35 | Topi Lajunen | ||
| Sm4:llähän voi hiljentää vauhtia kahdella tavalla. Joko vasemman käden sähköjarruun vaikuttavalla kahvalla, tai oikean käden kahvalla, joka sekin maltillisesti käytettynä vaikuttaa vain sähköjarruun. Mutta näillä on se ero, että oikea kahva varmuuden vuoksi tyhjentelee jarrujohtoa ja se siellä kaapeissa suhisee. Vasemman käden sähköjarrukahva ei suhistele. Pitääkin ilmeisesti tsekkailla onko kyydissä suhinankuuntelijoita ennen kuin tekee päätöksen kumpaa kahvaa käyttää... :) | ||||
|
|
09.11.2012 17:05 | Topi Lajunen | ||
| Kaikesta päätellen ovat menneet kaupunkiradan raiteita jo Helsinkiin/Helsingistä saakka. | ||||
|
|
09.11.2012 13:33 | Topi Lajunen | ||
| Teppo, olen huomannut. Saksalaiset opastinjärjestelmät ovat kohtalaisen hyvin ns. hanskassa. :) Valkoisen valon merkitykset siellä eivät edes rajoitu jo nyt mainittuihin, sillä Ks-järjestelmässä sekä Hp-järjestelmän esiopastimissa yksittäisellä valkoisella valolla voidaan myös ilmaista, että esiopastinetäisyys on normaalia lyhyempi... tai että kyseessä on edellisen esiopastimen kertaaja. | ||||
|
|
09.11.2012 06:16 | Topi Lajunen | ||
| Ja erona Suomeen, Ranskan mallissa "F"-opastimet saa ohittaa ihan junaliikenteessäkin. Saksassa muuten nykyään yksittäisen punaisen ja tuplapunaisen merkityksellä ei ole enää eroa. Siellä tosin lupa punaisen opastimen ohittamiseen voidaan antaa opastimessa olevilla valkoisilla valoilla, kun taas Suomessa vastaava lupa on aina suullinen. | ||||
|
|
08.11.2012 17:30 | Topi Lajunen | ||
| Pylvään "Nf" tarkoittaa "Non franchissable", joka tarkoittaa, että opastimen punainen opaste on ehdoton. Ranskalaisesta ja monesta muustakin opastinjärjestelmästä ja säännöstöstä nimittäin löytyy mahdollisuus ohittaa tietynlainen opastin punaisenakin ilman lupaa, rajoitetulla nopeudella seuraavalle opastimelle asti. Suomen suojastusopastimia vastaavat opastimet ovat monesti tällaisia. | ||||
|
|
07.11.2012 22:11 | Topi Lajunen | ||
| I-kirjainta lienee tarvittu lukuisiin paikkoihin, joissa lukee "irroitus". | ||||
|
|
07.11.2012 22:08 | Topi Lajunen | ||
| Puskin- ja punavalot takaperoisesti Sm5:een nähden. Nämä ovat ilmeisesti jonkinlaisia pidemmän matkan junia, kun on vain yksi ovi per vaunu, välivaunuissakin. Tämä ET 7 on viisivaunuinen versio, ET 5 ja ET 6 ovat nelivaunuisia. Luntattu täältä: http://www.railfaneurope.net/list/germany/germany_euro.html | ||||
|
|
07.11.2012 20:36 | Topi Lajunen | ||
| Kentänheikennys on tasavirtamoottoreissa esiintyvä toiminto, jolla hillitään moottorin sisäistä ilmiötä nimeltään vastasähkömotoorinen voima. On nimittäin niin, että riittävän nopeasti pyörivässä tasavirtamoottorissa alkaa esiintymään pyörimisliikettä vastustavaa voimaa, sitä enemmän mitä nopeammin moottori pyörii. Kentänheikennyksessä rajoitetaan moottoreiden magnetointivirtaa suhteessa ankkurivirtaan, jolloin moottorin vääntö toki pienenee, mutta vastasähkömotoorinen voima pienenee _enemmän_, jolloin moottorin pyörimisnopeutta voi kasvattaa suuremmaksi. Ideaalitilanteessa kentänheikennyksen säätö on portaaton, mutta esimerkiksi Sr1-veturissa se on rujosti kaksiportainen, ja magnetointivirran käyttämätön osa hukataan ronskisti lämpövastuksille. | ||||
|
|
07.11.2012 20:08 | Topi Lajunen | ||
| Mielestäni on. Siinä on kylttivalmistaja tulkinnut vähän vapaammin ohjeistusta. | ||||
|
|
07.11.2012 14:00 | Topi Lajunen | ||
| Hymiöiden huono puoli - tulkinta on tulkitsijan silmässä. Itse en ole "vakaviota" tulkinnut Tuukan enkä Kurtinkaan suuntaan. Se on mielikuvissani ollut vain... niin, "vakava". Ja merkitys on sitten riippunut asiayhteydestä, eli mitä tosielämässäkin vakavalla ilmeellä kussakin asiayhtedessä viestitettäisiin. | ||||
|
|
07.11.2012 12:07 | Topi Lajunen | ||
| Muistanko oikein, että alun perin tuo "o" oli oikeastaan pienikokoinen nolla? Kirjoituksen koneellistuessa siirryttiin käyttämään o-kirjainta, kun pienennettyä nollaa ei oikein saanut vaivattomasti tuotettua? | ||||
|
|
07.11.2012 04:16 | Topi Lajunen | ||
| Ja sen enempää Sr1 ei ole Bo+Bo, kuin TЧ-2:ssa ei myöskään ole plussia pyörästöjärjestysmerkinnässä. Plussa nimittäin tarkoittaisi, että osaset kuuluvat eri vaunuihin tai muutoin kiinteästi/puolikiinteästi toisissaan oleviin osasiin. | ||||
|
|
05.11.2012 18:18 | Topi Lajunen | ||
| Alkuperäisessä varustelussa olevassa Sr1:ssa olisikin saattanut olla. Ja Toni, virheiden myöntäminen on viisauden alku. Jopa minä myönnän virheitäni (joskus). Fakta on kuitenkin se, että Eil(f)-kalustosta ei kyllä millään ilveellä voi väittää, että ne on vihertyneet sinisistä vaunuista. Ja näin sinä väitit. | ||||
|
|
05.11.2012 11:20 | Topi Lajunen | ||
| Eli varsinaisesti Helsingissä 1890-1901, ja lisäksi Lauttasaaressa 1913-1917. Helsingissä oli parhaimmillaankin vain kaksi linjaa, jotka pisimmillään - ja suurimman osan ajastaan - kulkivat: 1: Töölö - Aleksi - Kauppatori - Kaivopuisto ja 2: Sörnäinen - Kauppatori - Pohjois-Espa - Bulevardi - Lapinlahdenkatu. | ||||
|
|
05.11.2012 11:10 | Topi Lajunen | ||
| Liekö missään parempaa infoa aiheesta kuin tässä: http://raitio.org/ratikat/helsinki/linjasto/linjat1.htm | ||||
|
|
05.11.2012 09:36 | Topi Lajunen | ||
| Eil(f)-vaunut eivät koskaan ole olleet sinisiä. (Eivätkä rakenteellisesti vastaa sinistä kalustoa muutoinkaan.) | ||||
|
|
04.11.2012 21:45 | Topi Lajunen | ||
| MÁV nyt on ainakin rautatieyhtiön kirjainlyhenne, eikä sen enempää tyyppi kuin VR:kään Suomessa. | ||||
|
|
04.11.2012 15:04 | Topi Lajunen | ||
| Kevyen liikenteen väylä "Baana" avattiin virallisesti kesäkuussa: http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/baana_avattiin_helsingin_keskustassa/ | ||||
|
|
04.11.2012 15:01 | Topi Lajunen | ||
| Näin varmasti. Sivustolla on tosin myös käyttäjiä, jotka voisivat panostaa kuviensa resoluution kasvattamiseen kameransa asetuksista. Mutta virheettömiähän emme ole kukaan, minäkään. :) | ||||
|
|
04.11.2012 14:57 | Topi Lajunen | ||
| Kapeimmillaan kymmenen raidetta, kävelysillan eteläpuolella lisääntyy kahteentoista vähän ennen kuin leikkaus loppuu. Ei ole minulla ainakaan louhintahankkeita tiedossa. | ||||
|
|
03.11.2012 14:29 | Topi Lajunen | ||
| Onkos Suomen lisäksi ollut muita maita, joissa semaforit ovat olleet "väärinpäin", eli varsi kohti raidetta? | ||||
|
|
01.11.2012 11:51 | Topi Lajunen | ||
| Toisaalta, parilla repiessä laskee ajolangan jännitekin tuplasti, mikä hyvinkin voi vaikuttaa vähintään aerodynaamisen edun verran vastakkaiseen suuntaan, ellei enemmänkin. | ||||
|
|
01.11.2012 04:07 | Topi Lajunen | ||
| Ok. Miten parin kiihtyvyys eroaa yksittäiseen Sr1-veturiin verrattuna? | ||||
|
|
01.11.2012 00:34 | Topi Lajunen | ||
| Siis pelkällä Sr1-parilla, vai oliko siinä vaunujakin perässä? | ||||
|
|
31.10.2012 23:26 | Topi Lajunen | ||
| Totta. Huomautuksesi oli täysin oikeutettu ja ansaittu. | ||||
|
|
31.10.2012 22:35 | Topi Lajunen | ||
| En tiennyt, että kriteeri oli noin tiukka. ;) | ||||
|
|
31.10.2012 22:32 | Topi Lajunen | ||
| Ja kyllä, myös Don Martinit on luettu. Tarkoitin tässä sitä, että sarjakuvan tapauksissa tulkinnan äänestä tekee lukija, ja ne kaikki ovat yhtä oikein. Elävöittävät mukavasti sarjakuvamaailmaa. Kun taas yritetään tuottaa kirjaimin jokin tietty ääni, josta sitten pitäisi pään sisällä muodostaa se sama tietty ääni ilman omaa tulkintaa, niin metsäänhän se menee. | ||||
|
|
31.10.2012 22:30 | Topi Lajunen | ||
| Luen. Kuin niin? :) | ||||
|
|
31.10.2012 21:51 | Topi Lajunen | ||
| Kirjaimiksi muodostetut äänet yleensä soivat tunnistettavasti vain kirjoittajan päässä. Muille äänten kirjoittaminen auki ei tuota juurikaan lisäarvoa. | ||||
|
|
31.10.2012 21:45 | Topi Lajunen | ||
| En tiedä, mutta veikkaisin, että joissain tapauksissa junakulkutie on voitu suullisesti (tai muutoin) määrätä päättymään rajamerkkiin. Tällöin etumerkin avulla on voitu vähentää todennäköisyyttä, että rajamerkki tulee yllätyksenä ja pyytämättä. | ||||
|
|
31.10.2012 21:42 | Topi Lajunen | ||
| Sr1 3000. | ||||
|
|
30.10.2012 20:12 | Topi Lajunen | ||
| Telexejä oli käytössä Helsinki-Vantaan lentoasemalla vielä 2000-luvulla... Toimivaa tekniikkaa. :) | ||||
|
|
30.10.2012 17:45 | Topi Lajunen | ||
| En tiedä, onko Tikkurilan ratapiharemontti sidottu Kehäradan aukeamiseen muutoin kuin niin päin, että Kehäradan on oltava käytännössä käytössä ennen remontin aloittamista. Mitään tarvettahan sitomiseen toisin päin ei ole, sillä Kehäratahan vain vapauttaa raiteen Tikkurilan ruuhka-ajasta. Onko kellään tietoa, onko ratapiharemontin aikataulua päätetty? | ||||
|
|
30.10.2012 14:04 | Topi Lajunen | ||
| Kuitenkin, kos Eikt-vaunuja ei olisi muutettu Rbkt:ksi (tai muutettu jostain muusta vaunusta), niin meillä ei olisi riemunamme rauteteidemme parasta vaunua. | ||||
|
|
30.10.2012 00:46 | Topi Lajunen | ||
| Mutta minkä vuoden talveen? | ||||
|
|
29.10.2012 21:26 | Topi Lajunen | ||
| En tiedä miten suuri vaikutus tällä on, mutta vaunuissa on jousitus, jonka vaikutuksesta korin korkeus vaihtelee tilanteesta toiseen. | ||||
|
|
29.10.2012 21:24 | Topi Lajunen | ||
| Teiden nopeusksien saaminen tuolle tasolle olisi vaatinut melko lailla railakkaasti lisää tiemäärärahoja. Sopii miettiä, mitä se olisi tarkoittanut rautatiemäärärahoille. Tätäkö oikeasti olisit toivonut? :P | ||||
|
|
29.10.2012 20:43 | Topi Lajunen | ||
| Sanon Haapamäki, koska edelliset arvaajatkin sanoivat niin. | ||||
|
|
29.10.2012 13:59 | Topi Lajunen | ||
| Kuvatekstin sanamuoto ihmetyttää. Alan jargonissahan "värit" tarkoittavat mitä tahansa muuta väriä pää- tai vastaavassa opastimessa paitsi punaista. Ilmeisesti kuvan tilanteessa kuitenkin pysähdyttiin punaiselle opastimelle. | ||||
|
|
28.10.2012 14:26 | Topi Lajunen | ||
| Kumpiko siellä sitten enemmän hääräsi asian parissa? Koivistohan oli hankinnan aikaan pääministeri. | ||||
|
|
27.10.2012 19:59 | Topi Lajunen | ||
| Siinä olisi omat hankaluutensa. Vararunko otetaan yleensä niin nopeasti käyttöön, ettei tuoretuotteita ehdittäisi ladata kyytiin. | ||||